PÄÄTÖS Nro 54/05/2 Dnro ISY-2003-Y-22 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2005 LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ ASIA Läntisen Suurisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Luumäki. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Asian vireillä ollessa muutettu hakemus koskee Läntisen Suurisuon 40,9 hehtaarin laajuisen turvetuotantoalueen ympäristölupaa. Hakija pyytää myös vesilain 10 luvun 6 :ssä tarkoitettua lupaa johtaa tuotantoalueen kuivatusvedet toisten maiden läpi kulkevassa laskuojassa Ruunuojaan ja edelleen Urpalanjokeen. Läntinen Suurisuo sijaitsee Luumäen kunnassa noin 5 km Taavetin itäpuolella. ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Vapo Oy:n hakemus on saapunut ympäristölupavirastoon 11.2.2003. Sitä on täydennetty 26.3.2003, 28.3.2003 ja 28.4.2003 sekä muutettu 26.6.2004.
2 Hakemus käsitellään ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisena ympäristölupahakemuksena. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on 1.4.2001 merkinnyt suon ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukaisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ympäristökeskus on 18.12.2001 velvoittanut Vapo Oy:n hakemaan suolle ympäristölupaa 30.6.2003 mennessä. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hakijalla on Läntisellä Suurisuolla hallussaan maata 40,7 hehtaaria. Alueesta on hakijan omistuksessa 33 hehtaaria. Muu osa alueesta on vuokrattua aluetta. Hakemuksen käsittelyn kuluessa hakija on ostanut lisää aluetta 9,9 hehtaaria. Etelä-Karjalan vahvistetussa seutukaavassa Läntinen Suurisuo on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on 6.4.1999 antanut vesiensuojeluasetuksen mukaisen ennakkoilmoituslausunnon hankkeesta. Hakija ja Metro-Turve Oy ovat 25.2.2005 tehneet pintavalutuskentän rakentamista ja käyttöä koskevan tuonnempana selostettavan sopimuksen. SELOSTUS HAKEMUSSUUNNITELMASTA Läntisen Suurisuon ympäristö Läntisen Suurisuon turvetuotantoalue sijaitsee Luumäen kunnan Suomiehen kylässä. Alueelle alunperin suunniteltu tuotantopinta-ala oli 32,4 ha. Lisäalueen oston jälkeen muutetun suunnitelman mukaan tuotantopinta-alat ovat lohkoittain: lohko 1 12,3 ha, lohko 2 13,1 ha, lohko 3 5,6 ha ja lohko 4 9,9 ha eli tuotantopinta-ala on yhteensä
3 40,9 ha. Hakijan tuotantolohkojen keskelle jää Metro-Turve Oy:n Huuhonsuon 22,9 hehtaarin tuotantoalue. Tuotannon on arvioitu kestävän noin 30 vuotta ja tarkoituksena on tuottaa pääasiassa polttoturvetta ja lisäksi vähäisiä määriä ympäristöturvetta. Tuotantoon suunniteltu suoalue on kokonaisuudessaan metsäojitettu ja alueelta on kaadettu puusto. Vesien purkureitit ja vesistöjen tila Suunniteltu tuotantoalue sijaitsee Urpalanjoen vesistöalueen (9) Urpalanjoen yläosan alueella (9.003). Tuotantoalueen vedet tullaan johtamaan noin 4,5 km:n matkan laskuojaa ja Ruunuojaa pitkin Urpalanjokeen. Urpalanjoki laskee lopulta Venäjän puolella Suomenlahteen. Ruunuojan valuma-alueen pinta-ala on noin 5,1 km 2. Valuma-alueella on pääasiassa ojitettuja soita ja peltoja. Järviä tai lampia ei alueella ole lainkaan. Urpalanjoen valuma-alueen pinta-ala Ruunuojan laskukohdassa on noin 186 km 2 ja joen yläosan alueen alarajalla Kasarinjärven luusuassa noin 267 km 2. Ruunuojan yläpuolella Urpalanjoki laskee Urpalonjärven läpi, mikä on yläosan alueen suurin järvi. Urpalanjokeen kohdistuu huomattavassa määrin hajakuormitusta. Jokeen johdetaan Läntisen Suurisuon vesien purkukohdan yläpuolelle noin 20 km:n päässä Vapo Oy:n 57,7 hehtaarin suuruisen Säkkisuon ja 30 km:n päässä 37 hehtaarin suuruisen Huuhansuon turvetuotantoalueiden vedet ja alapuolelle noin 10 km:n päässä Vapo Oy:n suunnitellun Juvainsaarensuon 57,8 hehtaarin suuruisen turvetuotantoalueen vedet. Lisäksi jokeen johdetaan Taavetin ja Jurvalan jätevedenpuhdistamojen vedet. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on tehnyt ruoppaustöitä Urpalanjoella vuosina 1991 1992. Ruunuojan vesi on ollut vuosina 2000 2002 kiintoaine- ja rautapitoista sekä hyvin humuspitoista. Veden sisältämä humus ja rauta aiheuttavat veden tumman värin. Veden kiintoainepitoisuus on vaihdellut suhteellisen paljon (3,6 28 mg/l). Humuspitoisuutta kuvaavat COD Mn -arvot ovat olleet keskimäärin tasoa 40 60 mg/l. Ruunuojan vesi on ollut keskimäärin lievästi hapanta, ph-arvon vaihteluvälin ollessa 5,8 6,8. Ruunuojan vesi on ollut hyvin fosforipitoista ja pitoisuuksien vaihtelu on ollut huomattavaa (47 260 µg/l). Veden typpipitoisuudet ovat pääosin olleet tasoa 2 000 3 000 µg/l. Ruunuojan kesäaikaiset ravinnepitoisuudet ovat keskimäärin hyvin reheville vesille tyypillisiä.
4 Urpalanjoen vesi on yleisluonteeltaan ravinteikasta, sameaa, humuspitoista, melko tummaa sekä rautapitoista. Vedenlaatu on yläjuoksulla tyypillisesti välttävä tai huono ja alajuoksulla tyydyttävä. Urpalanjoen veden laatua on tutkittu Ruunuojan alapuolella Juvaisaarensuon tarkkailun yhteydessä vuonna 2001, jolloin vedessä oli keskimäärin 71 µg/l fosforia ja 2 700 µg/l typpeä. Ravinnepitoisuuksien taso oli alhaisempi kuin Ruunuojassa, jossa vesi oli myös selvästi Urpalanjokea humus- ja rautapitoisempaa sekä tummempaa. Ruunuojan kiitoainepitoisuudet olivat samaa tasoa kuin alapuolisessa Urpalanjoessa (keskiarvo 18 mg/l). Kalasto ja kalastus Urpalanjoen kalastoon kuuluvat ainakin seuraavat kalalajit: hauki, ahven, lahna, made, harjus, taimen, särki ja kivisimppu. Urpalanjoessa esiintyy myös rapua. Rapukanta ei ole kuitenkaan pyyntivahva Pätärilän kylän alapuolella. Urpalanjoen järjestelyhankkeeseen liittyneen kalataloustarkkailun (Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 2001) mukaan perkausten alapuolisella alueella noin 10 km Suurisuon alapuolella koskikalasto oli v. 1986 1995 pääasiassa särkikaloja, ahventa ja kivisimppua. Näiden lisäksi esiintyi vähän haukea ja madetta. Istutusten vaikutuksesta taimenta ja harjusta esiintyi ajoittain melko runsaastikin, mutta istutuskannoista ei muodostunut luontaisesti lisääntyviä kantoja. Urpalanjoki Pätärilän kylän alapuolella on tummavetinen osin perattu suvantotyyppinen joki. Joella kalastaa arviolta muutamia kymmeniä kalastajia heittovavoilla, katiskoilla ja mato-ongilla. Verkkokalastus on hyvin vähäistä. Saalis on pääasiassa haukea, ahventa ja lahnaa. Näiden lisäksi saadaan särkeä ja madetta sekä ehkä vähän myös harjusta. Rapua esiintyy alueella hiukan, mutta kanta ei ole pyyntivahva. Rapua pyydetään Urpalanjoella alempana Ylämaan kunnan alueella. Perattu jokijakso ei ole kalataloudellisesti kovin merkittävä.
5 SELOSTUS TOIMINTASUUNNITELMASTA Läntisen Suurisuon turvetuotanto Läntiselle Suurisuolle alun perin suunnitellulla tuotantokelpoisella pinta-alalla turpeen keskisyvyys on 3,2 m. Alueen turvevarat ovat noin 1 050 000 m 3, mikä asiakkaalle toimitettuna vastaa noin 370 000 m 3. Tuotannon on arvioitu kestävän noin 30 vuotta ja tarkoituksena on tuottaa vuosittain noin 10 000-25 000 m 3 polttoturvetta ja lisäksi vähäisiä määriä ympäristöturvetta. Lisäksi tulevat 9,9 hehtaarin lisäalueen turvevarat. Tuotantomenetelmänä tulee olemaan joko mekaaninen tai imukokoojavaunu. Tuotantoon suunniteltu suoalue on kokonaisuudessaan metsäojitettu ja alueelta on kaadettu puusto vuonna 2002. Alueelle on rakennettu tieyhteys. Turvetuotannosta ja kenttien kunnossapidosta huolehtivat urakoitsijat maataloustraktoreillaan ja kaivukonekalustollaan. Turpeen kuormauksen ja kuljetuksen käyttäjille suorittavat urakoitsijat omalla kuormaaja- ja autokalustollaan. Läntisen Suurisuon tuotantotoiminta tulee työllistämään kesäaikaan 2 3 henkilöä ja lisäksi kuljetus- ja kuormaustoiminta 1 henkilön. Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ja paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Suolle on suunniteltu vesiensuojelurakenteiksi sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen sekä kokoojaojaan rakennettava virtaamansäätöpato. Virtaaman säätö pienentää virtaamahuippuja ja veden virtausta ojissa. Virtaaman säätö toteutetaan kuristamalla luontaista virtaamaa esimerkiksi putkipadolla. Padon kautta tullaan johtamaan vedet 14 hehtaarin alueelta. Ulkopuolisten vesien pääsy tuotantoalueelle estetään ojituksin. Läntiseltä Suurisuolta lähtevät vedet tullaan johtamaan kahden laskeutusaltaan kautta alapuoliseen vesistöön. Hakija on sittemmin ostanut lisäaluetta, jolle hakija sijoittaa pintavalutuskentän. Pintavalutuskentän pinta-ala on noin 2,4 ha. Pintavalutuskentän kautta johdetaan hakijan tuotantoalueen vesien (40,9 ha) lisäksi Metro-Turve Oy:n tuotantoalueen (23 ha) vedet.
6 Läntinen Suurisuo on uusi tuotantoalue, jolle on rakennettu toinen suunnitelmassa olevista laskeutusaltaista, mutta muut suojelurakenteet ovat vielä rakentamatta. Tuotantoalueen kunnostus tullaan aloittamaan vesiensuojelurakenteista. Toteutettavat laskeutusaltaat ja virtaamansäätörakenteet sekä pintavalutuskenttä täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Läntisen Suurisuon alueella. Osallistuminen laskuojan kunnossapitoon Läntisen Suurisuon turvetuotantoalueelta tulevat vedet johdetaan laskuojaa pitkin Ruunuojaan ja edelleen Urpalanjokeen. Hakija on tehnyt vuonna 2002 laskuojaa koskevan oja-aluesopimuksen Saaritsin tilan RN:o 2:20 osalta noin 100 metrin matkalta, Salopellon tilan RN:o 2:13 osalta 150 metrin matkalta ja Sammalikon tilan RN:o 2:14 osalta 950 metrin matkalta sekä vuonna 2003 Pyttsaaren tilan RN:o 1:21 osalta 500 metrin matkalta. Sopimukset on tehty laskuojasta siltä osin kuin ojaa täytyy perata. Sopimuksissa Vapo Oy on sitoutunut pitämään ojan kunnossa niin kauan kuin turvetuotanto kestää. Ruunuojaa on perattu ojitustoimituksessa 16.11.1990 vahvistetun ojitussuunnitelman mukaisesti (toimitusnumero 475 Kyvy 1:1). Hankkeen toimeenpanoa varten on tuolloin perustettu ojitusyhtiö. Hakija pyytää vesilain 10 luvun 6 :n mukaista oikeutta saada johtaa turvetuotannon kuivatusvedet laskuojaa ja Ruunuojaa myöten alapuoliseen vesistöön. Ruunuojassa ei hakijan käsityksen mukaan ole välitöntä kunnostustarvetta. Mikäli ojaa joudutaan tulevaisuudessa perkaamaan, kustannusten jako on määriteltävä asiassa silloin pidettävässä ojitustoimituksessa. Liikennejärjestelyt Turve tullaan toimittamaan pääasiassa talvikuukausien (joulukuu-huhtikuu) välisenä aikana. Läntisen Suurisuon tuotanto toimitetaan eri kohteisiin Kymenlaakson alueen puunjalostusteollisuudelle. Keskimääräisen vuosituotannon turpeen toimitus Läntisellä
7 Suurisuolla tulee olemaan noin 80 200 rekan ajosuorite tuotantoalueelta käyttökohteisiin. Turvetta tullaan kuljettamaan suon luoteisreunasta lähtevän tuotantoalueen tien kautta paikallistielle nro 14748. Turve kuljetetaan edelleen paikallisteitä pitkin pohjoiseen valtatielle nro 6. Tuotantotoiminnan aiheuttama työmaaliikenne keskittyy touko-elokuun väliselle ajalle. Työmaaliikenne on pääasiassa urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä henkilöautoliikennettä. Tuotantotoiminnassa käytettävät vetokoneet (traktorit) tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden, joten niitä ei juurikaan kuljeteta satunnaisia siirtoja lukuun ottamatta. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Suurin osa tästä liikenteestä kulkee samaa reittiä kuin turvetoimitukset. Tuotantotoiminnassa käytettävät aineet ja niiden varastointi Tuotannossa tullaan käyttämään 2 traktoria, joiden yhteenlaskettu kevyen polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 14 000 litraa. Lisäksi tullaan käyttämään voiteluöljyjä yhteensä noin 150 litraa. Työmaalla säilytettävä polttoainemäärä kesällä tuotantoaikaan on yhteensä noin 5 000 litraa. Tuotantoalueella ei tulla säilyttämään keskitetysti 15 m 3 enempää polttoainetta. Poltto- ja voiteluaineet säilytetään niille osoitetuissa paikoissa. Polttoaineiden varastointi Läntisellä Suurisuolla ei edellytä vallitilan rakentamista. Läntisen Suurisuon paloturvallisuussuunnitelma ja jätehuoltosuunnitelma tullaan esittämään viranomaisille ennen toiminnan aloittamista. Paloturvallisuussuunnitelma tullaan jatkossa päivittämään vuosittain. Tuotantoalueen paloturvallisuussuunnitelma toimitetaan kunnan palopäällikölle. Tuotantotoiminnassa syntyy talous-, muovi- ja öljyjätteitä. Jäteöljy, ongelma-jätteet sekä sekajätteet tullaan keräämään keräilypisteisiin, joista ne tarpeen mukaan pakataan ja merkitään siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Eri jäte-erille tullaan varaamaan omat keräysastiat ja ne varustetaan jätetyypin (esim.
8 sekajäte, öljyjäte jne.) nimikylteillä. Aumapeittomuovi tullaan varastoimaan työmaalla olevissa varastopaikoissa ja muut syntyvät jätteet tuotantoalueen tukikohdassa. Työmaalle laadittavassa jätehuoltosuunnitelmassa tullaan vuosittain ilmoittamaan jätteen laatu, jätteen poiskuljettaja yhteystietoineen sekä tyhjennysjaksot. Työmaalla syntyneiden jätteiden määrä ja laatu kirjataan ylös. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN SEKÄ VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Päästöt vesistöön Läntinen Suurisuo on suunnitelmavaiheessa oleva tuotantoalue, joten suolta lähtevän veden laatua tai määrää ei ole tähän mennessä tarkkailtu. Hakija on arvioinut, että pintavalutuskenttä vähentää kiintoainetta 80 %, fosforia 60 % ja typpeä 50 %. Laskennallisesti hakijan turvetuotantoalueen kiintoainepäästö vesistöön on keskimäärin 0,54 kg/d, fosforipäästö 0,01 kg/d ja typpipäästö 0,46 kg/d sen jälkeen, kun vedet käsitellään pintavalutuksella. Metro-Turve Oy:n tuotantoalueen vedet mukaan lukien pintavalutuskentältä vesistöön johdettujen vesien päästöt ovat: kiintoaine 0,83 kg/d, fosfori 0,015 kg ja typpi 0,71 kg/d. Vaikutukset veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen talousvedeksi Läntisen Suurisuon arvioidun fosforikuormituksen aiheuttama pitoisuuslisäys on suhteellisen vähäinen Ruunuojan korkeaan fosforipitoisuuden tasoon nähden. Kuormituksen aiheuttama typpipitoisuuden laskennallinen lisäys on keskimäärin noin 3 6 % ojan keskimääräisestä pitoisuustasosta ja kiintoainepitoisuuden lisäys noin 3 5 % ojan pitoisuustasosta. Läntisen Suurisuon kuormitus on laskettu vain tuotantovaiheelle, kun todellisuudessa kuntoonpanovaiheessa erityisesti talvella ja keväällä päästöt ovat tuotantovaihetta suurempia. Urpalanjoessa tapahtuvasta lisälaimentumisesta johtuen Läntisen Suurisuon kuormituksen aiheuttamat laskennalliset pitoisuusmuutokset ovat Urpalanjoessa selvästi pienemmät kuin Ruunuojassa. Ruunuojan tai Urpalanjoen vettä ei käytetä talousvetenä, joten turvetuotannon vesistökuormituksella ei ole vaikutusta vedenottoon vesistöstä.
9 Vaikutukset rantakiinteistöjen vesistösidonnaiseen käyttöön Läntisen Suurisuon turvetuotannon vaikutukset alapuolisessa vesistössä eivät ole niin merkittäviä, että niillä olisi vaikutusta rantakiinteistöjen vesistösidonnaiseen käyttöön. Perusteita kiinteistökohtaisten korvausvelvoitteiden asettamiselle ei siten ole olemassa. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Tuotantoalueen kuormituksen kalataloudelliset haittavaikutukset Urpalanjoessa eivät ylitä kompensaatiotoimia edellyttävää vaikutustasoa. Pohjavesialueet, kaivot ja pienvedet Läntisen Suurisuon lähiympäristössä ei ole vedenhankintaa varten tärkeitä tai siihen soveltuvia pohjavesialueita, joihin suolla voisi olla vaikutusta. Suota lähimmät pohjavesialueet sijoittuvat pohjoispuoliseen Salpausselkään noin 3,5 km:n päähän suosta. Lähiympäristössä ei myöskään ole lampia tai muita pienvesiä, joihin tuotantoalueella voisi olla merkittävää vaikutusta. Suon pohjois-, länsi- ja lounaispuolella on alle 500 m:n etäisyydellä noin kymmenen kiinteistöä, joilla on vakituista asutusta tai vapaa-ajan asutusta. Alueen taloudet ottavat talousvetensä kaivoista tai lähteistä. Turvetuotannosta ei arvioida aiheutuvan haittaa talouksien vedensaannille. Pölyvaikutukset Läntisen Suurisuon ympäristössä on asutusta 500 m:n päässä tai lähempänä suon pohjoispuolella Konttimäessä, länsi- ja lounaispuolella paikallistien varressa sekä eteläpuolelle Aholassa. Etäisyys suolta lähimpään asutukseen on noin 200 300 m. Noin kymmenkunta rakennettua kiinteistöä on myös 0,5-1 km:n etäisyydellä pohjois-, koillisja lounaispuolella suunnitellusta tuotantoalueesta. Läntisen Suurisuon turvetuotannosta voi ajoittain aiheutua pölyhaittaa 500 m:n säteellä sijaitsevalle asutukselle, mutta koska pöly kulkeutuu tuulen suunnassa, haitta asutukselle ei ole jatkuvaa. 0,5 1 km:n päässä olevalle asutukselle haittaa esiintyy harvemmin. Suunniteltua tuotantoaluetta ympäröi usealta suunnalta metsä, joka osaltaan estää pölyn leviämistä. Kesäaikaisesta tuotanto-
alueen liikenteestä voi aiheutua pölyämistä hiekkatiellä. Päällystetyillä teillä pölyäminen on vähäisempää. 10 Meluvaikutukset Läntisellä Suurisuolla meluhaitta keskittyy suon läheisyyteen sekä kuljetuksen aiheuttama melu paikallisteille. Kunnostusvaiheessa sekä tuotantovaiheessa voi toiminnan aiheuttama melu sopivissa olosuhteissa ylittää terveydensuojelulain (763/94) nojalla annettujen äänitasojen (55 db päivällä ja 50 db yöllä) ohjearvot 200 300 m:n etäisyydellä suosta. Yöaikainen ohjearvo 50 db voi ylittyä noin 400 600 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta sijaitsevilla kiinteistöillä. Turvekuljetuksista voi aiheutua lisääntynyttä liikenteen melua paikallistien varressa sijaitsevilla kiinteistöillä. Muut ympäristövaikutukset Läntisellä Suurisuolla puusto on kaadettu vuonna 2002, minkä jälkeen suon kunnostaminen turvetuotantoon ei enää oleellisesti muuta maisemaa nykyisestä. Suon läheisyydessä ei ole suojelualueita, joiden luonnontilaisuutta tuotantotoiminta voisi heikentää. ARVIO RISKEISTÄ JA SUUNNITELLUT TOIMENPITEET ONNETTOMUUKSIEN VARALTA Turvetuotanto aiheuttaa työn luonteen ja ajankohdan (kuiva kesäkausi) vuoksi ympäristölle paloturvallisuusriskin. Työmaalle laaditaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma, joka on kuvattu ISO 9002 -standardin mukaisessa laatujärjestelmässä. Työmaalle on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio. Tulipaloriskin lisäksi hätätilanteita voi syntyä patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien sekä polttoaineiden toimitusten ja varastoinnin yhteydessä. Turvetuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti.
11 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Läntisen Suurisuon alapuolista vesistöä on tarkkailtu ennakkoon vuodesta 2000 lähtien. Vesistön ennakkotarkkailua jatketaan suon kunnostustöiden alkuun saakka. Ennakkotarkkailunäytteet otetaan suon alapuolelta Ruunuojasta (P1) kolme kertaa vuodessa. Kuormitustarkkailua ei ole vielä aloitettu, koska suon kunnostustöitä ei ole aloitettu. Läntisen Suurisuon tarkkailu sisältyy Vapo Oy Energian Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden yhteiseen käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaan. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt yhteistarkkailuohjelman 5.7.1999 (kirje nro 0499Y0101-133), ja sen jälkeen ohjelmaa on päivitetty vuosittain Vapo Oy:n, konsultin ja ympäristökeskuksen välisin neuvotteluin. Yhteistarkkailuohjelmassa Läntinen Suurisuo kuuluu nykyisin kuormitustarkkailun osalta luokkaan E eli soihin, joilla ei ole minkäänlaista kuormitustarkkailua. Suolla ei ole ollut virtaamanmittausta. Suon kuntoonpanovaiheen alkuun mennessä yhteistarkkailuohjelma päivitetään Läntisen Suurisuon käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailun osalta Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Läntisen Suurisuon alapuolisessa vesistössä ei ole ollut kalataloudellista tarkkailua. TUOTANTOALUEEN JÄLKIHOITO JA -KÄYTTÖ Lupapäätöksessä voidaan antaa määräyksiä tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidosta, jolla tarkoitetaan näiden alueiden haitallisten ympäristövaikutusten lähinnä vesistövaikutusten estämistä ja vähentämistä toimenpitein sekä tarkkailua. Alueita ei tule poistumaan tuotannosta ensimmäisellä lupakaudella. Tässä vaiheessa hakija ei voi tehdä tarkkaa lohkokohtaista poistumaennustetta. Kuitenkin tuotannosta poistuvien alueiden vedet tullaan johtamaan ja käsittelemään alkuvaiheessa tämän hakemussuunnitelman mukaisesti, koska niiden erottaminen lohkon muista vesistä ei ole tarkoituksenmukaista eikä aina mahdollistakaan. Siinä vaiheessa kun tuotannosta poistuneet alueet muodostavat riittävän laajoja kokonaisuuksia, pyritään niiden alueiden vedet johtamaan erilleen ohi tuotantolohkojen vesiensuojelurakenteiden. Nämä
toimenpiteet hyväksytetään ennalta ympäristökeskuksella esittämällä sille asianmukainen suunnitelma. 12 Hakija toimittaa hyvissä ajoin ennen turvetuotannon kokonaan loppumista suolla alueen kuivatusvesiä koskevan jälkihoitosuunnitelman Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tässä vaiheessa suunnitelman esittäminen ei ole ajankohtaista. Suo palautetaan maanomistajalle vuokrasopimuksen mukaan kuivatukseltaan metsätalouskäyttöön soveltuvassa kunnossa. Tuotannon päätyttyä kuivatusojia voidaan joutua syventämään ainakin osalla aluetta. Turvetuotantoalueen jälkikäytöstä päättävät maa-alueiden omistajat. Soiden todennäköinen jälkikäyttömuoto tulee olemaan joko metsätalous tai maatalous. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Säkkisuon turvetuotantohankkeesta ei ole tehty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista ympäristövaikutusten arviointia. Hakijan käsityksen mukaan hankkeen yhteydessä ei tule soveltaa YVA-lain ja -asetuksen mukaista arviointimenettelyä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta, Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Luumäen kunnanhallitukselta sekä Luumäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Luumäen kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään 14.7.2003. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Luumäen Lehti -nimisessä lehdessä 12.6.2003.
13 Lausunnot 1. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus lausuu, että Vapo Oy:n Läntisen Suurisuon ja Metro-Turve Oy:n Huuhonsuon turvetuotantoalueet liittyvät kiinteästi toisiinsa ja että niillä on yhteinen laskuoja. Yhtiöillä on hakemusasiapapereiden mukaan keskinäinen tuotantosopimus. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan lupahakemukset tulisi käsitellä ja ratkaista samanaikaisesti ottaen huomioon tuotantoalueiden muodostama kokonaisuus. Vapo Oy:n tuotantoalueelle on tällä hetkellä kaivettu eristysojat, sarkaojat ja laskeutusaltaat. Tuotantoa alueella ei ole ollut eikä kentän pintaa ole muutoin valmisteltu. Metro- Turve Oy:n tuotantoalueella ei ole jatkettu tuotannon valmistelutoimia. Urpalanjoen virtaama on pieni ja joki on matala. Virtaamaan suhteutettuna joen kuormitus on suuri. Joen latvoilla Kirkkojoen haaraan lasketaan Luumäen kunnan taajaman jätevedet. Toiseen latvahaaraan (Urpalanjoki) kohdistuu pistekuormitusta kahdesta turvetuotantoalueesta (Vapo Oy:n Säkkisuon ja Huuhansuon tuotantoalueet). Kirkkojoen ja Urpalanjoen yhtymisen jälkeiseen Urpalanjokeen kohdistuu samoin kuormitusta turvetuotannosta (Juvainsaarensuo Vapo Oy ja Juha Näppi). Pistekuormituksen lisäksi jokea kuormittaa voimakkaasti myös maa- ja metsätalous. Urpalanjoen vedenlaatu on suunnitellun purkupaikan kohdalla hyvin ravinteikasta, rehevää ja sameaa. Joen veden laatu on 1990-luvun puolivälin käyttökelpoisuusluokituksen mukaan ollut välttävä (IV-luokka). Urpalanjoen ekologinen tila ei mitä todennäköisimmin ole luokiteltavissa hyväksi muutaman vuoden kuluttua toteutettavassa vesipuitedirektiivin mukaisessa luokituksessa. Joen kuormitusta tulee ratkaisevasti pienentää myös turvetuotannon osalta, jotta veden laatu ja sen ekosysteemin tila saadaan kohenemaan. Joen virkistyskalastusta ollaan kehittämässä. Tällä hetkellä meritaimen pystyy nousemaan jokea pitkin valtakunnan rajalle saakka. Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ja tuotannon vesistövaikutukset
14 Lupakäsittelyssä olevat turvetuotantoalueet ovat uusia alueita, joilla tuotantotoimintaa ei ole vielä käynnistetty. Hakemuksissa esitetty vesienkäsittely ei ole BAT-periaatteen mukaista, kun kyseessä ovat uudet tuotantoalueet. Näillä vesienkäsittelyn BAT-tasoa edustaa pintavalutuskenttä. Sen puhdistusteho on merkittävästi parempi kuin virtaamansäätöpatojen. Jos pintavalutuskenttää ei voida rakentaa, kemiallinen puhdistus voisi olla sen vaihtoehto. Ympäristökeskus pitää tärkeänä, että Läntisen Suurisuon ja Huuhonsuon lupia ratkaistaessa otetaan seuraavat asiat huomioon: Lupamääräykseksi tulee asettaa lupaehtojen tarkistamisvelvollisuus aikavälillä 2009-2011. Tuolloin vuonna 2009 vesipuitedirektiivin mukaisille vesienhoitoalueille on laadittu hoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmien täytäntöönpano alkaa. Koska hakemusten mukainen vesienkäsittely ei vastaa uusilta turvetuotantoalueilta vaadittavaa BAT-tasoa, lupaa ei tule myöntää hakemusten mukaisesti. Luvan myöntämisen ehdoksi tulee asettaa pintavalutuskentän rakentaminen tai muu vastaavan tasoisesti kuivatusvesiä puhdistava menetelmä. Luvanhaltijat tulee velvoittaa osallistumaan vesistön kunnostamiseen jo toiminnan aikana, mikäli kunnostustoimenpiteitä tarvitaan. Turvetuotannon loputtua hakijat tulee velvoittaa osallistumaan mahdolliseen purkuvesistön kunnostamiseen. Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden tarkkailu on suoritettu ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. Läntisen Suurisuon tarkkailu tulee suorittaa jatkossakin em. yhteistarkkailuohjelman puitteissa. Yhteisestä laskuojasta johtuen myös Huuhonsuon kuormitus- ja vesistötarkkailu tulisi suorittaa em. ohjelman puitteissa. Ohjelmaa voidaan päivittää ja tarkistaa ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Vesipuitedirektiivin toimeenpano muodostettavilla vesienhoitoalueilla aiheuttanee muutoksia sekä tarkkailuohjelman sisältöön että tulosten raportointitapaan. Turvetta ei saa nostaa imuvaunulla, jota ei ole varustettu pölyn erottimella.
15 2. Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikkö huomauttaa, että Urpalanjoen valuma-alueella on turvetuotantoaluetta yhteensä noin 200 hehtaaria. Kalatalousyksikkö vaatii, että luvan saaja ja Metro-Turve Oy on velvoitettava maksamaan kalatalousmaksua yhteensä 1 000 euroa vuodessa ja tarkkailemaan turvetuotannon vaikutuksia Urpalanjoen vesistön kalakantoihin kalatalousyksikön hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voi olla yhteinen muiden Urpalanjoen vesistöalueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden kanssa. Annettava ympäristölupa tulee määrätä tarkistettavaksi 10 vuoden välein. Edelleen luvan saaja on velvoitettava tekemään turvetuotannon lopettamisen jälkeen kattava selvitys turvetuotantoalueen alapuolisen vesistön kala- ja rapukannoista. Luvan saajan on tarvittaessa tehtävä kalataloudellinen kunnostus, jolla pyritään palauttamaan kalaston tila vastaamaan ennen turvetuotannon aloittamista vallinnutta tilaa. 3. Luumäen kunnanhallitus ja Luumäen kunnan terveyslautakunta ovat yhteisessä lausunnossaan huomauttaneet, että turvetuotantoalueelta tulevat vedet kuormittavat täysin hallitsemattomasti alapuolista vesistöä, mistä on aiheutunut vesistön samentumista ja rehevöitymistä sekä pohjan liettymistä ynnä kalataloudellista haittaa. Hakija on määrättävä ottamaan käyttöön todellisia vesiensuojelurakenteita. Pölyn leviäminen ympäristöön on estettävä. Hakijan on otettava käyttöön vähiten pölypäästöjä aiheuttava tuotantomenetelmä. Lupa on määrättävä tarkistettavaksi vuosina 2009 2011. Muistutus 1. Muistuttaja AA lausuu, että hän on kaivattanut hakijan kanssa ojaa 400 metrin matkalta. Ojan maksimisyvyys oli tuolloin 3 metriä. Ojat tulisi syventää uudelleen sen jälkeen, kun hakija on ottanut nostettavan turvekerroksen alueeltaan. Polttoainesäiliöt tulisi sijoittaa kauemmaksi suolle, missä ne ovat paremmin turvassa ilkivallalta. Tiet on merkitty eräille hakemusasiakirjoissa oleville kartoille virheellisesti. HAKIJAN SELITYS Ympäristökeskuksen lausunnon osalta hakija toteaa, että hakijan ostama uusi lisäalue mahdollistaa pintavalutuskentän toteuttamisen.
16 TE-keskuksen kalatalousyksikön lausunnon osalta hakija lausuu, että Läntisellä Suurisuolla tapahtuvalla turvetuotantotoiminnalla ei tule tarkkailutulosten mukaan olemaan merkittävää vaikutusta alapuolisen vesistön veden laatuun eikä tilaan. Toiminnasta ei näin ollen aiheudu korvattavaa kalataloudellista haittaa. Vaatimus vesistön kalataloudellisesta kunnostamisesta on ennenaikainen ja kohtuuton hankkeen vaikutuksiin nähden. Kalataloudellisia vaikutuksia tullaan seuraamaan kalatalousyksikön hyväksymällä tavalla, jolloin hankkeen todelliset mahdolliset vaikutukset voidaan todentaa. Luumäen kunnanhallituksen ja kunnan terveyslautakunnan lausunnon osalta hakija toteaa, että pintavalutuskenttä on mahdollista sijoittaa hakijan ostamalle lisäalueelle. AA:n muistutuksen osalta hakija on huomauttanut, että muistutuksessa mainittujen ojien kaivu ei liity hakijan näkemyksen mukaan turvetuotannon tarpeisiin eikä suunnitelman mukaiseen toimintaan. Polttoainesäiliöiden sijoittaminen muistuttajan esittämällä tavalla lisää alapuolisten vesistöjen öljyvahinkovaaraa, koska säiliö tulisi sijaitsemaan laskuojan vieressä. Lopulliset öljysäiliöiden paikat tullaan esittämään jätehuolto- ja paloturvallisuussuunnitelmassa kunnan viranomaisille. Öljysäiliöt tulevat sijaitsemaan suljetulla alueella lukittujen puomien takana. Polttoöljy ei ole räjähdysherkkää. Muistuttajan tarkoittamat kartat ovat ennakkoilmoitusasiakirjoissa olevia karttoja. Tieasioista hakija neuvottelee ja sopii maanomistajien kanssa. KATSELMUS Ympäristölupaviraston toimesta on pidetty 6.5.2004 katselmus ja maastotarkastus. Tutustuttiin tuotantoalueen järjestelyihin. Turvetuotanto alkaa kesällä 2004. Hakijayhtiön edustajat esittelivät ostetulle lisäalueelle tehtävää pintavalutuskenttää. TUOTANTOSUUNNITELMAN LAAJENTAMINEN JA MUUTOS Hakija on toimittanut 28.6.2004 ympäristölupavirastoon tuotantoalueen laajentamista ja sille tehtävää pintavalutuskenttää koskevan suunnitelman muutoksen. Uuden tuotantosuunnitelman mukaan tuotantopinta-ala on yhteensä 40,9 ha. Hakija on mitoittanut
kentän siten, että sen toimintateho tulee riittämään sekä hakijan laajennetulta tuotantoalueelta että myös Metro-Turve Oy:n tuotantoalueelta tulevien vesien käsittelemiseen. 17 HAKEMUKSEN MUUTOKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN Hakemuksen muutoksesta on pyydetty lausunto Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta, TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Luumäen kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lisäksi kalastusalueelle, osakaskunnalle, ojitusyhtiölle ja eräille maanomistajille on varattu tilaisuus muistutusten tekemiseen. KANNANOTOT HAKEMUKSEN MUUTOKSESTA Kaakkois-Suomen ympäristökeskus katsoo, että pintavalutuskentän käyttöönoton jälkeen vesienkäsittely Läntisellä Suurisuolla vastaa uusilta tuotantoalueilta vaadittavaa tasoa. Luumäen kunnanhallitus on ilmoittanut, että sillä ei ole lausuttavaa tuotantoalueen laajentamisesta ja suunnitellusta pintavalutuskentästä. PINTAVALUTUSKENTTÄÄ KOSKEVA SOPIMUS Hakija on toimittanut 1.3.2005 ympäristölupavirastoon jäljennöksen hakijan ja Metro- Turve Oy:n välillä 25.2.2005 tehdystä pintavalutuskenttää koskevasta sopimuksesta. Sopimuksen mukaan hakija rakentaa kentän valmiiksi tuotantokauteen 2005 mennessä. Hakija vastaa kentän kunnossapidosta niin kauan kuin hakija tuottaa turvetta Läntisellä Suurisuolla. Metro-Turve Oy:n tuotantoalueelta tulevien vesien käsittely kentällä tapahtuu yhtiöiden keskenään sopimaa korvausta vastaan. Tuotannon loputtua hakija huolehtii pintavalutuskentän purkamisesta. MERKINTÄ 1) Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry on toimittanut ympäristölupavirastolle laatimansa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantosoiden kuormitus- ja vesistötarkkailujen vuosiyhteenvedon vuodelta 2003. Asiakirjoihin on liitetty valokopio yhteenvedosta Läntistä Suurisuota koskevalta osalta.
18 2) Ympäristölupavirastossa on vireillä Metro-Turve Oy:n hakemus, joka koskee ympäristöluvan myöntämistä Läntisen Suurisuon tuotantolohkojen välissä sijaitsevan Huuhonsuon turvetuotantoon (Dnro ISY-2003-Y-91). YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU ASIOIDEN KÄSITTELEMINEN YHDESSÄ Ympäristölupavirasto antaa samanaikaisesti päätöksen numero 55/05/2 Huuhonsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa-asiassa. Asioiden ratkaiseminen samanaikaisesti on tarpeen, koska hankkeiden yhteisvaikutus alapuolisessa vesistössä on otettava huomioon lupaharkinnassa. LUPA-ASIAN RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Luumäen kunnassa sijaitsevan Läntisen Suurisuon 40,9 hehtaarin laajuisen alueen turvetuotantoon. Läntisen Suurisuon sekä Huuhonsuon turvetuotantoalueiden vesien käsittely on järjestettävä jäljempänä määrättävin tavoin. Ympäristölupavirasto myöntää samalla vesilain 10 luvun 6 :n mukaisen oikeuden johtaa tuotantoalueeltaan ja 25.2.2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti Metro-Turve Oy:n Huuhonsuon tuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet toisten maalla kulkevassa laskuojassa Ruunuojaan ja edelleen Urpalanjokeen. Luvan saajan on huolehdittava laskuojan kunnossapidosta tehtyjen sopimusten mukaisesti. Turvetuotannosta peräisin olevat liettymät on poistettava myös niiltä osuuksilta, joiden osalta ei ole tehty sopimuksia. Hankkeesta ei aiheudu ennalta arvioitavissa olevaa vahinkoa. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan lupamääräys. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä ilmeneviä lupamääräyksiä.
19 Luvan voimassaolosta ja määräysten tarkistamisesta määrätään jäljempänä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesien johtaminen ja käsittely 1. Vesiensuojelurakenteina on toteutettava ja pidettävä käytössä sarkaoja-altaat päisteputkipidättimineen, virtaamansäätöpato ja kaksi laskeutusallasta sekä pintavalutuskenttä etualtaineen. Rakenteet on otettava käyttöön viivytyksettä. 2. Läntisen Suurisuon tuotantoalueen ja viereisen Huuhonsuon tuotantoalueen vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta laskuojassa Ruunuojaan ja edelleen Urpalanjokeen. Tuotantoalueen kuivatusvedet on johdettava sulan maan aikana edellä mainittujen vesiensuojelurakenteiden kautta. Muuna aikana turvetuotantoalueen vedet on johdettava virtaamansäätöpadon ja laskeutusaltaiden kautta. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojilla tuotantoalueen ohi. Vesienkäsittelyrakenteiden sijainti ilmenee hakemussuunnitelman liitteenä 3 olevasta kartasta ja laskeutusaltaiden mitoitustiedot hakemussuunnitelmassa esitetystä taulukosta. Pintavalutuskentän sijainti ja rakenteet on esitetty ympäristölupavirastoon 28.6.2004 toimitetussa suunnitelman muutoksessa ja siihen liitetyssä kartassa. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän etualtaan mitoitus on oltava riittävä myös muun kuin sulan kauden vesien johtamistilanteissa. 3. Sarkaojien lietesyvennykset, virtaamansäätöpato sekä laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä on pidettävä kunnossa. Laskeutusaltaat on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Eristys- ja sarkaojien sekä laskeutusaltaan kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Muut vesistökuormitusta vähentävät rakenteet, kuten päisteputket, on pidettävä kunnossa.
20 Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun. Luvansaajan on pidettävä laskuoja kunnossa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Liettymät on poistettava laskuojasta koko matkalta. Päästöt ilmaan ja melu 4. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Turpeen tuotanto ja lastaus on pyrittävä ajoittamaan tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä ympäristöön. Mikäli pölystä aiheutuu haittaa tuotantoalueen ympäristön kiinteistöille, on turvetuotanto keskeytettävä siihen saakka, kunnes tuuli heikkenee tai kääntyy haitattomaan suuntaan. 5. Laite- ja työmenetelmävalinnoin sekä töiden ajoituksella on huolehdittava siitä, että turvetuotannon aiheuttama melu ei asuttujen kiinteistöjen alueella ylitä klo 7.00 22.00 A-painotettua ekvivalenttitason (L aeq ) arvoa 55 db eikä klo 22.00 7.00 arvoa 50 db. 6. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. Toiminnassa käytettävät aineet 7. Toiminnassa käytettävien aineiden (mm. polttoaineet, voiteluaineet, hydrauliikkaöljyt ja jäähdytinnesteet) varastointi ja käsittely on järjestettävä niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön. Vuodot maaperään on estettävä. Jätteet 8. Toiminnassa syntyvät jätteet tulee lajitella ja varastoida asianmukaisesti. Ne tulee toimittaa hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen
21 käsittelypaikoissa. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. 9. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät jätteiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Luumäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 11. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. Tarkkailu ja valvonta 12. Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotantokausittain tiedot tuotannosta, vesiensuojelurakenteiden käytöstä ja niistä seikoista, joilla on toiminnan päästöjen kannalta merkitystä. Päiväkirjaan on merkittävä myös jätehuoltoa koskevat toimet. Käyttöpäiväkirjasta on toimitettava vuosittain kooste Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. 13. Käyttö-, hoito-, päästö- ja vesistötarkkailu toteutetaan Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 5.7.1999 hyväksymän ja myöhemmin muutetun ympäristökeskuksen toimintaalueen turvetuotantosoiden yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa on täydennettävä päästö- ja vesistötarkkailun osalta ympäristökeskuksen hyväksymällä
tavalla. Täydennetty tarkkailuohjelma on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 22 14. Vaikutuksia alapuolisten vesistöjen kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Kaakkois-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 15. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ja Kaakkois-Suomen TE-keskus voivat muuttaa tarkkailuohjelmia tarpeelliseksi katsomallaan tavalla. 16. Tarkkailutulokset on toimitettava tarkkailuohjelmien mukaisesti. Käyttö-, hoito-, päästö- ja vesistötarkkailun sekä kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle, Kaakkois-Suomen TE-keskukselle ja Luumäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen 17. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2010 jälkeen, tehtävä 1.3.2010 mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräysten
23 tarkistamista koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa edellytetyt tiedot ja selvitykset sekä suunnitelma alueen kunnostamisesta ja tarkkailusta turpeen noston loputtua. Jos turvetuotanto lopetetaan kokonaan ennen vuotta 2011, luvan saajan on ennen toiminnan lopettamista ilmoitettava siitä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja esitettävä suunnitelma alueen jälkihoidosta ja -käytöstä sekä vesiensuojelutoimista. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Luvan voimassaolon ja tarkistamisen osalta sovelletaan muutoinkin ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Luparatkaisun perustelut Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti turvetuotannosta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan saajan turvetuotantoalueen sekä 25.2.2005 tehdyn sopimuksen nojalla johdettavien Huuhonsuon tuotantoalueen vesien tarkoituksenmukaiseen johtamiseen on tarpeen käyttää toisten maalla sijaitsevaa laskuojaa. Vesien johtamisesta toisten omistamien maiden kautta ei aiheudu kohtuutonta haittaa. Oikeus tuotantoalueen vesien johtamiseen toisten maalla olevaan ojaan voidaan myöntää vesilain 10 luvun 6 :n
nojalla. Laskuoja määrätään luvan saajan kunnossapidettäväksi tehtyjen sopimusten mukaisesti. 24 Lupamääräysten perustelut Vesistöpäästöjen rajoittamiseksi edellytetään käytettäväksi Läntisen Suurisuon olosuhteisiin soveltuvaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Läntisen Suurisuon ympäristössä sijaitsee vakituista asutusta, jolle turvetuotannon aiheuttamasta pölystä ja melusta voi aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Päästöjen vähentämisestä on siksi tarpeen antaa erilliset määräykset. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Tarkkailu- ja raportointimääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 46 :ään ja ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskeva määräys perustuu ympäristönsuojelulain 72 :ään. Luvan tarkistamisajankohta on tarkoituksenmukaista sovittaa yhteen muiden Urpalanjoen valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden ympäristölupien tarkistamisen kanssa.
25 Vastaus lausunnoissa ja muistutuksessa tehtyihin vaatimuksiin Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vaatimus toteutettavasta vesiensuojelun tasosta otetaan huomioon ratkaisussa ja sen perusteluissa esitetyllä tavalla. Vaatimus luvan saajan velvoittamiseksi osallistumaan alapuolisen vesistön kunnostamiseen jo toiminta-aikana hylätään ennenaikaisena. Kysymys osallistumisvelvollisuudesta mahdolliseen vesistön kunnostamiseen on tarkoituksenmukaista ratkaista vasta turvetuotantotoiminnan loppuessa. Kunnostus voi tuolloin tapahtua kertatoimenpiteenä ja sen vaikutus vesistöön jää pysyväksi. Lupa määrätään tarkistettavaksi 1.3.2010 mennessä tehtävällä hakemuksella. Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikön vaatimus kalataloustarkkailun järjestämisestä otetaan huomioon lupamääräyksissä. Luvan saajaa ei määrätä maksamaan kalatalousmaksua. Pintavalutuskenttä tulee tehostamaan tuotantoalueelta tulevien vesien käsittelyä niin huomattavasti, että alapuolisen vesistön kalastolle ja kalastukselle ei tule ennalta arvioiden aiheutumaan kalatalousmaksulla hyvitettävää haittaa. Vaatimus luvan saajan velvoittamiseksi tekemään selvitys alapuolisen vesistön kala- ja rapukannoista mahdollista kalataloudellista kunnostusta varten hylätään ennenaikaisena. Selvitys ja mahdollinen kunnostus on tarkoituksenmukaista tehdä turvetuotannon loppumisen yhteydessä. Selvitys antaa silloin kuvan alapuolisen vesistön kala- ja rapukannoista tuotannon päättymistilanteessa ja kunnostus voidaan tehdä kertatoimenpiteenä ja sen vaikutus jää pysyväksi. Lupa määrätään tarkistettavaksi alle 10 vuoden kuluttua. Luvan saaja velvoitetaan tarkkailemaan kalastoa ja kalastusoloja. Luumäen kunnanhallituksen ja kunnan terveyslautakunnan yhteinen vaatimus toteutettavan vesiensuojelun tehosta ja pölyntorjunnasta otetaan huomioon ratkaisussa ja sen perusteluissa esitetyllä tavalla. Lupa määrätään tarkistettavaksi 1.3.2010. Muistuttaja AA:n ojien syventämistä koskeva vaatimus hylätään Vapo Oy:öön kohdistettuna. Polttoainesäiliöiden sijoittaminen tapahtuu paloturvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen paloviranomaisen hyväksymään paikkaan.
26 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 40, 41, 42 1 mom., 43 1 ja 3 mom., 45 1 mom., 46, 52, 55, 56, 62, 72 ja 90. Ympäristönsuojeluasetus 5, 19, 30 ja 37 Vesilaki 10 luvun 6 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 700 euroa (turvetuotantoalue 30 300 hehtaaria). Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle, Kaakkois-Suomen TE-keskukselle, Luumäen kunnanhallitukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta kuulutetaan Luumäen kunnassa ja Luumäen Lehti -nimisessä lehdessä. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto.
27 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy perjantaina 15.7.2005. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.
V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 54/05/2 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 15.7.2005 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Puhelin: (017) 243 511 Telekopio: (017) 243 665 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.