Meidän ympäristömme 2012 Loviisan voimalaitos

Meidän ympäristömme 2012 Loviisan voimalaitos

2 Meidän ympäristömme 2012 Meidän ympäristömme 2012 3 Energiamme edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää Kestävä kehitys on Fortumissa kaiken toiminnan edellytys. Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu ovat vakaa perusta hyvälle liiketoiminnalle. Fortumin kestävän kehityksen periaatteet ja koko konsernin kattava ympäristöpolitiikka testataan päivittäin Loviisan voimalaitoksen arjessa. Tavoitteemme ovat korkealla toiminnan jokaisella lohkolla. Pääsääntöisesti olemme onnistuneet niissä hyvin. Tuotamme sähköä turvallisesti ja luotettavasti, haluamme tarjota työntekijöillemme turvallisen työpaikan sekä toimimme vastuullisesti turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvissä asioissa. Loviisan voimalaitoksen uusi ympäristölupa tuli voimaan kesällä 2012. Pitkään vireillä ollut prosessi saatettiin loppuun ja sen myötä meille kertyi paljon tutkimustietoa muun muassa jäähdytysveden vaikutuksista meriympäristöön. Kerromme tuloksista myös tässä esitteessä. Jokainen voimalaitoksen työpäivä koostuu lukuisista erilaisista valinnoista, joissa on huomioitava useita ympäristöön ja turvallisuuteen vaikuttavia seikkoja. Voimalaitoksen ympäristötyön tueksi ja ympäristötietoisuuden lisäämiseksi perustimme vuoden 2012 aikana voimalaitokselle oman ympäristötyöryhmän. Siinä ovat edustettuina monipuolisesti laitoksen eri toiminnot mukaan lukien ulkopuolisen urakoitsijayrityksen edustus sekä eri henkilöstöryhmät. Voimalaitoksella toteutettavaan modernisaatio-ohjelmaan sisältyy useita projekteja, joilla parannetaan edelleen laitoksen turvallisuutta, parannetaan hyötysuhdetta ja pienennetään omakäyttöenergian kulutusta. Turvallisuusparannuksilla parannamme laitoksen turvallisuutta äärimmäisissä suunnittelun ulkopuolisissa tapahtumissa ottaen huomioon mm. Fukushiman onnettomuudesta saadut opit. Hyötysuhteen parantamisella ja omakäyttöenergian kulutuksen pienentämisellä lisätään voimalaitoksen energiantuotantoa ja siten ympäröivän yhteiskunnan saamaa hyötyä samalla, kun toiminnan ympäristövaikutukset pienenevät. Jari Kuusisto Turvallisuusyksikön päällikkö Johdon edustaja ympäristöasioissa Loviisan voimalaitos Fortum Power and Heat Oy

4 Meidän ympäristömme 2012 Meidän ympäristömme 2012 5 Loviisan voimalaitos vuonna 2012 Käyttöönotto Loviisa 1 helmikuussa 1977 Loviisa 2 marraskuussa 1980 Käyttölupa voimassa Loviisa 1 vuoteen 2027 Loviisa 2 vuoteen 2030 Brutto(netto)teho 2 x 520 (496) MW Kokonaissähköntuotanto 7,61 TWh Loviisa 1: nettosähkötuotanto 3,65 TWh Loviisa 2: nettosähkötuotanto 3,96 TWh Käyttökerroin 87,7 % Henkilöstömäärä 511 Henkilömäärä Loviisan voimalaitoksella 31.12.2012 800 Naisia Miehiä 600 400 200 0 Henkilöitä Vakituisia työntekijöitä Määräaikaisia työntekijöitä Tekninen tuki Vakituisia urakoitsijoita Henkilöstön ikäjakauma Loviisan voimalaitoksella vuonna 2012 100 80 60 40 20 0-25 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65- Ikä Vuosihuolloissa Ympäristötapahtumat vuonna 2012 Loviisan voimalaitoksen ympäristövaikutuksia hallitaan sertifioidun SFS-EN ISO 14001 standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän avulla. Ympäristövaikutuksia aiheuttavat mm. jäähdytys- ja käyttövesi, uraanipolttoaineen hankinta, radioaktiiviset ja tavanomaiset jätteet sekä ilmaan ja mereen päätyvät radioaktiiviset, kemikaali- ja ravinnepäästöt. Voimalaitoksen käytön ympäristövaikutuksia tunnistetaan ja arvioidaan järjestelmällisesi. Kehitystyön ohjaamiseksi teemme joka vuosi ympäristöohjelman, jonka tavoitteena on jatkuva parantaminen. Toteutamme korjaavia toimenpiteitä oikea-aikaisesti ajanmukaista tekniikkaa ja tietoa soveltaen. Toimimme sidosryhmien kanssa läheisessä yhteistyössä ympäristöasioiden kehittämisessä ja viestinnässä. Osallistamme myös henkilöstöä ympäristöjärjestelmän ylläpitämiseen ja kehittämistoimintaan. Vuonna 2012 ei tapahtunut ympäristölupaehtorikkomuksia. Vuotoja raportointiin yhteensä 4 kappaletta. Yksi vuodoista oli yli 100 litran vuoto. Tällöin laimeaa hydratsiiniliuosta pääsi vuotamaan mereen enintään 3 m 3. Tapahtumasta tehtiin onnettomuusilmoitus Turvallisuus- ja kemiaalivirastolle (Tukes) sekä annettiin ilmoitus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) ja Loviisan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pienemmistä vuodoista kaikki 3 kpl olivat alle 100 litran kylmäainevuotoja ilmastointijärjestelmistä. Uusi ympäristölupa Loviisan voimalaitoksen ympäristölupa tuli KHO:n päätöksen mukaisesti voimaan 19.6.2012. Luvan mukana tuli kuitenkin vaatimus hakemuksen jättämisestä 31.12.2012 mennessä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Hakemuksessa tuli esittää selvitys ydinvoimalaitoksen jäähdytys- ja jätevesipäästöistä rantakiinteistöille ja purkualueen vesialueille aiheutuvista vahingoista sekä esitys vahinkojen poistamiseksi tehtävistä toimenpiteistä ja korvauksista. Lisäksi piti esittää selvitys Kirmosundin tienpenkereen aihe-

6 Meidän ympäristömme 2012 Meidän ympäristömme 2012 7 uttamista merivirtausten muutoksista ja siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöstä mahdollisista jatkotoimenpiteistä odotetaan alkuvuonna 2013. Uuden ympäristöluvan määräysten soveltaminen aloitettiin välittömästi KHO:n päätöksen jälkeen. Lupamääräykset käsittelevät osittain sellaisia asioita, joissa voimalaitos toimii vaatimusten mukaisesti. Energiatehokkuussopimus Energiatehokkuuden parantamisella voimalaitoksilla tarkoitetaan voimalaitoksen käyttöä korkealla hyötysuhteella hankkeita ja toimintaa, joilla hyötysuhdetta voidaan parantaa hankkeita, joissa CO2-vapaa teho nousee mahdollista saavuttaa energiansäästöä Vuonna 2012 Loviisan voimalaitoksella tehtyjä energiatehokkuuteen liittyviä toimenpiteitä olivat Motivan PATE-paineilma-analyysin mukainen selvitys paineilmajärjestelmän vuotojen korjaaminen TG2-turbiiniyksiköllä matalapaineturbiinin vesilippojen uusinta, josta seurasi vähäinen laitoshyötysuhteen nousu Elinkeinoelämän puitesopimus energiankäytön tehostamisesta ja energiantuotannon toimenpideohjelmasta astui voimaan 2008 alussa. Toimenpideohjelma ulottuu vuosille 2008 2016. Ohjelman tavoitteena on, että sopimusyrityksissä vuoden 2016 loppuun mennessä on saavutettu 1000 GWh säästö primäärienergiassa ja 1000 GWh sähköntuotannon tehostuminen sähköenergiaksi laskettuna verrattuna kehitykseen ilman uusia energiankäytön Jäähdytysveden vaikutukset meriympäristössä Meriympäristön seuranta Loviisan voimalaitoksen lähellä alkoi jo ennen voimalaitoksen käyttöönottoa. Pitkäjänteistä seurantatyötä pyritään tekemään myös tekniikan kehittymisen tarjoamien uusia mahdollisuuksien avulla, vaikka uudellakin tekniikalla on omat rajoitteensa. Loviisan voimalaitoksella energiatehokkuusprosessi painottuu käyttöyksikön tekemiin selvityksiin, joissa selvitetään onko voimalaitoksella energiatehokkuuteen liittyviä parannuskohteita. Kerran vuodessa tarkastellaan Loviisan voimalaitoksen investointien pitkän tähtäimen suunnitelmaa (PTS-lista) ja arvioidaan, onko muilla yksittäisillä toimilla tehostamistoimia. Lisätietoa: www.energiatehokkuussopimukset.fi Vuonna 2012 Fortum selvitti Kirmosundin pengertien vaikutuksia meriympäristöön. Lisäksi tehtiin Hästholmsfjärdeniä ja Klobbfjärdeniä koskeva ympäristöselvitys sekä rantaasukaskysely. Selvitykset ovat osa aluehallintoviranomaiselle toimitettua hakemusta, joka koski jäähdytys- ja jätevesien aiheuttamia vahinkoja, toimenpiteitä ja korvauksia. Ympäristöselvityksen perusteella Häst-

8 Meidän ympäristömme 2012 Meidän ympäristömme 2012 9 Havainnekuva kertoo mittauslaitteistoista veden pinnan alla. Kohot Lämpötila-anturit Akustinen laukaisin Kellukkeet Happi- ja suolapitoisuusanturi ADCP-virtausmittari Akustinen laukaisin holmsfjärdenin ja Klobbfjärdenin tila ei juurikaan eroa vertailualueesta, vaikka voimalaitoksen jäähdytysvesi puretaan juuri tälle alueella. Suomenlahden yleinen rehevöitymiskehitys näkyy myös voimalaitoksen lähimerialueella. Ranta-asukaskyselyn tulosten perusteella erityisiä huolenaiheina alueella ovat vesikasvillisuus, rantaveden pohja ja veden laatu. Selkeimmin havaittava voimalaitoksen jäähdytysveden vaikutus on talvella purkuaukon edustalla sulana pysyvä alue, jonka laajuus vaihtelee vuodesta toiseen riippuen lähinnä talven ankaruudesta. Lämmin jäähdytysvesi muuttaa kiistatta ympäristöolosuhteita purkuaukon läheisyydessä. Parin kilometrin etäisyydellä purkuaukosta jäähdytysveden vaikutusten osoittaminen ja erityisesti yleisestä rehevöitymiskehityksestä erottaminen on puolestaan jo hyvin hankalaa pitkään jatkuneesta seurannasta huolimatta. Olosuhteiden muutoksesta on hyötynyt ainakin tulokaslaji valekirjosimpukka, joka ei ilman voimalaitosta selviäisi Suomen talvesta. Uusi tekniikka tutkijoiden apuna Mallinnustulosten mukaan Kirmosundin pengertien vaikutukset rajoittuvat noin 500 metrin etäisyydelle penkereestä, eikä yhden salmen heikentyneellä virtauksella ole merkitystä, kun tarkastellaan Hästholmsfjärdeniä kokonaisuudessaan. Penkereellä ei käytännössä ole vaikutusta jäähdytysveden vaikutusalueen sijaintiin tai laajuuteen. Kahden viimeisen talven aikana uutta tekniikkaa edustavia jatkuvatoimisia lämpötilaa ja virtauksia mittavia laitteita on ollut jään alla oletetulla jäähdytysveden kulkureitillä. Tämän mittaustavan osalta haemme vielä oikeita työtapoja, sillä jo ensimmäisen talven tulokset osoittivat, ettei edes jääkannen alla suojassa oleva meri käyttäydy niin yksinkertaisesti kuin olemme taipuvaisia kuvittelemaan. Uraanipolttoaine (t) Raakavesi (talous- ja prosessivesi) (m 3 ) Jäähdytysvesi (milj. m 3 ) Ympäristötase 2012 Päästöt ilmaan 2012 2011 Jalokaasut (TBq) 5,56 6,29 Jodi (TBq) 0,000000225 0,000000858 Aerosolit (TBq) 0,000104 0,0001 Hiili-14 (TBq) 0,338 0,324 Tritium (TBq) 0,213 0,186 2012 2011 20,5 23,3 215520 182555 1327 1434 Sallittu vuosipäästö 22000 0,22 Sähkö (TWh) 2012 2011 brutto 8,009 8,465 netto 7,61 8,062 2012 Loviisan voimalaitoksella käsitellyt jätteet (yhteensä 701,1 t) Valvonta-alueelta VLJ-luolaan 32,5 loppusijoitetut huoltojätteet Vaaralliset jätteet vaarallisten jätteiden käsittelylaitokseen 126,0 Sekajäte kaatopaikalle 142,4 Metalliromu kierrätykseen 276,5 Muu kierrätykseen toimitettu jäte 123,8 Käytetty polttoaine (t) 20,5 Päästöt veteen 2012 2011 Jäähdytysvesi (milj. m 3 ) 1327 1434 Lämpökuorma mereen (TJ) 54790 58254 Fissio- ja aktivoitumis-tuotteet (TBq) 0,000306 0,000188 Tritium (TBq) 15,1 14,9 Fosfori (kg) 4,2 4,9 Typpi (kg) 902 939 Kiintoaine (kg) 351 185 BOD 7ATU (kg) 116 93 Sallittu vuosipäästö 0,89 150 Loviisan voimalaitoksen ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään: käyttämällä luonnonvaroja tehokkaasti ja säästäväisesti. käyttämällä uusiutuvia ja vähähiilisiä energialähteitä, kun se on mahdollista. vähentämällä paikallisia ympäristövaikutuksia ympäristöteknologian ja kehittyneiden käyttö- ja kunnossapitomenetelmien avulla.

10 Meidän ympäristömme 2012 Meidän ympäristömme 2012 11 Jätevedet Laitosalueen biologis-kemialliselle jätevedenpuhdistamolle johdettiin noin 20 549 m 3 talousjätevesiä. Talousjätevesien kuormitusrajoiksi on lupaehdoissa määritelty BHK7-kuormitukselle alle 5 kg/vrk ja fosforikuormitukselle alle 0,1 kg/ vrk puolivuosikeskiarvona. Nämä kuormitusrajat alittuivat vuonna 2012. Muut jätevedet käsitellään lupapäätösten mukaisesti tarpeellisella huolellisuudella niin, että merialueelle joutuvien haitallisten aineiden määrät jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Prosessijätevesien aiheuttamaa ravinnekuormitusta seurataan tarkkailuohjelman mukaisilla näytteillä. Radioaktiivisia prosessijätevesiä muodostuu primääripiirin ja valvonta-alueen jätevesistä, jotka johdetaan aktiivisuusmittauksen jälkeen joko käsiteltäviksi tai jäähdytysveden mukana mereen. Käsittelymenetelminä käytetään haihdutusta ja ioninvaihtotekniikkaa. Talousjätevesien aiheuttama vuosikuormitus 2010 2011 2012 Biologinen hapenkulutus kg/v Kemiallinen hapenkulutus kg/v 151 93 116 491 291 309 Fosfori, kg/v 6,3 2,3 4,2 Typpi, kg/v 1 078 713 902 Kiintoaine, kg/v 413 185 351 Talousjätevesi määrä m 3 /v 27 855 19 206 20 549 Biologinen hapenkulutus BHK 7 : Mittayksikkö, joka kertoo kuinka paljon pieneliöt kuluttavat happea kiintoaineen ja orgaanisten (eloperäisten) yhdisteiden hapettamiseen. Kemiallinen hapenkulutus KHK: Mittayksikkö, joka kuvaa sitä happimäärää, jota tarvitaan jäteveden kemiallisessa hajoamisessa. Prosessijätevesien aiheuttama vuosikuormitus 2010 2011 2012 Fosfori, kg/v 30 2,6 3,0 Typpi, kg/v 224 223 342 Kiintoaine, kg/v 113 67 72 Prosessijätevesi määrä m 3 /v 20 603 18 708 21 526 Fosfori ja typpi: Vedessä olevia ravinteita, joita muu massa hyödyntää kasvussaan. Kiintoaine: Massa, joka joutuu puhdistetun jäteveden mukana luontoon. Kemikaaliturvallisuus Loviisan voimalaitoksen turvallisuuskulttuuria kehitetään jatkuvasti. Kemikaaliturvallisuus on osa ydin- ja henkilöturvallisuutta. Kemikaalien ja myös tarveaineiden soveltuvuutta ja turvallista käyttöä hallitaan ns. TL- TA-prosessilla (Turvallisuus-Luokitellut-Tarve-Aineet). TLTA-prosessin tarkoituksena on varmistaa, että Loviisan voimalaitoksen järjestelmissä käytettävien tarveaineiden ja kemikaalien käyttö on turvallista ja hallittua sekä samalla taloudellista. Prosessin avulla torjutaan myös kemikaalien aiheuttamia terveys- ja ympäristöhaittoja. TLTA-käytäntöä sovelletaan kaikille Loviisan voimalaitoksen järjestelmissä käytettäville tai käyttöön aiotuille kemikaaleille ja tarveaineille. Luokitusryhmä tarkastaa ja hyväksyy jokaisen käyttöön aiotun kemikaalin ja tarveaineen ennen kun ainetta voi edes tilata laitokselle. Luokitustyöryhmä koostuu eri alojen asiantuntijoista. Edustettuina ovat paloturvallisuus, työturvallisuus, kemikaalien käytönvalvoja, ympäristö ja jätehuolto sekä kemia. Perustelluilla ja suunnitellusti läpiviedyillä kemikaali- ja tarveainehankinnoilla voidaan vähen- tää ylläpito- ja käyttökustannuksia sekä vähentää henkilöstön kemikaali- ja säteilyaltistusta. Loviisan voimalaitoksen kemikaaliturvallisuusryhmä toimii asiantuntijana kemikaaliturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Ryhmän päätavoitteena on saada kemikaaliturvallisuuteen liittyvät asiat näkyviksi. Muita tehtäviä ovat mm. kemiallisten riskien ja altistumisen sekä ympäristövaikutusten arviointi, kemikaalien turvallinen käyttö, kemikaaliturvallisuusasioiden ylläpito lainsäädännön, standardien, ohjeistusten, toimintatapojen ja hyvien käytäntöjen mukaisesti. Lisäksi ryhmä käsittelee ja tarvittaessa ohjeistaa kaikki ne asiat ja toimet, joilla varmistetaan kemikaalien soveltuvuus ja turvallinen käyttö eri tilanteissa Loviisan voimalaitoksella. Tukes valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on Loviisan voimalaitoksen valvova viranomainen kemikaaleihin liittyvissä asioissa. Tukes suorittaa määräaikaistarkastuksia laitoksella joka toinen vuosi. Edellinen tarkastus oli keväällä 2012. Seuraava määräaikaistarkastus on vuonna 2014. Loviisan voimalaitoksella on myös vaarallisten kemikaalien käytönvalvojia. Pätevyyden myöntää Tukes. Käytönvalvojien tehtäviin kuuluu huolehtia siitä, että vaarallisia kemikaaleja käsitellään ja varastoidaan säädösten ja lupaehtojen mukaisesti ja että kemikaalivahinko- ja onnettomuustapauksista ilmoitetaan Tukesille. Lisäksi käytönvalvojat toimivat Tukesin yhteyshenkilöinä laitoksella sekä kouluttavat voimalaitoksen henkilökuntaa kemikaalien teollisessa käsittelyssä ja varastoinnissa.

12 Meidän ympäristömme 2012 Meidän ympäristömme 2012 13 Jätehuolto Loviisan voimalaitoksella jätehuolto koostuu kahdesta eri osa-alueesta: ei-valvonta-alueen ja valvonta-alueen jätehuollosta. Suurimpana erottavana tekijänä on se, että valvonta-alueella syntyvä jäte on aina käsiteltävä radioaktiivisena jätteenä. Ei-valvonta-alueella syntyvä jäte sitä vastoin voidaan käsitellä samalla tavoin kuin minkä tahansa muunkin teollisuuslaitoksen jätteet. Vuoden 2012 aikana jätteitä poistettiin laitokselta 701,1 tonnia. Jätteistä päätyi hyötykäyttöön noin 57 %. Kaatopaikkajätteen osuus kokonaisjätemäärästä oli noin 20 % ja vaarallisten jätteiden osuus noin 18 %. Voimalaitosjätettä loppusijoitettiin voimalaitosjäteluolaan (VLJ-luola) noin 5 %. Vuotuiseen jätekertymään vaikuttavat mm. vuosihuoltojen pituudet sekä niissä tehdyt työt (erityisesti purkutyöt) sekä valvonnasta vapautettujen huoltojätteiden määrä. 2012 Loviisan voimalaitoksella käsitellyt jätteet (yhteensä 701,1 t) 701,1 t Valvonta-alueelta VLJ-luolaan loppusijoitetut huoltojätteet 32,5 Vaaralliset jätteet vaarallisten jätteiden käsittelylaitokseen 126 Sekajäte kaatopaikalle 142,4 Metalliromu kierrätykseen 276,5 Muu kierrätykseen toimitettu jäte 123,8 Ei valvonta-alueen jätehuolto Yksi keskeisistä konventionaalisen jätehuollon tavoitteista on viime vuosina ollut kaatopaikalle menevän jätteen määrän vähentäminen. Tärkeää olisi ehkäistä jätteen syntymistä kokonaan, mutta myös tehostaa lajittelua siten, että mahdollisimman vähän jätettä päätyisi kaatopaikalle. Vuonna 2012 Loviisan voimalaitoksella yhdistettiin seka- ja energiajäte poltettavaksi jätteeksi, koska suuri osa syntyneestä sekajätteestä on polttoon kelpaavaa. Voimalaitoksella haluttiin myös varautua näillä näkymin vuonna 2016 voimaan tulevaan orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon, jonka perusteella kaatopaikoille ei saa enää sijoittaa biohajoavaa ja polttokelpoista jätettä. Poltettavan jätteen joukkoon saa myös laittaa pieniä määriä biojätettä ja metallia (esim. kansiot metalliosineen), toisin kuin aiemmin energiajätteen joukkoon. Poltettava jäte poltetaan Kotkan Energian hyötyvoimalaitoksella. Kaatopaikalle menevää jätettä pitäisikin syntyä paljon vähemmän kuin aiemmin, minkä takia kaatopaikkajätteen astioita ei ole enää erikseen tarjolla voimalaitoksella. Valvonta-alueella syntyvät jätteet Kaikki valvonta-alueella syntyvät jätteet käsitellään radioaktiivisina. Valvonta-alueella syntyvät jätteet lajitellaan karkeasti kolmeen osaan: matala-aktiiviset jätteet (huoltojätteet), keskiaktiiviset jätteet (nestemäinen jäte) ja korkea-aktiivinen jäte (käytetty polttoaine). Huoltojätteet Huoltojätteet ovat laitoksen huoltotöissä syntyvää jätettä (esimerkiksi käytetyt suojavarusteet, muovit, käytöstä poistetut komponentit jne.). Huoltojätteet lajitellaan aktiivisuuden ja jätejakeiden perusteella. Kokoonpuristuva jäte prässätään 200 litran tynnyreihin. Kokoonpuristumaton jäte paloitellaan tynnyriin sopiviksi paloiksi. Kaikki pakatut tynnyrit analysoidaan gammaspektrometrisesti. Jätteiden ominaisaktiivisuuden ollessa alle viranomaisten määrittämän aktiivisuusrajan, ne voidaan vapauttaa valvonnasta tavanomaisen jätteen kaatopaikalle tai kierrätykseen. Muussa tapauksessa jätteet loppusijoitetaan voimalaitosalueella sijaitsevaan voimalaitosjätteiden loppusijoitustilaan. Huoltojätetynnyreitä syntyy vuo-

14 Meidän ympäristömme 2012 Meidän ympäristömme 2012 15 dessa keskimäärin 500-1000 kpl vuosihuoltojen laajuudesta ja tehdyistä korjaustöistä riippuen. Vuonna 2012 valvonta-alueella syntyi 823 tynnyriä, joista 320 päätyi loppusijoitukseen, 492 vapautettiin valvonnasta ja 11 toimitettiin Ruotsiin Studsvikiin käsiteltäväksi. Valvonta-alueella syntyvät metalliromut mitataan ennen päätöstä tynnyriin pilkkomisesta. Aktiivisuudesta vapaat metallijätteet kierrätetään ja aktiiviset tai kontaminoituneet metallijätteet pilkotaan tynnyriin sopiviksi paloiksi ja analysoidaan gammaspektrometrisesti. Vuosittain valvonta-alueelta kierrätykseen metallijätettä päätyy 10 80 tonnia tehdyistä huolto- ja korjaustöistä riippuen. Nestemäiset jätteet Keskiaktiivisia nestemäisiä jätteitä syntyy aktiivisuutta sisältävien prosessi- ja viemärivesien käsittelyssä. Käsittelymenetelmiä ovat haihdutus ja ioninvaihtotekniikka. Vuonna 2012 ioninvaihtohartseja syntyi 33,7 m 3 ja haihdutusjätettä 15,6 m 3. Osa haihdutusjätteestä voidaan myöhemmin puhdistaa vielä Cs-erotustekniikalla ja johtaa jäähdytysveden mukana mereen. Jäljelle jäävä osa haihdutusjätteestä sekä käytetyt ioninvaihtohartsit tullaan kiinteyttämään ja loppusijoittamaan. Nestemäisten jätteiden varastossa olevat jätteet kiinteytetään tulevaisuudessa Loviisan voimalaitoksen kiinteytyslaitoksella 1,7 m 3 :n jätepakkauksiin. Sementointiin/betonointiin perustuvan nestemäisten jätteiden kiinteytyslaitoksen koekäyttöjä on tehty vuodesta 2007 alkaen. Laitos on tarkoitus ottaa käyttöön 2013. Käytetty polttoaine Vuodesta 1997 alkaen käytetty polttoaine on varastoitu Loviisan voimalaitokselle vesialtaisiin odottamaan loppusijoitusta Posiva Oy:n tiloihin Eurajoen Olkiluotoon. Sitä ennen käytetty polttoaine kuljetettiin takaisin ostomaahansa Venäjälle. Käytetyn polttoaineen loppusijoitus alkaa 2020-luvun alkupuolella. Vuonna 2012 Loviisan voimalaitoksen ydinvoimalaitosjätteet-ryhmässä vietiin eteenpäin kolmea isoa projektia. HARVALA-projektin tavoitteena oli nestemäisten jätteiden varastokapasiteetin lisääminen. Vuoden 2012 lopussa muutokset matala-aktiivisten hartsijätteiden varastosäiliön muuttamiseksi keskiaktiivisen ioninvaihtoharsijätteen varastoksi oli pääosin tehty. Toinen nestemäisiin jätteisiin liittyvä projekti oli LOKIT2 eli Loviisan kiinteytyslaitoksen käyttöönottoprojekti. Kiinteytyslaitos on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2013. Vuonna 2012 tehtiin lukuisia pieniä muutostöitä sekä järjestelmien ja kiinteytysreseptien testauksia. Kolmantena viimeisteltiin HJT3-projektia, jossa louhittiin lisää tilaa huoltojätteille nykyisen loppusijoitustilan yhteyteen. Vuonna 2012 Loviisan voimalaitos lähetti myös ensimmäisen kerran matalaaktiivista metalliromua Ruotsiin Studsvikin käsiteltäväksi. Studsvikissa metalliromu pilkotaan ja sulatetaan. Käsittelyn jälkeen puhdas metalli kierrätetään ja aktiiviset kuona-aineet lähetetään takaisin Loviisan ydinvoimalaitokselle loppusijoitettavaksi. Voimalaitosjätteen loppusijoitustila (VLJ-luola) Loviisan voimalaitoksen käytössä syntyvät matala- ja keskiaktiiviset jätteet loppusijoitetaan voimalaitosalueella 110 metrin syvyydessä sijaitsevaan loppusijoitustilaan. Loppusijoitustilalle saatiin käyttölupa vuonna 1998. Ennen VLJ-luolan valmistumista aktiiviset jätteet varastoitiin voimalaitoksen valvonta-alueella. Voimalaitosjätteen loppusijoitusluola (VLJluola). Tila muodostuu reilun kilometrin pituisesta ajotunnelista ja noin 110 metrin syvyyteen rakennetuista tunneli- ja hallitiloista. HJT3-projekti Vuonna 2012 saatiin päätökseen HJT3- projekti, jossa VLJ-luolaa laajennettiin uudella huoltojätetilalla (HJT3) ja rakennettiin valmiiksi yhdystunnelin lenkkiosa. HJT3 on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2013

16 Meidän ympäristömme 2012 Meidän ympäristömme 2012 17 +12 m Pääporras Ajotunneli maan pinnalle Hissi- ja porraskuilu -110 m Poistoilmakuilu Huoltojätteen tilat + 4m Loviisan polttoainehankinnat Käytöstäpoistojätteen loppusijoitustilat: Purkujätehallit Primääripiirin suurten komponenttien loppusijoitustila Reaktorisiilot Suunniteltu laajennus käytöstäpoistojätteelle alkupuolella. Sitä käytetään Säteilyturvakeskuksen myöntämällä toimiluvalla. HJT3 mahdollistaa tynnyrien välivarastoinnin pidentämisen ja uudelleen lajittelun niin, että aikaisempaa suurempi osa tynnyreistä saadaan vapautettua valvonnasta kaatopaikalle tai kierrätykseen. Jätteen pitkäaikainen välivarastoiminen ennen valvonnasta vapautusta säästää loppusijoitustilaa, joka voidaan käyttää aktiivisemman jätteen loppusijoitukseen. Myöhemmässä vaiheessa, kun VLJ-luolaa laajennetaan käytöstäpoistojätetiloilla, myös HJT3 on tarkoitus luvittaa loppusijoitustilaksi. Kiinteytetyn jätteen tila Yhdystunneli -112 m VLJ-luolaan sijoitetut jätteet 2012 (m3) 10 000 8000 6000 4000 2000 0 HJT1 Huoltojätetila 1 HJT2 Huoltojätetila 2 Vapaa tila varastossa Loppusijoitettu jäte Välivarastoitu jäte HJT3 Huoltojätetila 3 KJT Kiinteytetyn jätteen tila VLJ-luolan varastojen täyttöaste (m 3 ) 2012. Loviisan ydinpolttoaineniput ovat peräisin Venäjältä. Yhdellä uraanikaivoksella (Dalur) on ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardin mukainen sertifikaatti. Muilla on vastaava prosessi menossa. Sekä zirkonimateriaalia valmistavalla tehtaalla että uraanioksidipellettien ja polttoainenippujen valmistuksesta vastaavalla tehtaalla on ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardin mukainen sertifikaatti. Fortum arvioi säännöllisesti ydinpolttoainetoimittajiensa laatu-, ympäristö- sekä terveys- ja turvallisuushallintajärjestelmiä. Lisäksi Fortum valvoo säännöllisesti ydinpolttoainenippujen valmistusta. Vuonna 2012 Fortumin ydinvoiman ja kestävän kehityksen asiantuntijat vierailivat Khiagdan uraanikaivoksella Venäjällä. Vastaava vierailu on suunniteltu kesälle 2013 suurimmalle tuotannossa olevalle venäläiselle uraanikaivokselle. Ympäristön säteilytarkkailu Voimalaitoksella sijaitsevien säteilymittausten lisäksi ympäristövaikutuksia seurataan kattavan ympäristön säteilyvalvontaohjelman mukaan. Näytteitä otetaan muun muassa hengitysilmasta, merivedestä, ympäristön kasvillisuudesta sekä ihmiseen johtavan ravintoketjun eri vaiheista. Näyteanalyysit tekee Säteilyturvakeskuksen tutkimus- ja ympäristövalvontaosasto. Aktiivisuuspäästöistä ympäristön asukkaiden eniten altistuvalle ryhmälle aiheutuva vuosittainen säteilyannos ei saa ylittää arvoa 0,1 msv. Loviisan voimalaitoksen vaikutus ympäristön asukkaiden saamaan säteilyaltistukseen on ollut vähäinen: laskennallisesti arvioitu suurin säteilyannos on tyypillisesti ollut alle sadasosa asetetusta annosrajasta. Vuonna 2011 suurin arvioitu annos oli noin 0,0002 msv. Tämä on vain murto-osa muun muassa luonnon taustasäteilystä sekä sisäilman radonista suomalaisille keskimäärin aiheutuvasta vuosittaisesta säteilyannoksesta, joka on noin 3,7 msv. Ympäristön säteilytarkkailuohjelma tarkastetaan Säteilyturvakeskuksen ohjeiden mukaisesti vähintään viiden vuoden välein. Kertynyt tieto palvelee ohjelmalle asetettuja tutkimuksellisia ja viranomaisvalvonnan tavoitteita.

18 Meidän ympäristömme 2012 Meidän ympäristömme 2012 19 Henkilöstön säteilysuojelu Säteilyaltistus on pidettävä niin alhaisena kuin se käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Lainsäädännössä annettuja henkilön säteilyannosrajoja ei saa ylittää. Säteilysuojeluorganisaation tehtävänä on varmistaa, että kaikki laitoksella tehtävä säteilytyö on oikeutus-, optimointi- ja yksilönsuojaperiaatteen mukaista. Periaatteet edellyttävät, että tehtävästä työstä on oltava enemmän hyötyä kuin siitä aiheutuvasta säteilyaltistuksesta on haittaa. Henkilökunnan vuosittaiset säteilyannokset vaihtelevat vuosihuollossa tehtyjen töiden mukaan - mitä laajempi vuosihuolto, sitä enemmän töitä tehdään säteilevissä työkohteissa. Parittomina vuosina molemmilla laitoksilla tehdään lyhyet polttoaineenvaihtoseisokit, jolloin suhteellisesti vähäisen työmäärän ansiosta myös henkilökunnan säteilyannokset ovat matalat. Parillisina vuosina on jommallakummalla laitosyksiköllä vuorossa laaja vuosihuolto, mikä näkyy parittomia vuosia korkeampina säteilyannoskertyminä. Säteily suojelutoimenpiteiden yhtenä onnistumisen mittarina pitkällä aikavälillä pidetään neljän peräkkäisen vuoden liukuvaa annoskeskiar voa, jossa otetaan huomioon neljän vuoden huoltojaksotuksella jaetut työmäärät. Vuonna 2012 oli Loviisa 1:llä vuorossa vuosihuoltotyypeistä haastavin, eli kahdeksan vuoden välein toteutettava laaja vuosihuolto. Runsaan työmäärän vuoksi neljän vuoden annoskeskiarvokuvaajan trendissä näkyy pieni nousu, vaikka vuosihuoltoannos olikin laitoshistorian matalin vastaaviin vuosihuoltoihin verrattuna. Henkilön suurin sallittu säteilyannos yksittäisenä kalenterivuotena on 50 msv ja viiden vuoden aikana 100 msv. Vuonna 2012 suurin henkilökohtainen säteilyannos oli 14,33 msv, mikä on noin 29 % säteilytyöntekijälle asetetusta vuosittaisesta annosrajasta. Henkilöstön koulutus Loviisan voimalaitoksen henkilöstö osallistui koulutuksiin keskimäärin 9 päivää vuonna 2012. Koulutuspäiviä oli kaikkiaan 4690 vuoden 2012 aikana. Pääosa koulutuksesta liittyi käyttötoimintaan ja turvallisuuteen. Muita yleisiä koulutusaiheita olivat EHS-asiat (ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuus) ja valmiustoiminta. Tulokoulutukseen osallistui 1492 henkilö. Tulokoulutustilaisuuksia järjestettiin 136, joista 38 pidettiin joko englanniksi tai venäjäksi. Vuonna 2012 laadittiin yhteensä 47 peruskoulutussuunnitelmaa uusille ja tehtävää vaihtaneille henkilöille. Peruskoulutuskursseille osallistui 41 henkilöä. Urakoitsijaperehdytyksen suoritti 860 henkilöä. Esimieskoulutusten sarja jatkui Leadeship Impactilla, jossa jatkettiin avainkäyttäytymisten mukaisten työtapojen harjoittelua. Koko henkilökunta osallistui keväällä puolen päivän kestoisiin Pysähdy ja Mieti -turvallisuuskulttuurikoulutuksiin. Loviisan voimalaitos oli mukana PROSTEKhankkeessa, jolla pyritään turvaamaan ja ennakoimaan ammattikoulutetun henkilöstön riittävyys alueen prosessiteollisuudessa. Hanketta vetävät Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto EKA- MI ja Kouvolan seudun ammattiopisto KSAO. Osana hanketta tehtiin opetus- ja markkinointivideo, jota kuvattiin Loviisan voimalaitoksella lokakuussa 2012.

20 Meidän ympäristömme 2012 Meidän ympäristömme 2012 21 Työturvallisuus Turvallisuuden varmistaminen on Fortumissa ensiarvoisen tärkeä asia. Päämäärämme on nolla tapaturmaa tai onnettomuutta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi: Asetamme korkeat tavoitteet ja seuraamme niiden toteutumista. Annamme turvallisuuskoulutusta kaikille. Kehitämme turvallisuutta yhdessä koko henkilöstön kanssa. Noudatamme yhteisiä toimintatapoja ja turvallisuutta ohjaavia periaatteita kaikessa toiminnassamme. Edellytämme ohjeiden, määräysten ja lakien ehdotonta noudattamista. Kannustamme työskentelemään turvallisesti. Puutumme ei-turvalliseen työskentelyyn ja riskinottoon. Suojakypärä EN 397 Silmäsuojain EN 166 Kuulosuojaimet Kuvallinen henkilötunniste Rakennustyömailla myös Y-tunnus, veronumero Suoja-asu EN 471/EN 16612 Suojakäsineet EN 388 Turvajalkineet EN 345-347 Jokaisen Loviisan voimalaitoksella työskentelevän perussuojavarustukseen kuuluvat työtakki, työhousut tai vaihtoehtoisesti kokohaalari, turvakengät, kypärä, kuulosuojaimet, suojalasit ja työkäsineet. Työtapaturmaseuranta 2009 2012 3 2 1 0 2009 2010 2011 2012 Työtapaturmaseuranta 2012 (tavoite 1 kpl) Loviisan voimalaitos, oma henkilökunta 8 6 4 2 0 2009 2010 2011 2012 Työtapaturmaseuranta 2012 (tavoite 2 kpl) Loviisan voimalaitos, ulkopuolinen henkilökunta Havaintoilmoitukset 500 400 300 200 100 0 2009 2010 2011 2012 Voimalaitoksella on käytössä havaintoilmoitusmenettely, jolla kerätään tietoa sekä laitoksen käyttöön, että turvallisuuteen liittyvistä tapauksista. Menettelyä käytetään myös läheltä piti - tapauksien ja mahdollisesti vaaraa aiheuttavien tapausten ilmoittamiseksi. Loviisan voimalaitoksen työterveys- ja työturvallisuus-järjestelmä on sertifioitu standardin OHSAS 18001 mukaisesti. Työhyvinvointi ja työterveys ForCARE on kokonaisvaltainen työhyvinvointimalli koko henkilöstön käyttöön. Mallin tavoite on edistää työturvallisuutta, tukea henkilöstön työkykyä koko työuran aikana sekä edistää työyhteisön toimivuutta Fortumissa. Vuonna 2012 Loviisan voimalaitoksella keskityttiin erityisesti työterveyshuollon ja esimiesten yhteistyön lisäämiseen. Keväällä järjestettiin koko henkilöstölle Kunnossa kaiken ikää -kehon ikäkartoitus ja teemapäivä. Yhteistyö sidosryhmien kanssa Loviisan voimalaitos tekee monipuolista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Tärkeitä sidosryhmiä ovat muun muassa eri viranomaiset, lähiseudun asukkaat, alihankkijat, päättäjät ja media. Loviisan voimalaitoksen toimintaa valvovat muun muassa Säteilyturvakeskus, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) sekä Etelä- Suomen aluehallintovirasto. Voimalaitos tapaa säännöllisesti Loviisan kaupungin ja lähikuntien viranomaisia ja päättäjiä. Lähialueen asukkaille voimalaitos pyrkii viestimään toiminnastaan avoimesti. Loviisan ydinvoimalaitos julkaisi vuonna 2012 kaksi numeroa sidosryhmille suunnattua Naapurina voimala -lehteä. Kesäkuussa 2012 järjestettiin perinteinen naapuritapaaminen, jonka aiheena oli jäähdytysvesien vaikutukset lähialueen meriympäristöön. Viestintää kehitettiin avaamalla Loviisan voimalaitoksen omat internet-sivut joulukuun 2012 alussa. Loviisan seudun asukkaille jaettiin joulukuun puolivälissä Toimintaohje säteilyvaaratilanteessa -esite, joka on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Toimintaohje toteutettiin yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Säteilyturvakeskuksen kanssa. Fortum tukee vuosittain yleishyödyllistä toimintaa Loviisan alueella. Tavoitteena on, että sponsorointiyhteistyö hyödyntää molempia osapuolia. Vuonna 2012 tukea myönnettiin muun muassa Loviisan Wanhat Talot -tapahtumalle, Loviisan Sibeliuspäiville ja koko perheen ilmaiselle Backyard rock - konsertille. Voimalaitos myönsi tukea myös loviisalaiselle salibandyjoukkueelle Loviisa Torille sekä paikallisten urheiluseurojen junioriurheilulle konsernin sponsorointipolitiikan mukaisesti. Fortum Tutor -ohjelma osallistui FC Loviisan järjestämään Fortum Cup -turnaukseen 11. 12.8.2012. Suomen Palloliiton kanssa yhteistyössä toteutettava Fortum Tutor kehittää juniorijalkapalloilun parissa toimivien ohjaajien ja valmentajien taitoja yli 60 paikkakunnalla.

22 Meidän ympäristömme 2012 Meidän ympäristömme 2012 23 Fortumin ydinvoimatoimintojen turvallisuus- ja laatupolitiikka Fortum-konsernissa toimintaa ohjaavat kaikille yhteiset arvot, toimintaohje ja politiikat. Ydinvoiman erityispiirteiden takia yhtiön johto pitää tarpeellisena julkaista ydinvoimatoimintaansa kohdistuvan erillisen turvallisuus- ja laatupolitiikan. Fortum-konsernissa ydinvoimatoiminnot ovat osa Power-divisioonan liiketoimintaa. Ydinvoimatoimintamme keskeinen tehtävä on tuottaa sähköä turvallisesti ja luotettavasti lyhyellä ja pitkällä aikavälillä säteilysuojelun, jätteiden käsittelyn ja ydinaineiden valvonnan periaatteita noudattaen. Ydinvoimatoiminnassamme turvallisuuden ja kilpailukyvyn edellytys on oman ydinvoimaosaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen. Ydinvoimatoimintamme tulee perustua hyvään turvallisuuskulttuuriin. Fortum tähtää ydinvoiman hyvään julkisuuskuvaan ja yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen. Fortumin menestyminen ydinvoimatoiminnoissa edellyttää kaikilta toimintaan osallistujilta arvojen ja asenteiden jatkuvaa jalostamista niin, että yrityskulttuurimme vahvistaa ydinturvallisuutta ja asianmukaista laatua. Luvanhaltijan ominaisuudessa Fortum Power and Heat Oy:llä ja sen johdolla on velvollisuus huolehtia vastuullamme olevien ydinlaitosten käytön turvallisuudesta. Turvallisuusajattelussamme korostuu ydinlaitoksen, sen vastuullisen johtajan ja ydinteknisten organisaatioiden oikeus ja vastuu kehittää ja ylläpitää turvallista toimintaa. Fortum ennakoi ydinvoimatoimintojensa tulevia haasteita reagoimalla toimialan muutoksiin ja huolehtimalla ydintekniikan tutkimus- ja kehitystyön jatkuvuudesta. Henkilöstöä ja organisaatiota kannustetaan aktiiviseen ja jatkuvaan oppimiseen ja kokemusten hyväksikäyttöön sekä omalta toimialalta että sen ulkopuolelta. Fortumin johto sitoutuu tässä kuvattuihin ponnistuksiin ja tarvittavien voimavarojen käyttöön ydinvoiman erityisvaatimusten mukaisesti. Johto edistää sellaista työilmapiiriä, jossa henkilöstö sitoutuu Fortumin päämääriin ja toimintatapoihin. Johto tukee ydinturvallisuudesta vastaavia henkilöitä ja pitää päätöksenteossa turvallisuusnäkökohtia ensisijaisena. Lisätietoja: Fortumin kestävästä kehityksestä ja ympäristöasioista www.fortum.fi/kestavakehitys Loviisan voimalaitoksen ympäristövaikutuksista www.fortum.com/energiantuotanto Vesitalous- ja ympäristölupa-asioista ja lupapäätöksistä www.avi.fi/ymparistoluvat Ympäristön säteilyvalvonnasta Suomessa www.stuk.fi/sateilytietoa Suomen energiapolitiikasta, pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategioista yms. www.tem.fi/energia Loviisan voimalaitoksen ympäristökatsaus 2012 Toimitusneuvosto: Pirjo Hagman, Laura Hämäläinen, Timo Kontio, Nina Kuittinen, Jari Kuusisto, Elina Kälviäinen, Heidi Lampén, Anna-Maria Länsimies, Joni Niiranen ja Reko Rantamäki Ulkoasu ja taitto: peak press & productions oy Kuvat: Ari Haimi, peak press, Fortum, Luode Consulting Oy Paino: Print Mill Paperi: Cocoon Offset 200 g / 120 g Valmistettu Arjowigginsin toimittamasta paperista, jolle on myönnetty Euroopan unionin Ympäristömerkki, rek.nro FR/011/003.

Meidän ympäristömme 2012 Energiamme edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Fortum Power and Heat Oy Loviisan voimalaitos PL 23, 07901 Loviisa www.fortum.com/loviisa