LUPAPÄÄTÖS Nro 72/07/2 Dnro Psy-2007-y-7 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 72/07/2 Dnro Psy-2007-y-7 Annettu julkipanon jälkeen 21.6.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Alahaan ja Myllyhaan pengerrysten kunnostaminen, Merijärvi ja Oulainen Alahaan pengerrysyhtiö Päätoimitsija Jorma Mäkelä Petäjäskoskentie 18 86300 Oulainen Myllyhaan pengerrysyhtiö Päätoimitsija Kai Laulumaa Irvantie 1024 86300 Oulainen

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO...4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 HANKKEEN KUVAUS... 4 Hanketta koskeva aikaisempi lupapäätös... 4 Hankkeen sijainti ja yleiskuvaus... 4 Nykytilanne... 5 Hankkeen tarkoitus... 5 Suunnitellut työt... 5 Penkereet... 5 Uomat... 7 Rummut... 7 Rantasortuman korjaus... 8 Muut työt... 8 Kustannusarvio... 9 Arvio työajasta... 9 HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET... 9 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 9 Vedenkorkeudet ja virtaamat... 9 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 10 Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin... 10 Vaikutukset kulkemiseen... 10 Vaikutukset peltoviljelyyn... 10 Muut vaikutukset... 11 Arvio vesilain 2 luvun 11 :ssä tarkoitetuista hankkeen hyödyistä... 11 Vahingot ja niiden estäminen... 12 HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 12 Tiedottaminen ja työmaapäiväkirja... 12 Vedenlaadun tarkkailu... 12 Kalataloustarkkailu... 13 Raportointi... 13 RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN KUNNOSSAPITO... 13 HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI... 13 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 13 Lupahakemuksen täydennykset... 13 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 14 Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet... 14 Hakijoiden kuuleminen... 14 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 14 Pääasiaratkaisu... 14 Lupamääräykset... 14 Rakenteita koskevat määräykset... 14 Rakentamisaika... 16 Työnaikaisten haittojen minimointi...16 Viimeistelytyöt... 16 Kunnossapitomääräykset... 17 Tarkkailu- ja raportointimääräykset...17 Rajamerkkien siirrot... 17 Aloittamis- ja valmistumisilmoitus... 17 Ohjaus ennakoimattoman vahingon varalta...18 Töidenaloittamislupa... 18 Vakuuden asettaminen... 18 RATKAISUN PERUSTELUT... 18 Pääasiaratkaisun perustelut... 18 Lupamääräysten perustelut... 18 Töidenaloittamisluvan perustelut... 19 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 19

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 19 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 19 Töidenaloittamisluvan täytäntöönpanokelpoisuus... 19 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 20 KÄSITTELYMAKSU... 20 Ratkaisu... 20 Perustelut... 20 Oikeusohje... 20 MUUTOKSENHAKU... 21 3

4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Alahaan pengerrysyhtiö ja Myllyhaan pengerrysyhtiö ovat 17.1.2007 ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytäneet lupaa Alahaan ja Myllyhaan penkereiden kunnostukseen, Alahaanojan- Kalaputaanojan raivaukseen ja osittaiseen perkaukseen, Alahaan- Kalaputaanojan rumpujen uusimiseen ja Pyhäjoen rantasortuman korjaamiseen Myllyhaan penkereen kohdalla Merijärven kunnassa ja Oulaisten kaupungissa hakemukseen liitetystä suunnitelman mukaisesti. Lisäksi hakijat ovat pyytäneet, että niille hankkeen kiireellisyyden vuoksi myönnettäisiin oikeus rakennustöiden aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilaki 1 luku 15 ja 7 luku 2 HANKKEEN KUVAUS Hanketta koskeva aikaisempi lupapäätös Vesistötoimikunta on 8.10.1952 antanut päätöksen, joka koskee rautatien länsipuolella olevaa Pyhäjoen alaosan perkaamista ja sen rantamaiden pengertämällä kuivattamista silloisissa Oulaisten, Merijärven ja Pyhäjoen pitäjissä. Päätöksessä on myönnetty lupa muun muassa Alahaan ja Myllyhaan pengerrysyhtiöille Alahaan ja Myllyhaan pengerrysten toteuttamiseen. Hankkeen sijainti ja yleiskuvaus Alahaan ja Myllyhaan pengerrykset sijaitsevat Pyhäjoen pohjoisrannalla Merijärven kunnan ja Oulaisten kaupungin raja-alueella. Pyhäjoen alaosan tulvasuojelu toteutettiin vuosina 1952 1957. Siinä yhteydessä tehtiin Oulaisten kaupungin sekä Merijärven ja Pyhäjoen kuntien alueelle rantapenkereitä 52 km. Alahaan ja Myllyhaan penkereiden rakentaminen ja kuivatusojien kaivu kuului yhtenä osana tulvasuojeluhankkeeseen. Oulun vesipiirin vesitoimisto kunnosti Alahaan ja Myllyhaan penkereitä ja kuivatusojia 1980-luvulla. Penkereiden alavirran puolella oleva Kalaputaan penger rakennettiin 1990-luvun alkupuolella ojitustoimituksen päätöksellä. Kaikilla kolmella pengerrysalueella on yhteinen taustaoja Alahaanoja- Kalaputaanoja, joka laskee Pyhäjokeen Kalaputaan penkereen läpi takaiskuluukulla varustetun sulkupadon kautta. Vuoden 2000 erittäin suurella kevättulvalla vesi kävi Alahaan ja Myllyhaan pengerten harjan tasolla. Penkereiden luiskat ovat lähes koko pituudelta tiheän pensaikon peitossa ja penkereen päällä olevan tien kohtauspaikat ovat ahtaita ja huonokuntoisia. Penkereiden harjan ajettavuus on paikoin huono. Taustaoja on paikoin hyvässä kunnossa, mutta varsinkin yläosalla on merkittäviä tukkopaikkoja. Oja on pensoittunut. Taustaojan vedenkorkeudet ovat erityisesti ojan yläosalla ajoittain niin korkealla, ettei kuivavaraa ole kuin muutamia kymmeniä senttimetrejä.

Penkereelle tehtävät toimenpiteet ovat tarpeen suojatun alueen tulvariskin pienentämiseksi. Penkereellä tulee pystyä liikkumaan ja kohtaamaan raskaalla kalustolla mahdollisessa onnettomuus- ja onnettomuusuhkatilanteessa. Kohtauspaikat toimivat hätätilanteessa maanottopaikkoina ja kääntöpaikkoina. Penkereiden luiskien raivaus helpottaa penkereen kunnon tarkkailua ja penkereellä liikkumista sekä vähentää kohtaamispaikkojen tarvetta. Hanke käsittää Alahaan ja Myllyhaan penkereiden kunnostuksen, Alahaan- Kalaputaanojan raivauksen ja osittaisen perkauksen, Alahaan- Kalaputaanojan rumpujen uusimiseen ja Pyhäjoen rantasortuman korjaamiseen Myllyhaan penkereen kohdalla. 5 Nykytilanne Pyhäjoen tulvakorkeudet ovat nousseet 1960-luvulta alkaen. Syynä tulviin ovat olleet metsäojitukset, jääpadot, tulva-alueiden poistaminen ja jokiuoman ahtaus. Uoman ahtaus on johtunut osaksi jokivarsien pengertämisestä. Alahaan, Myllyhaan ja Kalaputaan penkereillä suojatulla vaikutusalueella peltojen osuus on nykyisin lähes 190 ha. Vaikutusalueella on muutamia vakituisia asuinrakennuksia, navettoja, kesämökkejä ja varastorakennuksia. Alahaan penkereen pituus on 3 300 m, Myllyhaan 3 200 m ja Kalaputaan 950 m. Penkereiden takaiset peltoalueet kuivatetaan noin 7,7 km:n pituiseen taustaojaan, jonka nimi alaosalla on Kalaputaanoja ja yläosalla ojapaalulta 57+25 ylöspäin Alahaanoja. Uomassa on yhteensä 23 rumpua. Alapäässä uoma laskee Kalaputaan penkereen läpi takaiskullisen sulkupadon kautta Pyhäjokeen. Tulvan aikana osa uoma 1:n tulvavesistä virtaa uoma 2:n kautta Merijärven pohjoispuolen penkereen taustaojaan (Saarelanojaan) sulkupadon ollessa kiinni. Hankkeen tarkoitus Tulvapenkereiden kunnostuksen tarkoituksena on estää tulvaveden pääsy penkereen takaiselle alueelle huipputulvien aikana sekä parantaa kulkumahdollisuuksia penkereellä. Penkereen takana kulkevan taustaojan osittaisen perkauksen tarkoituksena on parantaa kuivatusolosuhteita sellaisiksi, että pahimmat tukkopaikat ja vettymistä aiheuttavat osuudet saadaan avatuiksi. Suunnitellut työt Penkereet Alahaan ja Myllyhaan penkereet on mitoitettu siten, että mitoitustulvana käytetään suurinta havaittua tulvavesikorkeutta (kevät 2000) lisättynä 0,30 metrin kuivavaralla. Kevään 2000 tulvan huippuvirtaaman toistuvuus oli Pyhäjoella keskimäärin kerran 30 50 vuodessa. Lisäksi vedenkorkeutta nostivat paikoin jääpadot. Keväällä 2000 hankealueen alapuolella oleva

jääpato nosti vedenkorkeutta niin, että vesi virtasi hankealueen alapäässä Kalaputaan penkereen yli kolmesta kohtaa. Alahaan ja Myllyhaan penkereen harjakorkeutta korotetaan 0,1 0,2 metrillä lähes koko paaluvälillä 10+00 50+00. Penkereiden luiskien yläosa raivataan 3 metrin leveydeltä puista ja pensaista sekä rakenteiden alta. Luiskiin voidaan jättää yksittäisiä maisemapuita tai maisemapuuryhmiä siten, etteivät ne haittaa penkereellä liikkumista. Kaadettava puusto ja pensaikko kasataan ja sijoitetaan työalueen välittömään läheisyyteen tai viedään pois, ellei maanomistajan kanssa työn aikana toisin sovita. Penkereen harjalta kuoritaan humusmaakerros pois. Jos penkereen harjalle on kunnostuksessa ajettu mursketta, ohut humusmaakerros kuoritaan pois korotuksen alta vain penkereen harjan keski- ja reuna-alueilta. Humusmaat läjitetään ensisijaisesti joen puolen luiskan juureen tai luiskaan ja toissijaisesti kuivan puolen luiskaan. Jos kuivan puolen luiskan juuressa on oja, kuivalle puolelle ei läjitetä. Penkereen alavien kohtien korotus ja penkereen harjan 150 mm:n paksuinen tasaus/kulutuskerros tehdään samalla materiaalilla, koska maksimikorotus on pääosin alle 0,3 metriä. Niillä osuuksilla, jossa korotusta ei tarvita, 5 cm:n paksuinen kulutuskerros tehdään soralla/murskeella, jonka raekoko on 0 16 mm. Penkereen lopullinen harjan leveys on 4 metriä. Kapeampi 3,7 3,9 metrin harjaleveys sallitaan lyhyillä pengerosuuksilla, joilla korotusmassat kasvavat kohtuuttomasti korotuksen levitessä luiskaan. Penkereen korotusosan luiskakaltevuus on 1:2 tai loivempi. Kun penger levenee korotuksen takia, levennys tehdään pääsääntöisesti joen puolelle. Penkereen harjan tason toleranssi kunnostuksen jälkeen on alaspäin 0 mm ja ylöspäin 300 mm. Alahaan penkereelle rakennetaan kaksi kohtaamispaikkaa ja pohjoispäähän kääntöpaikka. Myllyhaan penkereelle rakennetaan kolme kohtaamispaikkaa ja eteläpäähän kääntöpaikka, jotka suurtulvan aikana toimivat varamaanottopaikkoina. Kun kohtauspaikat rakennetaan penkereen kuivalle puolelle, niiden luiskia ei tarvitse verhota raskaalla louhosverhoilulla. Varsinaiset kohtaamispaikat rakennetaan joen puolelle sellaisiin kohtiin, joissa kohtauspaikan ja joen väliin jää puustoa ja pensaita vaimentamaan mahdollisia jäälauttojen törmäyksiä. Mikäli suojaavaa puustoa ei ole, joenpuoleinen luiska verhotaan 1 metrin paksuisella louhosverhouksella, jonka alle asennetaan suodatinkangas. Kohtaamispaikan leveys on vähintään 6,0 metriä. Kaikki penkereelle tulevat ajoluiskat loivennetaan ja liittymät tarvittaessa levennetään soralla/murskeella maanomistajan kanssa sovittavalla tavalla. Ajoluiskat ja liittymät toimivat samalla pieninä kohtauspaikkoina. Ajoluiskista ja liittymistä kuoritaan eloperäinen pintakerros (vähintään 0,2 m) pois laajennettavalta alueelta ja kuljetetaan läjitysalueelle, ellei niitä voi läjittää vierialueelle. Risteysaluetta laajennetaan siten, että alueelle tulee vähintään kuusi metrin levyistä ja vähintään 20 metrin pituista kohtauspaikkaa. Taitteet pyöristetään. Täytöt tehdään moreenilla tai taustaojan kaivu/louhintamassoilla. Pintaan tiivistetään vähintään 150 mm:n paksuinen tasaus/kulutuskerros sorasta tai murskeesta, jonka raekoko on 0 16 mm. Peltoalueiden ajoluiskien kohdalla voidaan tehdä lisäksi joen 6

puolelle 0,5 1,0 metrin levennys kääntymistä helpottamaan, mikäli se on mahdollista ilman levennyksen louhosverhousta. 7 Uomat Taustaoja (uoma 1) ja uoma 2 taustaojasta ensimmäiseen rumpuun asti raivataan puista ja pensaista. Kaadettava puusto ja pensaikko kasataan ja sijoitetaan työalueen välittömään läheisyyteen tai viedään pois, ellei maanomistajan kanssa työn aikana toisin sovita. Kaivettavilla osuuksilla metsän puolelta raivataan noin 4 metrin levyinen kulku-ura/läjitysalue. Pelkästään raivattavilla jaksoilla kulkeminen voi tapahtua peltoa pitkin pakkaskauden aikana. Kaivettavien ojien mahdollisesti alittavien vesijohtojen ja kaapelien kohdalla kaivu tehdään riittävää varovaisuutta noudattaen, jotteivät ne vaurioidu. Mikäli nämä ovat liian matalalla, niitä jatketaan ja kaivetaan syvemmälle putken tai kaapelin omistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Taustaojien tukkeumakohdat kaivetaan auki syksyllä sadonkorjuun jälkeen. Uoman kaivussa syntyvät kaivumaat sijoitetaan ojan vierialueille metsäalueiden kohdalla. Metsäalueilla tehdään pintavesien laskuaukkoja noin 50 metrin välein. Peltoalueiden kohdalla kivettömät maat läjitetään ja tasataan pelloille. Kivet ja kiviset kaivumaat sekä kannot ja juuristot ajetaan läjityspaikoille, ellei maanomistajan kanssa erikseen työn aikana muuta sovita. Uoma 2 siivouskaivetaan Kalaputaanojan ja ensimmäisen rummun väliseltä noin 100 metrin pituiselta matkalta. Kaivumassat on laskettu keskimäärin 0,2 metrin paksuisen poistuman mukaan luiskista ja pohjalta. Kun ojan vedenkorkeus alenee paaluvälillä 12+00 29+50 tapahtuvan kaivun/louhinnan jälkeen, poistetaan paaluväliltä 29+50 47+00 veden laskun jälkeen mahdollisesti paljastuneet tukkopaikat. Uomien pohjan leveys on 0,5 1,0 m, luiskan kaltevuus 1:1,5 ja pituuskaltevuus 0,0004 0,0014. Louhittavilla uoman osilla pohjan leveys on vähintään sama kuin kaivettavan uoman leveys. Louhittavilla osuuksilla luiskakaltevuus on noin 5:1. Kaivumassojen määrä on noin 6 000 m 3 ktr ja louhintamassojen noin 2 100 m 3 ktr. Peltoalueiden kohdalla kaivumaat ajetaan läjityspaikoille ja penkereen kohtauspaikkojen täyttöihin, ellei maanomistajan kanssa erikseen työn aikana muuta sovita. Rummut Taustaojan rummuille tehtävät toimenpiteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Paalulla 68+50 porattavan alitusputken ottopäähän rakennetaan betoninen sivuvälppäkaivo, jonka halkaisija on 800 mm ja korkeus 2,0 m varustettuna 0,5 metrin lietetilalla. Välpän koko on 0,5 m x 0,5 m ja pystysuorien välppäterästen välppärako k/k 80 mm. Uusittavien ja uusien rumpujen päät kiviverhoillaan eroosion kestäväksi.

Lisäksi paalulla 9+40 olevan Poutiaisentien rummun kohdalla olevat puukaiteet uusitaan teräksisiksi maantiesuojakaiteiksi. 8 NYKYTILANNE SUUNNITELMA Nro Materiaali Halkai- Paalu Pohjan Tietyyppi Toimenpide Halkai- Pituus Pohjan sija korkeus sija m korkeus UOMA 1 1 Betoni 1 200 20+60 45,25 Yksityistie Poistetaan 2 21+70 Uusi tie Uusi rumpu 1 600 11 44,65 3 Betoni 1 200 26+40 45,25 Yksityistie Uusitaan 1 400 13 44,90 4 Betoni 1 500 28+30 45,34 Viljelystie Uusitaan 1 400 13 45,00 5 Betoni 1 000 46+20 45,91 Viljelystie Uusitaan 1 000 9 45,60 6 Betoni 1 200 50+20 46,55 Viljelystie Uusitaan 1 000 9 46,17 7 Betoni 1 000 56+00 47,11 Viljelystie Uusitaan 1 000 9 46,72 8 Betoni 1 000 58+10 47,05 Yksityistie Uusitaan 1 000 9 46,80 9 Betoni 1 000 60+70 47,37 Viljelystie Uusitaan 1 000 9 46,93 10 Betoni 800 63+80 47,42 Viljelystie Uusitaan 800 9 47,04 11 Betoni 800 66+00 Viljelystie Uusitaan 800 9 47,20 12 Betoni 800 66+80 47,84 Viljelystie Uusitaan 800 9 47,30 13 Betoni 800 67+60 47,92 Viljelystie Uusitaan 800 9 47,40 Yleinen 14 Betoni 1 300 68+50 tie Porataan uusi 15 Betoni 500 70+70 48,23 Viljelystie Poistetaan alitusputki 200 n.18 47,65 16 Betoni 800 73+30 48,79 Viljelystie Uusitaan 800 9 48,20 17 74+20 Uusi rumpu 800 9 48,35 18 Betoni 800 76+88 49,52 Viljelystie Uusitaan 800 9 48,70 Rantasortuman korjaus Alahaan penkereen paaluvälillä 27+10 28+20 on Pyhäjoen rannassa laaja rantasortuma/syöpymä. Rantaan kaivetaan metrin syvyinen ja kahden metrin levyinen ura, joka täytetään ja tiivistetään louhella juuritueksi suodatinkankaan päälle. Rantaluiskaan sortuma/syöpymäalueelle levitetään suodatinkangas ja metrin paksuinen sekalouhosverhous d65>600mm, joka tiivistetään pienlouheella ja edelleen murskeella/soralla vesihuuhdonnalla. Muut työt Maantieltä 18217 rakennetaan uusi tieyhteys penkereelle (taustaojan paalu 21+70, penkereen paalu 6+70). Taustaojan paaluvälillä 9+40 10+40 vasemmalla rannalla oleva ojan kaivu/louhintamassojen läjitysalue maisemoidaan muotoilemalla. Myllyhaan penkereen ylävirran puoleiseen osaan yhteiselle alueelle RN:o 878:10 rakennetaan veneiden rantautumispaikka, johon asennetaan kolme venepaalua k/k noin 5 metriä veneiden kiinnitystä varten. Paalut ovat halkaisijaltaan vähintään 150 mm ja pituudeltaan vähintään 1,5 m AB-luokan

painekyllästettyjä puupaaluja, jotka painetaan tai porataan maahan paksumpi pää alaspäin vähintään 1 metrin syvyyteen. Paalut asennetaan riviin noin 1 1,5 metriä rantaäyräästä maalle päin. Paalun yläpäässä on paalun läpi pultattu ruostumaton kiinnityslenkki veneitä varten. Paalua jää näkyviin noin 0,5 metriä. Pengerrysalueen nykyistä yleistä uimapaikkaa Petäjäskosken sillan läheisyydessä kunnostetaan. Mahdollisesti tarvittaviin rajamerkkien siirtoon ryhdytään hyvissä ajoin ennen varsinaisten rakennustöiden aloittamista. Rakentamisen aikana huolehditaan, että työalueella olevia rakenteita ei vahingoiteta. Töitä tehtäessä vältetään vahingon ja haitan aiheuttamista, mikäli se kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Aiheutetut vahingot korvataan välittömästi työn päätyttyä. 9 Kustannusarvio Hankkeen arvioidut rakentamiskustannukset ovat noin 340 000 euroa. Arvio työajasta Kunnostustyöt on tarkoitus aloittaa syksyllä 2007 sadonkorjuun jälkeen. Raivaukset taustaojasta ja penkereeltä tehdään ensisijaisesti talvella, jolloin raivausjätteen kuljetus on helpompaa. Taustaojan kaivu/louhinta tehdään talvella tai syksyllä sadonkorjuun jälkeen. Massat siirretään läjitysalueelle ensisijaisesti talvella. Penkereiden kunnostus voidaan tehdä vuodenajasta riippumatta lukuun ottamatta tulva-aikaa. Jos taustaojan kaivu/louhintamassoja käytetään penkereen kohtauspaikkojen rakentamiseen, penkereet kunnostetaan taustaojan kaivun aikana tai sen jälkeen. Rantasortuman korjaus tehdään sulan maan aikana Pyhäjoen vedenkorkeuden ollessa alhaalla. Koska materiaalit ovat karkeita (louhos ja sora/murske), vaikutus työnaikaiseen vedenlaatuun on vain paikallinen. HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET Maanomistajat ovat antaneet hakijoille kirjallisen suostumuksen tiloihinsa kuuluvien alueiden käyttämiseen kohtauspaikkojen ja läjitysalueiden rakentamiseen. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Vedenkorkeudet ja virtaamat Alahaan-Kalaputaanojan valuma-alue on 10,2 km 2. Järviä valuma-alueella ei ole. Suunnilleen paalulla 25+00 taustaojaan laskee Myllyoja, jonka valuma-alue on 3,5 km 2.

Taustaoja mitoitetaan keskimäärin kerran 20 vuodessa tapahtuvan kevätylivaluman aiheuttaman virtaaman HQ 1/20 mukaan. 10 Hq HQ Paalu Valuma-alue km 2 1/20 l/s*km 2 1/20 m 3 /s 0+00 10,2 260 2,7 25+00 5,5 260 1,4 56+00 1,4 260 0,4 Taustaojan vedenkorkeudet ovat erityisesti ojan yläosalla ajoittain niin korkealla, ettei kuivavaraa ole kuin muutamia kymmeniä senttimetrejä. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Alahaan ja Myllyhaan penkereiden kunnostus ei vaikuta Pyhäjoen virtaamiin eikä vedenkorkeuksiin, koska toimenpiteillä ei merkittävästi supisteta Pyhäjoen virtauspoikkipinta-alaa. Suurin supistuma syntyy rantasortuman korjauksen kohdalla, jossa nykyinen huipputulva-aikainen virtausala 600 650 m 2 supistuu verhouksen rakentamisen takia enimmillään 10 m 2 eli 1,6 %. Virtausnopeus huipputulvalla on noin 0,7 m/s, joten Manningin putoushäviökaavan mukaan laskettuna häviöt kasvavat noin 3 % verhottavalla jaksolla. Vuoden 2000 tulvalla virtaushäviö oli sortuma-alueella noin 2,6 cm/100 m, joten 3 %:n lisäys siihen on erittäin vähäinen. Vaikutukset kulkemiseen Penkereen kunnostuksella parannetaan sekä kulkuyhteyksiä viljelyksille että virkistyskäyttömahdollisuuksia. Lisäksi penkereen kunnossapito helpottuu ja suurtulvan uhatessa liikkuminen penkereellä on turvallisempaa. Vaikutukset peltoviljelyyn Taustaojan perkauksella parannetaan alueen peltojen kuivatustilannetta, mikä parantaa satoa ja viljelykoneiden liikkumista peltoalueilla. Penkereiden kunnostuksella parannetaan peltoalueiden tulvasuojaa. Penkereen sortuessa kevättulvan aikana todennäköisesti tulevan kesän sadosta on vaikutusalueella menetetty 20 60 %. Alahaan ja Myllyhaan pengerrysten vaikutusalueella peltoa on noin 190 hehtaaria. Tulvavedet purkautuvat Saarelanojaa pitkin Pyhänkoskelle asti, mistä aiheutuu vahinkoja myös Saarelanojan varren peltoalueille. Suuren kesätulvan murtaessa penkereen satomenetykset ovat huomattavasti kevättulvatilannetta suuremmat, koska pengerrysalueelle tulevan veden poistuminen Saarelanojan kautta on hidasta ja peltojen vesipeitto kasvukaudella voi olla haitallisen pitkä.

11 Muut vaikutukset Taustaojan perkauksesta tulevien kaivumassojen läjittämiseen ja muotoiluun maanomistajat ovat antaneet suostumukset. Maanomistajille on tiedotettu kaivumassojen sijoittamisesta ja puuston raivauksista. Hankkeen vaikutusalueella ei ole sellaisia rakennelmia tai laitteita, joille hankkeesta olisi haittaa. Hankkeella parannetaan rakennusten, teiden ja viljelysten tulvasuojaa. Uomien kaivutöiden aikana saattaa vesi tilapäisesti samentua. Haittoja voidaan vähentää ajoittamalla kaivu ajankohtaan, jolloin samentumisesta on mahdollisimman vähän haittaa. Muita vaikutuksia vesistöön hankkeella ei ole. Hankkeella ei ole vaikutuksia veden saantiin. Arvio vesilain 2 luvun 11 :ssä tarkoitetuista hankkeen hyödyistä Mikäli penger murtuisi, purkautuisi tulvavesi vaikutusalueelle. Vaikutusalueelle tuleva vesi purkautuisi uoma 2:n kautta Merijärven pohjoispuoleisen penkereen taakse, täyttäisi tausta-alueen ja purkautuisi Pyhäjokeen Pyhänkosken yläpuolelta. Tausta-alueilla tulvakorkeus asettuisi samalle tasolle kuin penkereen murtumakohdassa Pyhäjoessa. Tulvasuojeluhyötyä on arvioitu yhden tulva-aikana tapahtuvan pengersortuman aiheuttamien vahinkojen perusteella. Vahinkojen suuruus on riippuvainen penkereen sortumakohdasta ja tulvaveden leviämisestä taustaalueella. Alahaan penkereen yläosalla huipputulvakorkeus on lähes 3 m korkeampi kuin Myllyhaan penkereen alaosalla. Vaikutusalueella on noin 5 asuinrakennusta/navettaa, noin 5 kesämökkiä ja noin 10 varastoa. Omakotitalolle ja navetalle tulevaksi hyödyksi arvioidaan 35 000 euroa eli yhteensä 175 000 euroa. Kesämökille tulevaksi hyödyksi arvioidaan 15 000 euroa eli yhteensä 75 000 euroa. Varastorakennukselle aiheutuvan hyödyn on oletettu olevan 1 000 5 000 euroa eli yhteensä 25 000 euroa. Alueen rakennuksille koituva laskennallinen hyöty on yhteensä 275 000 euroa. Vaurioituneiden teiden (ylivirtauskohtien) kunnostus suurtulvan jälkeen maksaa noin 10 000 15 000 euroa. Taustaojan perkauksilla parannetaan alueen peltojen kuivatustilannetta. Peltojen kuivatuksen parantaminen vaikuttaa satoon ja mahdollistaa viljelykoneiden liikkumisen pelloilla sateisinakin kesinä. Alemman perkaus/louhintaosuuden suoranainen hyötyalue on noin 60 ha, jolla alueella kuivavara kasvaa noin 0,3 m ja pellon suhteellinen arvo noin 20 %. Ylemmän perkaus/louhintaosuuden hyötyalue on noin 50 ha, jolla alueella kuivavara kasvaa 0,4 0,7 m ja pellon suhteellinen arvo noin 30 40 %. Uomien perkauksista koituva kuivatushyöty on noin 103 000 euroa, kun ensiluokkaisen pellon hehtaarihinta on 3 500 euroa. Kuivatushyötyä ei ole laskettu metsä- eikä tonttialueille. Alueen rakennuksille ja teille sekä pellon kuivatustilan parantamisesta aiheutuva laskennallinen hyöty on yhteensä noin 390 000 euroa.

12 Vahingot ja niiden estäminen Uomien kaivumaat sijoitetaan siten, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa maanomistajille. Kaivumaita sijoitetaan ja tasataan metsäalueilla uoman varteen. Lisäksi massoja kuljetetaan suunnitelmassa esitetyille läjitysalueille. Penkereen korotuksesta ja kunnostuksesta ei jää uutta maa-aluetta rakenteiden alle. Kohtaus- ja kääntöpaikkojen maanomistajien kanssa on tehty sopimukset. Pienempien liittymien kunnostus tehdään maanomistajien kanssa sovittavalla tavalla. Tarvittaviin rajamerkkien siirtoihin ryhdytään hyvissä ajoin ennen varsinaisten rakennustöiden aloittamista. Rakentamisen aikana huolehditaan, että työalueella olevia rakenteita ei vahingoiteta. Töitä tehtäessä vältetään vahingon ja haitan aiheuttamista, mikäli se kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Aiheutetut vahingot korvataan välittömästi työn päätyttyä. HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Tiedottaminen ja työmaapäiväkirja Työmaahenkilökunta ilmoittaa töiden aloittamisesta hyvissä ajoin ennakolta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ympäristönkehittämisen osastolle, Oulaisten ja Merijärven ympäristönsuojelulautakunnille, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Oulaisten kaupungille ja Merijärven kunnalle. Työmaahenkilökunta ilmoittaa lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tutkimusosastolle sellaisten työvaiheiden alkamisesta, joilla on odotettavissa vedenlaatuvaikutuksia sekä mahdollisesta töiden keskeytyksestä. Työmaahenkilökunta pitää työmaapäiväkirjaa, johon kirjataan päivittäin koneiden tyyppi ja määrä, töiden eteneminen (paaluvälit) sekä työskentelyaika. Avovesikaudella tehtävien töiden aikana työmaahenkilökunta arvioi aiheutuvan samennuksen määrää ja laajuutta päivittäin silmämääräisesti ja merkitsee havainnot työmaapäiväkirjaan. Vedenlaadun tarkkailu Vedenlaatua tarkkaillaan Alahaan-Kalaputaanojan kaivun yhteydessä. Näytteitä otetaan seuraavilta havaintopaikoilta: Pyhänkosken silta 139230-2520360 Männistön silta 133120-2527210 Kalapudas 134270-2525960 (0,5 km Kalaputaaojan suusta alavirtaan) Näytteenotto aloitetaan noin viikkoa ennen kaivutöiden aloittamista ja näytteitä otetaan töiden aikana viikoittain. Töiden mahdollisen keskeytymisen ja päättymisen jälkeen näytteenottoa jatketaan vähintään kahden viikon ajan. Mikäli taustaojassa esiintyy näkyvää samennusta tämän jälkeen, näytteenottoa jatketaan niin kauan, että samennusta ei enää esiinny. Mikäli kiintoainepitoisuus Pyhänkosken havaintopaikalla töiden aikana nousee

enemmän kuin 15 mg/l, näytteenottoa tihennetään ajallisesti ja näytteitä otetaan myöhemmin erikseen sovittavilta havaintopaikoilta. Tarvittaessa työt keskeytetään. Näytteet analysoidaan julkisen valvonnan alaisessa tutkimuslaitoksessa ja niistä määritetään sähkönjohtavuus, ph, sameus ja kiintoaine. 13 Kalataloustarkkailu Mikäli kiintoainepitoisuus Pyhänkosken havaintopaikalla töiden aikana nousee enemmän kuin 15 mg/l, toteutetaan erillinen kalataloustarkkailu Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Raportointi Tarkkailun tuloksista laaditaan suppea yhteenvetoraportti, joka liitetään Pyhäjoen vesistön yhteistarkkailun vuosiraporttiin. RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN KUNNOSSAPITO Pengerryshankkeeseen kuuluvien perattujen ja kaivettujen vesiväylien ja kunnossapidettävien työhön kuuluvien muiden laitteiden hoito kuuluu Alahaan ja Myllyhaan pengerrysyhtiöille seuraavasti: Alahaan pengerrysyhtiö Alahaan penger Alahaan penkereen taustaoja; Uoma 1 plv 57+25 76+88 Myllyhaan pengerrysyhtiö Myllyhaan penger Myllyhaan penkereen taustaoja; Uoma 1 plv 00+00 57+25 Rumpujen kunnossapito kuuluu tienpitäjille ja niiden käyttäjille. HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Hakijat ovat liittäneet hakemussuunnitelmaan ehdotuksensa lupamääräyksiksi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 15.2.2007.

14 Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Merijärven kunnassa ja Oulaisten kaupungissa 9.3. 10.4.2007 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet 1. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus 2. AA Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että pengerrysten kunnostustyöstä aiheutuu veden samenemista Pyhäjoessa. Työt on toteutettava siten, että vesistön kiintoainekuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Taustaojan kunnostaminen on tehtävä mahdollisuuksien mukaan kuivatyönä. Muistuttaja on todennut, että jos taustaojan yläosa syvennetään, kuivatustilanne Kalaputaanojan suualueella pahenee niin, että laaja noin 15 ha:n salaojitettu peltoalue voi tulla viljelykelvottomaksi. Muistuttajan tila on kärsinyt joka kesä runsaamman sateen sattuessa siitä, että vesi nousee pelloille ja hukuttaa kasvustot ja tukkii salaojat. Ilmiötä on tapahtunut koko penkereen olemassa olon ajan. Muistuttaja on vaatinut, että Alahaan- Kalaputaanojan perkauksen yhteydessä myös ohitusuoma perataan ja syvennetään, jotta Kalaputaanojan vaikutuspiirissä olevat viljelysmaat eivät jäisi käyttökelvottomiksi Kalaputaanojan tulviessa aina sateen aikana. Hakijoiden kuuleminen Ympäristölupavirasto on 12.4.2007 varannut hakijoille tilaisuuden selityksen antamiseen muistutusten johdosta. Hakijat eivät ole antaneet selitystä. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Pääasiaratkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Alahaan pengerrysyhtiölle ja Myllyhaan pengerrysyhtiölle luvan Alahaan ja Myllyhaan pengerrysten kunnostamiseen Merijärven kunnassa ja Oulaisten kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Lupamääräykset Rakenteita koskevat määräykset 1. Alahaan ja Myllyhaan penkereet on kunnostettava hakemussuunnitelman liitteinä olevasta kartasta Suunnitelmakartta MK 1:15 000 sekä piirustuksista Alahaan ja Myllyhaan penkereen pituusleikkaus MK 1:5 000/1:100, "Alahaan ja Myllyhaan penkereiden poikkileikkaukset" MK 1:200, "Penkereen kunnostuksen periaatepiirustus" MK 1:100, "Kohta-

uspaikan periaatepiirustus" MK 1:500 ja 1:100 sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevästi. Penkereiden harjan leveyden on oltava noin 4,0 metriä. Penkereiden päälle saadaan rakentaa viljelystie kohtauspaikkoineen kunnostamalla penkereen harja koko matkalta raekooltaan noin 50 mm olevalla murske- tai sorakerroksella. Penkereiden korotuksesta ja harjan leventämisestä aiheutuva levennys tehdään ensisijaisesti joen puolelle. Penkereiden luiskat on tarvittaessa kalkittava ja nurmetettava. Penkereiden verhous on tehtävä niin, etteivät jäät pääse sitä haitallisesti rikkomaan tai penkereet pääse syöpymään. 2. Penkereiden taustaoja on kunnostettava hakemussuunnitelman liitteenä olevasta kartasta Suunnitelmakartta MK 1:15 000 ilmenevistä kohdin liitteenä olevan piirustuksen Alahaan Kalaputaanojan (uoma 1) pituusleikkaus MK 1:5 000/1:100 mukaisesti sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevästi. Uoma 2 on siivouskaivettava noin 100 metrin matkalla piirustuksen "Taustaoja (uoma 2) pituusleikkaus" MK 1:5 000/1:100 mukaisesti sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevästi. Uomien perkauksessa syntyvät kaivumaat saadaan sijoittaa metsäalueella ojan varteen ja erikseen hakemussuunnitelman liitteenä olevasta kartasta Suunnitelmakartta MK 1:15 000 ilmeneville läjitysalueille maanomistajan kanssa sovittavalla tavalla. Rakennusaikaa lukuun ottamatta saadaan pelloilla ja erityiskäyttöön otetuilla alueilla sijoittaa kaivumaita ojan varteen vain maanomistajan suostumuksella. Metsäalueilla on jätettävä noin 50 metrin välein pintavesien laskuaukot, ellei asiasta toisin sovita. 3. Luvan saajat saavat uusia seuraavasta taulukosta ilmenevät taustaojan rummut, rakentaa uudet rummut ja yhdystien nro 18220 alitusputken sekä kunnostaa hakemussuunnitelmassa tarkoitettujen rumpujen verhoukset. 15 Nro Paalu Toimenpide Halkaisija mm Pituus m Pohjan korkeus N 60 + 1 20+60 Rumpu poistetaan 2 21+70 Uusi rumpu 1 600 11 44,65 3 26+40 Uusitaan 1 400 13 44,90 4 28+30 Uusitaan 1 400 13 45,00 5 46+20 Uusitaan 1 000 9 45,60 6 50+20 Uusitaan 1 000 9 46,17 7 56+00 Uusitaan 1 000 9 46,72 8 58+10 Uusitaan 1 000 9 46,80 9 60+70 Uusitaan 1 000 9 46,93 10 63+80 Uusitaan 800 9 47,04 11 66+00 Uusitaan 800 9 47,20 12 66+80 Uusitaan 800 9 47,30 13 67+60 Uusitaan 800 9 47,40 14 68+50 Porataan uusi alitusputki sivuvälppäkaivolla 200 18 47,65 15 70+70 Rumpu poistetaan 16 73+30 Uusitaan 800 9 48,20 17 74+20 Uusi rumpu 800 9 48,35 18 76+88 Uusitaan 800 9 48,70 4. Pyhäjoen rantasortuma on korjattava hakemussuunnitelman liitteenä olevasta piirustuksesta "Rantasortuman korjauksen periaatepiirustus" MK 1:100 sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevästi.

5. Tässä päätöksessä tarkoitetut korkeudet on verrattava valtakunnalliseen N 60 -korkeustasoon. 16 Rakentamisaika 6. Rakennustyöt on tehtävä neljän (4) vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi. Työnaikaisten haittojen minimointi 7. Työt on suoritettava sellaisena ajankohtana ja siten, että veden samentumisesta talousveden ja rannan käytölle sekä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Taustaojan kaivutyöt on pyrittävä tekemään mahdollisimman kuivana aikana. Luvan saajien on töitä suorittaessaan huolehdittava siitä, ettei työalueella olevia toisten omistamia rakenteita tai laitteita vahingoiteta. Työstä aiheutuvat välittömästi ilmenevät vahingot on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Luvan saajat saavat poistaa penkereen kunnostusta haittaavan puuston ja pensaikon sekä raivata uomien kunnostuksen ja kaivumaiden sijoituksen vaatimat alueet. Kaadettu puusto ja pensaikko on kasattava ja sijoitettava työalueen välittömään läheisyyteen tai vietävä pois, ellei maanomistajan kanssa työn aikana toisin sovita. Ojien kaivu vesijohtojen ja kaapelien kohdalla on tehtävä riittävää varovaisuutta noudattaen niin, etteivät ne vaurioidu. Mikäli johdot ja kaapelit ovat liian matalalla, luvan saajien on niitä jatkettava ja kaivettava ne syvemmälle johdon tai kaapelin omistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Tässä päätöksessä tarkoitetut työt on suoritettava niin, ettei niistä aiheudu sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Luvan saajien on huolehdittava siitä, ettei työn aikana vesistön käyttöä vaikeuteta enempää, kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Rakennusalueella olevien teiden työnaikaisesta käyttämisestä on sovittava tienpitäjän kanssa. Mikäli asiasta ei päästä yksimielisyyteen, luvan saajien on meneteltävä yksityistielaissa säädetyllä tavalla. Luvan saajien on noudatettava hakemuksen liitteenä olevissa suostumuksissa luvan saajiin kohdistettuja velvoitteita. Viimeistelytyöt 8. Luvan saajien on poistettava työalueilta rakennusjätteet ja huolehdittava työn muidenkin jälkien siistimisestä. Läjitysalueet on tasoitettava ja muotoiltava ympäristöön sopeutuviksi. Maan pintakerros on tarpeen mukaan kalkittava sekä tarpeellisilta osin nurmetettava tai istutettava ympäristöön soveltuvia puita taikka pensaita, mikäli asiasta ei maanomistajan kanssa toisin sovita.

17 Kunnossapitomääräykset 9. Luvan saajien on huolehdittava Alahaan ja Myllyhaan penkereiden ja penkereiden taustaojan sekä niihin kuuluvien rakenteiden ja laitteiden sekä läjitysalueiden kunnossapidosta seuraavasti: Alahaan pengerrysyhtiö Alahaan penger Alahaan penkereen taustaoja; Uoma 1 plv 57+25 76+88 Myllyhaan pengerrysyhtiö - Myllyhaan penger - Myllyhaan penkereen taustaoja; Uoma 1 plv 00+00 57+25 Rumpujen kunnossapito kuuluu tienpitäjille. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 10. Luvan saajien on pidettävä työmaalla päiväkirjaa, johon on merkittävä päivittäin töiden edistyminen. Lisäksi avovesikautena kaivutöitä tehtäessä on veden samennuksen määrää ja laajuutta arvioitava päivittäin silmämääräisesti ja merkittävä havainnot työmaapäiväkirjaan. Luvan saajien on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia vesistön vedenlaatuun Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vesinäytteistä on analysoitava ainakin sähkönjohtavuus, ph, sameus ja kiintoaine. Tarkkailuohjelma on toimitettava ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Mikäli kiintoainepitoisuus nousee töiden vaikutuksesta Pyhänkosken sillan havaintopaikalla enemmän kuin 15 mg/l, on toteutettava erillinen kalataloustarkkailu Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tulokset on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Merijärven kunnan ja Oulaisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille niiden määräyksestä. Rajamerkkien siirrot 11. Luvan saajien on haettava töiden vuoksi tarpeellisten rajamerkkien siirtoa ja rajankäyntiä koskevat toimitukset ja maksettava niistä aiheutuvat kulut. Aloittamis- ja valmistumisilmoitus 12. Luvan saajien on ennakolta ilmoitettava töiden aloittamisesta Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Merijärven kunnan ja Oulaisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Merijärven Petäjäskosken ja Oulaisten Petäjäskosken osakaskunnille. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa töiden päättymisestä lukien.

18 Ohjaus ennakoimattoman vahingon varalta Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta rakentamisesta tai rakennelman käyttämisestä aiheutuu sellainen vahinko, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvan saajat ovat vesilain säännösten nojalla vastuussa, voidaan korvausta tämän päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristölupavirastoon toimitettavalla hakemuksella. Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto myöntää Alahaan ja Myllyhaan pengerrysyhtiöille luvan töiden aloittamiseen ennen tämän lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vakuuden asettaminen Ennen töihin ryhtymistä luvan saajien on talletettava Oulun lääninhallitukseen 1 000 euron suuruinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai lupamääräysten muuttaminen voi aiheuttaa. RATKAISUN PERUSTELUT Pääasiaratkaisun perustelut Alahaan ja Myllyhaan pengerrysten kunnostaminen on tarpeen alueen tulvasuojelun parantamiseksi huipputulvien aikana. Penkereet estävät tulvavesien pääsyn penkereiden takana olevalle alueelle. Kunnostus parantaa myös kulkumahdollisuuksia penkereillä ja varmistaa penkereiden riittävän vakavuuden. Taustaojan kunnostus on tarpeen penkereiden takaisten peltojen kuivatusolosuhteiden parantamiseksi. Ottaen huomioon hankkeen sijainti, vähäiset ja paikalliset vesistövaikutukset sekä asetetut lupamääräykset pengerrysten kunnostustöistä ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä muutakaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua pilaantumista, jonka vuoksi lupaa ei voitaisi myöntää. Lupa ei ole myöskään jätelain tai luonnonsuojelulain vastainen. Kunnostustöistä saatava hyöty on niistä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset hankkeen osalta täyttyvät. Lupamääräysten perustelut Luvan saajien noudatettavaksi on annettu tavanomaiset määräykset työn huolellisesta suorittamisesta sekä yleisen ja yksityisen edun turvaamisesta.

19 Töidenaloittamisluvan perustelut Ympäristölupavirasto on myöntänyt luvan pengerrysten kunnostamiseen vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin nojalla. Töiden aloittamisen lykkääntymisestä saattaisi pengerrysten takana oleville viljelysalueille ja rakennuksille aiheutua huomattavaa vahinkoa suuren tulvan sattuessa ja niiden aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan. Päätöksessä tarkoitettujen töiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, mikäli lupa evätään tai lupamääräyksiä muutetaan. Koska luvan saajana on muu kuin valtio, kunta tai kuntainliitto, on määrättävä vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai lupamääräysten muuttaminen voi aiheuttaa. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. 2. AA:n vaatimus, mikäli sillä tarkoitetaan vaatia koko uoman 2 perkaamista sillä perusteella, että Alahaan-Kalaputaanojan perkaamisesta aiheutuisi tulvahaittoja muistuttajan pelloille, hylätään. Uoman 2 alaosan osalta vaatimus on otettu osittain huomioon jo hakemussuunnitelmassa. Lupamääräyksessä 2 on hakemuksen mukaisesti noin 100 metrin pituinen osa uomasta 2 määrätty siivousperattavaksi. Ympäristölupavirasto toteaa, että hankkeessa ei lisätä Alahaan-Kalaputaanojan valuma-aluetta, vaan ainoastaan perataan ojassa olevia tukkopaikkoja, eikä ojan alaosalla paalulta 12+00 alaspäin Pyhäjokeen saakka nykyisen ojan pohjan tasausviivan korkeusasema, ojan virtauspoikkileikkausala ja virtaamien suuruus huomioon ottaen ole perkaustarvetta. Ympäristölupavirasto katsoo, että Alahaan- Kalaputaanojan perkauksesta ei siten aiheudu lisääntyvää tulvahaittaa Kalaputaanojan vaikutuspiirissä oleville muistuttajan pelloille. Lisäksi ympäristölupavirasto toteaa, että lupahakemus koskee uoman 2 osalta ainoastaan sen alaosan siivousluonteista perkaamista noin 100 metrin matkalla eikä sen yläosaa. Ympäristölupaviraston päätöksellä lupaa ei voida myöntää sellaisiin töihin, joihin hakemuksessa ei ole lupaa haettu. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös saadaan panna täytäntöön sen saatua lainvoiman. Töidenaloittamisluvan täytäntöönpanokelpoisuus Töidenaloittamislupaa koskeva päätös saadaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

20 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 3, 6 2 momentti, 12, 14a, 15, 26 1 momentti 2) kohta, 2, 3, 4 ja 6 momentti ja 31 1 momentti sekä 7 luku 3 1 momentti Vesiasetus 85 1 momentti Ympäristönsuojelulaki 41, 42 ja 43 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 1 995,50 euroa. Perustelut Ympäristöministeriön asetuksen maksutaulukon mukaan käsittelymaksu alle 400 hehtaarin hyötyaluetta koskevassa vesistön järjestelyasiassa on päätöksen maksutaulukon mukaan 3 070 euroa. Koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää pienempi, peritään maksu 35 prosenttia taulukossa esitettyä alempana. Käsittelymaksu on siten 1 995,50 euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

21 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Jorma Rantakangas Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta (esittelijä) ja Jorma Rantakangas. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182. PL/es Liite Valitusosoitus

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 23.7.2007, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: asiak.palv. 020 690 182, telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.