APUA! 22013 Katastrofirahasto tiedottaa
Turvallisuutta Amparasta Kainuuseen Punaisen Ristin vapaaehtoiset lisäävät hyvinvointia ympäristössään joka puolella maailmaa. Suomen Punainen Risti toteutti suuren avustusoperaation Amparan läänissä Sri Lankassa sen jälkeen, kun vuoden 2004 tsunami aiheutti siellä tuhoisaa jälkeä. Avustustyön lomassa yksi tärkeimmistä tehtävistä oli aloittaa varautuminen mahdolliseen uuteen onnettomuuteen. Tsunami oli osoittanut, että tällaiselle olisi tarvetta. Yhdessä muiden järjestöjen ja viranomaisten kanssa Punainen Risti suunnitteli varoitusjärjestelmän, jossa kartoitettiin evakuoitavat koulut ja vanhainkodit. Lisäksi suunniteltiin, mistä saataisiin vettä ja ruokaa. Jotta kaikki tietäisivät tehtävänsä, auttamista harjoiteltiin koko kylän kesken. Olin mukana harjoituksessa Kalmunaissa, jonne Suomen Punainen Risti rakensi asunnot yli 2000 kotinsa menettäneelle srilankalaiselle. Helmikuussa Punainen Risti järjesti Suomessa Sydäntalvi-harjoituksen, jossa vapaaehtoiset yli 200 paikkakunnalla paikallisten viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa laativat varautumissuunnitelmia. Joulun 2011 Tapani-myrsky osoitti, että myös meidän yhteiskuntamme on haavoittuvainen, ja että myös Suomessa tarvitsee varautua sähkökatkojen ja muiden poikkeustilanteiden varalle. Harjoituspäivänä vapaaehtoiset harjoittelivat pulaan jääneiden vanhusten ja palvelulaitosten evakuointia viemällä heidät lämminhenkisiin ystävänpäivän kahvitilaisuuksiin. Esimerkiksi Kuhmossa toistasataa ihmistä pääsi nauttimaan ohjelmasta tärkeän harjoituksen lomassa. Punaisen Ristin perustehtävä on lisätä ihmisten turvallisuutta paikallistasolla. Punainen Risti kokoaa yhteen auttajia, vapaaehtoisia, jotka ylläpitävät toimintavalmiutta onnettomuuksien varalle. Toimintavalmius tarkoittaa ensiaputaitoja ja kykyä antaa henkistä tukea. Lisäksi se on kykyä auttaa yksinäisiä ihmisiä vapaaehtoisena ystävänä tai tukihenkilönä. Turvallisuutta lisää myös suvaitsevaisuuden ja inhimillisyyden vahvistaminen. Punainen Risti auttaa heikossa asemassa olevia niin Suomessa kuin maailmallakin. Sinä olet lahjoituksellasi mukana tukemassa tätä tärkeää työtä. Kiitos! John Ekelund Suomen Punaisen Ristin järjestöjohtaja Avustustyöntekijänä Sri Lankassa 2006 2010 APUA! K atastrofirahasto tiedot ta a Katastrofirahaston tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Toimitus: Hannu-Pekka Laiho, vastaava, Anna Vuorinen, toimitussihteeri 020 701 2000 Kansikuva: Nancy Okwengu Taitto: Limukka / Leena Aalto Osoitteenmuutokset: lahjoitukset@punainenristi.fi 020 701 2000 / lahjoittajarekisteri Suomen Punainen Risti, Tehtaankatu 1 a, 00140 Helsinki Painopaikka: Kirjapaino Laine Direct Oy - 2 -
APUA TARVITAAN Maailman nuorin valtio Etelä-Sudan valtavien haasteiden edessä Suomen Punainen Risti auttaa takaisin etelään lähteneitä paluumuuttajia. Mariata, 30, synnytti poikavauvan Kapurin väliaikaisleirissä 13 km Etelä-Sudanin pääkaupungista Jubasta länteen. Tuskin tuntiakaan synnytyksestä on kulunut, kun Mariatalla on jo nimi pojalle. Adam. Lääkäri Adam Levinen mukaan, joka johtaa klinikkaa, huojentunut ja onnellinen Mariata sanoo. Mariata on yksi yli 375 000 alun perin eteläsudanilaisesta, jotka ovat palanneet takaisin pohjoisesta kahden viime vuoden aikana. Monille lähtösysäys oli tammikuun 2011 kansanäänestys ja siitä puolen vuoden päästä seurannut itsenäisyys. Paenneet halusivat tulla osaksi uutta valtiota. Paluumuutto kuormittaa jo entuudestaan köy hää valtiota. Suomen Punainen Risti on tukenut kansainvälisen Punaisen Ristin kautta paluumuuttajille suunnattua avustusoperaatiota viime vuonna. Avustuksella vastattiin 14 000 perheen tarpeisiin ostamalla ja kuljettamalla maahan hätäaputarvikkeita kuten telttoja, hyttysverkkoja ja perusruoanlaittovälineitä. Pieni poika odottaa vuoroaan terveystarkastukseen klinikalla Gumbossa Etelä-Sudanissa. Suomen Punainen Risti tukee terveyttä Väestöltään suurimmassa osavaltiossa Jongleissa on suuret humanitaariset tarpeet. SPR tukee siellä Borin kaupungissa tehtävää Punaisen Ristin terveystyötä seuraavan kolmen vuoden ajan. Terveystoiminnan aloitti Sudanin Punainen Puolikuu vuonna 2009. Työn tavoitteena on ensiapuosaamisen lisääminen, tartuntatautien ehkäiseminen ja niiden esiintyvyyden seuraaminen, katastrofivalmiuden kehittäminen sekä hygieniakasvatus. Haluamme viedä viestiä eteenpäin erityisesti kouluissa ja naisryhmien kautta. Haluamme saada mukaan naisia, sillä vapaaehtoiset ovat pääasiallisesti nuoria miehiä. Toinen haaste on löytää avun tarvitsijat, sillä väestö on hyvin liikkuvaa, sanoo juuri Etelä-Sudanista palannut Suomen Punaisen Ristin Itä-Afrikan työn suunnittelija Linda Karvinen. Karvisen mielestä toimintaympäristö on vaikea, mutta Punainen Risti toimii jo alueella hyvin. Etelä-Sudanin Punainen Risti on uusi, mutta heillä on jo osastot joka osavaltiossa, ja yhteisöissä monet tuntevat heidän työnsä. Kuva Conor Asleigh - 3 -
APUA KOTIMAAHAN Kuva Niklas Meltio Punainen Risti antaa onnettomuuksien uhreille ensihuoltoa, eli ruokaa, lääkkeitä ja yöpaikan onnettomuuden jälkeen. Kuvassa vapaaehtoinen Pirkko Laine Sydäntalvi-harjoituksessa helmikuussa. Apua tulipalojen ja myrskyjen uhreille Suomessa Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset auttavat vuosittain satoja henkilöitä. Mitä tehdä, jos tulipalo ajaa taivasalle keskellä yötä tai myrsky katkaisee sähköt ja veden saannin? Kenelle tahansa meistä voi tapahtua onnettomuus tai tulla vastaan tilanne, jolloin tarvitsemme apua. Vahinkoja tapahtuu myös aikoina, jolloin apua voi olla vaikea saada. Suomen Punaisella Ristillä on velvollisuus auttaa viranomaisia onnettomuustilanteissa. Vapaaehtoisten apua tarvitaan esimerkiksi iltaisin ja viikonloppuisin tai silloin, kun tarvetta on suurelle määrälle auttajia. Viime vuonna Punaisen Ristin vapaaehtoiset olivat mukana auttamassa noin 200 hälytystilanteessa. Yleisimmät tilanteet olivat etsinnät ja tulipalot, kertoo Punaisen Ristin valmiuskoordinaattori Heikki Väätämöinen. Vaatteita, lääkkeitä ja yöpaikka Katastrofirahastoon lahjoitettuja varoja käytetään Suomessa esimerkiksi silloin, kun hätätilanteessa tarvitaan väliaikaismajoitusta, lääkkeitä, vaatteita tai muita välttämättömyyksiä. Punaisen Ristin osastojen vapaaehtoiset antavat tarvittaessa avustusta perustarvikkeiden hankintaan ja auttavat tilapäisen yöpaikan hankkimisessa. Viime vuonna tällaista apua annettiin yhteensä yli 200 000 eurolla. Apu voi olla myös henkistä tukea, jota antavat tarvittaessa henkisen tuen vapaaehtoiset, Väätämöinen kertoo. Raahelainen Satu Vähäjylkkä on yksi heistä, joka on saanut apua katastrofirahastosta tulipalon jälkeen. Kun Vähäjylkkä palasi kotiinsa eräänä uudenvuoden aattoyönä, paikalla oli pelastuslai- - 4 -
APUA KOTIMAAHAN Punaisen Ristin vapaaehtoiset Marina Sippus ja Viveca Salminen evakuoivat Solveig Tångin kotoaan Vaasassa Sydäntalvi-harjoituksessa helmikuussa. Kuva Anna Snickars Vapaaehtoisia todella tarvitaan Punainen Risti järjesti helmikuussa Sydäntalvi-tapahtuman, jossa vapaaehtoiset, viranomaiset ja yhteistyökumppanit harjoittelivat toimintaa talvimyrskyn, tai muun vastaavan poikkeustilanteen varalle. Vuosi sitten riehunut Tapani-myrsky osoitti, että myös Suomessa on syytä varautua hyvin sähkökatkoihin. Silloin pitkittynyt sähkökatko lisäsi avun tarvetta etenkin harvaan asutuilla seuduilla, sanoo harjoitusta koordinoiva Punaisen Ristin Hämeen piirin valmiuspäällikkö Ari Saarinen. Harjoitukseen osallistui yhteensä noin 10 000 ihmistä eri puolilla Suomea. Opimme lisää siitä, miten paljon ihmisiä tarvitaan esimerkiksi vanhainkotien ja palvelutalojen asukkaiden evakuoimiseen todellisessa katastrofissa. Viranomaisten omat resurssit eivät riittäisi huonokuntoisten evakuoimiseen. Vapaaehtoisia todella tarvitaan, sanoi Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula harjoituksen jälkeen. tos ja käynnissä olivat sammutustyöt. Kerrostalokoti oli syttynyt palamaan. Yhtäkkiä ilman kotia olivat Vähäjylkän lisäksi hänen miehensä ja kaksi lasta. Sokki oli kova, eikä järki luistanut ollenkaan. Vaikka olen itsekin Punaisen Ristin vapaaehtoinen, en yhtäkkiä tiennyt, mistä saisimme apua, Vähäjylkkä kertoo. Ystävä otti Vähäjylkän ja hänen perheensä luokseen yöksi. Seuraavana päivänä perhe kävi ensiapupäivystyksessä, jossa työvuorossa oli sattumalta Punaisen Ristin Raahen osaston vapaaehtoinen. Hän alkoi järjestellä perheelle hätäapua. Hammasharjasta lähtien kaikkea tarvittiin. Punaiselta Ristiltä saimme välttämättömiin tavaroihin rahaa, ja meille järjestettiin väliaikaismajoitus hotellista. Emme juuri silloin päässeet muualle yöksi, Vähäjylkkä kertoo. Hotellissa oli aikaa itkeä ja hengähtää. Siellä aloimme miettiä, että mitä seuraavaksi tehtäisiin. Vapepa kokoaa auttajat yhteen Punainen Risti koordinoi myös Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Vapepan toimintaa. Vapepa koostuu 50 vapaaehtoisjärjestöstä, ja auttaa onnettomuustilanteissa tarvittaessa. Vapepan hälytysryhmissä on mukana paljon myös Punaisen Ristin vapaaehtoisia. Julkisuudessa näkyviä hälytystehtäviä ovat muun muassa suuret etsinnät. Lisäksi Vapepan hälytysryhmät auttavat myös liikenneonnettomuuksissa ja myrskytuhojen korjaamisessa. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaa rahoitetaan katastrofirahastoon lahjoitetuilla varoilla. Viime vuonna katastrofirahastosta Vapepaa tuettiin yli 200 000 eurolla. Lisäksi Vapaaehtoista pelastuspalvelua rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. - 5 -
Burundin Punainen Risti jäljittää toisensa kadottaneita perheenjäseniä, etenkin lapsia. Kuva Jessica Sallabank IFRC Punainen Risti auttaa perheenjäseniä löytämään toisensa Burundissa - 6 -
APUA MAAILMALLE Burundissa kärsitään yhä pitkän sisällissodan vaikutuksista. Punainen Risti tukee paluumuuttajia ja tekee terveystyötä sairauksien ehkäisemiseksi. Itä-Afrikassa sijaitseva pieni Burundi on yksi maailman vähiten kehittyneimmistä maista. Burundissa kärsittiin liki kymmenen vuoden ajan sisällissodasta, joka päättyi rauhansopimukseen 2006. Vaikka sota on päättynyt, maassa kärsitään edelleen sen välillisistä seurauksista. Sisällissodan aikana kymmenet tuhannet ihmiset pakenivat Burundista naapurimaihin. Esimerkiksi Tansaniaan perustettiin leirejä, joissa pakolaiset voisivat asua kunnes voisivat palata kotiin. Nyt kaikki leirit yhtä lukuun ottamatta on suljettu, ja 35 000 pakolaista on lähetetty kotiin, eli maahan, joka on muuttunut valtavasti siitä, kun he viimeksi asuivat siellä. Moni on asunut lähes koko elämänsä leirillä. Donatien Nsaguye, 58, on yksi Tansaniasta vuoden 2012 lopussa lähteneestä 35 000 entisestä pakolaisesta. Pakolaisaikana Donatienin ja hänen perheensä matka vei useampaan leiriin ja päättyi lopulta takaisin Burundiin. Viimeisessä muutossa Tansaniasta Mabandan kauttakulkukeskukseen Burundiin hän joutui erilleen vaimostaan ja viidestä lapsestaan. Kun tulimme rajan tälle puolelle, ihmiset juoksivat sinne tänne, ja tilanne oli sekava, hän sanoi. Haluan ensin löytää perheeni ja vasta sitten asettua asumaan johonkin. Olen myös huolissani turvallisuudestamme, ja minun on arvioitava tilanne tarkasti ennen aloilleen asettumista. Kertomus erilleen joutuneista perheenjäsenistä on tavallinen. Siksi Burundin Punaisen Ristin vapaaehtoiset ovat joka päivä keskuksissa järjestämässä kadonneiden etsintää ja perheiden yhteydenpitoa. He myös tekevät voitavansa ihmisten olon helpottamiseksi ennen kuin heidän matkansa jatkuu. Tukea hiv-tartunnan saaneille Sisällissodan seurauksena maan julkinen terveydenhuolto on rapautunut. Hiv- ja aids-luvut ovat Burundissa korkeita väestön liikkuvuuden takia. Lisäksi maassa kärsitään malariasta, hengitystieinfektioista ja ripulista. Burundin Punainen Risti pyrkii myös parantamaan erityisesti hiv-positiivisten ja aidsia sairastavien ihmisten asemaa yhteiskunnassa. Helpottaakseen aids-potilaiden ja heidän omaishoitajiensa arkea, järjestön vapaaehtoiset tekevät kotikäyntejä ja jakavat tarvitseville hoitotarvikepakkauksia. Tartunnan saaneille on myös elinkeinon turvaamiseksi jaettu vuohia. Punainen Risti on kouluttanut tehtäviin vapaaehtoisia, joiden verkosto on tehokas tapa täydentää maan terveyspalveluita. Suomen Punainen Risti on tukenut Burundin Punaisen Ristin terveystyötä vuodesta 2007 lähtien. Näkyviä tuloksia Punaisen Ristin terveystyöllä on ollut hyviä vaikutuksia. Punainen Risti on kiertänyt koulussa kertomassa seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista. Sen seurauksena teiniraskaudet ovat vähentyneet, mikä on vähentänyt myös tyttöjen koulunkäynnin keskeytysten määrää. Myös malariaverkkojen jakaminen on tuottanut tulosta. Perheeni kärsi jatkuvasti malariasta. Mutta nyt kun meillä on hyttysverkko, meidän ei enää tarvitse mennä terveyskeskukseen vaan kaikki ovat pysyneet terveinä, sanoo vapaaehtoinen Snerde Nyabenda. Hankekoordinaattori Gédéon Ndikuryayo on samaa mieltä. Meillä on joka vuosi malariaepidemia. Mutta sen jälkeen kun vapaaehtoiset olivat saaneet hyttysverkkoja ja koulutusta sekä vieneet oppeja ihmisille, meillä ei enää ole epidemioita. - 7 -
AJANKOHTAISTA Hyvää tekeviä aarteita Kontti on Punaisen Ristin kierrätystavaratalo, jossa myydään lahjoituksena saatuja hyväkuntoisia vaatteita, huonekaluja ja kodin käyttötavaroita. Kontissa voit tehdä edullisia ostoksia ja löytää todellisia aarteita. Ostamalla Kontista samalla autat, sillä Kontin tuotto käytetään Punaisen Ristin avustustyöhön Suomessa ja maailmalla. Voit myös auttaa lahjoittamalla Konttiin tarpeettomat, mutta hyväkuntoiset tavarasi. Kontin tuotosta käytetään 50 % paikallisen Punaisen Ristin piirin toimintaan 25 % Punaisen Ristin katastrofirahastoon 25 % Kontti-ketjun kehittämiseen Kontti, oikea aarrekauppa Pyöräile apua Afrikkaan! Punaisen Ristin varainhankintakampanja Ketjureaktio kannustaa jälleen liikkumaan ja auttamaan. Ketjureaktion avulla kerätyillä varoilla tuetaan Punaisen Ristin terveystyötä kehitysmaissa. Haasta nyt yrityksesi ja työkaverisi mukaan polkemaan! Joukkueiden Ketjureaktiossa polkijat tai heidän työnantajansa sitoutuvat lahjoittamaan 1 euron jokaisesta 25 kilometristä Suomen Punaiselle Ristille. Kisan päätyttyä lähetämme laskun joukkueen kapteenilta saamaamme laskutusosoitteeseen. Ilmoita joukkueesi mukaan osoitteessa kilometrikisa.fi. Kuntoilijan Ketjureaktion avulla voit tukea Punaista Ristiä jos koko joukkue ei innostu lahjoittamisesta. Voit kohdistaa polkemalla keräämäsi rahat (1 euro / 25 km) kisan loputtua Ketjureaktiolle osoitteessa www.punainenristi.fi/lahjoita. Lue lisää osoitteessa punainenristi.fi/ketjureaktio tai ota yhteyttä Punaisen Ristin varainhankintaan puh. 020 701 2274 tai eeva.arrajoki@ punainenristi.fi Punaisen Ristin Kontti-kierrätystavaratalot Joensuu Kuopio Lahti Lappeenranta Oulu Pori Rovaniemi Siilinjärvi Tampere Turku Vantaa kontti.punainenristi.fi Hei kuukausilahjoittaja, Tiesitkö, että vaikka kansallinen suoraveloituskäytäntö muuttuu, kuukausittainen lahjoituksesi jatkuu käytännössä entiseen tapaan? Lahjoituksesi Punaiselle Ristille muutetaan syksyn aikana automaattisesti e-laskuksi (jos olet verkkopankin asiakas) tai suoramaksuksi (jos et käytä verkkopankkia). Muutos ei vaadi sinulta mitään, sillä hoidamme tarvittavat toimenpiteet pankin kanssa. Tiedotamme sinulle muutokseen liittyvistä asioista ja aikatauluista loppukesästä. Suomen Punaisen Ristin kansainvälinen apu 1.3.2013 15.4.2013 Kooste kansainvälisestä avusta on luettavissa osoitteessa www.punainenristi.fi/kansainvalisen-avun-kooste