1(11) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 50 YLO LOS-2008-Y-1056-113 Annettu julkipanon jälkeen 15.7.2009 ASIA Päätös MTY Heini ja Paavo Teräväisen ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 70 lypsylehmän, 35 hiehon ja 20 nuorkarjapaikan eläinsuojan laajentamista 182 lypsylehmän, 67 hiehon ja 64 nuorkarjapaikan eläinsuojaksi. LUVAN HAKIJA MTY Heini ja Paavo Teräväinen Haltiantie 155, 31450 HÄNTÄLÄ Puhelinnumero: 050 5235276, 050 5751185 Toimialatunnus: 01012 Y-tunnus: 2203197-5 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja sijaitsee Someron kaupungin Häntälän kylässä kiinteistöllä Kumpula RN:o 5:123. Eläinsuojan paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 4.9.2008. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hakemusasiakirjoihin on liitetty sopimukset 106,53 hehtaarin vuokrapeltoalasta ja sopimus 400 m 3 :n lantamäärän luovuttamisesta ja vastaanottamisesta. Alueella ei ole lainvoimaista kaavaa. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde 020 610 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Växel +358 20 610 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Vaihde 020 610 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Växel +358 20 610 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ 2/11 Eläinsuoja sijaitsee Uskelanjoen vesistöalueen Rekijoen valuma-alueella (25.003). Navetan ympäristö on peltoa ja metsää. Eläinsuoja sijaitsee Natura 2000 kohteen Rekijokilaakso FI0200102 läheisyydessä. Häntälänjoki virtaa noin 200 metrin etäisyydellä eläinsuojan kaakkoispuolella. Navetan sijoituspaikka ei ole luokitellulla pohjavesialueella. Lähin yksittäinen naapurirakennus sijaitsee noin 20 metrin etäisyydellä olemassa olevan navettarakennuksen kaakkoispuolella. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan 70 lypsylehmän, 35 hiehon ja 20 nuorkarjapaikan navetan laajentamiseksi 182 lypsylehmän, 67 hiehon ja 64 nuorkarjapaikan navetaksi. Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan noin 1 820 000 litraa maitoa vuodessa. Navetassa on alipaineinen ilmanvaihtojärjestelmä. Tuloilma otetaan rakennuksen sivuseinien kautta ja johdetaan navettarakennuksen harjan kautta ulos. Eläimet ovat pääosin lietelantajärjestelmässä. Juottovasikat, noin kuukauden ikäisiksi ja poikimiskarsinat ovat kuivikelantajärjestelmässä. Tilalla on yksi betonirakenteinen kattamaton lietesäiliö. Toiminnan laajennuksen yhteydessä rakennetaan kaksi uutta betonirakenteista kattamatonta lietesäiliötä, jolloin lietetilavuudeksi lietekuiluineen tulee 6760 m 3. Rakennettavat lietesäiliöt sijoitetaan olemassa olevan tilavuudeltaan 1 500 m 3 :n suuruisen lietesäiliön välittömään läheisyyteen säiliön länsipuolelle. Lietesäiliöt täytetään päältä. Olemassa olevan katetun kuivalantalan tilavuus on noin 480 m 3. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan lisäksi tilavuudeltaan 150 m 3 :n suuruinen kuivalantalalaatta rehujätteille. Säilörehu varastoidaan esikuivattuna laakasiiloon 1000 tonnia ja pyöröpaalataan esikuivattuna 200 tonnia vuodessa. Puristenesteet johdetaan lietesäiliöön Maitohuoneen jätevedet (noin 25 m 3 vuodessa) ja eläinsuojan sekä eläinsuojan wc-vedet johdetaan lietesäiliöön. Koko karja laiduntaa 5 kuukautta vuodessa. Laitumella on kiertävä juottopaikka. Laidunala on 18,16 hehtaaria. Laidun ei rajoitu vesistöön. Laitumella ei ole pysyvää ruokintapaikkaa, juomavetensä eläimet saavat täytettävistä altaista. Maapohjaisen (hiekka ja sora) jaloittelutarhan pinta-ala on 150 m 2. Jaloittelutarha on käytössä 7 kuukautena vuodessa. Laajennuksen yhteydessä rakennettavaan uuteen jaloittelutarhaan tulee tiivis alusta, josta sadevedet kerätään talteen. Toiminnasta syntyy noin 3 795 m 3 lietelantaa vuodessa. Lanta levitetään omille pelloille (32,5 ha) ja vuokrapelloille (93,5) vuosittain touko-elokuun välisenä aikana. Tilalla olevaa polttoainetta (3 000 litraa) säilytetään kolmessa tarkoitukseen sopivassa farmisäiliössä. Lisäksi tilalla säilytetään noin 200 litraa muita öljytuotteita varastossa. Tuotantorakennuksessa käytettävä vesi otetaan Someron Vesihuolto Oy:n vesijohtoverkosta.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN 3/11 Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan levitys ja siihen liittyvä lannan käsittely. Hajuhaittoja aiheuttavat navetan ilmanvaihto sekä lannan varastointi ja levitys. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä ja teuraskuljetukset kerran kuukaudessa. Tilan sisäinen liikenne on voimakkainta erityisesti lannan levityksen yhteydessä. Tilalla kuolleet eläimet, noin 2 tonnia vuodessa, toimitetaan käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen. Jäteöljyt ja akut toimitetaan ongelmajätteiden keräyspisteisiin. Metalliromut viedään romunkeräykseen. Pilaantunut rehu kompostoidaan lantalassa. Tila kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Someron kaupungin virallisella ilmoitustaululla 27.1. 27.2.2009 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla 27.1. - 27.2.2009. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Somero-lehdessä 30.1.2009. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Someron kaupunginvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 26.1.2009 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Navetan sijaintipaikalla suoritettiin 25.6.2009 maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Someron kaupunginhallitus ei ole antanut lupahakemuksesta lausuntoa. Someron kaupungin ympäristölautakunta toteaa lausuntonaan (4.3.2009) seuraavaa: Ympäristökeskuksen tulee lupaa käsitellessään ja lupaehtoja antaessaan huolehtia, että lanta varastoidaan ja käsitellään asianmukaisesti vesiensuojelu, ilmapäästöt ja viihtyvyys huomioon ottaen. Lantatilavuuksien on oltava riittävät ja mitoituksessa on otettava huomioon myös säiliöihin johdettavat jätevedet, sadevedet ja puristenesteet. Peltoalan on oltava lantamäärään nähden riittävä ja lantaa levitettäessä on otettava huomioon viihtyvyystekijät valitsemalla levityspelto ja ajoittamalla levitys siten, että hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Tarvittaessa on vaadittava lantaloiden kattamista. Lupaan on tarpeen liittää myös jätteenkäsittelyyn liittyviä määräyksiä.
4/11 Jaloittelutarhan toteutus on hakemuksessa esitetty puutteellisesti ja sen toteutuksesta ja jaloittelualueelta tulevien jätevesien käsittelystä tulisi vaatia tarkempaa tietoa. Rakennettavien lietesäiliöiden sijainti ei sekään ilmene hakemuksesta ja navettaan sijoitettavat eläinpaikat on ilmaistu sekavasti ja ristiriitaisesti. Ympäristön viihtyvyyden kannalta on tärkeää, että luvan käsittelijä ottaa tätä lupahakemusta käsitellessään huomioon myös toisen saman tien varteen ja noin kilometrin päähän sijoittuvan merkittävän navetan laajennushankkeen, jota koskevan ympäristölupapäätöksen Lounais-Suomen ympäristökeskus on tehnyt 22.1.2009. Lupakäsittelyssä tulee pyrkiä ottamaan huomioon laajennushankkeiden yhteisvaikutukset. Someron kaupungin perusturvalautakunta toteaa lausuntonaan (24.2.2009) mitä terveystarkastaja on lausunnossaan todennut. Terveystarkastaja toteaa lausunnossaan, että hakemuksen mukainen eläinmäärä on ilmoitettu lantalaskelman yhteydessä siten, että kokonaismäärä tulee olemaan 313 nautaeläintä. Pohjapiirrokseen on osoitettu uusia paikkoja 34 ummessa oleville lehmille ja 6 paikkaa lypsylehmäosaston välitilaan sekä sairaskarsinapaikat muutettu yksittäiskarsinoiksi. Näillä lisäyksillä ja vanhoilla suunnitelmiin jo piirretyillä paikoilla tulee vain 265 nautaeläinpaikkaa. Asemapiirrokseen ei lisärakentamista ole osoitettu lainkaan. - Hakemuksessa esitetylle eläinmäärälle tulee osoittaa tilat tai supistaa eläinmäärä niin että tilat riittävät suunnitellulle toiminnalle. - Sairaiden eläinten käsittelyyn tulee olla asianmukaiset tilat. - Naudoille tarkoitetun eläinsuojan rakentamisessa, varustuksessa ja kunnossapidossa tulee ottaa huomioon mitä maa- ja metsätalousministeriö on päätöksessään 14/EEO/1997 todennut nautojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista. - Eläinsuojien lantaratkaisun tekninen toteutus tulee hoitaa siten, että eläinsuojat ja niistä kertyvä lanta ja muu jäte hoidetaan niin, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa eläimille eikä ympäristölle. Tulee huomioida lietesiirrot sekä lannan siirrot lantalaan siten, että se toimii kaikkina vuoden aikoina tarpeen mukaisesti. - Lietelantasäiliöt suositellaan katettavaksi hajuhaittojen minimoimiseksi. - Tuotantotilojen toteutuksessa tulee huomioida karjasuojan ilmastoinnin vaikutus ympäristön hajukuormitukseen, sekä se miten ilmastoinnin poistot on suunnattu ja millä korkeuksilla ne sijaitsevat, sekä vaikutus lähellä sijaitseviin mahdollisiin häiriintyviin kohteisiin. Samalla tulee turvata se, että navettaan saadaan tarpeen mukaisesti ja riittävän puhdasta ilmaa. Tulee myös varmistua siitä että maitohuoneeseen saadaan riittävästi puhdasta korvausilmaa. - Tulee huomioida kaiken kuljetuksen määrän vaikutus alueen liikenteeseen. - Tulee huomioida se, mitä säädöksissä eläinjätteen käsittelystä sekä muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöissä vaaditaan. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakemuksen johdosta jätetyistä lausunnoissa ei ole ilmennyt mitään sellaista, että hakijalta pitäisi pyytää lausunnoista vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Maatalousyhtymälle Teräväinen Heini ja Teräväinen Paavo ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 70 lypsylehmän, 35 hiehon ja 20 nuorkarjapaikan eläinsuojan laajentamiseen 182 lypsylehmän, 67 hiehon ja 64 nuorkarjapaikan eläinsuojaksi Someron kaupungin Häntälän kylän tilalla Kumpula RN:o 5:123.
Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. 5/11 Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 1. Kaikki eläinsuojista, rehuvarastoista ja muista eläinsuojien toimintaan liittyvistä tiloista syntyvä lanta, pesuvedet ja muut jätevedet, kuten puristenesteet, on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa eli luvanmukaisella eläinmäärällä vähintään 3 795 m 3 lietelantatilavuutta. Jos lietesäiliötä ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön estyy, on säiliön korkeuteen lisättävä 0,3 metriä riittävän tilavuuden saavuttamiseksi. 2. Eläinsuojien ja lantavarastojen rakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Vahingon tai onnettomuuden seurauksesta ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Tuotantotiloissa syntyvät pesuvedet ja WC:n jätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) mukaisesti. 4. Lietesäiliöissä tulee olla säiliön alta päin täyttöä varten tarpeelliset rakennelmat ja laitteet. Uudet lietesäiliöt tulee suunnitella ja rakentaa siten, että ne voidaan tarvittaessa myöhemmin kattaa kiinteällä katteella. Lietesäiliöiden valmistumisesta tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. 5. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. 6. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 7. Lanta sekä pesu- ja jätevedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi. 8. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät sekä naapureille aiheutuva melu- ja hajuhaitta. Lietelannan levitys pelloille ja siihen liittyvä lietelannan sekoitus lietesäiliöissä tulee suorittaa pääsään-
töisesti arkisin maanantaista perjantaihin. Lannanlevitystä tulee välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä sekä juhlatilaisuuksien aikana. 6/11 9. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 10. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. 11. Eläinten pito, navettarakennuksen ilmanvaihto sekä lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnasta aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta. Jaloittelu ja laiduntaminen 12. Eläinsuojaan johtavien karjan kulkuväylien tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylät eivät liety ja väylille kertyvä lanta voidaan poistaa. Laitumella sisäänkäynnin edessä tulee olla tiivispohjaista aluetta vähintään 10 m 2 laidunta käyttävää täysikasvuista nautaeläintä kohti. Tiivispohjaisen alueen kokonaispinta-alaksi riittää 300 m 2. Tiivispohjaiselle alustalle kertyvä lanta on poistettava säännöllisesti ja varastoitava asianmukaisessa lantavarastossa. Tiivispohjainen alue tulee muotoilla siten, että alueelle kertyvä virtsa sekä sade- ja sulamisvedet voidaan kerätä ja johtaa vesitiiviiseen säiliöön. Rakennuksen katolta ja tiivispohjaisten alueiden ulkopuolelta tulevien puhtaiden sade- ja sulamisvesien pääsy tiivispohjaiselle alueelle tulee estää. 13. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen, eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. 14. Mahdollisesti myöhemmin rakennettavan jaloittelutarhan yksityiskohtainen suunnitelma ja selvitys valumavesien ja tarhasta poistettavan lannan käsittelystä tulee toimittaa hyväksyttäväksi valvontaviranomaiselle vähintään neljä kuukautta ennen tarhan rakentamisen aloittamista. Jätteet 15. Toiminnassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä joudutaan varastoimaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa (3 vrk) kauemmin, on varastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 16. Eläinsuojan ympäristö on pidettävä siistinä. Alueella varastoitavat eläinten rehut, jätteet, polttonesteet sekä kemikaalit on varastoitava asianmukaisesti ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita.
17. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 7/11 18. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 19. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteitä ei saa polttaa avotulella. 20. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. Raportointi 21. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lantamääristä ja levitysaloista - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Muut määräykset 22. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 23. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisen tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi. 24. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 25. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttö-
8/11 mahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemusasiakirjojen perusteella laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2 ja 4-6 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräyksellä 3 varmistetaan, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Myös eläinsuojan WC- ja pesuvedet tulkitaan asetuksen (542/2003) mukaisiksi talousjätevesiksi, joiden puhdistusvaatimukset kyseisessä asetuksessa on annettu. Lupamääräykset 1 14 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) edellytetään puristenesteiden talteenottoa. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, laskuja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston
9/11 asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan valtaojien ja vesistöjen varteen vähintään 10 metrin suojakaistaa, jolle lantaa ei levitetä. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille asetuksessa suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voida hyväksyä. Jaloittelutarhan tulee olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, että pohjaveden pilaantumisvaaraa ei synny ja päästöt pintavesiin voidaan ehkäistä. Kulkuväylät ja sisäänkäyntien edustat tallautuvat ja liettyvät, jolloin ravinteita kulkeutuu maaperään ja vesistöihin huomattavia määriä. Tiivispohjaisilta alueilta niille kertyvän lannan poistaminen on mahdollista ja alueen muotoilulla voidaan estää likaisten vesien kulkeutuminen maastoon. Mahdollisen jaloittelutarhan suunnitelmat on toimitettava toimenpiteiden asianmukaisuuden toteamiseksi. Lupamääräykset 15 20 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 21 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 22 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 23 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 24 ja 25 mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
10/11 Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus lupaviranomaiselle 31.12.2019 mennessä. Hakemukseen on liitettävä selvitykset eläinmääristä, toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteenveto raporteista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000, muut. 252/2005) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93, muut. 747/2007) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 30.9.1998 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 3 130 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös MTY Teräväinen Heini ja Teräväinen Paavo Haltiantie 155, 31450 HÄNTÄLÄ Jäljennös päätöksestä Someron kaupunginhallitus Someron kaupungin ympäristölautakunta Someron kaupungin perusturvalautakunta Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana lmoitus päätöksestä Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Someron kaupungin ilmoitustaulu Somero-lehti
11/11 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupapäällikön sijainen vanhempi insinööri Risto Lehtoranta Ylitarkastaja Pekka Simula LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus