Koulutussairaalat ja kouluttajat:

Samankaltaiset tiedostot
Runkokoulutuksen suoritettuaan erikoistuvan lääkärin tulee hakea päätöstä runkokoulutuksen suorittamisesta.

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

SISÄTAUDIT. Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. Sisätautien runkokoulutus

KARDIOLOGIA. Vastuuhenkilö: Prof. Markku Kupari KLL/Sisätaudit/kardiologian klinikka, PL 340, HUS, Puh. (09) ,

GERIATRIA. Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, HUS Puh. (09) ,

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (eriytyvä koulutus 80 tuntia + runkokoulutus 60 tuntia)

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA

Runkokoulutus (3kk) Vähintään 3 kk palvelua tulee suorittaa jollakin kirurgisella erikoisalalla tai anestesiologian ja tehohoidon erikoisalalla.

REUMATOLOGIA

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

KÄSIKIRURGIA

LASTENTAUDIT. Vastuuhenkilö: Prof. Markku Heikinheimo KLL/Lasten ja nuorten klinikka PL 281, HUS,

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. kirurgian alojen runkokoulutus

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

GASTROENTEROLOGIA. Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. Sisätautien runkokoulutus

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

KEUHKOSAIRAUDET JA ALLERGOLOGIA

PSYKIATRIA. Vastuuhenkilöt: Psykiatrian erikoisalojen runkokoulutus Prof. Erkki Isometsä Puh. (09) ,

NEUROLOGIA. Tavoitteet

KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE

KLIININEN FARMAKOLOGIA JA LÄÄKEHOITO

OIKEUSPSYKIATRIA

NEUROKIRURGIA

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA

SYÖPÄTAUDIT

TERVEYDENHUOLTO

FYSIATRIA. Vastuuhenkilö: Dos. Mats Grönblad KLL/Fysiatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, HUS Puh. (09) ,

Ilmoittaudu lääketieteellisessä tiedekunnassa neurologian koulutusohjelmaan.

alaan kuuluvien diagnostisten toimenpiteiden ja muiden tutkimusten indikaatiot ja tulkinnan

OIKEUSLÄÄKETIEDE

SUU- JA LEUKAKIRURGIA

IHOTAUDIT JA ALLERGOLOGIA

PERINNÖLLISYYSLÄÄKETIEDE

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

LASTENPSYKIATRIA

YLEISLÄÄKETIEDE

Runkokoulutus ( 2 v 3 kk) Kts. Kirurgian alojen runkokoulutus. Runkokoulutus ja eriytyvä koulutus on suoritettava pääsääntöisesti eri sairaaloissa.

NUORISOPSYKIATRIA

Vastuuhenkilö: Prof. Erkki Vilkman Foniatrian poliklinikka, Haartmaninkatu 4 E, PL 220, HUS, Puh. (09) ,

ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE

Yliopistokoulutukseen kuuluu jatkuva sädeturvakoulutus työpaikkakoulutuksena. Oppimateriaalina toimii säteilylainsäädäntö soveltuvin osin.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset

Sairaalakoulutus (väh. 6 kk) Palvelupaikka/Erikoisala Aikaväli Kesto (v, kk, pv) Tiedekunta täyttää:

YLEISLÄÄKETIEDE (Kansanterveystieteen laitos)

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

LOKIKIRJA. Keuhkosairauksiin erikoistuvan lääkärin. Koulutettavan nimi. Ilmoittautunut koulutusohjelmaan. Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Nimi

Eriytyvä koulutus (3 v) Verisuonikirurgian eriytyvä koulutus suoritetaan yliopistosairaalassa.

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LISÄKOULUTUSOHJELMA

SILMÄTAUDIT

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

On suositeltavaa, että erikoistuvalla lääkärillä on eriytyvään koulutukseen hakeutuessaan suoritettuna koulutukseen sisältyvä runkokoulutus.

Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka. Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti. LL-tutkintopvä Laillistuspvä Opinto-oikeuspvä

KLIININEN KEMIA Vastuuhenkilö: Prof. Pirkko Vihko. Kliinisen kemia yksikkö, Haartmaninkatu 8, huone A423b. PL 63, Helsingin yliopisto

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Irina Rinta-Kiikka

Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka. Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti. HLL-tutkinnon laillistuspvm (Valviran todistus liitteeksi)

PLASTIIKKAKIRURGIA

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Lastenkardiologian lisäkoulutusohjelma

LASTENNEUROLOGIA. Vastuuhenkilö:

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

LIIKUNTALÄÄKETIEDE

Keuhkosairauksien erikoisalan erikoislääkärikoulutuksen arviointi keväällä Joni Niskanen Keuhkoylilääkärikokous

Helsingin yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta. Filosofian lisensiaatin tutkintoon sisältyvä sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutus

KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO 2.KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET 3.KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ

KIRURGIAN ALOJEN RUNKOKOULUTUS. Katso myös kirurgian runkokoulutuksen kotisivuthttp://

ERIKOISTUMINEN NEUROLOGIAAN ITÄ SUOMEN YLIOPISTOSSA JA KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen OPS

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: professori Jouko Jalonen

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA

ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

LOKIKIRJA. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin. Koulutettavan nimi: Opinto-oikeus (pvm): Koulutusohjelman. TAYS, neuroalat ja kuntoutus

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen

I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

1.3 Sairaalamikrobiologin koulutus Sairaalamikrobiologikoulutus (4 vuotta)

Päivitetty TDKN E 2 a

Koulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.

LOKIKIRJA. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin. Koulutettavan nimi: Opinto-oikeus (pvm): Koulutusohjelman. HYKS Neurologian klinikka PL HUS

II PERUSTERVEYDENHUOLLON LISÄKOULUTUS

ERIKOISTUMINEN NEUROLOGIAAN ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA JA KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA

ENDOKRINOLOGIA

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö

Klinikan arviointi rekrytointikeinona? Eeva-Maija Nieminen, LT vs. kliininen opettaja, HY keuhkosairauksien erikoislääkäri HYKS

Helsingin yliopisto Kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkärikoulutuksen koulutusohjelma

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila

ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSOPAS

Opinto-opas , Erikoislääkärikoulutus ja perusterveydenhuollon lisäkoulutus. Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

Kokemuksia kansainvälisestä rekrytoinnista hyvinvointialalle Minna Vanhala-Harmanen Varatoimitusjohtaja

Sisällysluettelo ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN OPINTO-OPAS

MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET)

Sisällysluettelo ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN OPINTO-OPAS

Sisällysluettelo ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN OPINTO-OPAS

Transkriptio:

2009 11 INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: Prof. Ville Valtonen KLL/Infektiosairauksien yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 73894, ville.valtonen@hus.fi Tavoitteet Infektiosairauksien koulutusohjelman tavoitteena on se, että erikoistuva hallitsee koulutuksen jälkeen sekä avohoidossa että sairaaloissa esiintyvien tavallisten ja harvinaisten infektiosairauksien epidemiologian, diagnostiikan, hoidon ja prevention. Infektiolääkärin tulee myös hallita mikrobilääkkeiden ominaisuudet, käyttöindikaatiot, sivuvaikutukset sekä käyttöpolitiikan antibioottiresistenssin minimoimiseksi. Hänen tulee tuntea myös rokotteiden ominaisuudet ja käyttöindikaatiot. Infektiolääkärin tulee hallita sairaalainfektioiden rekisteröinti ja torjuntakeinot sekä pystyä toimimaan tarvittaessa hygieniatoimikunnan puheenjohtajana tai asiantuntijajäsenenä. KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE Koulutusohjelman kokonaispituus on 6 vuotta, josta vähintään puolet tulee suorittaa yliopistosairaalan ulkopuolella. Yliopistosairaalan ulkopuolisiin koulutuspaikkoihin voidaan katsoa kuuluvaksi sellaiset terveydenhuollon toimintayksiköt, jotka on liitetty yliopistosairaalaan 1.1.2000 tai sen jälkeen (Jorvin, Peijaksen, Hesperian, Kätilöopiston ja Marian sairaalat). Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. Sisätautien runkokoulutus Eriytyvä koulutus (3 v ) 1. 3 vuotta palvelua yliopistosairaalan koulutusvirassa, josta korkeintaan yksi vuosi voidaan korvata toimimalla muussa hyväksyttävässä koulutusvirassa joko kotimaassa tai ulkomailla jollakin tai joillakin seuraavista infektiosairauksien osa-alueista: 3-6 kk kliinisen mikrobiologian yksikön palvelua, 3-6 kk palvelua Kansanterveyslaitoksen infektioepidemiologian yksikössä, 3-6 kk palvelua keskussairaalan infektioerikoislääkärin viransijaisena, 3-6 kk palvelua infektioalan tutkijan toimessa. 2. Koulutukseen tulee sisältyä perehtymistä sairaalainfektioiden torjuntaan ja epidemiologiaan, HIV-infektion hoitoon sekä elinsiirtopotilaiden infektioihin ja trooppisiin tauteihin Käytännön palvelu tapahtuu koulutusvirassa tai infektiosairauksien erikoislääkärin tai apulaisopettajan viransijaisena pääosin sisätautien toimialan infektiosairauksien klinikan osastoilla ja poliklinikoilla sekä Meilahden sairaalassa että Auroran sairaalassa. Helsingin yliopiston infektiosairauksien erikoislääkärikoulutusohjelmaan hyväksytään myös palvelua Suomen muiden yliopistosairaaloiden koulutusviroissa joko täysimääräisesti tai osittain eri yliopistojen vastuukouluttajien yhteisellä päätöksellä. Infektiosairauksien varsinaista koulutusta voidaan hyväksyä 3-6 kk sisätautien tai keuhkosairauksien erikoisaloille. Toimipaikkakoulutus Käytännön työtä täydentävät säännölliset ohjatut toimipaikkakoulutustilaisuudet, joiden tarkoituksena on syventää tietämystä erikoisalasta. Toimipaikkakoulutusta järjestetään 2-5 tuntia viikossa. Koulutussairaalat ja kouluttajat: http://www.med.helsinki.fi/erikoislaakari Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (eriytyvä koulutus 30 tuntia + runkokoulutus 40 tuntia)

Infektiosairauksien teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen aiheina tulee olla ainakin seuraavat: sairaalainfektio mikrobilääkkeet HIV-infektio Elinsiirto- ja muiden immunosupressiopotilaiden infektiot Septiset infektiot ja endokardiitti Pneumonia Luu- ja pehmytkudosinfektiot Kirurgiset infektiot Vierasesineinfektiot Keskushermostoinfektiot Epäselvä kuumeilu Hepatiitit ja gastroenterologiset infektiot Infektioiden aiheuttamat nefriitit ja urogenitaaliset infektiot Infektioihin liittyvät immuunisairaudet Infektioepidemioiden selvittely Trooppiset taudit Lähijohtajakoulutus (30 opintopistettä) Koulutuksen rungon muodostaa johtamisportfolio, johon kirjataan henkilökohtaiset tavoitteet, omat havainnot työpaikalta ja siihen liittyvä pohdinta, merkinnät tapaamisista ohjaajien kanssa, kerätty palaute sekä koulutusohjelman mukaiset tehtävät ja opintosuoritteet. Koulutukseen lasketaan hyväksi perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen kuuluva hallinnollinen koulutus. Koulutukseen kuuluvat myös kirjallisen esityksen opetus, harjoitus ja hyväksytty suoritus. Sen lisäksi koulutukseen kuuluu kolme kaikille erikoisaloille yhteistä kaksipäiväistä lähiopetusjaksoa sekä vähintään kaksi erikoisalakohtaista lähiopetuspäivää (tai 4 iltapäivää) (yht. 10 op), itsenäisten kehittymistehtävien laadinta ja kirjallisuusosio. Koulutuksen voi suorittaa 2-6 vuoden aikana. 10 lähiopetuspäivää = 10 op Kehittymistehtävät 10 op Kirjallisuustehtävät 5 op Portfolio 5 op Lisätietoja: www.med.helsinki.fi/erikoislaakari/johtamiskoulutus ja http://blogs.helsinki.fi/lahijohtajakoulutus. Oppimisprosessin seuranta ja arvioinnin välineet Koulutuksen vastuuhenkilö ja erikoistuvat tapaavat säännöllisesti vähintään 2 kertaa vuodessa yhteisissä palavereissa, joissa pohditaan yhteisesti koulutusohjelman toimivuutta ja korjausmahdollisuuksia tarvittaessa. Vastuukouluttajan on tarkoitus tavata säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa jokainen erikoistuva henkilökohtaisesti kahden kesken, missä yhteydessä käydään läpi erikoistuvan oppimistavoitteiden saavuttaminen, mahdolliset puutteet ja niiden korjausmahdollisuudet. Näissä tapaamisissa on erikoistuvalla mahdollisuus myös arvostella kouluttajien onnistumista. Näiden tapaamisten lisäksi kouluttajat ja erikoistuvat noudattavat tiedekunnan määräämiä yleisohjeita koulutuksen kehittämisestä ja arvioinnista. Kaikille infektiosairauksien erikoisalan erikoistuville laaditaan lokikirja, jonka avulla voidaan seurata koulutuksen etenemistä. Lisäksi lokikirja toimii apuvälineenä koulutuksen laadunvarmistuksessa. Oppimisprosessin seuranta perustuu sekä lokikirjaan että henkilökohtaisiin palavereihin vastuukouluttajan kanssa. Valtakunnallinen kuulustelu Kirjat (viimeisin painos) 1. Bennett J.V. & Brachman D.S. (Eds.): Hospital infections (Little, Brown) 2. Mandell G.L., Douglas R.G., Jr. & Bennett J.E. (Eds.): Principles and practice of infectious

diseases (Churchill Livingstone) 3. Strickland G.T. (Ed.): Hunter's tropical medicine (Saunders) tai Cook G.C. & Zumla A.I. (eds) Manson's Tropical Diseases (Saunders 4. Kujala P.: Infektioiden torjunta sairaalassa (Suomen Kuntaliitto) 5. Huovinen P., Meri S., Peltola H., Vaara M., Vaheri A. & Valtonen V.: Mikrobiologia ja infektiosairaudet (Duodecim) Lehdet(tenttiä edeltävän kolmen vuoden lehdet): Clinical Infectious Diseases Emerging Infectious Diseases Infectious Disease Clinics of North America Lancet Infectious Diseases American Journal of Infection Control Infektiosairauksia käsittelevät artikkelit näistä lehdistä: British Medical Journal New England Journal of Medicine Lancet Archives of Internal Medicine Annals of Internal Medicine American Journal of Medicine 3. Lääkintälainsäädäntö soveltuvin osin, tartuntatautilaki pääpiirteittäin 2007 09 INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: Prof. Ville Valtonen KLL/Infektiosairauksien yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 73894, ville.valtonen@hus.fi Tavoitteet Infektiosairauksien koulutusohjelman tavoitteena on se, että erikoistuva hallitsee koulutuksen jälkeen sekä avohoidossa että sairaaloissa esiintyvien tavallisten ja harvinaisten infektiosairauksien epidemiologian, diagnostiikan, hoidon ja prevention. Infektiolääkärin tulee myös hallita mikrobilääkkeiden ominaisuudet, käyttöindikaatiot, sivuvaikutukset sekä käyttöpolitiikan antibioottiresistenssin minimoimiseksi. Hänen tulee tuntea myös rokotteiden ominaisuudet ja käyttöindikaatiot. Infektiolääkärin tulee hallita sairaalainfektioiden rekisteröinti ja torjuntakeinot sekä pystyä toimimaan tarvittaessa hygieniatoimikunnan puheenjohtajana tai asiantuntijajäsenenä. KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE Koulutusohjelman kokonaispituus on 6 vuotta, josta vähintään puolet tulee suorittaa yliopistosairaalan ulkopuolella. Yliopistosairaalan ulkopuolisiin koulutuspaikkoihin voidaan katsoa kuuluvaksi sellaiset terveydenhuollon toimintayksiköt, jotka on liitetty yliopistosairaalaan 1.1.2000 tai sen jälkeen (Jorvin, Peijaksen, Hesperian, Kätilöopiston ja Marian sairaalat). Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. Sisätautien runkokoulutus Eriytyvä koulutus (3 v ) 1. 3 vuotta palvelua yliopistosairaalan koulutusvirassa, josta korkeintaan yksi vuosi voidaan korvata toimimalla muussa hyväksyttävässä koulutusvirassa joko kotimaassa tai ulkomailla jollakin tai joillakin seuraavista infektiosairauksien osa-alueista: 3-6 kk kliinisen mikrobiologian yksikön palvelua, 3-6 kk

palvelua Kansanterveyslaitoksen infektioepidemiologian yksikössä, 3-6 kk palvelua keskussairaalan infektioerikoislääkärin viransijaisena, 3-6 kk palvelua infektioalan tutkijan toimessa. 2. Koulutukseen tulee sisältyä perehtymistä sairaalainfektioiden torjuntaan ja epidemiologiaan, HIVinfektion hoitoon sekä elinsiirtopotilaiden infektioihin ja trooppisiin tauteihin Käytännön palvelu tapahtuu koulutusvirassa tai infektiosairauksien erikoislääkärin tai apulaisopettajan viransijaisena pääosin sisätautien toimialan infektiosairauksien klinikan osastoilla ja poliklinikoilla sekä Meilahden sairaalassa että Auroran sairaalassa. Helsingin yliopiston infektiosairauksien erikoislääkärikoulutusohjelmaan hyväksytään myös palvelua Suomen muiden yliopistosairaaloiden koulutusviroissa joko täysimääräisesti tai osittain eri yliopistojen vastuukouluttajien yhteisellä päätöksellä. Infektiosairauksien varsinaista koulutusta voidaan hyväksyä 3-6 kk sisätautien tai keuhkosairauksien erikoisaloille. Toimipaikkakoulutus Käytännön työtä täydentävät säännölliset ohjatut toimipaikkakoulutustilaisuudet, joiden tarkoituksena on syventää tietämystä erikoisalasta. Toimipaikkakoulutusta järjestetään 2-5 tuntia viikossa. Koulutussairaalat ja kouluttajat: http://www.med.helsinki.fi/erikoislaakari Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (eriytyvä koulutus 30 tuntia + runkokoulutus 30 tuntia + hallinnollinen koulutus 20 tuntia) Infektiosairauksien teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen aiheina tulee olla ainakin seuraavat: sairaalainfektio mikrobilääkkeet HIV-infektio Elinsiirto- ja muiden immunosupressiopotilaiden infektiot Septiset infektiot ja endokardiitti Pneumonia Luu- ja pehmytkudosinfektiot Kirurgiset infektiot Vierasesineinfektiot Keskushermostoinfektiot Epäselvä kuumeilu Hepatiitit ja gastroenterologiset infektiot Infektioiden aiheuttamat nefriitit ja urogenitaaliset infektiot Infektioihin liittyvät immuunisairaudet Infektioepidemioiden selvittely Trooppiset taudit Lisäksi koulutukseen tulee sisältyä 20 tuntia kaikille erikoisaloille kuuluvaa johtamis- ja hallinnon koulutusta. Oppimisprosessin seuranta ja arvioinnin välineet Koulutuksen vastuuhenkilö ja erikoistuvat tapaavat säännöllisesti vähintään 2 kertaa vuodessa yhteisissä palavereissa, joissa pohditaan yhteisesti koulutusohjelman toimivuutta ja korjausmahdollisuuksia tarvittaessa. Vastuukouluttajan on tarkoitus tavata säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa jokainen erikoistuva henkilökohtaisesti kahden kesken, missä yhteydessä käydään läpi erikoistuvan oppimistavoitteiden saavuttaminen, mahdolliset puutteet ja niiden korjausmahdollisuudet. Näissä tapaamisissa on erikoistuvalla mahdollisuus myös arvostella kouluttajien onnistumista. Näiden tapaamisten lisäksi kouluttajat ja erikoistuvat noudattavat tiedekunnan määräämiä yleisohjeita koulutuksen kehittämisestä ja arvioinnista. Kaikille infektiosairauksien erikoisalan erikoistuville laaditaan lokikirja, jonka avulla voidaan seurata koulutuksen etenemistä. Lisäksi lokikirja toimii apuvälineenä koulutuksen laadunvarmistuksessa. Oppimisprosessin seuranta perustuu sekä lokikirjaan että henkilökohtaisiin palavereihin vastuukouluttajan kanssa. Valtakunnallinen kuulustelu Kirjat (viimeisin painos) 1. Bennett J.V. & Brachman D.S. (Eds.): Hospital infections (Little, Brown) 2. Mandell G.L., Douglas R.G., Jr. & Bennett J.E. (Eds.): Principles and practice of infectious

diseases (Churchill Livingstone) 3. Strickland G.T. (Ed.): Hunter's tropical medicine (Saunders) 4. Kujala P.: Infektioiden torjunta sairaalassa (Suomen Kuntaliitto) 5. Huovinen P., Meri S., Peltola H., Vaara M., Vaheri A. & Valtonen V.: Mikrobiologia ja infektiosairaudet (Duuodecim) Lehdet (tenttiä edeltävän kolmen vuoden lehdet) 1. Antimicrobial Agents and Chemotherapy 2. Journal of Antimicrobial Chemotherapy 3. Journal of Infectious Diseases 4. Clinical Infectious Diseases 5. Infection Control and Hospital Epidemiology 6. Infectious Disease Clinics of North America Infektiosairauksia käsittelevät artikkelit seuraavista lehdistä: 7. Annals of Internal Medicine 8. American Journal of Medicine 7. Archives of Internal Medicine 9. British Medical Journal 10. Lancet 11. New England Journal of Medicine Lääkintälainsäädäntö soveltuvin osin, tartuntatautilaki pääpiirteittäin 2007-09 INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: Prof. Ville Valtonen KLL/Infektiosairauksien yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 73894, ville.valtonen@hus.fi Tavoitteet Infektiosairauksien koulutusohjelman tavoitteena on se, että erikoistuva hallitsee koulutuksen jälkeen sekä avohoidossa että sairaaloissa esiintyvien tavallisten ja harvinaisten infektiosairauksien epidemiologian, diagnostiikan, hoidon ja prevention. Infektiolääkärin tulee myös hallita mikrobilääkkeiden ominaisuudet, käyttöindikaatiot, sivuvaikutukset sekä käyttöpolitiikan antibioottiresistenssin minimoimiseksi. Hänen tulee tuntea myös rokotteiden ominaisuudet ja käyttöindikaatiot. Infektiolääkärin tulee hallita sairaalainfektioiden rekisteröinti ja torjuntakeinot sekä pystyä toimimaan tarvittaessa hygieniatoimikunnan puheenjohtajana tai asiantuntijajäsenenä. KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE Koulutusohjelman kokonaispituus on 6 vuotta, josta vähintään puolet tulee suorittaa yliopistosairaalan ulkopuolella. Yliopistosairaalan ulkopuolisiin koulutuspaikkoihin voidaan katsoa kuuluvaksi sellaiset terveydenhuollon toimintayksiköt, jotka on liitetty yliopistosairaalaan 1.1.2000 tai sen jälkeen (Jorvin, Peijaksen, Hesperian, Kätilöopiston ja Marian sairaalat). Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. Sisätautien runkokoulutus Eriytyvä koulutus (3 v ) 1. 3 vuotta palvelua yliopistosairaalan koulutusvirassa, josta korkeintaan yksi vuosi voidaan korvata toimimalla muussa hyväksyttävässä koulutusvirassa joko kotimaassa tai ulkomailla jollakin tai joillakin seuraavista infektiosairauksien osa-alueista: 3-6 kk kliinisen mikrobiologian yksikön palvelua, 3-6 kk palvelua Kansanterveyslaitoksen infektioepidemiologian yksikössä, 3-6 kk palvelua keskussairaalan infektioerikoislääkärin viransijaisena, 3-6 kk palvelua infektioalan tutkijan toimessa.

2. Koulutukseen tulee sisältyä perehtymistä sairaalainfektioiden torjuntaan ja epidemiologiaan, HIVinfektion hoitoon sekä elinsiirtopotilaiden infektioihin ja trooppisiin tauteihin Käytännön palvelu tapahtuu koulutusvirassa tai infektiosairauksien erikoislääkärin tai apulaisopettajan viransijaisena pääosin sisätautien toimialan infektiosairauksien klinikan osastoilla ja poliklinikoilla sekä Meilahden sairaalassa että Auroran sairaalassa. Helsingin yliopiston infektiosairauksien erikoislääkärikoulutusohjelmaan hyväksytään myös palvelua Suomen muiden yliopistosairaaloiden koulutusviroissa joko täysimääräisesti tai osittain eri yliopistojen vastuukouluttajien yhteisellä päätöksellä. Infektiosairauksien varsinaista koulutusta voidaan hyväksyä 3-6 kk sisätautien tai keuhkosairauksien erikoisaloille. Toimipaikkakoulutus Käytännön työtä täydentävät säännölliset ohjatut toimipaikkakoulutustilaisuudet, joiden tarkoituksena on syventää tietämystä erikoisalasta. Toimipaikkakoulutusta järjestetään 2-5 tuntia viikossa. Koulutussairaalat ja kouluttajat: http://www.med.helsinki.fi/erikoislaakari Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (eriytyvä koulutus 30 tuntia + runkokoulutus 30 tuntia + hallinnollinen koulutus 20 tuntia) Infektiosairauksien teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen aiheina tulee olla ainakin seuraavat: sairaalainfektio mikrobilääkkeet HIV-infektio Elinsiirto- ja muiden immunosupressiopotilaiden infektiot Septiset infektiot ja endokardiitti Pneumonia Luu- ja pehmytkudosinfektiot Kirurgiset infektiot Vierasesineinfektiot Keskushermostoinfektiot Epäselvä kuumeilu Hepatiitit ja gastroenterologiset infektiot Infektioiden aiheuttamat nefriitit ja urogenitaaliset infektiot Infektioihin liittyvät immuunisairaudet Infektioepidemioiden selvittely Trooppiset taudit Lisäksi koulutukseen tulee sisältyä 20 tuntia kaikille erikoisaloille kuuluvaa johtamis- ja hallinnon koulutusta. Oppimisprosessin seuranta ja arvioinnin välineet Koulutuksen vastuuhenkilö ja erikoistuvat tapaavat säännöllisesti vähintään 2 kertaa vuodessa yhteisissä palavereissa, joissa pohditaan yhteisesti koulutusohjelman toimivuutta ja korjausmahdollisuuksia tarvittaessa. Vastuukouluttajan on tarkoitus tavata säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa jokainen erikoistuva henkilökohtaisesti kahden kesken, missä yhteydessä käydään läpi erikoistuvan oppimistavoitteiden saavuttaminen, mahdolliset puutteet ja niiden korjausmahdollisuudet. Näissä tapaamisissa on erikoistuvalla mahdollisuus myös arvostella kouluttajien onnistumista. Näiden tapaamisten lisäksi kouluttajat ja erikoistuvat noudattavat tiedekunnan määräämiä yleisohjeita koulutuksen kehittämisestä ja arvioinnista. Kaikille infektiosairauksien erikoisalan erikoistuville laaditaan lokikirja, jonka avulla voidaan seurata koulutuksen etenemistä. Lisäksi lokikirja toimii apuvälineenä koulutuksen laadunvarmistuksessa. Oppimisprosessin seuranta perustuu sekä lokikirjaan että henkilökohtaisiin palavereihin vastuukouluttajan kanssa. Valtakunnallinen kuulustelu Kirjat (viimeisin painos) 1. Bennett J.V. & Brachman D.S. (Eds.): Hospital infections (Little, Brown) 2. Mandell G.L., Douglas R.G., Jr. & Bennett J.E. (Eds.): Principles and practice of infectious diseases (Churchill Livingstone) 3. Strickland G.T. (Ed.): Hunter's tropical medicine (Saunders)

4. Kujala P.: Infektioiden torjunta sairaalassa (Suomen Kuntaliitto) 5. Huovinen P., Meri S., Peltola H., Vaara M., Vaheri A. & Valtonen V.: Mikrobiologia ja infektiosairaudet (Duuodecim) Lehdet (tenttiä edeltävän kolmen vuoden lehdet) 1. Antimicrobial Agents and Chemotherapy 2. Journal of Antimicrobial Chemotherapy 3. Journal of Infectious Diseases 4. Clinical Infectious Diseases 5. Infection Control and Hospital Epidemiology 6. Infectious Disease Clinics of North America Infektiosairauksia käsittelevät artikkelit seuraavista lehdistä: 7. Annals of Internal Medicine 8. American Journal of Medicine 7. Archives of Internal Medicine 9. British Medical Journal 10. Lancet 11. New England Journal of Medicine Lääkintälainsäädäntö soveltuvin osin, tartuntatautilaki pääpiirteittäin 2005-07 INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: Prof. Ville Valtonen KLL/Infektiosairauksien yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 73894, ville.valtonen@hus.fi Tavoitteet Infektiosairauksien koulutusohjelman tavoitteena on se, että erikoistuva hallitsee koulutuksen jälkeen sekä avohoidossa että sairaaloissa esiintyvien tavallisten ja harvinaisten infektiosairauksien epidemiologian, diagnostiikan, hoidon ja prevention. Infektiolääkärin tulee myös hallita mikrobilääkkeiden ominaisuudet, käyttöindikaatiot, sivuvaikutukset sekä käyttöpolitiikan antibioottiresistenssin minimoimiseksi. Hänen tulee tuntea myös rokotteiden ominaisuudet ja käyttöindikaatiot. Infektiolääkärin tulee hallita sairaalainfektioiden rekisteröinti ja torjuntakeinot sekä pystyä toimimaan tarvittaessa hygieniatoimikunnan puheenjohtajana tai asiantuntijajäsenenä. KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE Koulutusohjelman kokonaispituus on 6 vuotta, josta vähintään puolet tulee suorittaa yliopistosairaalan ulkopuolella. Yliopistosairaalan ulkopuolisiin koulutuspaikkoihin voidaan katsoa kuuluvaksi sellaiset terveydenhuollon toimintayksiköt, jotka on liitetty yliopistosairaalaan 1.1.2000 tai sen jälkeen (Jorvin, Peijaksen, Hesperian, Kätilöopiston ja Marian sairaalat). Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. Sisätautien runkokoulutus Eriytyvä koulutus (3 v ) 1. 3 vuotta palvelua yliopistosairaalan koulutusvirassa, josta korkeintaan yksi vuosi voidaan korvata toimimalla muussa hyväksyttävässä koulutusvirassa joko kotimaassa tai ulkomailla jollakin tai joillakin seuraavista infektiosairauksien osa-alueista: 3-6 kk kliinisen mikrobiologian yksikön palvelua, 3-6 kk palvelua Kansanterveyslaitoksen infektioepidemiologian yksikössä, 3-6 kk palvelua keskussairaalan infektioerikoislääkärin viransijaisena, 3-6 kk palvelua infektioalan tutkijan toimessa. 2. Koulutukseen tulee sisältyä perehtymistä sairaalainfektioiden torjuntaan ja epidemiologiaan, HIV-

infektion hoitoon sekä elinsiirtopotilaiden infektioihin ja trooppisiin tauteihin Käytännön palvelu tapahtuu koulutusvirassa tai infektiosairauksien erikoislääkärin tai apulaisopettajan viransijaisena pääosin HYKS:in sisätautien klinikan infektiosairauksien toimialan osastoilla ja poliklinikoilla sekä Meilahden sairaalassa että Auroran sairaalassa. Helsingin yliopiston infektiosairauksien erikoislääkärikoulutusohjelmaan hyväksytään myös palvelua Suomen muiden yliopistosairaaloiden koulutusviroissa joko täysimääräisesti tai osittain eri yliopistojen vastuukouluttajien yhteisellä päätöksellä. Infektiosairauksien varsinaista koulutusta voidaan hyväksyä 3-6 kk sisätautien tai keuhkosairauksien erikoisaloille. Toimipaikkakoulutus Käytännön työtä täydentävät säännölliset ohjatut toimipaikkakoulutustilaisuudet, joiden tarkoituksena on syventää tietämystä erikoisalasta. Toimipaikkakoulutusta järjestetään 2-5 tuntia viikossa. Koulutussairaalat ja kouluttajat: http://www.med.helsinki.fi/erikoislaakari Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (eriytyvä koulutus 30 tuntia + runkokoulutus 30 tuntia + hallinnollinen koulutus 20 tuntia) Infektiosairauksien teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen aiheina tulee olla ainakin seuraavat: sairaalainfektio mikrobilääkkeet HIV-infektio Elinsiirto- ja muiden immunosupressiopotilaiden infektiot Septiset infektiot ja endokardiitti Pneumonia Luu- ja pehmytkudosinfektiot Kirurgiset infektiot Vierasesineinfektiot Keskushermostoinfektiot Epäselvä kuumeilu Hepatiitit ja gastroenterologiset infektiot Infektioiden aiheuttamat nefriitit ja urogenitaaliset infektiot Infektioihin liittyvät immuunisairaudet Infektioepidemioiden selvittely Trooppiset taudit Lisäksi koulutukseen tulee sisältyä 20 tuntia kaikille erikoisaloille kuuluvaa johtamis- ja hallinnon koulutusta. Oppimisprosessin seuranta ja arvioinnin välineet Koulutuksen vastuuhenkilö ja erikoistuvat tapaavat säännöllisesti vähintään 2 kertaa vuodessa yhteisissä palavereissa, joissa pohditaan yhteisesti koulutusohjelman toimivuutta ja korjausmahdollisuuksia tarvittaessa. Vastuukouluttajan on tarkoitus tavata säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa jokainen erikoistuva henkilökohtaisesti kahden kesken, missä yhteydessä käydään läpi erikoistuvan oppimistavoitteiden saavuttaminen, mahdolliset puutteet ja niiden korjausmahdollisuudet. Näissä tapaamisissa on erikoistuvalla mahdollisuus myös arvostella kouluttajien onnistumista. Näiden tapaamisten lisäksi kouluttajat ja erikoistuvat noudattavat tiedekunnan määräämiä yleisohjeita koulutuksen kehittämisestä ja arvioinnista. Kaikille infektiosairauksien erikoisalan erikoistuville laaditaan lokikirja, jonka avulla voidaan seurata koulutuksen etenemistä. Lisäksi lokikirja toimii apuvälineenä koulutuksen laadunvarmistuksessa. Oppimisprosessin seuranta perustuu sekä lokikirjaan että henkilökohtaisiin palavereihin vastuukouluttajan kanssa. Valtakunnallinen kuulustelu Kirjat (viimeisin painos) 1. Bennett J.V. & Brachman D.S. (Eds.):: Hospital infections (Little, Brown) 2. Mandell G.L., Douglas R.G., Jr.& Bennett J.E. (Eds.): Principles and practice of infectious diseases (Churchill Livingstone) 3. Strickland G.T. (Ed.): Hunter's tropical medicine (Saunders) 4. Kujala P.: Infektioiden torjunta sairaalassa (Suomen Kuntaliitto)

5. Huovinen P., Meri S., Peltola H., Vaara M., Vaheri A. & Valtonen V.: Mikrobiologia ja infektiosairaudet (Duuodecim) Lehdet (tenttiä edeltävän kolmen vuoden lehdet) 1. Antimicrobial Agents and Chemotherapy 2. Journal of Antimicrobial Chemotherapy 3. Journal of Infectious Diseases 4. Clinical Infectious Diseases 5. Infection Control and Hospital Epidemiology 6. Infectious Disease Clinics of North America Infektiosairauksia käsittelevät artikkelit seuraavista lehdistä: 7. Annals of Internal Medicine 8. American Journal of Medicine 9. Archives of Internal Medicine 10. British Medical Journal 11. Lancet 12. New England Journal of Medicine Lääkintälainsäädäntö soveltuvin osin 2003-05 INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: Prof. Ville Valtonen KLL/Infektiosairauksien yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. 471 73894, ville.valtonen@hus.fi Tavoitteet Infektiosairauksien koulutusohjelman tavoitteena on se, että erikoistuva hallitsee koulutuksen jälkeen sekä avohoidossa että sairaaloissa esiintyvien tavallisten ja harvinaisten infektiosairauksien epidemiologian, diagnostiikan, hoidon ja prevention. Infektiolääkärin tulee myös hallita mikrobilääkkeiden ominaisuudet, käyttöindikaatiot, sivuvaikutukset sekä käyttöpolitiikan antibioottiresistenssin minimoimiseksi. Hänen tulee tuntea myös rokotteiden ominaisuudet ja käyttöindikaatiot. Infektiolääkärin tulee hallita sairaalainfektioiden rekisteröinti ja torjuntakeinot sekä pystyä toimimaan tarvittaessa hygieniatoimikunnan puheenjohtajana tai asiantuntijajäsenenä. KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE Koulutusohjelman kokonaispituus on 6 vuotta, josta vähintään puolet tulee suorittaa yliopistosairaalan ulkopuolella. Yliopistosairaalan ulkopuolisiin koulutuspaikkoihin voidaan katsoa kuuluvaksi edelleen sellaiset terveydenhuollon toimintayksiköt, jotka on liitetty yliopistosairaalaan 1.1.2000 tai sen jälkeen (Jorvin, Peijaksen, Hesperian, Kätilöopiston ja Marian sairaalat). Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. sisätautien runkokoulutus s. 142. Eriytyvä koulutus (3 v )

1. 3 vuotta palvelua yliopistosairaalan koulutusvirassa, josta korkeintaan yksi vuosi voidaan korvata toimimalla muussa hyväksyttävässä koulutusvirassa joko kotimaassa tai ulkomailla jollakin tai joillakin seuraavista infektiosairauksien osa-alueista: 3-6 kk kliinisen mikrobiologian yksikön palvelua, 3-6 kk palvelua Kansanterveyslaitoksen infektioepidemiologian yksikössä, 3-6 kk palvelua keskussairaalan infektioerikoislääkärin viransijaisena, 3-6 kk palvelua infektioalan tutkijan toimessa. 2. Koulutukseen tulee sisältyä perehtymistä sairaalainfektioiden torjuntaan ja epidemiologiaan, HIV-infektion hoitoon sekä elinsiirtopotilaiden infektioihin ja trooppisiin tauteihin Käytännön palvelu tapahtuu koulutusvirassa tai infektiosairauksien erikoislääkärin tai apulaisopettajan viransijaisena pääosin HYKS:in sisätautien klinikan infektiosairauksien toimialan osastoilla ja poliklinikoilla sekä Meilahden sairaalassa että Auroran sairaalassa. Helsingin yliopiston infektiosairauksien erikoislääkärikoulutusohjelmaan hyväksytään myös palvelua Suomen muiden yliopistosairaaloiden koulutusviroissa joko täysimääräisesti tai osittain eri yliopistojen vastuukouluttajien yhteisellä päätöksellä. Infektiosairauksien varsinaista koulutusta voidaan hyväksyä 3-6 kk sisätautien tai keuhkosairauksien erikoisaloille. Toimipaikkakoulutus Käytännön työtä täydentävät säännölliset ohjatut toimipaikkakoulutustilaisuudet, joiden tarkoituksena on syventää tietämystä erikoisalasta. Toimipaikkakoulutusta järjestetään 2-5 tuntia viikossa. Koulutussairaalat ja kouluttajat: http://www.ltdk.helsinki.fi/opiskelu/erikoislaakari/ Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (30 tuntia + runkokoulutus 30 tuntia + hallinnollinen koulutus 20 tuntia) Infektiosairauksien teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen aiheina tulee olla ainakin seuraavat: sairaalainfektio mikrobilääkkeet HIV-infektio Elinsiirto- ja muiden immunosupressiopotilaiden infektiot Septiset infektiot ja endokardiitti Pneumonia Luu- ja pehmytkudosinfektiot Kirurgiset infektiot Vierasesineinfektiot Keskushermostoinfektiot Epäselvä kuumeilu Hepatiitit ja gastroenterologiset infektiot Infektioiden aiheuttamat nefriitit ja urogenitaaliset infektiot Infektioihin liittyvät immuunisairaudet Infektioepidemioiden selvittely Trooppiset taudit Lisäksi koulutukseen tulee sisältyä 20 tuntia kaikille erikoisaloille kuuluvaa johtamisja hallinnon koulutusta.

Oppimisprosessin seuranta ja arvioinnin välineet Koulutuksen vastuuhenkilö ja erikoistuvat tapaavat säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa yhteisissä palavereissa, joissa pohditaan yhteisesti koulutusohjelman toimivuutta ja korjausmahdollisuuksia tarvittaessa. Vastuukouluttajan on tarkoitus tavata säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa jokainen erikoistuva henkilökohtaisesti kahden kesken, missä yhteydessä käydään läpi erikoistuvan oppimistavoitteiden saavuttaminen, mahdolliset puutteet ja niiden korjausmahdollisuudet. Näissä tapaamisissa on erikoistuvalla mahdollisuus myös arvostella kouluttajien onnistumista. Näiden tapaamisten lisäksi kouluttajat ja erikoistuvat noudattavat tiedekunnan määräämiä yleisohjeita koulutuksen kehittämisestä ja arvioinnista. Kaikille infektiosairauksien erikoisalan erikoistuville laaditaan lokikirja, jonka avulla voidaan seurata koulutuksen etenemistä. Lisäksi lokikirja toimii apuvälineenä koulutuksen laadunvarmistuksessa. Oppimisprosessin seuranta perustuu sekä lokikirjaan että henkilökohtaisiin palavereihin vastuukouluttajan kanssa. Valtakunnallinen kuulustelu Kirjat (viimeisin painos) 1. Bennett J.V. & Brachman D.S. (Eds.): Hospital infections (Little, Brown) 2. Mandell G.L., Douglas R.G., Jr.& Bennett J.E. (Eds.): Principles and practice of infectious diseases (Churchill Livingstone) 3. Strickland G.T. (Ed.): Hunter s tropical medicine (Saunders) 4. Kujala P.: Infektioiden torjunta sairaalassa (Suomen Kuntaliitto) 5. Huovinen P., Meri S., Peltola H., Vaara M., Vaheri A. & Valtonen V.: Mikrobiologia ja infektiosairaudet (Duuodecim) Lehdet (tenttiä edeltävän kolmen vuoden lehdet) 1. Antimicrobial Agents and Chemotherapy 2. Journal of Antimicrobial Chemotherapy 3. Journal of Infectious Diseases 4. Clinical Infectious Diseases 5. Infection Control and Hospital Epidemiology 6. Infectious Disease Clinics of North America Infektiosairauksia käsittelevät artikkelit seuraavista lehdistä: 7. Annals of Internal Medicine 8. American Journal of Medicine 7. Archives of Internal Medicine 9. British Medical Journal 10. Lancet 11. New England Journal of Medicine Lääkintälainsäädäntö soveltuvin osin 2001-03 INFEKTIOSAIRAUKSIEN KOULUTUSOHJELMA 2001-2003

Vastuuhenkilö: Prof. Ville Valtonen KLL/Infektiosairauksien yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. 471 73894, ville.valtonen@hus.fi Koulutusohjelman yleiskuvaus Infektiosairauksien koulutusohjelman pituus on 6 vuotta. Siihen sisältyy 6 kuukautta terveyskeskuspalvelua ja 2 vuotta 6 kuukautta runkokoulutusta (katso sisätautien alojen runkokoulutus s. 135). Eriytyvän koulutuksen pituus on 3 vuotta. Tavoitteet Infektiosairauksien koulutusohjelman tavoitteena on se, että erikoistuva hallitsee koulutuksen jälkeen sekä avohoidossa että sairaaloissa esiintyvien tavallisten ja harvinaisten infektiosairauksien epidemiologian, diagnostiikan, hoidon ja prevention. Infektiolääkärin tulee myös hallita mikrobilääkkeiden ominaisuudet, käyttöindikaatiot, sivuvaikutukset sekä käyttöpolitiikan antibioottiresistenssin minimoiseksi. Hänen tulee tuntea myös rokotteiden ominaisuudet ja käyttöindikaatiot. Infektiolääkärin tulee hallita sairaalainfektioiden rekisteröinti ja torjuntakeinot sekä pystyä toimimaan tarvittaessa hygieniatoimikunnan puheenjohtajana tai asiantuntijajäsenenä. Käytännön työtä täydentävät säännölliset ohjatut toimipaikkakoulutustilaisuudet, joiden tarkoituksena on syventää tietämystä erikoisalasta. Toimipaikkakoulutusta järjestetään 2 5 tuntia viikossa. KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE Terveyskeskuspalvelu (6 kk) Runkokoulutus (2 v 6 kk) ks. sisätautien alojen runkokoulutus Eriytyvä koulutus (3 vuotta ) 1. 3 vuotta palvelua yliopistosairaalan koulutusvirassa, josta korkeintaan yksi vuosi voidaan korvata toimimalla muussa hyväksyttävässä koulutusvirassa joko kotimaassa tai ulkomailla jollakin tai joillakin seuraavista infektiosairauksien osa-alueista: 3 6 kk kliinisen mikrobiologian yksikön palvelua, 3 6 kk palvelua Kansanterveyslaitoksen infektioepidemiologian yksikössä, 3 6 kk palvelua keskussairaalan infektioerikoislääkärin viransijaisena, 3 6 kk palvelua infektioalan tutkijan toimessa. 2. Koulutukseen tulee sisältyä perehtymistä sairaalainfektioiden torjuntaan ja epidemiologiaan, HIV-infektion hoitoon sekä elinsiirtopotilaiden infektioihin ja trooppisiin tauteihin Käytännön palvelu tapahtuu koulutusvirassa tai infektiosairauksien erikoislääkärin tai apulaisopettajan viransijaisena pääosin HYKS:in sisätautien klinikan infektiosairauksien toimialan osastoilla ja poliklinikoilla sekä Meilahden sairaalassa

että Auroran sairaalassa. Helsingin yliopiston infektiosairauksien erikoislääkärikoulutusohjelmaan hyväksytään myös palvelua Suomen muiden yliopistosairaaloiden koulutusviroissa joko täysimääräisesti tai osittain eri yliopistojen vastuukouluttajien yhteisellä päätöksellä. Infektiosairauksien varsinaista koulutusta voidaan hyväksyä 3 6 kk sisätautien tai keuhkosairauksien erikoisaloille. HYKS:n kouluttajat: prof. Ville Valtonen Koulutussairaalat: http://www.ltdk.helsinki. fi/opiskelu/erikoislaakari/ Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (40 tuntia + runkokoulutus 40 tuntia) Teoreettista kurssimuotoista koulutusta vaaditaan infektiosairauksien erikoislääkäriltä yhteensä 80 tuntia, josta puolet voidaan suorittaa runkokoulutuksen aikana ja siihen liittyvistä aiheista. 40 tuntia on infektiosairauksien varsinaista teoreettista kurssimuotoista koulutusta. Sen aiheina tulee olla ainakin seuraavat: sairaalainfektio mikrobilääkkeet HIV-infektio Elinsiirto- ja muiden immunosupressiopotilaiden infektiot Septiset infektiot ja endokardiitti Pneumonia Luu- ja pehmytkudosinfektiot Kirurgiset infektiot Vierasesineinfektiot Keskushermostoinfektiot Epäselvä kuumeilu Hepatiitit ja gastroenterologiset infektiot Infektioiden aiheuttamat nefriitit ja urogenitaaliset infektiot Infektioihin liittyvät immuunisairaudet Infektioepidemioiden selvittely Trooppiset taudit Koulutukseen tulee sisältyä 20 tuntia kaikille erikoisaloille kuuluvaa johtamis- ja hallinnon koulutusta, josta 10 tuntia suositellaan tehtäväksi runkokoulutuksen aikana ja 10 tuntia eriytyvän koulutuksen aikana. Oppimisprosessin seuranta ja arvioinnin välineet Koulutuksen vastuuhenkilö ja erikoistuvat tapaavat säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa yhteisissä palavereissa, joissa pohditaan yhteisesti koulutusohjelman toimivuutta ja korjausmahdollisuuksia tarvittaessa. Vastuukouluttajan on tarkoitus tavata säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa jokainen erikoistuva henkilökohtaisesti kahden kesken, missä yhteydessä käydään läpi

erikoistuvan oppimistavoitteiden saavuttaminen, mahdolliset puutteet ja niiden korjausmahdollisuudet. Näissä tapaamisissa on erikoistuvalla mahdollisuus myös arvostella kouluttajien onnistumista. Näiden tapaamisten lisäksi kouluttajat ja erikoistuvat noudattavat tiedekunnan määräämiä yleisohjeita koulutuksen kehittämisestä ja arvioinnista. Kaikille infektiosairauksien erikoisalan erikoistuville laaditaan lokikirja, jonka avulla voidaan seurata koulutuksen etenemistä. Lisäksi lokikirja toimii apuvälineenä koulutuksen laadunvarmistuksessa. Oppimisprosessin seuranta perustuu sekä lokikirjaan että henkilökohtaisiin palavereihin vastuukouluttajan kanssa. Valtakunnallinen kuulustelu Kirjat (viimeisin painos) 1. Bennett J.V. & Brachman D.S. (Eds.): Hospital infections (Little, Brown) 2. Mandell G.L., Douglas R.G., Jr.& Bennett J.E. (Eds.): Principles and practice of infectious diseases (Churchill Livingstone) 3. Strickland G.T. (Ed.): Hunter*s tropical medicine (Saunders) 4. Kujala P.: Infektioiden torjunta sairaalassa (Suomen Kuntaliitto) Lehdet (tenttiä edeltävän kolmen vuoden lehdet) 1. Antimicrobial Agents and Chemotherapy 2. Journal of Antimicrobial Chemotherapy 3. Journal of Infectious Diseases 4. Clinical Infectious Diseases 5. Infection Control and Hospital Epidemiology 6. Infectious Disease Clinics of North America Infektiosairauksia käsittelevät artikkelit seuraavista lehdistä: 7. Annals of Internal Medicine 8. American Journal of Medicine 7. Archives of Internal Medicine 9. British Medical Journal 10. Lancet 11. New England Journal of Medicine Lääkintälainsäädäntö soveltuvin osin