Päätös Nro 66/2012/1 Dnro ESAVI/222/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2012

Etelä-Suomi Päätös Nro 66/2012/1 Dnro ESAVI/222/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2012 ASIA Ympäristölupahakemus, joka koskee Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n Mertaniemen voimalaitokselle rakennettavien uusien kaukolämpökattiloiden toimintaa. Ympäristölupahakemukseen sisältyy hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Lappeenrannan Lämpövoima Oy PL 191 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNAN SIJAINTI Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n Mertaniemen voimalaitos (550 MW) koostuu kahdesta sähköä ja kaukolämpöä tuottavasta yksiköstä: Mertaniemi 1 (MRT1) ja Mertaniemi 2 (MRT2). Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n omistaa Lappeenrannan Energia Oy. Voimalaitos sijaitsee Saimaan rannalla osoitteessa Mertaniemenkatu 9, Lappeenrannan kaupungin Suolahden kaupunginosassa. Kiinteistön kiinteistörekisteritunnus on 405-21-2-3. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 20.9.2011. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Voimalaitos on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 3 b mukaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen polttoaineteholtaan vähintään 50 MW:n kattilalaitosta koskevassa asiassa ympäristönsuojelu- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

lain 31 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 3 b mukaan. 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat, päätökset ja sopimukset Ympäristölupa 1/07/2, Dnro ISY-2004-Y-260, joka on annettu 5.1.2007, antaja Itä-Suomen ympäristölupavirasto. Luvan mukaan tarkistushakemus tulee toimittaa viimeistään 30.9.2015. Päätös on voimassa kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Ympäristölupa 19/2011/1, Dnro ESAVI/450/04.08/2010, joka on annettu 22.3.2011. Muutoslupa koskee Mertaniemi 2:n kaasuturbiinien muuttamista nopean häiriöreservin käyttöön 15 vuodeksi vuoden 2013 alusta. Mertaniemen lämpövoimalaitoksen jäähdytysveden ottamista Saimaasta sekä käytetyn jäähdytysveden ja muun jäteveden johtamista Saimaaseen koskeva päätös nro 104/Va/74, joka on annettu 14.10.1974, antaja Itä- Suomen vesioikeus. Kaavoitus Voimalaitos sijaitsee teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella, joka on 5.11.1975 vahvistetussa asemakaavassa merkitty tunnuksella TTV. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Aluekuvaus Lappeenrannan keskusta on noin 2,5 km:n etäisyydellä voimalaitoksen eteläpuolella ja lähin asutusalue noin 700 m:n etäisyydellä laitoksen eteläja lounaispuolella. Mertaniemen luoteisosassa on lähinnä teollisuusalueita. Laitos ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella. Lähin vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue LPRkeskusta - Lauritsala (0540510) sijaitsee voimalaitosalueesta lähimmillään noin 1,1 km päässä etelään. Voimalaitosalueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai muita erityisen herkkiä kohteita. LAITOKSEN TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET Yleiskuvaus laitoksen toiminnasta Mertaniemen voimalaitos on sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannossa. Kiinteistöllä on kaksi voimalaitosrakennusta Mertaniemi 1 (MRT 1) ja Mertaniemi 2 (MRT 2), jotka ovat erillisiä tuotantoyksiköitä. Lisäksi kiinteistöllä sijaitsevat kaksi yhteisessä suoja-altaassa olevaa 4 000 m 3 :n polttoöljysäiliötä, polttoainepumppaamo, jäähdytysvedensuodatuslaitos, kytkinkenttä,

110 kv:n sähkölinja, Gasum Oy:n omistama maakaasun paineenvähennysasema, 5 suurmuuntajaa, kaukolämmön paisuntasäiliö sekä kemikaalien ja ongelmajätteiden varastokontit. MRT 1:n kaasuturbiini on vuokrattu Fingrid Oyj:lle häiriöreservikäyttöön ja MRT 2:n kaasuturbiinit otetaan Fingrid Oyj:n häiriöreservikäyttöön vuoden 2013 alussa. MRT 1:llä on kaksi maakaasukäyttöistä kaukolämpökattilaa, sähkökattila ja kaasuturbiini. Kaasuturbiini on ollut Fingridin nopeassa häiriöreservikäytössä vuodesta 2007 lähtien eikä sen toimintatapa muutu. MRT 2:lla on kaksi kaasuturbiinia KT2.1 ja KT2.2. MRT 2 on toiminut peruskuormalaitoksena, joka on tuottanut sekä sähköä että kaukolämpöä. MRT 2:n polttoaineteho on 430 MW ja laitoksen polttoaineena on käytetty pääsääntöisesti maakaasua, varapolttoaineena kevyttä polttoöljyä. Laitoksen sähköteho on 160 MW. Kaasuturbiinien yhteydessä olevat pakokaasukattilat K1 ja K2 tullaan osittain purkamaan, kun kaasuturbiinit otetaan Fingridin häiriöreservikäyttöön. Toisen pakokaasukattilan piippu tullaan hyödyntämään uusilla kaukolämpökattiloilla. MRT 2:n vuosittainen käyttöaika tuotanto- ja koekäyttö mukaan lukien on muutostöiden jälkeen alle 500 h/kaasuturbiini. Toiminnassa tapahtuvat muutokset Lupahakemuksen mukaan voimalaitosalueelle tulee kaksi uutta kaukolämpökattilaa, jotka sijoitetaan MRT 2:n kaasuturbiinien häiriöreservikäyttöön siirtymisen yhteydessä purettavan pakokaasukattila K2:n tilalle olemassa olevaan kattilahuoneeseen. Kattiloiden tarvitsemat apulaitteet kuten puhaltimet, pumput yms. sijoitetaan myös kattilahuoneeseen. Tilantarpeen vuoksi myös osa pakokaasukattila K1:n laitteista joudutaan purkamaan eikä kattila K1 ole enää jatkossa toimintakykyinen. Uusilla vesiputkikattiloilla turvataan Lappeenrannan Energian kaukolämpötuotantoa tilanteissa, joissa pääasiallinen tuottaja Kaukaan Voima ei pysty tuottamaan kaukolämpöä tarvittavalla teholla. Uudet kattilat Uusien vesiputkikattiloiden kaukolämpöteho on 2 x 40 MW ja polttoaineteho noin 2 x 42,5 MW. Kattiloiden polttoaineena on maakaasu ja varapolttoaineena kevyt polttoöljy, jonka rikkipitoisuus on alle 0,10 p-%. Poikkeustilanteissa sytytyskaasuna käytetään nestekaasua. Maakaasun kulutukseksi on arvioitu normaalina vuonna 10 640 km 3 n ja kevyen polttoöljyn kulutukseksi 100 m 3 n. Polttoöljy varastoidaan olemassa olevissa 4 000 m 3 :n säiliöissä. Kattilat tulevat toimimaan pääasiassa vara- ja huippukäytössä. Kattiloita käytetään myös muiden kaukolämpöverkkoon kytkettyjen kattiloiden tavoin tuottamaan lisälämpöä silloin, kun Kaukaan Voiman tuotanto ei riitä. Arvioi- 3

tu vuosittainen käyttöaika on 1 000 tuntia/kattila, mutta voi vaihdella vuosittain paljon ja olla 400-2 000 tuntia/kattila. Käyttötunneista suurimman osan kattilat toimivat osateholla. Arvioitu vuosittainen kaukolämmön tuotantomäärä on 100 GWh. Kattiloiden käyttöönotto ei aiheuta muutoksia voimalaitoksella nykyisin käytössä olevien kemikaalien laatuun eikä niiden varastointiin. Kattiloiden käyttöönotto ei aiheuta myöskään muutoksia voimalaitoksen vedenhankintaan eikä viemäröinteihin. Uudet vesiputkikattilat tullaan ottamaan käyttöön vuoden 2012 marrasjoulukuussa. 4 PÄÄSTOT JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN Kattilat varustetaan low-no x -polttimilla. Kattiloiden savukaasut johdetaan pakokaasukattilan K2 vanhaan 44 m korkeaan savupiippuun. Piippuun asennetaan uudet kattilakohtaiset sisähormit. Savukaasujen loppulämpötila on piipun suulla noin 130 o C vaihdellen kaukolämpöverkon lämpötilan mukaan välillä 110 140 o C. Hakemuksessa on esitetty, että uusien vesiputkikattiloiden päästöjen rajaarvot ovat valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 liitteen 1 mukaisesti seuraavat: Kaasu, mg/m 3 n Öljy, mg/m 3 n Hiukkaset 5 50 NO 2 150 400 SO 2 35 850 Päästöt on ilmoitettu savukaasun 3 %:n O 2 -pitoisuudella. Laitoksen pääasiallinen polttoaine on maakaasu ja öljyä käytetään maakaasun saatavuuden ollessa rajoitettu tai öljyn käytön ollessa taloudellisesti perusteltua sekä tarvittavissa koeajoissa. Nestekaasua käytetään sytytyskaasuna tarvittaessa valittavasta poltintyypistä riippuen. Laskennalliset päästöt arvioidulla normaalilla vuosituotannolla (100 GWh kaukolämpöä, 94 % keskimääräinen hyötysuhde) ja päästötasoilla ovat seuraavat: Kaasupoltto Öljypoltto Polttoainemäärä 7 660 t/10 640 km 3 n/a 8 969 t/a Hiukkaset t/a - 5,5 NO 2, t/a 43,2 44,2 SO 2, t/a - 17,9 CO 2, t/a 21 489 28 404

5 Vuosittainen NO 2 -päästö on laskettu kaasupoltossa oletetulla päästötasolla 145 mg/m 3 n ja öljypoltossa päästötasolla 400 mg/m 3 n. SO 2 -päästöt on laskettu kevyen polttoöljyn rikkipitoisuuden 0,1 % mukaan ja hiukkaspäästöt päästötasolla 50 mg/m 3 n öljynpoltossa. CO 2 laskennassa on maakaasun päästökertoimena 202 kgco 2 /MWh PA ja kevyen polttoöljyn 267 kgco 2 /MWh PA. Hakemuksen liitteenä on Ilmatieteen laitoksen tekemä leviämismallilaskelma, joka on tehty maksimipäästötarkasteluna. Laskelmassa kaikki Mertaniemen kaasuturbiiniyksiköt (Mertaniemi 1.1 ja Mertaniemi 2.1 ja 2.2) ja uudet vesikattilat käyttävät polttoaineena kevyttä polttoöljyä ja Mertaniemi 1:n vesikattilat maakaasua. Leviämismallin mukaan maksimitilanteessakin typenoksidipitoisuudet jäävät selvästi alle ohje- ja raja-arvojen seuraavan taulukon mukaisesti. Typpidioksidipitoisuus (µg/m 3 ) Vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus Tuntiohjearvoon verrannollinen pitoisuus Tuntiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus Raja- tai ohjearvo 70 150 200 Tutkimusalueen korkein pitoisuus 8 30 23 Leviämismallilaskelmassa käytetty maksimitilanne esiintyy hakemuksen mukaan hyvin harvoin, koska uusien vesiputkikattiloiden pääpolttoaineena on maakaasu. Leviämismallilaskennassa on uusille vesiputkikattiloille käytetty typpidioksidin ominaispäästönä 500 mg/m 3 n, mutta kattilat hankitaan kuitenkin niin, että ne täyttävät 400 mg/m 3 n:n päästörajat. Jätteet ja niiden vähentäminen Nykyisessä ympäristöluvassa ja siihen liittyvässä lupamuutoksessa esitettyihin jätetietoihin ei tule muutoksia. Hyödyntämiskelpoiset jätteet kerätään erilleen ja toimitetaan hyötykäytettäväksi ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana. Ongelmajätteet varastoidaan erillisessä kontissa, jossa on tiivis suojaallas. Eri ongelmajätejakeet pidetään erillään ja astiat merkitään asianmukaisesti. Ongelmajätteet toimitetaan säännöllisin väliajoin luvanvaraisille käsittelijöille. Melu Uudet kattilat eivät hakemuksen mukaan lisää Mertaniemen voimalaitoksen melukuormitusta ympäristöön. Voimalaitoksen aiheuttama melu on luonteeltaan tasaista huminaa eikä vaikuta merkittävästi ympäristön kokonaismelutasoon. Lyhytaikaista poikkeavaa melua voi aiheutua varoventtiilien toiminnasta laitoksen häiriötilanteiden yhteydessä. Laitoksesta aiheutuva melu jää lähimmässä häiriintyvässä kohteessa alle 50 db vuorikausikeskiarvotason.

6 Päästöt vesistöön ja viemäriin Päästöt maaperään Liikenne Uudet kattilat eivät lisää jätevesi- tai jäähdytysvesikuormitusta. Käyttöönoton aikaiset mahdolliset puhdistusliuokset (rasvanpoisto) johdetaan käsiteltyinä viemäriin tai tarvittavaan jatkokäsittelyyn. Polttoöljysäiliöt on sijoitettu tiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuus on 8 400 m 3 eli suurempi kuin säiliöissä varastoitavan polttoaineen suurin määrä. Kemikaalien ja polttoaineiden varastointiin ei tule muutoksia. Toiminnan muutostyöt aiheuttavat hetkellisesti tavanomaista suurempia liikennemääriä alueella, mutta muutostöiden valmistuttua alueen liikennemäärät pienenevät nykytilanteeseen verrattuna. TOIMINNAN RISKIT JA HÄRIÖTILANTEET Suurimmat riskit liittyvät kemikaalien ja polttoaineiden käyttöön ja varastointiin sekä sähkö-, paineastia- ja paloturvallisuuteen. Laitoksella on maakaasuvuotohälyttimet. Toimintaa hallitaan vakiintuneilla käytännöillä ja turvallisuuteen on panostettu hälytys- ja suojalaitteilla sekä henkilöstön koulutuksella ja ohjeistuksella. Poikkeustilanteita varten on laadittu erilliset toimintaohjeet. Laitoksen pelastussuunnitelmassa on arvioitu mahdollisia vaaratekijöitä sekä niiden seurauksia. Hakemuksen mukainen toiminta ei vaikuta oleellisesti toimintaan liittyviin riskeihin tai niihin varautumiseen. Käytön aikana laitoksella tehdään säännöllisesti tarkastuskäyntejä sekä koekäyttöjä. MRT2 valvomo on jatkuvasti miehitetty. Vesiputkikattiloita ohjataan automaatiojärjestelmällä, jossa on automaattiset suojaustoiminnot häiriötilanteita varten. Laitoksen laitteiden kunnosta huolehditaan säännönmukaisilla tarkastuksilla, mittauksilla sekä ennalta suunnitelluilla huolloilla. Kattiloiden turvallisesta käytöstä huolehtii viranomaisten hyväksymä erillinen TLJ-järjestelmä. Polttoainesäiliöiden sekä -putkistojen kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Säiliöitä joudutaan täyttämään vain harvoin, koska säiliöt ovat tilavuudeltaan käyttömäärään nähden suuria. Täytöt tehdään valvotusti ja niistä pidetään kirjaa. Säiliöiden suoja-altaan vesitys tehdään sulkuventtiilien kautta öljynerotuskaivoon, joka on varustettu öljyhälyttimillä.

7 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTENTARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Mertaniemen voimalaitoksen päästöjen tarkkailusuunnitelma päivitetään ennen uusien kattiloiden käyttöönottoa. Uudet kattilat sisällytetään voimalaitoksen tarkkailusuunnitelmaan. Uudet kattilat varustetaan ja palamista seurataan jatkuvatoimisilla savukaasun happi- ja lämpötilamittauksilla. Laitoksen nykyinen tarkkailuohjelma päivitetään ja uusien kattiloiden toiminta otetaan huomioon. Laitoksen tuotantoprosessia tarkkaillaan käyttötarkkailuna, johon sisältyy mm. palamisen valvonta sekä polttoaineen kulutuksen seuranta. Käytönvalvontajärjestelmän tiedot, kuten ajotilanteiden muutokset ja häiriöt kootaan tietokantaan. Päästöt määritellään laskennallisesti ominaispäästöjen ja käytetyn polttoainemäärän perusteella. Laitoksen vuosittaiset käyttöajat tilastoidaan. Hakemuksessa esitetään, että kattiloiden hiukkas- ja NO 2 -päästöt mitataan kertaluonteisesti laitoksen käyttöönoton jälkeen sekä maakaasu- että kevytöljykäytössä. SO 2 -päästöt lasketaan polttoaineiden analyysien perusteella. Muilta osin päästöjen tarkkailu esitetään tehtäväksi valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 liitteen 3 mukaisesti. Lappeenrannan Lämpövoima Oy osallistuu Lappeenrannan ilmanlaadun yhteistarkkailuun sekä Läntisen Pien-Saimaan vesistötarkkailuun. ARVIO PARHAASTA KÄYTTÖKELPOISESTA TEKNIIKASTA JA ENERGIATEHOKKUUDESTA Uusien kattiloiden hyötysuhde on 93-95 % riippuen kuormituksesta ja käytettävästä polttoaineesta. Uudet kattilat varustetaan low-no x -polttimilla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä 17.11. 19.12.2011 Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja Lappeenrannan kaupungissa. Kuuluttamisesta on lisäksi ilmoitettu Etelä- Saimaa -nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on lisäksi erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

8 Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnalta ja Lappeenrannan kaupungilta. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto 27.11.2011: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on antanut aiemmin lausuntoja Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n toiminnanmuutoksista. Näihin verrattuna nyt esitetty muutos on pieni, ja sillä turvataan Lappeenrannan kaupungin kaukolämmön saanti muuttuneessa käyttötilanteessa. Toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät ilmaan joutuviin päästöihin sekä Suolahteen purettavien jäähdytysvesien lämpökuormitukseen. Toiminnan merkittävimmät ilmapäästöt ovat hiilidioksidi- ja typenoksidipäästöt; näidenkin määrät ovat melko pieniä, eikä esimerkiksi typenoksidipäästöllä ole merkittävää vaikutusta ilmanlaatuun edes maksimikuormitustilanteessa. Rikkidioksidin, hiukkasten ja muiden yhdisteiden osuus ilmapäästöistä on hyvin pieni. Lisäksi päästöt on laskettu nykyisin voimassaolevien päästörajojen perusteella. BAT-vaatimusten mukaiset ratkaisut johtavat kuitenkin näitä alhaisempiin päästötasoihin, jolloin laitoksen ympäristövaikutukset näiltäkin osin lienevät käytännössä esitettyjä vähäisempiä. Kattiloiden todellinen päästötaso tulisikin määrittää laitoksen valmistuttua käytettävällä tehoalueella ja sen jälkeen määräajoin. Laitoksen käynnin aikana jäähdytysvesien vaikutuksesta purku-uoma saattaa pysyä sulana myös talviaikaan, josta tulisi varoittaa esimerkiksi lähirannoille ja jäälle sijoitettavin varoitustauluin. Toiminta voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Muilta osin ELY-keskus viittaa laitoksesta aiemmin antamaansa lausuntoon. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan 13.12.2011, ettei sillä ole huomautettavaa muutoshakemuksesta. Lappeenrannan kaupunginhallitus 19.12.2011 antamassaan lausunnossa toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa muutoshakemukseen. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei aluehallintovirastoon tullut muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu annettujen lausuntojen johdosta 17.1.2012. Hakija on toimittanut aluehallintovirastolle 27.2.2012 sähköpostilla seuraavan vastineen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoon.

1. Uudet vesiputkikattilat eivät aiheuta lämpökuormaa vesistöön ja näin on lupahakemuksessakin esitetty. Purku-uoman sulana pysyminen ja sula-alueesta varoittaminen liittyy kaasuturbiinien käyttöön. 2. Koska kyseessä on vara- ja huippukuormalaitos, esitetään NO X päästöjen määräaikaismittauksien väliksi 5 000 käyttötuntia (kattilakohtaisesti) tai 5 vuotta, mikäli käyttötunnit täyttyvät nopeammin kuin viidessä vuodessa. Jos prosessissa tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat päästöihin, tehdään tällöin uudet mittaukset. Vuosittaiset päästöt lasketaan polttoaineiden kulutuksen perusteella. 9 HAKEMUS TOIMINNAN ALOITTAMISESTA MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Toiminnan aloittamiselle haetaan lupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta seuraavin perusteluin. Mertaniemi 2 -voimalaitoksen tuotanto väheni loppuvuonna 2009, kun Kaukaan Voiman biovoimalaitos aloitti toimintansa. Mertaniemi 2 -voimalaitoksen tulevaa käyttöä oli sitä ennen suunniteltu jo kaksi vuotta. Kun Mertaniemi 2 -voimalaitoksen toiminnan muutoksesta oli tehty periaatepäätös, niin ensin haettiin ympäristölupaa toiminnan muuttamiseen niin, että kaasuturbiineja voidaan käyttää Fingridin nopeana häiriöreservinä. Kun tähän oli saatu ympäristölupa, saatettiin sopimusneuvottelut Fingridin kanssa päätökseen ja tehtiin sopimus kaasuturbiinien käyttämisestä Fingridin nopeaksi häiriöreserviksi. Sen jälkeen päätettiin, miten Mertaniemi 2 -voimalaitoksen käytöstä poistunut kaukolämmöntuotantokapasiteetti korvataan. Tämä päätös tehtiin keväällä 2011 ja sen jälkeen voitiin hakea ympäristölupaa päätöksen mukaiselle toteutukselle. Uusia kattiloita tarvitaan talviaikana turvaamaan Lappeenrannan keskusta-alueen kaukolämmön tuotanto. Päätetyn kattilalaitoksen hankinta-aikataulu oli sellainen, että tiedettiin, ettei ympäristölupaa ehdittäisi saamaan ennen kuin laitoksen hankinnasta olisi tehtävä kaupallisesti sitova päätös. Siksi ympäristötekniset ratkaisut oli lyötävä lukkoon ennen ympäristölupapäätöstä. Laitoksen tekniikka valittiin siten, että se täyttää voimassaolevat ympäristönormit ja myös IE-direktiivin mukaiset päästörajat. Siksi ympäristöluvan saamista valitulle tekniikalle pidettiin niin varmana, että hankintapäätös tehtiin ennen ympäristöluvan saamista. Koska hankittua laitosta tarvitaan tuotantokäytössä jo talvella 2012-2013 haluttiin varmistaa sen käyttö ympäristöluvan puolesta, vaikka ympäristöluvasta olisi valitettukin. Tämän vuoksi kirjasimme ympäristölupahakemukseen, että haemme lupaa toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta. Emme näe tarvetta asettaa vakuutta sille varalle, että valituksia tulisi.

10 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto on tarkastanut Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n Mertaniemi 2:n uusia kaukolämpökattiloita koskevan ympäristölupahakemuksen. Aluehallintovirasto myöntää muutokselle ympäristöluvan hakemuksen mukaisesti sekä seuraavia lupamääräyksiä noudattaen. Jäljempänä olevien määräysten lisäksi toimintaa koskevat myös Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n Mertaniemen voimalaitoksen ympäristöluvan Nro 1/07/2 jätehuoltoon, jätevesien käsittelyyn, poikkeustilanteisiin sekä tarkkailuun ja raportointiin liittyvät yleiset määräykset. Kaukolämpökattiloita koskevat lupamääräykset Ilmansuojelu 1. Mertaniemi 2:n (MRT2) kahden uuden kaukolämpökattilan kattilakohtaiset päästöt saavat olla 3 %:n happipitoisuuteen muutettuna korkeintaan seuraavat: Kaasu, mg/m 3 n Öljy, mg/m 3 n Hiukkaset 5 50 NO 2 150 400 SO 2 35 850 2. Varapolttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 p-%. Jätevedet 3. Laitteiston puhdistuksessa muodostuvat rasvanpoistoaineita sisältävät pesuvedet on käsiteltävä asianmukaisesti niin, etteivät ne aiheuta haittaa vesistölle, pohjavedelle, maaperälle, viemäriverkostolle eikä jätevedenpuhdistamolle. Pesuvesien viemäriin tai vesistöön johtamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006). Melu 4. Uudet toiminnot on toteutettava parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa hyödyntämällä niin, ettei voimalaitoksen toiminnasta aiheutuva kokonaismelutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa lisäänny. Tarkkailu ja raportointi 5. Toiminnanharjoittajan on mittauksin selvitettävä kattilakohtaisesti kattiloiden hiukkas- ja typpidioksidipäästöt 12 kuukauden sisällä kattiloiden käyttöönotosta ja mittaukset on toistettava ennen lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen jättämistä.

Päästömittaukset on tehtävä hyväksytyn mittaajan toimesta. Mittaajalla on oltava käyttämiensä järjestelmien (CEN/ISO/muu vastaava kansallisesti tai muuten hyväksytty menetelmä) akkreditointi. Mittausolosuhteiden tulee olla sellaiset, että ne edustavat mahdollisimman hyvin kattiloiden normaalia toimintaa. Mittaukset on tehtävä molemmilla polttoaineilla ja myös suurimmalla ja pienimmällä käytettävällä tehotasolla. 6. Kattiloiden toimintaa ja palamisolosuhteita on tarkkailtava jatkuvatoimisen happi- ja lämpötilamittauksen avulla. Kattiloiden toimivuutta on seurattava säännöllisesti ja huoltotoimet on tehtävä ennakoidusti ja määrävälein. Huolloista on laadittava ohjelma, josta käy ilmi eri toimenpiteet, niiden aikataulu sekä vastuuhenkilöt. Käyttötarkkailusta on pidettävä kirjaa. 7. Voimalaitoksen vuosiraportointiin on sisällytettävä seuraavat kaukolämpökattiloita koskevat tiedot: kattilakohtaiset tiedot käytettyjen polttoaineiden ja kemikaalien määrästä (m 3 /a, t/a) ja laadusta sekä kattiloiden käyntiajoista (t/a) energiatuotanto GWh/a rikkidioksidin, typenoksidien (NO 2 ), hiukkasten ja hiilidioksidin mittauksiin ja/tai polttoainetietoihin perustuvat vuosipäästötiedot (t/a) tiedot syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja määrästä (t/a) poikkeukselliset tilanteet ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet voimalaitoksen päivitetty tarkkailuohjelma, johon sisältyy uusien kattiloiden tarkkailu. 11 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain ja jätelain tavoitteet ja yleiset periaatteet sekä näiden lakien ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Harkintaan ovat vaikuttaneet myös lupakäsittelyn aikana saadut lausunnot. Lähtökohtana luparatkaisussa on ollut lupahakemus ja valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiatuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (445/2010). Koska kummankin uuden kaukolämpökattilan polttoaineteho on pienempi kuin 50 MW, ei laitoksiin sovelleta valtioneuvoston asetusta (1017/2002) polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta. Mainitun asetuksen 4 :ää ja yhteisen piipun laskusääntöä ei sovelleta eikä laitosten voida katsoa muodostavan siten yhtä polttolaitoskokonaisuutta. Laitoksen on kuitenkin varauduttava toiminnassaan siihen, että uuden teollisuuden päästöistä annetun direktiivin 2010/75/EU mukaisesti laitokset katsotaan myöhemmin polttolaitoskokonaisuudeksi ja niitä koskisi vuoden

2016 jälkeen direktiivin mukaiset päästöraja-arvot ja muun muassa typenoksidipäästöjen raja-arvo 100 mg/nm 3. Toiminta, kun sitä harjoitetaan tämän ja aiempien päätösten mukaisesti, ei aiheuta ennalta arvioiden terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista eikä yleiseltä kannalta tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminta ei aiheuta myöskään sellaista kohtuutonta rasitusta, jota tarkoitetaan eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä. (YSL 41, 42 ). Toiminnan sijoittuminen ei ole asemakaavan vastaista. Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Uusilla kaukolämpökattiloilla turvataan Lappeenrannan Energian kaukolämmöntuotanto sen jälkeen, kun MRT 2:n kaasuturbiinit muutetaan Fingrid Oyj:n nopeasti käynnistyväksi häiriöreserviksi ja kaasuturbiinien ja niihin liittyvien pakokaasukattiloiden käyttö alueen peruskuormalaitoksena loppuu. Hakemuksen liitteenä olevan päästöjen leviämismallilaskelman mukaan kattiloiden päästöt eivät tule juurikaan vaikuttamaan tutkimusalueen typpidioksidin pitoisuustasoihin. Tutkimusalueen korkeimmat lyhytaikaiset typpidioksidin pitoisuudet olisivat noin 11 20 % ohjearvosta ja 12 % rajaarvosta, joten voidaan olettaa, kuten selvityksessäkin todetaan, että suunnitelluilla päästömäärillä ja piippuratkaisuilla kyetään varmistamaan ilmanlaadun kannalta riittävän hyvät päästöjen leviämis- ja laimenemisolosuhteet. Päästö- ja tarkkailumääräyksiä annettaessa on lähtökohtana ollut valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 MW:n energiatuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista. Itä-Suomen ympäristölupaviraston 5.1.2007 myöntämässä voimalaitoksen ympäristöluvassa Nro 1/07/2, Dnro ISY-2004-Y-260, olevat yleisluonteiset määräykset, kuten voimalaitoksen jätehuoltoa, päästöjä vesiin ja viemäriin, melua sekä poikkeustilanteita, tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset ovat edelleen voimalaitoksen erillisten yksiköitten toimintatavasta riippumatta sellaisinaan sovellettavissa ja määräyksiä on noudatettava ilman, että niitä on uudelleen kirjoitettu tai perusteltu tässä päätöksessä. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräys 1: Uusilla kattiloilla on molemmilla omat sisäpiiput, joten kattiloita on käsitelty erillisinä energiatuotantoyksikköinä ja päästöraja-arvot on annettu kattilakohtaisina. Raja-arvot noudattavat hakijan esittämiä rajaarvoja, joka on erityisesti typpidioksidin osalta tiukempi kuin valtioneuvoston asetuksen (445/2010) liitteessä 1 taulukossa 1 uusille kattiloille annettu polttoainekohtainen päästöraja-arvo, 200 mg/nm 3. Hakemuksessa on laitoksen vuosipäästöjen laskennassa käytetty typenoksideille oletettua päästötasoa 145 mg/nm 3. Päästöraja-arvot on laitokselle hankittavalla tekniikalla mahdollista saavuttaa. Asetuksen mukaista vara- ja huippukäytössä ole- 12

ville kattiloille mahdollistavaa lievennystä hiukkaspäästöihin ei ole annettu. Kattiloiden käyttöajat voivat vuosittain vaihdella hakemuksen mukaan paljonkin kattilakohtaisesti aina 2 000 tuntiin. Vaikka kattilalaitos toimii vara- ja huippukäytössä, kattiloiden vuosikäyttöä ei ole ollut siten tarpeen rajata asetuksen 2 :n kohdan 8 mukaiseen viiden vuoden liukumana laskettuun 1 500 tuntiin. Lupamääräys 2: Varapolttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus noudattaa valtioneuvoston asetusta raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006). Lupamääräys 3: Uusien kattiloiden käyttöönoton yhteydessä laitteistojen puhdistuksessa käytetään hakemuksen mukaan rasvanpoistokemikaaleja. Hakemuksesta ei ilmene, minkä laatuisista kemikaaleista on kyse. Rasvanpoistokemikaaleihin kuuluu muun muassa kloorattuja hiilivetyjä ja niitä sisältäviä liuottimia, joiden päästäminen viemäriin tai vesistöön on valtioneuvoston asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) mukaan kiellettyä, ellei toiminnanharjoittaja pysty osoittamaan, että päästö sisältää niin vähäisen määrän vesiympäristölle vaarallista ainetta, ettei sen päästämisestä voi aiheutua pintaveden pilaantumisen vaaraa eikä haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle. Kemikaalipitoiset pesuvedet on toimitettava tarvittaessa käsiteltäväksi paikkaan, jolla on lupa vastaan ottaa ko. vesiä. Lupamääräys 4: Ympäristönsuojelulain 4 :n yleisten periaatteiden mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Vaatimus koskee myös meluntorjuntatoimia, joissa tavoitteena on pidettävä tilannetta, että uudistukset ja toiminnan muutokset pystytään hoitamaan niin, etteivät toiminnan kokonaismeluvaikutukset ympäristössä lisäänny. Lupamääräykset 5-7: Päästöjen tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset noudattavat valtioneuvoston asetusta polttoaineteholtaan alle 50 MW:n energiatuotantoyksiköiden ympäristövaatimuksista (445/2010). Tulosten luotettavuuden ja vertailtavuuden vuoksi mittauksissa käytettävien menetelmien on oltava yleisesti hyväksyttyjä ja käytössä olevia menetelmiä. Samasta syystä myös mittausten toteuttamisen sekä tulosten käsittelyn ja niiden epävarmuuksien arvioimisen tulee tapahtua asiantuntevien tahojen toimesta. Raportointia koskeva määräys on annettu valvonnallisista syistä. Ympäristönsuojelulain 25 :n mukaan kunnan on huolehdittava alueellaan paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ympäristöntilan seurannasta. Lappeenrannan kaupunki vastaa alueensa ilmanlaadun tarkkailusta, minkä vuoksi on tärkeää, että myös kaukolämpökattiloiden käyttöajat ja päästötiedot ovat kaupungin ilmanlaadusta vastaavien viranomaisten tiedossa. Ympäristönsuojelulain 27 :n mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ylläpitävät ympäristönsuojelun tietojärjestelmää. Kaukolämpökatti- 13

loiden toiminta liittyy osana koko voimalaitoksen toimintaan ja siten raportoinnissa tulee noudattaa myös voimalaitoksen ympäristölupapäätöksen ISY1/07/2 raportointimääräyksiä soveltuvin osin. Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Lausunnot on otettu luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla huomioon. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa esiintuotu jäähdytysvesien jäätä heikentävä vaikutus on otettu huomioon voimalaitoksen aiemmassa luvassa. 14 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi koko voimalaitoksen ympäristöluvan tarkistushakemuksen yhteydessä eli viimeistään 30.9.2015. (YSL 55 ) Hakemukseen on liitettävä selvitys parhaan tekniikan seurannasta ja hyödyntämisestä laitoksen toiminnassa sekä yhteenveto tehdyistä tarkkailuista sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 11 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) Päätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta Tämän ympäristölupapäätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa hakemuksen mukaisesti ja lupapäätöksen määräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n on ennen toiminnan aloittamista asetettava 2 000 euron suuruinen hyväksyttävä vakuus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle ympäristön ennalleen saattamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Vakuus voidaan asettaa esimerkiksi pankkitakauksena tai pankkitalletuksena. (YSL 101 ) Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon. (101 a ) 15 Perustelut Lupaviranomainen voi ympäristönsuojeluasetuksen 101 :n mukaisesti perustellusta syystä määrätä, että toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Hakijan on asetettava hyväksyttävä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Täytäntöönpano ei saa tehdä muutoksenhakua hyödyttömäksi. Tarkoitus on, että Lappeenrannan Lämpövoima Oy:llä on käytössään kaukolämpökattilat kaukolämpötarpeen turvaamiseksi siinä vaiheessa, kun voimalaitoksen MRT 2 -yksikön kaasuturbiinit siirtyvät Fingrid Oyj:n häiriökäyttöjärjestelmän piiriin vuoden 2013 alusta ja niiden käyttö vara- ja huippukäyttölaitoksena loppuu. Voimalaitoksen toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan pysyvää ympäristön muuttumista. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai muuttaa täytäntöönpanopäätöstä. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-5, 41-43, 46, 52 56, 62, 81, 83, 96-97, 101, 105, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 5 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/92) Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiatuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (445/2010) Valtioneuvoston asetus vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1145/2009)

16 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 4 524, jonka Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus laskuttaa myöhemmin. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2012, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän ympäristölupahakemuksen vireille tullessa voimassa olleen valtioneuvoston asetuksen aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan uuden kattilalaitoksen, jonka suurin polttoaineteho on 50-150 MW, taulukon mukainen maksu on 6 960. Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua alempana, jos asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää pienempi. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Lappeenrannan Lämpövoima Oy PL 191 53101 LAPPEENRANTA Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Lappeenrannan kaupunginhallitus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Lappeenrannan kaupungin terveydensuojeluviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi-222-04-08-2011 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Lappeenrannan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Etelä-Saimaa -nimisessä sanomalehdessä.

17 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Harri Majander Hilkka Hirvikallio Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Harri Majander ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Hilkka Hirvikallio HH/ts

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 11.5.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.