OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 7.5.2013 Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI SVYTT ÄJÄLAITOKSESTA ANNE- TUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 9 :N MUUTTAMISESTA 1 Nykytila ja keskeiset ehdotukset Syyttäjälaitosta koskeva lainsäädäntö on uudistettu syyttäjälaitoksesta annetulla lailla (439/2011) ja sen nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella syyttäjälaitoksesta (139012011). Tavoitteena oli uudistaa lainsäädäntö selkeäksi ja johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Syyttäjälaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 :ssä säädetään syyttäjänvirastojen toimialueista ja niiden päätoimipaikoista. Syyttäjänvirastojen palvelutoimistoista säädetään oikeusministeriön asetuksella syyttäj änvirastoj en palvelutoimistoista (119112011). Nykyisin syyttäjänvirastoja on 12 sekä Ahvenanmaan maakunnan maakunnansyyttäjänvirasto. Syyttäjänvirastoilla on yhteensä 25 palvelutoimistoa. Valtioneuvoston asetusta ehdotetaan muutettavaksi siten, että nykyinen Kanta- Hämeen syyttäjänvirasto lakkautettaisiin ja sen toimialueeseen kuuluvat kunnat liitettäisiin osittain Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastoon ja osittain Salpausselän syyttäjänvirastoon. Virastojen nykyiset toimipaikat säilyisivät. Valtioneuvoston asetusta ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että nykyiset Keski- Suomen syyttäjänvirasto ja Pirkanmaan syyttäjänvirasto lakkautettaisiin. Niiden tilalle perustettaisiin virasto, jonka nimeksi tulisi Sisä-Suomen syyttäjänvirasto. Uuden viraston päätoimipaikka olisi Tampere ja entisestä Keski-Suomen syyttäjänviraston päätoimipaikasta Jyväskylästä tulisi uuden viraston palvelutoimisto. Muutoksen yhteydessä myös Jämsän palvelutoimisto olisi tarkoitus lakkauttaa. Ehdotukset perustuvat syyttäjälaitoksen strategiseen tavoitteeseen lisätä organisaation taloudellisuutta, tuottavuutta ja tehostaa rikosvastuun toteuttamista rakenteita kehittämällä. Strategiahankkeen yhteydessä muodostui käsitys siitä, että viraston optimaalinen koko olisi 25-45 syyttäjä. Tämä perustuu siihen, että suurissa virastoissa on pienempiä virastoja paremmat mahdollisuudet työmäärien tasaamiseen, sijaisuuksiin, erikoistumiseen ja sisäiseen koulutukseen. Myös hallinnollista työtä voidaan keskittää. Ehdotetuilla muutoksilla pystyttäisiin nykyistä paremmin vastaamaan näihin tavoitteisiin. Lisäksi poliisin hallintorakenne ja poliisilaitosten lukumäärä ja toimialueet ovat parhaillaan tarkasteltavina 12.4.2012 käynnistetyssä ns. Pora III -hankkeessa (SM022:0012012). Poliisilaitosten lukumäärää on tarkoitus vähentää 11:een. PORA työryhmän ehdotusten mukaan Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat muodostaisivat yhteisen Hämeen poliisilaitoksen. Vastaavasti Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnat muodostaisivat yhteisen Sisä-Suomen poliisilaitoksen. Näiden uudistusten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2014. Tässä esityksessä ehdotetut muutokset syyttäjänvirastojen toimialueisiin muodostaisivat syyttäjänvirastojen ja poliisin toimialueista luontevan pohjan hallinnolliselle yhteistyölle.
2 Ehdotus Kanta-Hämeen syyttäjänviraston lakkauttamisesta on valmisteltu valtakunnansyyttäjän asettamassa työryhmässä, jonka perusteella Valtakunnansyyttäjänvirasto on tehnyt oikeusministeriölle esityksen valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Ehdotus Keski-Suomen syyttäjänviraston ja Pirkanmaan syyttäjänviraston yhdistämisestä uudeksi Sisä-Suomen syyttäjänvirastoksi on valmisteltu valtakunnansyyttäjän asettamien selvitysmiesten toimesta. Valtakunnansyyttäjänvirasto on tehnyt selvityksen perusteella esityksen valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Virastoja koskevien muutosten lisäksi valtioneuvoston asetuksen 1 :ää muutettaisiin siten, että Valtakunnansyyttäjänviraston yksikön päälliköksi voitaisiin määrätä muukin virkamies kuin valtionsyyttäjä. Lisäksi 4 :ään lisättäisiin Valtakunnansyyttäjänvirastoon alkuvuonna 2013 perustetun lakimiehen viran kelpoisuusvaatimukset. 2 Yksityiskohtaiset perustelut 1. Valtakunnansyyttäjänviraston organisaatio. Asetuksen 1 :ssä säädetään Valtakunnansyyttäjänviraston organisaatiosta siten, että virastossa on yksiköitä, joiden päälliköiksi valtakunnansyyttäjä määrää valtionsyyttäjät. Valtakunnansyyttäjänvirastossa on myös muilla virkanimikkeillä toimivia lakimiehiä, jotka koulutuksensa ja muun osaamisensa puolesta voivat toimia yksikön päällikköinä. Tästä syystä säännöstä muutettaisiin siten, että valtakunnansyyttäjä voisi määrätä yksikön päälliköksi muunkin virkamiehen kuin valtionsyyttäjän. Samalla ruotsinkieliseen säännökseen tehtäisiin kielellinen korjaus. 4. Kelpoisuusvaatimukset. Asetuksen 4 :ssä säädetään eräiden Valtakunnansyyttäjänviraston virkojen kelpoisuusvaatimuksista. Pykälän 2 momentissa säädetään neuvottelevan virkamiehen ja ylitarkastajan kelpoisuusvaatimuksesta, joka on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto. Keväällä 2013 Valtakunnansyyttäjänvirastoon on perustettu lakimiehen virka. Virka on sijoitettuna viraston hallintoyksikköön. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että lakimiehen kelpoisuusvaatimukset olisivat samat kuin neuvottelevan virkamiehen ja ylitarkastajan kelpoisuusvaatimukset. 9. Syyttäjänvirastojen toimialueet ja päatoimipaikat. Asetuksen 9 :ssä säädetään virastojen toimialueista ja päätoimipaikoista. Virastojen toimialueet ja päätoimipaikat säilyisivät nykyisellään lukuun ottamatta Itä-Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Salpausselän, Pirkanmaan ja Keski-Suomen syyttäjänvirastoja. Pykälän 1 momentin 1 ja 2 kohdat säilyisivät muuttumattomina. Niissä säädetään Helsingin ja Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastojen toimialueista. Momentin 3 kohdassa säädettäisiin, että Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston toimialueena olisivat Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pomainen, Porvoo, Pukkila, Pyhtää, Sipoo, Tuusula ja Vantaa ja sen päätoimipaikka sijaitsee Vantaalla.
3 Syyttäjänviraston toimialue muuttuisi siten, että Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pomainen ja Tuusula siirrettäisiin Kanta-Hämeen syyttäjänviraston toimi alueesta Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastoon. Näin Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston toimialue olisi yhtenevä tulevan Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen toimialueen kanssa. Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston toimialue kattaisi Itä-Uudenmaan, Tuusulan ja Vantaan käräjäoikeuksien tuomiopiirit kokonaisuudessaan sekä Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiiristä Hyvinkään ja Nurmijärven kunnat. Syyttäjänviraston toimialueeseen kuuluisi edelleen Pyhtään kunta, joka kuuluisi perustettavan Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen toimi alueeseen. Käräjäoikeuksien tuomiopiirijaossa Pyhtää kuuluu Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiopiiriin, joka muuten kattaa Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston toimialueeseen kuuluvat kunnat. Pyhtään kunta on kaksikielinen ja ruotsinkieliset palvelut pystytään turvaamaan parhaiten Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastossa. Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston päätoimipaikka säilyisi Vantaalla, joka on alueen suurin kaupunki ja myös nykyisin viraston päätoimipaikka. Järvenpäästä tulisi Itä- Uudenmaan syyttäjänviraston palvelutoimisto. Momentin 4 kohdassa säädettäisiin Salpausselän syyttäjänviraston toimi alueesta, koska nykyinen Kanta-Hämeen syyttäjänvirasto lakkautettaisiin. Salpausselän syyttäjänviraston toimialueena olisivat Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakuntiin kuuluvat kunnat lukuun ottamatta Pyhtäätä. Salpausselän syyttäjänvirasto olisi yhtenevä Hämeen ja Kaakkois-Suomen poliisilaitosten toimialueiden kanssa lukuun ottamatta Pyhtään kuntaa, joka kuuluisi edelleen Itä- Uudenmaan syyttäjänvirastoon. Salpausselän syyttäjänviraston toimialue kattaisi Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen käräjäoikeuksien tuomiopiirit kokonaisuudessaan sekä Hyvinkään käräjäoikeudesta Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kunnat. Viraston päätoimipaikkana olisi kuten nykyisinkin Kouvola. Hämeenlinnasta tulisi viraston palvelutoimisto. Momentin 5 kohdassa säädettäisiin Länsi-Suomen syyttäjänviraston toimialueesta, joka säilyisi muuttumattomana. Säännökseen tehtäisiin kielellinen korjaus. Momentin 6 kohdassa säädettäisiin perustettavan Sisä-Suomen syyttäjänviraston toimi alueesta. Nykyiset Pirkanmaan ja Keski-Suomen syyttäjänvirastojen toimialueet ehdotetaan yhdistettävän uudeksi Sisä-Suomen syyttäjänvirastoksi. Sisä-Suomen syyttäjänviraston toimi alueena olisivat Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntiin kuuluvat kunnat. Sisä-Suomen syyttäjänviraston toimialue olisi yhtenevä tulevan Sisä-Suomen poliisilaitoksen toimialueen kanssa. Toimialue vastaisi Pirkanmaan ja Keski-Suomen käräjäoikeuksien tuomiopiirejä. Uuden viraston päätoimipaikka sijaitsisi Tampereella, koska se olisi alueen toimipaikoista selvästi suurin. Palvelutoimisto virastolla olisi jatkossa Jyväskylässä, sillä Jämsän palvelutoimisto on tarkoitus lakkauttaa.
4 Momentin 7 kohdassa säädettäisiin Pohjanmaan syyttäjänviraston toimi alueesta ja päätoimipaikasta, jotka säilyisivät muuttumattomina. Säännökseen tehtäisiin tekninen korjaus. Momentin 8 kohdassa säädettäisiin Itä-Suomen syyttäjänviraston päätoimipaikasta, jotka säilyisivät muuttumattomina. toimi alueesta ja toimi alueesta ja päätoi- Momentin 9 kohdassa säädettäisiin Oulun syyttäjänviraston mipaikasta, jotka säilyisivät muuttumattomina. Momentin 10 kohdassa säädettäisiin Lapin syyttäjänviraston mipaikasta, jotka säilyisivät muuttumattomina. toimi alueesta ja päätoi- 3 Vaikutukset Pykälän 2 momentissa viitattaisiin syyttäjälaitoksesta annetun lain 18 :ään, jossa säädetään Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänviraston toimialueesta. Pykälän mukaan Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänviraston toimialueena on Ahvenanmaan maakunta ja sen päätoimipaikka on Maarianhaminassa. Ehdotuksella ei olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Organisatorisesti syyttäjänvirastojen toimialueet vastaisivat yhden tai kahden poliisilaitoksen toimialuetta. Käräjäoikeuksien tuomiopiirit poikkeavat osin syyttäjien ja poliisilaitosten toimialueista. Tästä syystä ei kaikilta osin ole ollut mahdollista luoda toimialueita niin, että ne samanaikaisesti noudattaisivat sekä poliisin toimialueita että käräjäoikeuksien tuomiopiirejä. Tiivistyvän esitutkintayhteistyön takia näissä tilanteissa on annettu etusija syyttäjien ja poliisilaitosten toimialueiden yhtenevyydelle. Kanta-Hämeen syyttäjänviraston virat tullaan valtion virkamieslain 5 a :n nojalla siirtämään Itä-Uudenmaan ja Salpausselän syyttäjänvirastoihin. Henkilökunta voi lähtökohtaisesti edelleen työskennellä nykyisillä paikkakunnilla. Itä-Uudenmaan ja Salpausselän nykyiset johtavat kihlakunnansyyttäjät ja hallintosihteerit jatkavat nykyisissä tehtävissään. Kanta-Hämeen syyttäjänviraston johtavalle kihlakunnansyyttäjälle ja hallintosihteerille määritellään erikseen heidän toimenkuvansa ja virkanimikkeensä uudessa virastossa. Keski-Suomen ja Pirkanmaan syyttäjänvirastojen virat siirretään vastaavasti Sisä- Suomen syyttäjänvirastoon. Virkamiehet voivat lähtökohtaisesti edelleen työskennellä nykyisillä paikkakunnilla. Jämsän palvelutoimisto on tarkoitus lakkauttaa 1.1.2014, jonka jälkeen siellä työskentelevä henkilökunta siirtyy työskentelemään Jyväskylään. Keski-Suomen syyttäjänviraston johtavan kihlakunnansyyttäjän virka on täytetty määräajaksi vuoden 2013 loppuun. Pirkanmaan syyttäjänviraston johtava kihlakunnansyyttäjä siirrettäisiin uuden viraston johtavan kihlakunnansyyttäjän virkaan. Keski-Suomen ja Pirkanmaan syyttäjänvirastojen hallintosihteerien virat ovat molemmat vakituisesti täytettynä. Molemmille hallintosihteereille tarjotaan mahdollisuus ilmoittautua uuden Sisä-Suomen syyttäjänviraston hallinto sihteerin virkaan. Toisen nykyisen hallinto sihteeri tuleva toimenkuva ja virkanimike määritellään erikseen.
5 4 Asian valmistelu Tulevassa Sisä-Suomen syyttäjänvirastossa henkilöstömäärä olisi noin 60, josta syyttäjien määrä olisi 42. Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston henkilöstömäärä olisi noin 54, joista syyttäjiä 38 ja Salpausselän syyttäjänviraston henkilöstömäärä olisi noin 57, joista syyttäjiä 39. Ehdotetut uudistukset eivät vaikuttaisi henkilöstön määrään virastoissa. Tarkoituksena on, että edellä mainituissa syyttäjänvirastoissa olisi jatkossa kolme apulaispäällikköä virastoa kohden. Henkilöstön asemaa koskevissa muutoksissa noudatetaan oikeusministeriön henkilöstöstrategiaa ja muutostilanteita varten luotuja periaatteita. Esityksellä ei olisi vaikutusta kansalaisten asemaan, koska sääntely ei koske välittömästi kansalaisten oikeuksia. Esitys ei myöskään vaikuttaisi kansalaisten kielellisten oikeuksien toteutumiseen. Sekä suomen- että ruotsinkieliset palvelut järjestettäisiin uusillakin alueilla vastaavasti kuin nykyisin. Asetusluonnos on valmisteltu yhteistyössä oikeusministeriön ja Valtakunnansyyttäjänviraston kesken. Asetusluonnos on tarkastettu oikeusministeriön tarkastustoimistossa. Asetus perustuu Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen syyttäjänvirastoja koskeviin selvitystöihin. Selvitystöistä on valmisteluvaiheessa kuultu Kanta-Hämeen, Keski- Suomen ja Pirkanmaan syyttäjänvirastojen henkilökuntaa. Selvitystyöt on käsitelty mainittujen virastojen yhteistoimintaelimissä sekä koko syyttäjälaitoksen yhteistoimintaelimessä. Asetusmuutosten edellyttämät muutokset on käsitelty tai tullaan käsittelemään asianmukaisesti yhteistoimintamenettelyssä. Asiasta on pyydetty lausunnot sisäasiainministeriön poliisiosastolta, syyttäjänvirastoilta ja henkilöstöjärjestöiltä. Lausunto saatiin sisäasiainministeriön poliisiosastolta, Suomen Syyttäjäyhdistys ry:ltä, Oikeushallinnon henkilökunta OHK ry:ltä sekä Helsingin, Itä-Uudenmaan, Itä-Suomen, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan syyttäjänvirastoilta. Lausunnoissa ehdotusluonnosta kannatettiin ja huomiot koskivat lähinnä teknisluonteisia seikkoja. Henkilöstöjärjestöt kiinnittivät huomiota henkilöstön aseman huomioimiseen ja apulaispäälliköiden määrään. Lausunnoissa esitetyt näkökohdat on otettu jatkovalmistelussa huomioon. Asetusluonnokseen liittyvistä aluejaon muutoksista on tehty ilmoitus alueellistamisen koordinaatioryhmälle ja pyydetty aluejakoneuvottelukunnan lausunto... 5 Voimaantulo poliisin toimi- Asetus tulisi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014 samanaikaisesti alueuudistuksen kanssa.
Luonnos Valtioneuvoston asetus syyttäjä laitoksesta annetun valtioneuvosto asetuksen 9 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan syyttäjälaitoksesta annetun valtioneuvosto asetuksen (1390/2011) 1, 4 :n 2 momentti ja 9 seuraavasti: Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, 1 Mäntsälä, Nurmijärvi, Pomainen Porvoo, Pukkila, Pyhtää, Sipoo, Tuusula ja Vantaa, ja Valtakunnansyyttäjänviraston organisaatio sen päätoimipaikka sijaitsee Vantaalla; 4) Salpausselän syyttäjänviraston toimialueena Valtakunnansyyttäjänvirastossa on yksiköitä. ovat Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Valtakunnansyyttäjä määrää yksiköiden Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakuntiin päälliköinä toimivat virkamiehet. kuuluvat kunnat lukuun ottamatta Pyhtäätä, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Kouvolassa; 4 5) Länsi-Suomen syyttäjänviraston toimialueena ovat Satakunnan ja Varsinais- Kelpoisuusvaatimukset Suomen maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Turussa; Neuvottelevan virkamiehen, lakimiehen ja ylitarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto. Syyttäjänvirastojen 9 toimialueet ja päätoimipaikat Syyttäjänvirastojen toimialueet ja päätoimipaikat ovat: 1) Helsingin syyttäjänviraston toimialueena on Helsinki, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä; 2) Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Espoo, Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Sammatti, Siuntio ja Vihti, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Espoossa; 3) Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Askola, Hyvinkää, Järvenpää, 6) Sisä-Suomen syyttäjänviraston toimialueena ovat Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Tampereella; 7) Pohjanmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Vaasassa; 8) Itä-Suomen syyttäjänviraston toimialueena ovat Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Mikkelissä; 9) Oulun syyttäjänviraston toimialueena ovat Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Oulussa; sekä 10) Lapin syyttäjänviraston toimialueena ovat Lapin maakuntaan kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Rovaniemellä. Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänviraston toimialueesta ja päätoimipaikasta säädetään syyttäjälaitoksesta annetun lain 18 :ssä.
2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä päivänä kuuta 2013 Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Hallitussihteeri Juho Martikainen
Utkast Statsrådets förordning om ändring av statsrådets fdrordning om åkjagarväsendet Utfärdad i Helsingfors den 2013 1 enlighet med statsrådets beslut åndras 1, 4 2 mom. och 9 statsrådets förordning om åklagarväsendet (1390/2011) som följer: 1 Riksåklagarämbetets organisation Riksåklagarämbetet är indelat i enheter. Riksåklagaren förordnar de tjänsteman som ska vara chefer för enhetema. 4 Behörighetskrav Behörighetskraven för konsultativa tjänstemän, juriser och överinspektörer är annan högre högskoleexamen i juridik än magisterexamen i intemationell och komparativ rätt. 9 Åklagarämbetenas verksamhetsområden och huvudsakliga verksamhetsställen Åklagarämbetenas verksamhetsområden och huvudsakliga verksamhetsställen är följande: 1) åklagarämbetet i Helsingfors har Helsingfors som sitt verksamhetsområde, och dess huvudsakliga verksamhetsställe ligger i Helsingfors, 2) åklagarämbetet i Västra Nyland har Esbo, Grankulla, Hangö, Högfors, Ingå, Karislojo, Kyrkslätt, Lojo, Nummi-Pusula, Raseborg, Sammatti, Sjundeå och Vichtis som sitt verksamhetsområde, och dess huvudsakliga verksamhetsställe ligger iesbo, 3) åklagarämbetet i Östra Nyland har Askola, Borgnäs, Borgå, Hyvinge, Kervo, Lappträsk, Lovisa, Mäntsälä, Mörskom, Nurmijärvi, Pukkila, Pyttis, Sibbo, Träskända, Tusby och Vanda som sitt verksamhetsområde, och dess huvudsakliga verksamhetsställe ligger i Vanda, 4) åklagarämbetet i Salpausselkä har kommunema i landskapen Egentliga Tavastland, Kymmenedalen, Päijänne-Tavastland och Södra Karelen, med undantag för Pyttis som sitt verksamhetsområde, och dess huvudsakliga verksamhetsställe ligger i Kouvola, 5) åklagarämbetet i Västra Finland har kommunema i landskapen Egentliga Finland och Satakunta som sitt verksamhetsområde, och dess huvudsakliga verksamhetsställe ligger i Åbo, 6) åklagarämbetet i Inre Finland har kommunema i landskapen Birkaland och Mellersta Finland som sitt verksamhetsområde, och dess huvudsakliga verksamhetsställe ligger i Tammerfors,.. 7) åklagarämbetet i Osterbotten har kommunerna i landskapen Mellersta Osterbotten, Södra Osterbotten och Osterbotten som sitt verksamhetsområde, och dess huvudsakliga verksamhetsställe ligger i Vasa, 8) åklagarämbetet i Ostra Finland har kommunemai landskapen Norra Karelen, NOITa Savolax och Södra Savolax, som sitt verksamhetsområde, och dess huvudsakliga verksamhetsställe ligger i S:t Michel, 9) åklagarämbetet i Uleåborg har kommunema i landskapen Kajanaland och NOITaOsterbotten som sitt verksamhetsområde, och dess huvudsakliga verksamhetsställe ligger i Uleåborg, samt
2 10) åklagarämbetet i Lappland har kommunema i landskapet Lappland som sitt verksamhetsområde, och dess huvudsakliga verksamhetsställe ligger i Rovaniemi. Bestämmelser om verksamhetsområdet och det huvudsakliga verksamhetsstället för landskapsåklagarämbetet i landskapet Åland finns i 18 i lagen om åklagarväsendet. Denna förordning träder i kraft den 1 januari 2014. Atgärder som krävs för verkställigheten av denna förordning får vidtas innan förordningen träder i kraft. Helsingfors den 2013 Justitieminister Anna-Maja Henriksson Regeringssekreterare Juho Martikainen