Ohje taksonomian käyttäjille COREP

Ohje 1 (17) Ohje taksonomian käyttäjille COREP SISÄLLYSLUETTELO 12.1.2012 Määräykset ja ohjeet 1 Johdanto... 2 1.1 Basel II ja COREP... 2 1.2 Miksi XBRL?... 2 2 XBRL-taksonomian perusrakenne... 4 3 COREP-Taksonomia... 5 3.1 Tietojen mallinnus... 5 3.2 COREP-taksonomian rakenne... 5 3.3 Nimeäminen ja tiedostot... 6 3.4 Tietotyypit... 7 4 COREP-Fin-taksonomia... 9 4.1 Taksonomian muokkaaminen... 9 4.2 Eroavaisuudet EU-tason taksonomiaan... 9 4.3 XML-nimiavaruus... 9 4.4 Koostetaksonomia... 9 4.5 Taulukoiden taksonomiat... 10 4.5.1 Taulukoiden jako osiin... 10 4.5.2 CA-taulukko (t-ca)... 11 4.5.3 Raportoijien määrittämiä dimensioita sisältävät taulukot... 11 5 XBRL-raportin rakenne... 12 5.1 Yleisrakenne... 12 5.2 Nimiavaruusmäärittelyt ja viittaus taksonomiaan... 12 5.3 Kontekstimäärittelyt... 13 5.4 Yksikkömäärittelyt... 13 5.5 Raportoitavat arvot ja tarkkuus... 14 5.6 Lisätiedoille oma taksonomia... 14 6 Raportin muodostaminen... 15 6.1 Tiedonkeruusovelluksen käyttö... 15 6.2 Raportin muodostaminen muulla tavalla... 15 6.2.1 Toimitettavat lisätiedot... 15 7 Raportin toimittaminen Finanssivalvonnalle... 16 8 Yhteystiedot... 17

Ohje 2 (17) 1 Johdanto 1.1 Basel II ja COREP 1.2 Miksi XBRL? Tätä ohjetta sovelletaan raportointistandardiin RA4.8 Omien varojen sekä luotto-, vastapuoli-, markkina- ja operatiivisen riskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ilmoittaminen perustuvan konekielisen raportointitiedoston tuottamiseen ja toimittamiseen Finanssivalvonnalle, alkaen 31.3.2012 tilannetta koskevasta raportoinnista. Euroopan pankkivalvojien komitea (CEBS, http://www.c-ebs.org) on määritellyt yhtenäisen vakavaraisuusraportointikehikon (Common Reporting framework, COREP), jossa kuvataan uudistettujen vakavaraisuusdirektiivien mukaisen vakavaraisuusraportoinnin tietosisältö ja tekninen esitystapa. Tietosisältö koostuu 18 peruslomakkeesta, jotka monistuvat lukuisiksi kaksiulotteisiksi lomakeinstansseiksi, kun lomakkeiden dimensiot kirjoitetaan auki. CEBS suosittelee XML-pohjaisen XBRL-raportointikielen (http://www.xbrl.org) käyttöä raportoinnissa. Raportoitavat tiedot ja tietojen tekninen esitystapa kuvataan ns. COREP-taksonomiana (http://www.corep.info). Taksonomia määrittelee raportoitavat laskelmat kuvaamalla tietoelementtien nimikkeet, tietotyypit ja elementtien välisen hierarkian. Kansalliset rahoitusvalvojat tekevät CEBSin tuottamaan COREP-taksonomiaan räätälöinnit, joilla kuvataan kansallisesti kerättävä tieto ja mm. tiedon kansalliset nimikkeet. XBRL (extensible Business Reporting Language) on suunniteltu taloudellisten tietojen, kuten tilinpäätösten ja kirjanpidon, kuvaamiseen sähköisessä muodossa. Sen käytön tavoitteena on saavuttaa kustannussäästöjä, suurempaa tehokkuutta sekä tiedon parempaa tarkkuutta ja luotettavuutta. XBRL-kieltä kehittää noin 450 suuren yrityksen, organisaation ja viraston voittoa tavoittelematon yhteenliittymä XBRL International (www.xbrl.org). XBRL on avoin standardi, ja se on jo käytössä tai tulossa käyttöön useissa maissa. XBRL:n vahvuus piilee sen ilmaisuvoimassa: taloudellisten laskelmien elementit, elementtien hierarkkiset suhteet, elementtien esitysjärjestys, yksinkertaiset elementtien väliset matemaattiset suhteet ja elementtien nimikkeet eri kielillä voidaan kuvata joustavasti. Lisäksi moniulotteisen tiedon kuvaaminen on mahdollista, ja tulossa on tuki elementtien välisten monimutkaisten aritmeettisten ja loogisten suhteiden kuvaamiselle. Taloudellisen tiedon esittäminen tietokoneen luettavissa olevassa muodossa poistaa työlään tietojen syötön ja vertailun, sillä XBRL-raportteja voidaan käsitellä automaattisesti. Tietokoneella voidaan mm. analysoida tietoa, jakaa sitä muiden kanssa sähköisesti sekä esittää tiedot useissa eri ihmisen ymmärtämässä muodoissa. XBRL:n käyttö siis voi nopeuttaa huomattavasti tietojen käsittelyä, vähentää virheiden mahdollisuuksia ja mahdollistaa automaattisen tietojen tarkistamisen.

Ohje 3 (17) XBRL on yleistymässä nopeasti, ja siitä on tarkoitus tulla taloudellisen tiedonvälityksen standardi. Se ei ole riippuvainen maasta, kielestä tai toimialasta.

Ohje 4 (17) 2 XBRL-taksonomian perusrakenne Seuraavassa esitellään lyhyesti XBRL-taksonomian perusrakenne. Lukijan odotetaan hallitsevan XML-kielen käytön ja -dokumenttien rakenteen. XBRL-taksonomia koostuu skeematiedostosta (.xsd) ja linkkitiedostoista (.xml). Skeematiedostossa kuvataan laskelman elementit XML Schema -kieltä käyttäen yksiulotteisena ilman rakennetta. Elementeille määritellään tarvittavat ominaisuudet, kuten nimi, tietotyyppi ja abstraktisuus. Linkkitiedostoissa kuvataan puolestaan XLink-kieltä käyttäen elementtien väliset hierarkkiset suhteet (rakenteen kuvaus), elementtien esitysjärjestys, elementtien väliset matemaattiset suhteet, elementtien selväkieliset nimikkeet ja viittaukset elementtiin liittyvään sääntelyyn. Linkkitiedostoja on toistaiseksi viittä tyyppiä: Suhdemäärittelyssä (definition linkbase) määritellään XBRL-dokumentin osien keskinäiset suhteet ja hierarkia. Taulukon suhdemäärittelyssä määritellään lisäksi siihen kuuluvat mahdolliset dimensiot sekä solut, joita ei ole tarkoitus raportoida. Laskutoimitus (calculation linkbase) määrittää sen, miten sisältö on laskettu. Näin ollen tietoja analysoitaessa laskut voidaan tarkastaa ohjelmallisesti ja laskennallinen tiedon eheys voidaan todentaa. Laskutoimitukset ovat kuitenkin rajoittuneet vain yhteenja vähennyslaskuun. Tulevaisuudessa on kuitenkin tulossa XBRL Formula - spesifikaatio, jolla voidaan määritellä aritmeettisia ja loogisia lausekkeita. Esitystapa (presentation linkbase) määrittää sen, miten tiedot järjestetään esitettäessä. Nimike (label linkbase) määrittelee elementin ihmisten luettavissa olevan nimen. Koska nimikkeet ovat erillisessä tiedostossa, voidaan niitä muuttaa koskematta muihin tiedostoihin vain kyseistä nimiketiedostoa muuttamalla. Näin ollen esimerkiksi raportin esittäminen eri kielillä on yksinkertaista. Viittauksia (reference linkbase) voidaan käyttää liittämään elementti esimerkiksi lainsäädäntöön tai direktiiviin, joka määrää kyseisen elementin raportointia.

Ohje 5 (17) 3 COREP-Taksonomia 3.1 Tietojen mallinnus COREP-taulukot (template) on mallinnettu mittarien (primary items) ja dimensioiden (dimension) avulla. Yleensä taulukon sarakkeita vastaavat mittarit ovat muuttujia, joiden arvoista ollaan kiinnostuneita. Dimensiot ovat luokitustekijöitä, joiden avulla mittarien arvoja luokitellaan. Dimensioita voi olla mielivaltainen määrä. COREP-tiedonkeruussa tyypillisiä dimensioita ovat vastuuryhmä (Exposure Class) ja riskipaino (Risk Weight). Yhteen taulukkoon liittyvää mittarien joukkoa kutsutaan mittaristoksi. Sekä mittaristo että dimensiot voivat olla hierarkkisia. Taulukoihin liittyviin valkoisiin soluihin raportoidaan arvoja, mutta harmaisiin soluihin ei saa raportoida arvoja. Yhtenäiset suorakulmion muotoiset valkoiset ja harmaat alueet pystytään kuvaamaan alueeseen liittyvien dimensioiden yhdistelmänä ns. hyperkuutiona. Taksonomiassa taulukon harmaat alueet kuvataan taulukon suhdemäärittelytiedostossa liittämällä taulukon mittareihin harmaata aluetta kuvaava hyperkuutio. Seuraavassa kuvassa on osa CR SA -taulukkoa. Taulukkoon kuuluu mittaristo (Measure), joka on esitetty sarakkeilla, sekä neljä dimensiota, joista kolme on riveillä (Dimension I III) ja yksi on taulukkotason dimensio (Dimension IV). Kuva 1: CR SA -taulukko 3.2 COREP-taksonomian rakenne COREP-taksonomia rakentuu taulukoita vastaavista taulukkotaksonomioista (template taxonomy), mittaristoja vastaavista mittaristotaksonomioista (primary items taxonomy) ja dimensioita vastaavista dimensiotaksonomioista (dimension taxonomy). Mittarit ku-

Ohje 6 (17) vaavat raportoitavia tietoja, dimensiot ovat luokitustekijöitä, joiden avulla mittarien arvoja luokitellaan, ja taulukot ovat mittarien ja dimensioiden yhdistelmiä. Yksittäinen raportoitava solu taulukossa on yhden mittarin ja mielivaltaisen määrän dimensioita yhdistelmä. Harmaat solut taulukossa ovat suljettuja eli niitä ei raportoida. COREPtaksonomiassa on yhteensä 18 taulukkoa. Samaa dimensiota voidaan käyttää useissa eri taulukoissa. Dimensioiden elementit voivat olla joko etukäteen määriteltyjä (explicit dimension) tai raportoijan itse määrittämiä (typed dimension). Esimerkiksi Vastuuryhmät-dimension elementit on määritelty etukäteen ko. dimensiotaksonomiassa. Sen sijaan esimerkiksi Hyödyke-dimensiolle raportoija määrittelee itse siihen kuuluvat hyödykkeet raportin muodostuksen yhteydessä. Kukin taksonomia muodostuu XBRL-standardin perusteella laadituista XML Schema -tiedostosta sekä linkkitiedostoista. Alkuperäiseen XBRL-standardiin ei sisälly dimensiotukea, vaan niiden määrittelyyn on käytetty XBRL Dimensions 1.0 -laajennusta. COREP-taksonomiassa on viittaukset Euroopan Unionin direktiivien artikloihin ja kappaleisiin, joihin COREP-tiedonkeruu perustuu (direktiivit 2006/48/EY ja 2006/49/EY). 3.3 Nimeäminen ja tiedostot Taksonomian elementit on nimetty englanninkielisten nimikkeiden perusteella käyttäen ns. CamelCase-kirjoitustapaa eli sanat on kirjoitettu yhteen, isoin alkukirjaimin. Erikoismerkit ja konjunktiot yms. on jätetty pois. Kahdella eri elementillä ei voi olla samaa id:tä. Taksonomian tiedostojen nimeämisessä on käytetty seuraavanlaista käytäntöä. Ensimmäiset kaksi merkkiä kuvaavat taksonomiatiedoston tyypin: "d-" tarkoittaa dimensiotaksonomiaa "p-" tarkoittaa mittaristotaksonomiaa "t-" tarkoittaa taulukkotaksonomiaa Seuraavat kaksi merkkiä kertovat taksonomian nimen ja sen jälkeiset merkit kansallisuuden. Viimeiset merkit ilmaisevat taksonomian version päivämääränä ilmaistuna muodossa vvvv-kk-pp. Esimerkiksi t-cs-fi-2006-07-01 on CR SA -taulukon Suomen laajennus, versio 2006-07-01. Esimerkiksi CR SA -taulukkoon liittyy useita tiedostoja. Taulukon taksonomia (t-cs) sisältää skeeman lisäksi kolme linkkitiedostoa (definition, label ja reference). Taulukkoon kuuluva mittariston taksonomia (p-cs) sisältää skeeman lisäksi viisi linkkitiedostoa (presentation, definition, calculation, label ja reference) sekä viittaukset useissa eri taulukoissa käytettäviin yhteiset mittariston elementit sisältäviin taksonomioihin (p-cm-cr ja p-cm-ca). Yhteiset taksonomiat sisältävät lisäksi yhteensä kuusi linkkitiedostoa. Taulukkoon liittyy viisi dimensiota, joista kullakin on skeematiedoston lisäksi yhdestä neljään linkkitiedostoa. Lisäksi taulukon taksonomiaan liittyy XBRL-kielen määrittelyskeemoja (dimensio, linkkitiedosto ja instanssi). Yhteensä CR SA -taulukkoon liittyy siis 43

Ohje 7 (17) eri tiedostoa. Kaiken kaikkiaan COREP-taksonomia sisältää 240 tiedostoa. COREP- Fin-taksonomia koostuu noin 400 tiedostosta. COREP-taulukoiden ja taksonomian tunnusten vastaavuus on määritelty seuraavassa taulukossa. 3.4 Tietotyypit Tunnus t-ca t-cs t-ci t-ce t-ss t-si t-sd t-ct t-mt t-me t-mf t-ma t-mc t-mi t-md t-op t-od t-ol Taulukko CA CR SA CR IRB CR EQU IRB CR SEC SA CR SEC IRB CR SEC Details CR TB SETT MKR SA TDI MKR SA EQU MKR SA FX MKR SA FXa MKR SA COM MKR IM MKR IM Details OPR OPR Details OPR LOSS Details Taulukko 1: Taksonomian taulukoiden tunnukset COREP-taksonomian mittaristoissa arvoja saavat elementit ovat yleensä jotain seuraavista tietotyypeistä: monetaryitemtype nonpositivemonetaryitemtype nonnegativemonetaryitemtype pureitemtype Yleisimmät tietotyypit ovat rahallisia arvoja kuvaavat tyypit eli edellisen listan kolme ensimmäistä tietotyyppiä. Kun taksonomian elementti saa rahallisen arvon, sen täytyy olla instanssissa (raportissa) valuutassa, joka on määritelty ISO 4217 -standardissa. Valuuttayksikön määrittelemisestä on kerrottu tarkemmin luvussa Yksikkömäärittelyt. Pure- ItemType-tyyppiset elementit saavat arvokseen prosenttiluvun.

Ohje 8 (17) Muita mahdollisia tietotyyppejä ovat esimerkiksi seuraavat: dateitemtype (päivämäärä muodossa vvvv-kk-pp) gyearmonthitemtype (vuosi ja kuukausi muodossa vvvv-kk) booleanitemtype (true tai false) positiveintegeritemtype (positiivinen kokonaisluku) nonnegativeintegeritemtype (ei-negatiivinen kokonaisluku)

Ohje 9 (17) 4 COREP-Fin-taksonomia 4.1 Taksonomian muokkaaminen Finanssivalvonnan määrittämä COREP-Fin-taksonomia perustuu EU-tason COREPtaksonomiaan. Taksonomiaa muokataan tuottamalla kustakin muokkauksen tarpeessa olevasta taksonomiaskeemasta ns. laajennus. Laajennus tuotetaan perustamalla ensin uusi tyhjä taksonomiatiedosto ja liittämällä XML:n import-komentoa käyttäen muokattava taksonomiaskeema uuden tiedoston osaksi. Uuteen tiedostoon voidaan toteuttaa muokkaukset säilyttäen alkuperäinen tiedosto koskemattomana. Näin ollen räätälöity taksonomia sisältää kaiken sen tiedon, minkä alkuperäinenkin taksonomia. Jokaisella taulukolla, dimensiolla ja mittaristolla on oma laajennuksensa. Laajennuksissa on määritelty mm. elementtien suomenkieliset nimikkeet ja rakennetta on tarpeen mukaan muokattu. 4.2 Eroavaisuudet EU-tason taksonomiaan 4.3 XML-nimiavaruus 4.4 Koostetaksonomia COREP-Fin-taksonomiassa on esitetty Finanssivalvonnan määrittelemä tietosisältö sekä elementtien suomen- ja ruotsinkieliset nimikkeet. Corepin CRD3- muutoksissa eroja EU-taksonomiaan on tullut lisää CRD2-versioon verrattuna. Uusia tauluja ei ole otettu käyttöön, eikä uudellenarvopaperistamista ole lisätty arvopaperistamisen (SEC ja SEC Details) tauluihin. COREP-Fin-taksonomiassa käytetty XML-nimiavaruus on http://www.cebs.org/eu/fr/esrs/corep/finland. Eri versiot erotellaan lisäämällä perusnimiavaruuden perään päivämäärä. Sen jälkeen on vielä skeeman tunniste. Esimerkiksi http://www.cebs.org/eu/fr/esrs/corep/finland/2006-07-01/t-cs-fi-2006-07-01 on CR SA -taulukon version 2006-07-01 nimiavaruus. Taksonomian perusteella muodostettavia XML-muotoisia raportteja kutsutaan XBRLinstansseiksi. EU-tason taksonomiassa kutakin taulukkoa vastaa yksi instanssi, joten yhteensä taksonomian perusteella syntyy 18 instanssia tai raporttitiedostoa. Koostetaksonomia on taksonomia, joka kokoaa yhteen tarvittavien taulukoiden taksonomiat raportoinnin kannalta yhdeksi kokonaisuudeksi. Siten koko taksonomian käyttö helpottuu, kun raporteissa tarvitsee viitata vain yhteen skeematiedostoon, ja kaikki raportoitavat tiedot ovat yhdessä fyysisessä instanssissa. Periaatteessa koostetaksonomia luodaan kullekin raportointivelvollisuudeltaan homogeeniselle ryhmälle (tiedonantajatasolle) ja erot koostetaksonomioissa koskevat siis raportoitavan tietosisällön määritystä.

Ohje 10 (17) Koostetaksonomioita on kuusi: Luottolaitokselle (rl-cisolo-fi-2006-07-01.xsd) Luottolaitoksen konsolidointiryhmälle (rl-ciconso-fi-2006-07-01.xsd) Sijoituspalveluyritykselle (rl-ifsolo-fi-2006-07-01.xsd) Sijoituspalveluyrityksen konsolidointiryhmälle (rl-ifconso-fi-2006-07-01.xsd) Rahastoyhtiölle (rl-250-fi-2008-01-01.xsd) Omaisuudenhoitoa harjoittavalle rahastoyhtiölle (rl-252-fi-2008-01-01.xsd) 4.5 Taulukoiden taksonomiat Seuraavassa käydään läpi joitakin taulukoiden taksonomioiden erityispiirteitä. 4.5.1 Taulukoiden jako osiin Taulukoiden taksonomiassa määritellään kuhunkin taulukkoon kuuluva tietosisältö. Kuten jo aikaisemmin mainittiin, taulukot ovat yhden mittariston ja mielivaltaisen määrän dimensioita yhdistelmä. Taulukot on voitu jakaa useampaan osaan (section) siihen liittyvien dimensioiden mukaan, ja yleensä osia on yhdestä kolmeen. Kukin osa on määritelty suhdemäärittelytiedostossa (definition linkbase) omassa roolissaan (extended link role). Jaottelu eri rooleihin täytyy tehdä, sillä saman roolin sisällä ei voi käyttää eri dimensioita ts. mittareihin täytyy kuulua aina samat dimensiot. Esimerkiksi seuraavassa kuvassa on näkymä CR SA -taulukosta ja sen kolmesta osasta: SectionExposures, SectionExposureTypes ja SectionRiskWeight. Kuvasta huomataan, että kuhunkin osaan siis liittyvät eri dimensiot. Kuva 2: CR SA -taulukon osat

Ohje 11 (17) 4.5.2 CA-taulukko (t-ca) CA-taulukossa suureen osaan mittareista ei liity lainkaan dimensioita, ja tämä taulukon yksiulotteinen osa on määritelty suhdemäärittelytiedoston SectionAdimensionalItemsosassa. Taulukon moniulotteisista osista osassa on samaa tietoa kuin muissakin taulukoissa, ja nämä tiedot tulevat instanssiin automaattisesti muista taulukoista, kunhan tieto on niihin syötetty. CA-taulukon moniulotteisia osia ovat SectionCapitalRequirements- MainBreakdown, SectionCreditRiskSABreakdown, SectionCreditRiskIRBNoOwnEstimatesBreakdown, SectionCreditRiskIRBOwnEstimatesBreakdown, SectionTradedDebtInstruments, SectionSecuritizationPositionsSA ja SectionSecuritizationPositionsIRB. 4.5.3 Raportoijien määrittämiä dimensioita sisältävät taulukot COREP-Fin-taksonomia sisältää kuusi taulukkoa, joissa on raportoijien määrittämiä dimensioita: t-ci, t-ce, t-sd, t-mc, t-md ja t-ol. Näistä kahdella (t-sd ja t-md) on ainoastaan raportoijan määrittämiä dimensioita eikä valmiiksi määriteltyjä ollenkaan. T-sd-taulukossa on kaksi raportoijan määrittämää dimensiota: perustiedot ja päivä. Perustiedot jakaantuvat edelleen kuuteen dimensioelementtiin. Kuhunkin raportoitavaan mittariin liittyy siten kaikki perustiedot sekä päivä.

Ohje 12 (17) 5 XBRL-raportin rakenne 5.1 Yleisrakenne Taksonomian perusteella muodostettavia XML-muotoisia raportteja kutsutaan XBRLinstansseiksi. XBRL-instanssi muodostuu ns. konteksteista sekä raportoiduista arvoista. Konteksti määrittää raportoijan, raportoitavan tiedon ajankohdan ja arvoon liittyvät dimensiot (luokitukset). Jokainen arvo raportoidaan aina jossakin kontekstissa. Lisäksi raportin pitää luonnollisesti sisältää viittaus raportoitavaan taulukkoon sekä yksikkömäärittelyt. XBRL-raportti muodostuu seuraavista osista: XML-nimiavaruusmäärittelyt Viittaus raportoitavan taulukon taksonomian skeemaan (schemaref-elementti) Kontekstimäärittelyt (context) Yksikkömäärittelyt (unit) Raportoitavat arvot eli mittarit (primary items) 5.2 Nimiavaruusmäärittelyt ja viittaus taksonomiaan Jokainen XBRL-tiedosto alkaa aina XML-nimiavaruusmäärittelyillä. Nimiavaruuksilla erotetaan eri XML-tiedostojen käsitteet. Esimerkiksi: <?xml version="1.0" encoding="utf-8"?> <xbrli:xbrl xmlns:xbrli="http://www.xbrl.org/2003/instance" xmlns:link="http://www.xbrl.org/2003/linkbase" xmlns:xlink="http://www.w3.org/1999/xlink" xmlns:rl-ciconso-fi="http://www.cebs.org/eu/fr/esrs/corep/finland/2006-07-01/rl-ciconso-fi-2006-07-01" xmlns:t-mcfi="http://www.c-ebs.org/eu/fr/esrs/corep/finland/2006-07-01/t-mc-fi-2006-07-01" xmlns:p-mi="http://www.c-ebs.org/eu/fr/esrs/corep/2006-07-01/p-mi-2006-07-01" xmlns:pca-fi="http://www.c-ebs.org/eu/fr/esrs/corep/finland/2006-07-01/p-ca-fi-2006-07-01" xmlns:p-ce-fi="http://www.c-ebs.org/eu/fr/esrs/corep/finland/2006-07-01/p-ce-fi-2006-07- 01" xmlns:d-st="http://www.c-ebs.org/eu/fr/esrs/corep/2006-07-01/d-st-2006-07-01" xmlns:d-ba-fi="http://www.c-ebs.org/eu/fr/esrs/corep/finland/2006-07-01/d-ba-fi-2006-07- 01" xmlns:p-me-fi="http://www.c-ebs.org/eu/fr/esrs/corep/finland/2006-07-01/p-me-fi- 2006-07-01" xmlns:p-mi-fi="http://www.c-ebs.org/eu/fr/esrs/corep/finland/2006-07-01/pmi-fi-2006-07-01" xmlns:d-cu-fi="http://www.c-ebs.org/eu/fr/esrs/corep/finland/2006-07- 01/d-cu-fi-2006-07-01" xmlns:iso4217="http://www.xbrl.org/2003/iso4217" xmlns:dt="http://xbrl.c-ebs.org/dt" xmlns:t-ss="http://www.cebs.org/eu/fr/esrs/corep/2006-07-01/t-ss-2006-07-01" xmlns:p-cm-ca-fi="http://www.cebs.org/eu/fr/esrs/corep/finland/2006-07-01/p-cm-ca-fi-2006-07-01" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/xmlschema-instance"> <!-- sisältö --> </xbrli:xbrl> Viittaus raportoitavaan taksonomiaan tehdään schemaref-elementillä: <link:schemaref xlink:type="simple" xlink:href="rl-ciconso-fi-2006-07-01.xsd" />

Ohje 13 (17) 5.3 Kontekstimäärittelyt Konteksteissa määritellään raportoijan, raportoitavan tiedon ajankohdan ja arvoon liittyvät dimensiot (luokitukset). Jokainen arvo raportoidaan aina jossakin kontekstissa. Kontekstit nimetään eli kontekstin id määritellään seuraavasti: ctx_taulukon tunnus_taulukon osan nimi_dimensioiden elementit. Kontekstien alielementteinä ovat entiteetti (entity), ajankohta (period) ja skenaario (scenario). Entiteetillä tarkoitetaan raportoijaa, joka lisäksi identifioidaan entiteetin identifier-alielementillä. Raportoijan yksilöintitunnuksena käytetään COREP-tiedonkeruussa aina Tilastokeskuksen antamaa seitsennumeroista yksilöintitunnusta eli ns. TKtunnusta. Identifier-elementin scheme-attribuutille annetaan arvoksi COREPtiedonkeruun nimiavaruus (ks. luku 4.3 XML-nimiavaruus). Ajankohta on raportoidun tiedon päivämäärä poislukien taulukot OPR Details ja OPR Loss Details, joissa on annettava edellisen tilivuoden alku- ja loppupäivämäärät. Skenaariossa on listattu dimensioiden elementit, joiden yhdistelmä kyseinen konteksti on. Jokaisella mahdollisella raportoitavalla dimensioiden yhdistelmällä on siis oma kontekstinsa. Esimerkiksi: 5.4 Yksikkömäärittelyt <xbrli:context id="ctx_cs_srw_creditrisksacreditcounterpartycreditdelivery_saecinstitutions_riskweight2 00Percent"> <xbrli:entity> <xbrli:identifier scheme="http://www.cebs.org/eu/fr/esrs/corep/finland">1234567</xbrli:identifier> </xbrli:entity> <xbrli:period> <xbrli:instant>2006-09-30</xbrli:instant> </xbrli:period> <xbrli:scenario> <xbrldi:explicitmember dimension="d-cr:creditriskdimension">dcr:creditrisksacreditcounterpartycreditdelivery</xbrldi:explicitmember> <xbrldi:explicitmember dimension="d-ec:exposureclassdimension">dec:saecinstitutions</xbrldi:explicitmember> <xbrldi:explicitmember dimension="d-rw:riskweightdimension">drw:riskweight200percent</xbrldi:explicitmember> </xbrli:scenario> </xbrli:context> Mittayksiköt määritellään instanssin unit-elementissä. Raporttien mittayksikkönä on yleensä euro. Prosenttiluvut ilmaistaan PURE-yksiköllä. <xbrli:unit id="eur"> <xbrli:measure>iso4217:eur</xbrli:measure> </xbrli:unit> <xbrli:unit id="pure"> <xbrli:measure>xbrli:pure</xbrli:measure> </xbrli:unit>

Ohje 14 (17) 5.5 Raportoitavat arvot ja tarkkuus Lukujen tarkkuus määritetään decimals-attribuutilla. Euromääräiset tiedot raportoidaan tuhannen yksikön tarkkuudella, ja decimals-attribuutin arvon täytyy olla 0. Prosenttiluvut annetaan kahdella desimaalilla (esim. 12.25) eli silloin decimals-attribuutti saa arvon 2. Desimaalierottimena käytetään pistettä. Mittayksikköön viitataan unitref-elementillä. <p-cs:originalexposurepreconversionfactors decimals="0" contextref="ctx2_totalirbexposureclass_onbalancesheetitems_totalexposures" unitref="eur">123000</p-cs:originalexposurepreconversionfactors> 5.6 Lisätiedoille oma taksonomia Raportissa täytyy olla mukana myös eräitä lisätietoja. Ne on määritelty omassa taksonomiassaan (gi-fi-2006-07-01.xsd). Lisätiedot ovat: Raportoijan yksilöintitunnus (TK-tunnus) Raportoitavan tiedon ajankohta (muodossa vvvv-kk-pp) Kolminumeroinen tiedonantajataso Raportoijan yhteyshenkilön nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedonkeruusovelluksen versio, mikäli raportti on luotu tiedonkeruusovelluksella (ks. luku 6 Raportin muodostaminen) COREP-Fin-taksonomian versio Raportoitujen taulukoiden tunnukset (ks. taulukko 1)

Ohje 15 (17) 6 Raportin muodostaminen Raportti voidaan muodostaa joko Finanssivalvonnan tarjoamaa tiedonkeruusovellusta käyttäen tai raportoijan omilla keinoilla. 6.1 Tiedonkeruusovelluksen käyttö Tiedonkeruusovelluksen käyttö on ohjeistettu tiedonkeruusovelluksen mukana tulevassa käyttöohjeessa, joka on ladattavissa Jakelu-palvelusta (https://www.finanssivalvonta.fi/jakelu/). 6.2 Raportin muodostaminen muulla tavalla Koska XBRL on avoin standardi, löytyy markkinoilta monia työkaluja XBRL-tiedostojen käsittelyyn. Raportin voi muodostaa esimerkiksi käyttämällä jotain tarkoitukseen sopivaa kaupallista XBRL-ohjelmistoa. Raportissa vaaditut tiedot on kuvattu taksonomiassa, joka on saatavilla Finanssivalvonnan kotisivuilta. Kaupallisia XBRL-ohjelmistoja ja -palveluja on esitelty esimerkiksi XBRL Internationalin sivuilla (http://www.xbrl.org/productsandservices/). 6.2.1 Toimitettavat lisätiedot Raportissa täytyy toimittaa varsinaisten raportoitavien arvojen lisäksi myös eräitä lisätietoja, kuten raportoijan yksilöintitunnus, tiedon ajankohta, tiedonantajataso ja raportoijan yhteyshenkilön tiedot. Tarvittavat lisätiedot ja niiden sisällyttäminen raporttiin on määritelty tarkemmin luvussa 5 XBRL-raportin rakenne.

Ohje 16 (17) 7 Raportin toimittaminen Finanssivalvonnalle Ks. Jakelu-palvelu/konekielisen tiedonvälityksen ohje.

Ohje 17 (17) 8 Yhteystiedot Lisätietoja konekielisestä tiedonvälityksestä antavat: Matti Virtanen, matti.virtanen(at)finanssivalvonta.fi, puh. 010 831 5394 Pekka Harvilahti, pekka.harvilahti(at)finanssivalvonta.fi, puh. 010 831 5391