Wienin yliopisto Fennistiikan BA- opintojen tutkintovaatimukset (lyhennelty, epävirallinen suomennos) Alkuperäiset tutkintovaatimukset on hyväksytty yliopiston senaatin istunnossa 12.6.2008 ja julkaistu yliopiston tiedotteessa 32/18.6.2008 (http://www.univie.ac.at/mtbl02/2007_2008/2007_2008_235.pdf ), mistä löytyvät myös viittaukset asianmukaisiin yliopistolain kohtiin. Tutkintovaatimuksiin on 17.6.2010 tehty muutos (ks. http://www.univie.ac.at/mtbl02/2009_2010/2009_2010_220.pdf ), jolla kurssien Suomen kielen deskriptiivinen kielioppi ja Suomen maan- ja kulttuurintuntemus tyyppi muutettiin harjoituksesta luennoksi ja Deskriptiivinen kielioppi I - kurssista poistettiin edeltäviä opintoja koskevat vaatimukset; moduliryhmän II moduliin 5 sisältyvä kulttuuritieteellinen luento muutettiin kulttuuritieteelliseksi harjoitukseksi. 1 Pätevyys ja tavoitteet Wienin yliopiston fennistiikan BA- opintojen tarkoituksena on yliopisto- opetuksen yleisten päämäärien mukaisesti antaa opiskelijoille tieteelliset perustiedot suomen kielestä, Suomen kirjallisuudesta ja kulttuurista, niiden historiasta ja nykyisyydestä, sekä aktiiviset ja passiiviset suomen kielen taidot. Koska tutkinnon suorittaneet voivat sijoittua hyvin monenlaisiin tehtäviin, koulutuksen on oltava monitahoinen ja kehitettävä erinomaisen kielitaidon ohella etenkin kykyä luovasti yhdistellä eri alojen tietoutta. Wienin yliopistossa BA- tutkinnon suorittaneet pätevöityvät erilaisiin tehtäviin talouselämän ja palvelujen, yhteiskunnan ja politiikan, kulttuuri- ja sivistyslaitosten tai viestimien palveluksessa, missä tarvitaan laajempaa ja syvempää tietämystä Pohjois- Euroopan kielellisestä ja kulttuurisesta monimuotoisuudesta, etenkin suomen kielestä ja suomalaisesta kulttuurista sekä sen kulttuurisesta ja yhteiskunnallisesta ympäristöstä (erityisesti viron kielestä ja virolaisesta kulttuurista), tai jatkamaan tieteellisiä opintoja. Heidän on tarkoitus saavuttaa kielitaito, joka vastaa vähintään eurooppalaisen viitekehyksen tasoa B2. 2 Opintojen kesto ja laajuus Fennistiikan BA- opintojen laajuus on 180 ECTS- opintopistettä ja suunniteltu kesto 6 lukukautta. Fennistiikan BA- opinnot koostuvat pääaineopinnoista (150 ECTS) sekä opiskelijoiden vapaasti valitsemasta yhdestä tai useammasta sivuaineosiosta (Erweiterungscurriculum), joita on yhteensä vähintään 30 ECTS. 3 Opiskelijaksi hyväksyminen Opiskelijaksi hyväksymisessä noudatetaan vuoden 2002 yliopistolain sekä voimassa olevan (1998) yliopistoasetuksen määräyksiä.
[Vuodesta 2011 uusien opiskelijoiden on aloitettava opintonsa ns. opintojen alku- ja orientointivaiheella, Studieneingangs- und Orientationsphase, STEOP, joka päättyy erilliseen tutkintoon. Tämän tutkinnon suorittaminen on välttämätön edellytys opintojen jatkamiselle. Suom. huom.] Fennistiikan opintoihin edellytetään latinan kielen taitoa, joka osoitetaan joko ylioppilastutkinto- tai keskiasteen tutkintotodistuksella tai todistuksella yliopistoasetuksen mukaisen kielikokeen suorittamisesta. [Latinan kielen kokeen voi suorittaa BA- opintojen loppuun mennessä. Suom. huom.] 4 Akateeminen oppiarvo Fennistiikan BA- opinnon suorittaneet saavat akateemisen arvon Bachelor of Arts, BA. 5 Opintojen rakenne: Modulit ja ECTS- pisteet Pakollinen moduliryhmä I (Opintojen aloitusvaihe, STEOP): 45 ECTS koostuu modulista 1 (kieliopinnot) ja 2 (filologiset johdantokurssit) Moduli 1: Kieliopinnot (15 ECTS) Tavoitteet: Aktiivinen ja passiivinen suomen kielen kirjallinen ja suullinen taito. Tavoitetasona eurooppalaisen viitekehyksen taso A2. Edellytykset: ei ennakkotietoja Spracherwerb Finnisch 1-2 [6 viikkotuntia] Kurssityyppi: Harjoitus Moduli 2: Filologisia johdantoja (30 ECTS) Tavoitteet: Perustiedot kieli- ja kirjallisuustieteestä ja tieteellisen työskentelyn periaatteista sekä Suomen maan- ja kulttuurintuntemuksesta. Edellytykset: edeltäviä opintoja ei vaadita. Kurssit [à 2 viikkotuntia] Johdatus kielitieteeseen hungarologeille ja fennisteille Johdatus tieteellisen työskentelyn tekniikkoihin Suomen kielen deskriptiivinen kielioppi I Suomen maan- ja kulttuurintuntemus I- II Johdatus Suomen kirjallisuuden historiaan I- II Johdatus kirjallisuustieteeseen (hungarologeille ja fennisteille) Pakollinen moduliryhmä II: 45 ECTS koostuu modulista 3 (kieliopinnot) ja modulista 4 (kielitiede) Moduli 3: Kieliopinnot (20 ECTS) Tavoitteet: Suomen kielen aktiivisen ja passiivisen taidon syventäminen, tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taso B1 Edellytykset: Moduli 1 suoritettu Spracherwerb Finnisch 3 4 [6 viikkotuntia] Kurssityyppi: Harjoitus, sekä itsenäistä opiskelua 4 ECTS:n laajuudelta (2 ECTS/lukukausi) Moduli 4: Kielitiede (15 ECTS)
Tavoitteet: Kielitieteen sekä suomen kielen tuntemuksen syventäminen, harjoituksia kielitieteellisten tekstien parissa Edellytykset: Moduli 2 (filologisia johdantoja) suoritettu Kurssit [à 2 viikkotuntia]: Suomen kielen deskriptiivinen kielioppi II Kielitieteellinen harjoituskurssi, jonka yhteydessä kirjoitetaan 1. bachelortyö Moduli 5: Kulttuurintutkimus (10 ECTS) Tavoitteet: Suomalaisen kulttuurin ja sen yhteyksien syvällisempi tuntemus Edellytykset: Moduli 2 (filologiset johdannot) suoritettu Kurssit [à 2 viikkotuntia]: Uralilaisten kansojen kulttuurit Kirjallisuustieteellinen luento Kulttuuritieteellinen harjoitus Pakollinen moduliryhmä III: Syventävät opinnot (60 ECTS) koostuu moduleista 6 (kieliopinnot), 7 (itämerensuomalainen konteksti & viro) sekä 8a tai 8b (tieteelliset syventävät opinnot; näistä valitaan joko moduli 8a: Kielitiede tai 8b: Kirjallisuustiede) Moduli 6: Kieliopinnot (20 ECTS) Tavoitteet: Suomen kielen suullisten ja kirjallisten, aktiivisten ja passiivisten taitojen kehittäminen, tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2. Edellytykset: Moduli 3 suoritettu Spracherwerb Finnisch 5-6 (à 4 viikkotuntia) Kurssityyppi: Harjoitus, lisäksi itseopiskelua 4 ECTS:n laajuudelta Moduli 7: Itämerensuomalainen konteksti & viro (15 ECTS) Tavoitteet: Syvemmät tiedot suomen kielen taustasta ja sen asemasta Koillis- Euroopan kielten joukossa; katsauksia viron kielen rakenteeseen, myös viron kielen opintojen tueksi Edellytykset: Moduli 3 suoritettu (tai vastaavat suomen kielen taidot); moduli 2 suoritettu Viron kieli 1-2 Itämerensuomalainen kielentutkimus Vaihtoehtoinen pakollinen moduli 8a: Kielitiede (25 ECTS) Tavoitteet: Kielitieteellisen tietämyksen syventäminen ja laajentaminen, taito kirjoittaa ja muotoilla kielitieteellisiä tekstejä; kyky työskennellä itsenäisesti ja kriittisesti kielitieteellisten tekstien ja tutkimusaiheiden parissa; kokemuksia tieteellisten instituutioiden ja projektien toiminnasta ja arjesta Edellytykset: Moduli 4 suoritettu Kielitieteellinen luento Kielitieteellinen harjoitus, jonka yhteydessä kirjoitetaan 2. bachelortyö Projekti- tai harjoitustyö (vähintään 250 työtunnin laajuudelta osallistumista esimerkiksi laitoksen tieteelliseen projektiin, tilaisuuden suunnitteluun ja valmisteluun, tieteellisten julkaisujen toimittamiseen, tutkimusprojektin työhön tms.)
Vaihtoehtoinen pakollinen moduli 8b: Kirjallisuustiede (25 ECTS) Tavoitteet: Kirjallisuustieteellisen tietämyksen syventäminen ja laajentaminen, taito kirjoittaa ja muotoilla kirjallisuustieteellisiä tekstejä; kyky työskennellä itsenäisesti ja kriittisesti kirjallisuustieteellisten tekstien ja tutkimusaiheiden parissa; kokemuksia tieteellisten instituutioiden ja projektien toiminnasta ja arjesta Edellytykset: Moduli 4 suoritettu Kirjallisuustieteellinen luento Kirjallisuustieteellinen harjoitus, jonka yhteydessä kirjoitetaan 2. bachelortyö Projekti- tai harjoitustyö (vähintään 250 työtunnin laajuudelta osallistumista esimerkiksi laitoksen tieteelliseen projektiin, tilaisuuden suunnitteluun ja valmisteluun, tieteellisten julkaisujen toimittamiseen, tutkimusprojektin työhön tms.) 6 Liikkuvuus BA- opintojen aikana Opiskelijoille suositellaan BA- opintojen aikana vähintään yhden lukukauden opintoja ulkomaisessa yliopistossa. Tässä yhteydessä erityisen suositeltavaa on käyttää eurooppalaisten liikkuvuusohjelmien (ERASMUS, CEEPUS) sekä Wienin yliopiston kansainvälisten opinto- ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia. 7 Kurssityypit Fennistiikan BA- opintojen kurssit kuuluvat seuraaviin tyyppeihin: Luento (Vorlesung, VO): Yleisten luentojen tehtävänä on esitellä opiskelijoille oppiaineen tärkeimmät alueet ja menetelmät. Erikoisluennot esittelevät tutkimuksen ajankohtaista tilaa. Luentoihin sisältyy yhden tai useamman (ns. Ringvorlesung, vaihtuvia luennoitsijoita) opettajan kontaktiopetusta sekä mahdollisesti muita opetusmuotoja, ja niihin voi kuulua myös keskustelua. Ne päättyvät suulliseen tai kirjalliseen lopputenttiin. Harjoitus (Übung, UE): Harjoitusten yhteydessä ratkaistaan konkreettisia tehtäviä ja valmentaudutaan opintojen käytännöllisiin ja ammatillisiin tavoitteisiin. Harjoitukset edellyttävät aktiivista osallistumista, eikä niiden arvostelu perustu pelkästään lopputenttiin. Harjoituksiin luetaan myös kielikurssit (Spracherwerb). Kaikkiin kurssityyppeihin voidaan mahdollisuuksien mukaan liittää virtuaalisia, verkkopohjaisia sisältöjä tai verkkopohjaista itseopiskelua. Varsinaisten kurssien lisäksi opintojen osana voidaan hyväksyä projekteja ja harjoitustöitä, joihin sisältyy itsenäistä, ammattiin suuntautuvaa tai tieteellistä työskentelyä. Projektien ja harjoitustöiden sisällöstä ja hyväksymisestä sovitaan tapauskohtaisesti etukäteen vastaavan opettajan kanssa. Opintoihin voidaan sisällyttää myös (kielen) itseopiskelua. Tähän kuuluu itsenäistä työskentelyä kohdekielellä, esimerkiksi sähköisten kielenopiskelufoorumien käyttöä, osallistumista projekteihin tai tilaisuuksiin, joissa kohdekieltä käytetään työkielenä, tai kohdekielisen kirjallisuuden lukemista ja arvioimista. Oppimisprosessia ohjaa ja valvoo suomen kielen opetuksesta vastaava opettaja. Moduleihin 3 ja 6 sisältyvään itseopiskeluun
voidaan asiasta päättävän akateemisen elimen arvion mukaan hyväksyä myös yliopiston ulkopuolisia kielikursseja (joista on tiedossa tuntimäärä, taso eurooppalaisen viitekehyksen mukaan, opintopisteiden määrä, päätöskokeen arvosana ja päivämäärä). 8 Osallistumisrajoitukset 8.1. Kaikille kursseille on ilmoittauduttava sähköisesti. Kursseilla, joiden arvostelu ei perustu pelkkään loppukuulusteluun, osallistujamäärä saa olla korkeintaan 50. 8.2. Jos kurssille, jonka osallistujamäärä on rajoitettu, ilmoittautuu opiskelijoita enemmän kuin on paikkoja, osallistujat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. 8.3. Kurssien opettajilla on oikeus yhdessä vastaavan akateemisen elimen kanssa myöntää tietyille kursseille poikkeuksia kohdan 1 määräyksistä. 9 Kuulustelut 9.1 Yleistä Kurssin opettajan on säädösten mukaisesti ilmoitettava opiskelijoille kurssin tavoitteet, sisällöt ja arvosteluperusteet. Loppukuulusteluun vaadittavan sisällön määrän tulee vastata kurssin ECTS- pisteiden mukaista työmäärää. 9.2 Modulitentit Siitä, voidaanko yhden tai useamman kurssitentin tilalla järjestää modulitenttejä, päättää määräysten mukainen vastaava elin opiskelijan pyynnöstä. Modulitenttinä pidetään myös kielitaitokoetta. 9.3 Kielitaitokoe Fennistiikan BA- opintoja aloittavilta ei edellytetä suomen kielen taitoa. Jos opiskelija on kuitenkin jo ennen opintojen alkua hankkinut hyvän suomen kielen taidon, hänelle voidaan hakemuksesta lukea kielitaitomodulit 1, 3 ja 6 suoritetuiksi. Tämän edellytyksenä on erikseen säädetyn kielitaitokokeen suorittaminen. 9.4 Bachelortutkielmat Fennistiikan BA- opintojen yhteydessä on kirjoitettava vähintään kaksi bachelortutkielmaa. Näiden aiheet on sovittava vastaavan ohjaajan kanssa, ja tutkielmat kirjoitettava ao. kieli- tai kirjallisuustieteellisen harjoituskurssin (moduli 4, moduli 8a/8b) yhteydessä. Bachelortutkielmaksi voidaan hyväksyä myös audiovisuaalinen tai multimediateos. [Huom! Tämä suomennos on epävirallinen lyhennelmä. Yksityiskohtaisemmat kuvaukset kurssien sisällöistä, viittaukset lakeihin ja säädöksiin ym. löytyvät alkuperäisistä saksankielisistä tutkintovaatimuksista!]