1(10) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 109 YLO LOS-2007-Y-80-113 Annettu julkipanon jälkeen 15.11.2007 ASIA Päätös Maatalousyhtymä Mäki-Mustosen ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 40 emolehmän ja 30 nuorkarjapaikan kasvattamon laajentamista 100 emolehmän, 60 lihanaudan ja 40 nuorkarjapaikan kasvattamoksi. LUVAN HAKIJA Maatalousyhtymä Mäki-Mustonen Yhteyshenkilö: Jussi Mustonen Palttilantie 191, 23800 LAITILA Puhelinnumero: 040 7001739 Toimialatunnus: 01012 Y-tunnus: 2110692-0 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Laajennettava kasvattamo sijaitsee Laitilan kaupungin Salon kylässä kiinteistöllä Mäki RN:o 1:48, kiinteistörekisteritunnus 400-432-0001-0048. Kasvattamon paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 2.2.2007. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hakemusasiakirjoihin on liitetty maanvuokrasopimus, joka koskee 3,6 hehtaarin peltoalaa. Laajennettava kasvattamo sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde 020 490 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Växel +358 20 490 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Vaihde 020 490 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Växel +358 20 490 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los
2/10 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kasvattamo sijaitsee Sirppujoen vesistöalueella (32.005). Kasvattamon sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Uusi emolehmäkasvattamo sijaitsee metsikön ympäröimänä noin 450 metrin päässä olemassa olevan kasvattamon luoteispuolella. Lähimmät naapurit sijaitsevat vajaan 200 metrin päässä olemassa olevan kasvattamon koillis- ja itäpuolella ja noin 400 metrin päässä uuden kasvattamon luoteispuolella. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan kiinteistöllä Mäki tapahtuvan nautakarjan kasvatuksen laajentamiseen. Vuosittain tullaan tuottamaan noin 25 000 kiloa naudanlihaa ja 40 pihvivasikkaa. Olemassa oleva nautakasvattamo peruskorjataan siten, että sinne sijoittuu 60 yli 8 kuukauden ikäistä nautaa ja 25 40 alle 8 kuukauden ikäistä nautaa. Sonnivasikat myydään pois tilalta. Kasvattamo toimii lietelantajärjestelmällä. Osittain olemassa olevan kasvattamon alla sijaitsevan lietesäiliön tilavuus lietekuiluineen on noin 700 m 3. Lietesäiliö on betonirakenteinen ja sen tiiviys tarkistetaan kasvattamon peruskorjauksen yhteydessä. Nautakasvattamorakennuksessa on alipaineilmastointi, jossa poistohormit sijaitsevat lantakuiluissa ja korvausilma tulee puhaltimista. Laajennus toteutetaan rakentamalla ns. kylmäkasvattamo, jossa eläimet kasvatetaan ryhmäkarsinoissa. Kasvattamoon tulee tilat 100 emolehmälle sekä sairas- ja hoitokarsinat. Uusi kasvattamo tulee toimimaan kuivikelantamenetelmällä, jossa virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea. Kestokuivitetun makuualueen pinta-ala on noin 804 m 2 ja kuivikkeen paksuus 120 cm. Makuualue tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa. Ruokinta-alue tyhjennetään noin kerran viikossa kasvattamon yhteyteen rakennettavaan katettuun kuivalantalaan, jonka tilavuus tulee olemaan noin 1 050 m 3. Uuteen nautakasvattamorakennukseen tulee luonnollinen painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä, jossa korvausilma otetaan räystäiden alta ja poistoilma johdetaan ulos katonharjalta noin 10 metrin korkeudelta. Laajennuksen myötä laidunnus tulee vähenemään nykyisestä. Tulevaisuudessa noin 20 emolehmää laidunnetaan. Laidunala on noin 40 hehtaaria, mutta pääsääntöisesti emolehmät laiduntavat maisemanhoitoalueilla. Eläimet ovat ulkona myös öisin. Laitumet eivät rajoitu vesistöön eikä niille viedä lisäruokaa. Tilalla valmistetaan esikuivattua säilörehua noin 1 000 tonnia vuodessa laakasiiloissa, joista puristeneste johdetaan erillisiin keräilysäiliöihin. Lisäksi katetuissa laakasiiloissa varastoidaan porkkanaa noin 2 000 tonnia vuodessa, mäskiä noin 410 tonnia vuodessa ja ohraa noin 81 tonnia vuodessa. Myös näistä siiloista valumavedet kerätään keräilysäiliöihin. Kaikki keräilysäiliönesteet pumpataan kuivalantalan viereen rakennettavaan noin 100 m 3 :n lietesäiliöön, josta nesteet vuosittain levitetään pelloille. Nautakasvattamosta tuleva lanta (noin 1 500 m 3 naudan kuivikelantaa ja 1 100 m 3 lietelantaa vuodessa) levitetään omille (68 ha) ja vuokrapellolle (3,6 ha) keväällä ja syksyllä. Tilalla on yhteensä noin 9 000 litraa polttoainesäiliötilavuutta. Lisäksi tilalla on noin 400 litraa muita öljytuotteita, jotka säilytetään verstaassa.
Tuotantorakennuksissa käytettävä vesi otetaan omasta kaivosta. 3/10 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurin riskivaihe päästöille on lannan levitys ja siihen liittyvä lannan käsittely. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta ja virtsa vesitiiviissä katetuissa lantavarastoissa. Hajuhaittoja aiheuttavat kasvattamon ilmanvaihto sekä lannan käsittely. Hakijan tarkoituksena on vähentää haittaa mm. multaamalla lietelanta mahdollisimman nopeasti levityksen jälkeen. Kuivalannan levityksen hoitaa urakoitsija. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Rehuja tuodaan kerran kuukaudessa, lisäksi teuras- ja välitysauto käyvät kerran kuukaudessa. Tilalla kuolleet eläimet (noin 2 tonnia vuodessa) viedään eläinjätteen käsittelylaitokselle Honkajoelle. Muista jätteistä on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Laitilan kaupungin virallisella ilmoitustaululla 23.5. 25.6.2007 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla 15.5. 14.6.2007. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Laitilan Sanomissa 22.5.2007. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Laitilan kaupunginvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 15.5.2007 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Kasvattamon sijaintipaikalla suoritettiin 30.10.2007 maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Laitilan kaupunginhallitus (20.8.2007) yhtyy lausuntonaan rakennus- ja ympäristölautakunnan sekä Laitilan-Pyhärannan ktt ky:n terveydensuojeluviranomaisen lausuntoihin. Laitilan-Pyhärannan ktt ky, terveysvalvonnan johtaja (2.7.2007) toteaa lausuntonaan, että - Lounais-Suomen ympäristökeskuksen tulee ottaa huomioon ympäristölupaa myöntäessä muistutuksissa mainitut terveyshaitat;
4/10 - toiminta-alueen vaikutuspiirin ulkopuolella 200 m:iin asti talousvesikaivojen vesien laatu tulee tutkia laboratoriossa hakijan kustannuksella ennen toiminnan aloittamista (terveydensuojeluviranomaisen määräämät analyysit) ja että - hakemuksen mukaiselle toiminnalle ei ole estettä, jos toimintaa hoidetaan niin, ettei sen toiminnasta aiheudu terveydellistä haittaa ympäristölle. Laitilan rakennus- ja ympäristölautakunta (15.8.2007) on antamassaan lausunnossa esittänyt, että - ympäristöluvan myöntämiselle hakemuksen mukaiselle toiminnalle ei ole estettä, jos eläinten ruokinta ja laiduntaminen voidaan järjestää niin, ettei niistä ja muustakaan toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai kohtuutonta rasitusta ympäristön asutukselle. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty kaksi muistutusta. Muistutuksessa 1 (Arja Mäkitalo) todetaan, että eläinten laidun rajoittuu muistuttajan mökkitonttiin. Laitumelle on tuotu eläinten rehuksi monenlaisia juureksia ja kasviksia, jotka on kipattu paljaalle maalle. Koska rehumäärä on ollut liian suuri, ovat kasat alkaneet mädäntyä ja haista. Muistuttaja vaatiikin, että em. ruokailua ei tule sallia lähellä mökkitonttia. Lisäksi laitumen aita tulee kunnostaa ja siirtää kauemmaksi tontin rajasta. Muistutuksessa 2 (Mikko Rinne ym.) tuodaan esille lähiasukkaille aiheutuvat haitat, joita ovat mm. vesistöä kuormittavat valumat, hajuhaitta, rehujen läjitys maastoon, ajoittainen melu, liikenteen lisääntyminen ja laiduntaminen asuntojen läheisyydessä. Muistutuksessa todetaan, että haittoja on jo nykyisestä toiminnasta ja niiden pelätään lisääntyvän. Lisäksi muistuttajia huolestuttaa uuden lantalan sijoitus ja toimivuus sekä vanhan lietesäiliön tiiviys. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen jättämiseen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Vastine on jätetty 6.11.2007. Vastineessa todetaan, että - kasvattamon käsitellyt valumavedet ohjataan länteen Hankeraojaan; - lähikaivosta otetaan näytteet ja tilannetta seurataan; - lietteen- ja sonnanajo sekä levitys tehdään ympäristöehtojen mukaisesti; - rehut säilötään jo rakennettuihin laakasiiloihin; - eläinten ruokinta tapahtuu kasvattamossa; - eläimiä ei laidunneta enää entisessä mittakaavassa, vaan laidunnus vähenee; - työkoneita käytetään normaalina työaikana; - sää ja työtilanteet voivat pakottaa työntekoon myös yöaikana; - vasikoiden vierottaminen aiheuttaa muutaman päivän meluhaittaa; - rehujen ym. kuljetuksissa pyritään mahdollisimman suureen varovaisuuteen; - yksityistien tiemaksussa on huomioitu se, että liikennettä tapahtuu kumpaankin suuntaan; - lanta levitetään pelloille ohjeiden mukaisesti; - nesteet johdetaan säiliöihin; - piha-alue asfaltoidaan ja vedet ohjataan säiliöihin; - vanha lietesäiliö tarkastetaan ja kunnostetaan peruskorjauksen yhteydessä ja että - aita tehdään omalle maalle käyttäen kunnollisia aitatarvikkeita. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Maatalousyhtymä Mäki-Mustoselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan nautakasvattamon laajentamiseen 100 emolehmän, 60 yli 8
kuukauden ikäisen naudan ja 40 alle 8 kuukauden ikäisen naudan kasvattamoksi Laitilan kaupungin Salon kylässä kiinteistöllä Mäki RN:o 1:48. 5/10 Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lannan varastointi ja käsittely 1. Kaikki eläinsuojista, rehuvarastoista ja muista eläinsuojan toimintaan liittyvistä tiloista muodostuva lanta, pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet, kuten puristenesteet, on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 1 500 m 3 kuivikelantalatilavuutta ja 1 100 m 3 lietesäiliötilavuutta. Varastointitilan mitoituksessa otetaan huomioon myös pihattotyyppiset kuivikepohjat. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Vahingon tai onnettomuuden seurauksesta ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Olemassa oleva lietesäiliö on kunnostettava ja sen tiiviys on tarkistettava kasvattamon peruskorjauksen yhteydessä. Uuden kuivalantalan sekä puristeneste- ja lietesäiliöiden valmistumisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. 4. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levitysalan on oltava eläinmäärään nähden riittävä. 5. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 6. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä kovapohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 7. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 8. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty.
Laiduntaminen 6/10 9. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Laidunnettaessa vesistöön rajoittuvia peltolohkoja tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella. Laitumella juotto- tai ruokintapaikka on perustettava siten, että ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Jätteet 10. Eläinsuojissa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä joudutaan varastoimaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa (3 vrk) kauemmin, on varastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 11. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. 12. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 13. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 14. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 15. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. Raportointi 16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristökeskukselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä; - tiedot lantamääristä ja levitysaloista; - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista.
Muut määräykset 7/10 17. Lähimmän naapurin (Arja Mäkitalon) talousvesikaivosta on tehtävä toiminnanharjoittajan kustannuksella mikrobiologinen tutkimus ennen toiminnan aloittamista (terveydensuojeluviranomaisen määräämät analyysit). Tutkimus on uusittava 3 vuoden kuluttua. Tutkimustulokset on esitettävä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään seuraavan vuosiyhteenvedon yhteydessä. 18. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 19. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 20. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 21. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemusasiakirjojen perusteella laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2, 3 ja 6 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella.
Lupamääräykset 1 9 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. 8/10 Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa talousvesikaivojen ympärille. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voi hyväksyä. Lupamääräykset 10 15 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 16 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Ennen laajennusosan käyttöönottamista on Lounais-Suomen ympäristökeskus katsonut tarpeelliseksi lupamääräyksen 17 mukaisesti määrittää lähimmän naapurin talousvesikaivon veden laadun. Tutkimustuloksia voidaan myöhemmin hyödyntää arvioitaessa eläinten pidosta mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia lähimmän talousvesikaivon veden laatuun.
9/10 Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 18 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 19 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 20-21 mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus lupaviranomaiselle 31.12.2017 mennessä. Hakemukseen on liitettävä selvitykset eläinmääristä, toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteenveto raporteista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000, muut. 252/2005) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93, muut. 747/2007) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 30.9.1998 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 570 euroa.
Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. 10/10 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Maatalousyhtymä Mäki-Mustonen Jussi Mustonen Palttilantie 191, 23800 LAITILA Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Laitilan kaupunginhallitus Laitilan rakennus- ja ympäristölautakunta Laitilan-Pyhärannan ktt ky, terveysvalvonnan johtaja Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä MUUTOKSENHAKU Laitilan kaupungin ilmoitustaulu Laitilan Sanomat Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Rakennusmestari Seija Virolainen LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus