Eläinsuoja sijaitsee Laitilan kaupungin Salon kylässä kiinteistöllä Mäki RN:o 1:48, kiinteistörekisteritunnus

Transkriptio

1 1(10) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 66 YLO LOS-2008-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Tilayhtymä Antti, Jussi ja Hannele Mustosen ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 100 emolehmän, 60 lihanaudan ja 100 nuorkarjapaikan eläinsuojan laajentamista 300 emolehmän, 50 lihanaudan ja 300 nuorkarjapaikan eläinsuojaksi. LUVAN HAKIJA Tilayhtymä Antti, Jussi ja Hannele Mustonen Yhteyshenkilö: Jussi Mustonen Palttilantie 191, LAITILA Puhelinnumero: Toimialatunnus: Y-tunnus: LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja sijaitsee Laitilan kaupungin Salon kylässä kiinteistöllä Mäki RN:o 1:48, kiinteistörekisteritunnus LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristösuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lounais-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan eläinsuojan tämänhetkiselle toiminnalle. Hakemusasiakirjoihin on liitetty kaksi lannan levityssopimusta, jotka koskevat noin 135 hehtaarin peltoalaa. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde Neuvonta Självständighetsplan 2 PB 47, FI Åbo, Finland Växel Rådgivning Valtakatu 6, Pori Vaihde Neuvonta Valtakatu 6, FI Björneborg, Finland Växel Rådgivning

2 Eläinsuoja sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. 2/10 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kasvattamo sijaitsee Sirppujoen vesistöalueella (32.005). Kasvattamon sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Uuden emolehmäkasvattamon suunniteltu sijaintipaikka on olemassa olevan emolehmäkasvattamon vieressä kasvattamon kaakkoispuolella. Lähimmät naapurit sijaitsevat vajaan 200 metrin päässä olemassa olevan vanhimman peruskorjattavan nautakasvattamon koillis- ja itäpuolella. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan kiinteistöllä Mäki tapahtuvan nautakarjan kasvatuksen laajentamiseen. Eläimiä pidetään kolmessa rakennuksessa. Vuosittain tullaan tuottamaan noin kiloa naudanlihaa ja 250 pihvivasikkaa. Olemassa olevaan peruskorjattavaan nautakasvattamoon sijoittuu 50 hiehoa (6 12 kk). Kasvattamo toimii lietelantajärjestelmällä. Osittain olemassa olevan kasvattamon alla sijaitsevan lietesäiliön tilavuus lietekuiluineen on noin 700 m 3. Lietesäiliö on betonirakenteinen. Nautakasvattamorakennuksessa on alipaineilmastointi, jossa poistohormit sijaitsevat lantakuiluissa ja korvausilma tulee puhaltimista. Laajennus toteutetaan rakentamalla uusi ns. kylmäkasvattamo, jossa eläimet kasvatetaan ryhmäkarsinoissa. Uuteen kasvattamoon tulee tilat 200 emolehmälle sekä sairas- ja hoitokarsinat. Uusi ja olemassa oleva (100 emolehmää) emolehmäkasvattamo toimivat kuivikelantamenetelmällä, jossa virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea. Makuualueet tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa. Ruokinta-alueet tyhjennetään noin kerran viikossa kasvattamon yhteydessä sijaitseviin katettuihin kuivalantaloihin, joiden yhteistilavuus tulee olemaan noin m 3. Emolehmäkasvattamorakennuksissa on luonnollinen painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä, jossa korvausilma tulee avonaisista seinistä ja poistoilma johdetaan ulos katonharjalta yli 10 metrin korkeudelta. Osaa lehmistä laidunnetaan. Laidunala on noin 40 hehtaaria, mutta pääsääntöisesti lehmät laiduntavat maisemanhoitoalueilla. Eläimet ovat ulkona myös öisin. Laitumet eivät rajoitu vesistöön ja niille ei viedä lisäruokaa. Lisäksi perustetaan olemassa olevan emolehmäkasvattamon taakse ulkotarha, jonne rakennetaan betoninen ruokintapöytä 50 emolehmälle. Ruokintaalueelta lanta kerätään em. lantalaan ja muualta tarha-alueelta valuvat vedet käsitellään rakennettavassa maasuodattimessa. Tarhan käyttö rajoittuu uudisrakennuksen rakennusaikaan ja myöhemmin kesäkauteen. Tilalla valmistetaan esikuivattua säilörehua noin tonnia vuodessa laakasiiloissa, joista puristeneste johdetaan erillisiin keräilysäiliöihin. Lisäksi katetuissa laakasiiloissa varastoidaan porkkanaa noin tonnia vuodessa, mäskiä noin 410 tonnia vuodessa ja ohraa noin 81 tonnia vuodessa. Myös näistä siiloista valumavedet kerätään keräilysäiliöihin. Kaikki keräilysäiliönesteet pumpataan noin 100 m 3 :n lietesäiliöön, josta nesteet vuosittain levitetään pelloille. Nautakasvattamosta tuleva lanta (noin m 3 naudan kuivikelantaa ja 750 m 3 lietelantaa vuodessa) levitetään omille (74,6 ha) ja sopimuspelloille (135 ha) keväällä ja syksyllä.

3 Tilalla on yhteensä noin litraa polttoainesäiliötilavuutta. Lisäksi tilalla on noin 400 litraa muita öljytuotteita, jotka säilytetään verstaassa. 3/10 Tuotantorakennuksissa käytettävä vesi otetaan omasta kaivosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan levitys ja siihen liittyvä lannan käsittely. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta ja jätevedet katetuissa vesitiiviissä lantavarastoissa. Hajuhaittoja aiheuttavat eläinsuojien ilmanvaihto sekä lannan käsittely, varastointi ja levitys. Hakijan tarkoituksena on vähentää haittaa mm. varastoimalla lanta katetuissa lantavarastoissa. Hakija levittää lietteen itse pintaan, jonka jälkeen multaus mahdollisimman nopeasti. Kiinteä lanta levitetään urakoitsijan toimesta. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä säiliöitä ja tarkastamalla niiden kunto riittävän usein. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Rehuja tuodaan kerran kuukaudessa, lisäksi teuras- ja välitysauto käyvät kerran kuukaudessa. Tilan sisäinen liikenne on voimakkainta ajoittaisesti rehunteon ja lannan levityksen yhteydessä. Tilalla kuolleet eläimet (arvion mukaan noin 2-3 tonnia vuodessa) toimitetaan käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokselle. Keräilyä odottaville eläinraadoille ei ole eikä ole suunnitteilla kylmävarastoa. Muista jätteistä on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Laitilan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Laitilan Sanomissa Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Laitilan kaupunginvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Eläinsuojan sijaintipaikalla suoritettiin maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin.

4 Lausunnot 4/10 Laitilan kaupunginhallitus ( ) antaa lausuntonaan Tilayhtymä Mustosen ympäristölupahakemuksesta esitetyt rakennus- ja ympäristölautakunnan sekä Uudenkaupungin kaupungin terveydensuojeluviranomaisen lausunnot. Uudenkaupungin kaupunki, Ympäristöterveydenhuollon johtaja ( ) esittää lausuntonaan, että - eläintenpidossa on otettava huomioon eläintautilain, eläinsuojelulain ja asetuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön päätöksen nautojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista määräykset. Itsestään kuolleet eläimet on varastoitava ja hävitettävä sivutuoteasetuksen mukaisesti. - jätteiden säilyttäminen, kerääminen, kuljettaminen, käsittely ja hyödyntäminen sekä jäteveden johtaminen ja puhdistus on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristölle terveyshaittaa. - eläinsuojaa on hoidettava siten, että hajusta, jyrsijöistä ja muista haittaeläimistä, kuolleista eläimistä ja mahdollisista tartuntataudeista ei aiheudu ympäristölle terveyshaittaa. - varsinaisen eläintenpitotoiminnan tai lannan levitykseen käytettävien peltoalueiden vaikutusalueella mahdollisesti käytössä olevien talousvesikaivojen ympärille on veden pilaantumisen ehkäisemiseksi jätettävä riittävä suojavyöhyke. Laitilan kaupunki, Rakennus- ja ympäristölautakunta ( ) toteaa lausuntonaan, että ympäristöluvan myöntämiselle hakemuksen mukaiselle toiminnalle ei ole estettä, jos eläinten ruokinta, laiduntaminen ja lannan varastointi, käsittely sekä levittäminen voidaan järjestää niin, ettei niistä ja muustakaan toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai kohtuutonta rasitusta ympäristön asutukselle. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakemuksen johdosta annetuissa lausunnoissa ei ole ilmennyt mitään sellaista, että hakijalta pitäisi pyytää lausunnoista vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Tilayhtymä Antti, Jussi ja Hannele Mustoselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan eläinsuojan laajentamiseen 300 emolehmän, 50 lihanaudan ja 300 nuorkarjapaikan eläinsuojaksi Laitilan kaupungin Salon kylässä kiinteistöllä Mäki RN:o 1:48, kiinteistörekisteritunnus Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.

5 LUPAMÄÄRÄYKSET 5/10 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 1. Kaikki eläinsuojista, rehuvarastoista ja muista eläinsuojan toimintaan liittyvistä tiloista syntyvä lanta, pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet, kuten puristenesteet, on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa eli luvanmukaisella eläinmäärällä vähintään 750 m 3 lietelantatilavuutta ja m 3 kuivikelantatilavuutta. Varastointitilan mitoituksessa otetaan huomioon myös pihattotyyppiset kuivikepohjat. 2. Eläinsuojien ja lantavarastojen rakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Vahingon tai onnettomuuden seurauksesta ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. 4. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 5. Lanta sekä pesu- ja jätevedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi. 6. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät sekä naapureille aiheutuva melu- ja hajuhaitta. Lietelannan levitys pelloille ja siihen liittyvä lietelannan sekoitus lietesäiliössä tulee suorittaa pääsääntöisesti arkisin maanantaista perjantaihin. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 7. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 8. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. Laiduntaminen 9. Eläinsuojaan johtavien karjan kulkuväylien tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylät eivät liety ja väylille kertyvä lanta voidaan poistaa. Laitumella, sisäänkäyntien edessä, tulee olla tiivispohjaista aluetta vähintään 10 m 2 laidunta käyttävää täysikasvuista nautaeläintä kohti. Tiivispohjaisen alustan kokonaispinta-alaksi riittää 300 m 2. Tiivispohjaiselle alustalle kertyvä lanta on poistettava säännöllisesti ja se on varastoitava asianmukaisessa lantavarastossa. Tiivispohjainen alue tulee muotoilla siten, että alueelle kertyvä virtsa sekä sade- ja sulamisvesi voidaan kerätä ja johtaa vesitiiviiseen säiliöön.

6 Rakennuksen katolta ja tiivispohjaisten alueiden ulkopuolelta tulevien puhtaiden sade- ja sulamisvesien pääsy tiivispohjaisille alueille tulee estää. 10. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Laidunnettaessa vesistöön rajoittuvia peltolohkoja tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella. Laitumella juotto- tai ruokintapaikka on perustettava siten, että ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Jätteet 6/ Toiminnassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä joudutaan varastoimaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa (3 vrk) kauemmin, on varastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 12. Eläinsuojan ympäristö on pidettävä siistinä. Alueella varastoitavat eläinten rehut, jätteet, polttonesteet sekä kemikaalit on varastoitava asianmukaisesti ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. 13. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 14. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 15. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 16. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. Raportointi 17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä; - tiedot lantamääristä ja levitysaloista; - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista; - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista

7 tilanteista. 7/10 Muut määräykset 18. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 19. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisen tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi. 20. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 21. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemusasiakirjojen perusteella laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2-4 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella.

8 Lupamääräykset 1 10 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. 8/10 Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista (931/2000) koskevassa asetuksessa edellytetään puristenesteiden talteenottoa. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan valtaojien ja vesistöjen varteen vähintään 10 metrin suojakaistaa, jolle lantaa ei levitetä. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille asetuksessa suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen metrin levyistä suojakaistaa. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voida hyväksyä. Kulkuväylät ja sisäänkäyntien edustat tallautuvat ja liettyvät, jolloin ravinteita kulkeutuu maaperään ja vesistöihin huomattavia määriä. Tiivispohjaisilta alueilta niille kertyvän lannan poistaminen on mahdollista ja alueen muotoilulla voidaan estää likaisten vesien kulkeutuminen maastoon. Lupamääräykset on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 17 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen

9 avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 9/10 Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 18 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 19 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 20 ja 21 mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Ellei luvan mukaista toimintaa ole aloitettu viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus lupaviranomaiselle mennessä. Hakemukseen on liitettävä selvitykset eläinmääristä, toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteenveto raporteista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. Tämä ympäristölupapäätös korvaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000, muut. 252/2005) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93, muut. 747/2007) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä.

10 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 10/10 Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tilayhtymä Antti, Jussi ja Hannele Mustonen Palttilantie 191, LAITILA Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Laitilan kaupunginhallitus Laitilan rakennus- ja ympäristölautakunta Uudenkaupungin kaupunki, Ympäristöterveydenhuollon johtaja Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä MUUTOKSENHAKU Laitilan kaupungin ilmoitustaulu Laitilan Sanomat Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Rakennusmestari Seija Virolainen LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus