Puutarhakalusteita tropiikista? Opas kaupoille

Puutarhakalusteita tropiikista? Opas kaupoille Suomen luonnonsuojeluliitto ry 2002

Sademetsistä tulevien huonekalujen määrä kasvaa 2 OTTO MIETTINEN Sademetsien nopeasta häviämisestä ja sen paikallisista, alueellisista ja globaaleista seurauksista on jo muutaman vuosikymmenen ajan saatu tutkittua tietoa. Samaan aikaan trooppista puuta käytetään yhä enenevässä määrin mm. rakennustuotteiden, paperin ja kalusteiden valmistukseen. Myös suomalaisella kulutuksella on vaikutuksensa trooppisten metsien tilaan. Viime vuosina sademetsäpuisista tuotteista erityisesti puutarhakalusteet ovat tulleet näyttävästi markkinoille. Pääosa näistä puutarhakalusteista tulee Suomeen Kaakkois-Aasiasta. Suomessa kuluttajat eivät toistaiseksi ole kovin aktiivisesti vaatineet tietoa tuotteiden alkuperään ja tuotantotapaan liittyvistä kysymyksistä. Tiedonhalu ja halu hankkia kestävästi tuotettuja tavaroita on kuitenkin selvästi lisääntymässä. Myös kaupan piirissä on ryhdytty kehittämään tuontikaupan eettisiä periaatteita. Tämän oppaan tarkoituksena on antaa puutarhakalusteita myyville ja markkinoiville tahoille tiivis tietopaketti trooppisten sademetsien tilasta ja vastuullisesta sademetsäpuutuotteiden kaupasta. Tässä oppaassa keskitytään puutarhakalusteisiin ja Kaakkois-Aasiaan, joka on Suomen markkinoilla olevien puutarhakalusteiden päätuotantoalue. Opas on tehty ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston tuella osana tutkimus- ja tiedotusprojektia trooppisten sademetsien suojelusta ja sademetsäpuun kaupasta. Oppaan on kirjoittanut tutkija Erja Heino. Projektissa on tehty taustaselvitys (kirjoittajana tutkija Tove Selin), josta löytyy lisätietoja mm. Kaakkois-Aasian maiden sademetsäpuun tuotannon ja kaupan tilanteesta. Se on luettavissa internetissä: www.sll.fi/ kestava Vuonna 2002 kohdistetaan tiedotuskampanja myös kuluttajille. Myös mm. Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Hollannissa ja Britanniassa on meneillään vastaavanlaiset kampanjat.

Puutarhakalusteiden markkinat Trooppinen puu vallannut markkinat Trooppista puuta tuodaan Suomeen sekä valmiina puutuotteina, tuoteaihioina, vanerina, sahatavarana sekä raakapuuna. Täällä puuta käytetään kalusteisiin ja laivan- ja talonrakennustuotteisiin. Tullitilaston mukaan Suomeen tuotiin vuonna 1999 trooppisen metsän puuta raakapuuna, sahatavarana ja vanerina kaikkiaan lähes 10.000 kiintokuutiota, noin 50 miljoonalla markalla. Kaikki tuonti kolmansien maiden (EU-maiden) kautta ei näy tullitilastoissa. Valmiista trooppisesta sademetsäpuusta valmistetuista tuotteista näkyvimmin markkinoilla ovat puutarhakalusteet. Puu, ja etenkin trooppinen puu on syrjäyttänyt muovia kalusteiden raaka-aineena. Lisäksi kiinnostus pihan, parvekkeen ja terassin kalustamiseen on kasvanut viime vuosina. On arvioitu, että viimeisen kymmenen vuoden aikana puutarhakalustekaupan määrä on kaksin kolminkertaistunut. Tällä hetkellä puutarhakalusteiden markkinat ovat Suomessa 220 250 miljoonaa markkaa vuodessa. Kotimaisen tuotannon osuus markkinoista on 20 %. Loppu tuodaan ulkomailta. Lisääntyneeseen puutarhakalustekysyntään on vastattu tuonnilla halvan tuotannon maista. Kalusteet suunnitellaan usein eurooppalaisin voimin, ja tuotteet valmistetaan suurissa tehtaissa edullista raaka-ainetta ja työvoimaa käyttäen. Pääosa sademetsäpuista tehdyistä puutarhakalusteista tulee Suomeen Kaakkois-Aasiasta. MAURI RAUTKARI 3

Trooppisen puun osuuden arvioidaan olevan noin 70 % Suomessa myytävistä puisista puutarhakalusteista. Viimeisten vuosien aikana lämpökäsitelty puu on lisännyt markkinaosuuttaan. Eri tahojen summittaisten arvioiden mukaan 50-80 % kalusteista on puisia, 20 50 % muovisia ja vähäinen osa metallisia. Suomessa myytävät trooppisesta puusta valmistetut puutarhakalusteet tulevat pääosin Kaakkois-Aasiasta, erityisesti Vietnamista ja Indonesiasta. Vietnamilaisten kalusteiden puu on peräisin pääosin Kambodzhasta, Laosista ja Burmasta. Puuraaka-aine on joko plantaaseilla viljeltyä tiikkiä tai yleensä laittomasti luonnontilaisista sademetsistä hakattua puuta, etenkin merantia ja keruingia. Useat merantija keruing -lajikkeet ovat uhanalaisia tai kriittisessä pisteessä olevia puulajeja. Suomen luonnonsuojeluliitto teki kesällä 2001 suurimmille puutarhakalusteiden maahantuojille ja kaupoille kyselyn. Siinä kysyttiin mm. trooppisen sademetsän puusta valmistettujen kalusteiden osuutta, kalusteissa käytetyn puun alkuperää, kalusteiden valmistajia sekä FSC-sertifioitujen kalusteiden osuutta. Kyselyn ohella puutarhakalusteiden markkinoita selvitettiin käymällä muutamissa pääkaupunkiseudun puutarhakalusteita myyvissä liikkeissä tutustumassa valikoimiin ja kyselemässä tuotteiden alkuperästä. Kysely osoitti, että sisäänostajat vain harvoissa tapauksissa tietävät puun alkuperän. Vastauksissa ilmoitettiin myös viljeltynä tuotavan mm. keruingia ja yellow balauta, joita ei kuitenkaan tiettävästi viljellä toistaiseksi missään. FSC-sertifioidusta puusta valmistettuja kalusteita tuodaan vähän. Kaupoissa kalusteiden raaka-aineesta ja niiden alkuperästä annettiin hyvin vaihtelevasti tietoa. Puulajin saatettiin kertoa olevan kovapuuta, joka on suomennos sanasta hardwood. Se tarkoittaa englannin kielessä lehtipuuta. Joissain kaupoissa ei ollut tarjolla tietoa edes tuotteiden valmistusmaasta. Kyselyn ja kauppakierroksen tuloksia on esitelty laajemmin taustaaineistossa: www.sll.fi/kestava Sisäänostajilla ja kaupoissa heikosti tietoa trooppisesta puusta Myanmar (ent. Burma) Laos Thaimaa Kambodzha Malesia Vietnam Indonesia Filippiinit 4

Kaakkois-Aasian sademetsätilanne Luonnonmetsäala (RAN:in mukaan) Kokonaismetsäala (FAO:n mukaan) km 2 km 2 Indonesia 530 000 1 050 000 Burma (nyk. Myanmar) 330 000 345 000 Kambodzha 55 000 93 000 Malesia 46 000 * 192 000 Vietnam 33 000 99 000 Laos 25 000 126 000 Thaimaa 22 000 148 000 Filippiinit 8 000 58 000 Yhteensä 1 049 000 2 111 000 RAN = Rainforest Action Network, internetsivu: www.ran.org (viittaus Myers 1989) FAO = Food and Agricultural Organisation: State of the World Forests 2001, internetsivu: www.fao.org/forestry/ * Tieto Malesian luonnonmetsien määrästä: UNEP-WCMC (United Nations Environmental Programme, World Conservation Monitoring Center), internetsivu: www.unep-wcmc.org MAURI RAUTKARI Sademetsäpuu on kalustemarkkinoiden valtamateriaali, ja tietoa puun alkuperästä on niukasti. OTTO MIETTINEN Kampanjoilla muutosta asiakkaiden vaatimuksiin Tulevaisuudessa asiakkaat todennäköisesti vaativat nykyistä aktiivisemmin tietoa puutarhakalusteiden alkuperästä. Tähän vaikuttavat kaupan ja kuluttajien piirissä lisääntynyt keskustelu tuontikaupan eettisistä periaatteista sekä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa meneillään olevat kampanjat sademetsäpuun käytön vähentämiseksi ja FSC-sertifioidun puun käytön lisäämiseksi. Vastuulliset kaupat ovat jo luopuneet tai luopumassa sademetsäpuisista puutarhakalusteista tai ovat siirtyneet pääasiassa FSCsertifioitujen kalusteiden myyntiin. 5

Sademetsät mahdollisuuksien aarreaitta Se mitä sademetsille tapahtuu, vaikuttaa laajasti koko maailman tilaan, sillä sademetsät ovat mm. geenipankkina ja hiilinieluina äärettömän arvokkaita. Paikallisesti sademetsien kestämätön hakkuu vaikuttaa mm. alueen vesitasapainoon, maaperän eroosioon sekä paikallisten asukkaiden mahdollisuuteen hyödyntää metsää ja sen monipuolista raaka-ainevarantoa. Vielä tänäänkin sademetsissä asuu miljoonia ihmisiä ja lukuisia vähemmistö- ja alkuperäiskansoja, joille metsä on elinehto. Sademetsät peittävät kuusi prosenttia maapallon maapinta-alasta ja kaksi prosenttia koko pinta-alasta. Silti sademetsissä elää yli puolet kaikista maailman kasvi- ja eläinlajeista. Sademetsissä on tyypillisesti satoja puulajeja ja tuhansia muita kasvilajistoja, joista useat ovat kasvupaikallaan kotoperäisiä eli eivät esiinny missään muualla. Hehtaari sademetsää sisältää enemmän kasvilajeja kuin mitä löytyy koko Suomen luonnosta. Tyypillisessä sademetsässä noin seitsemän neliökilometrin alueella on keskimäärin 1500 kukkakasvia (koko Suomessa on 1500 kasvilajia), 750 puulajia (Suomessa 23), 125 nisäkäslajia, 400 lintulajia, 100 matelijaa, 60 sammakkoeläintä ja 150 perhoslajia. Noin puolet ihmisen käyttämistä ravintokasveista on kehitetty sademetsälajeista. Sademetsät eivät ole vain puuvarastoja, vaan niistä saa suuret määrät muitakin metsätuotteita ja raaka-aineita ne ovat paikallisten asukkaiden sekatavarakauppa. Perinteisesti alueella asuneet ovat hankkineet metsistä ravinnon, polttopuut, rakennustarvikkeet (puutavara, bambu, rottinki ja lehdet), lääkeaineet, erilaisten tarvekalujen ja käsitöiden tarpeet, värit ja koristeet. Puista tuotetaan puutavaran lisäksi tärpättiä, kasviöljyjä, uutteita, pihkaa, hartsia ja kaarnaa sekä hedelmiä, vihanneksia ja pähkinöitä. Suomalaisten on helppo ymmärtää, että sademetsä on paikallisille asukkaille myös tärkeä kulttuurinen ympäristö ja riittien kohde. 6

MAURI RAUTKARI Sademetsien käyttö on ollut perinteisesti sukupuolten kesken tasa-arvoista. Metsää ovat hyödyntäneet sekä miehet että naiset. Teollis-kaupallinen metsätalous sitä vastoin on mm. Aasiassa yksinomaan miesten hallussa. Kasvipaljous tekee sademetsästä ylivoimaisen tehokkaan hiilinielun, mikä hidastaa ilmastonmuutosta. Mutta laajojen hakkuiden myötä suuret kasvimassat hajoavat ja tuottavat hiilidioksidipäästöjä, jotka eivät enää sitoudukaan nyt hävitettyyn metsään. Metsien ja erityisesti trooppisten metsien häviämisen arvioidaan 1980-luvulla vastanneen neljäsosaa kaikista ihmisten aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Sademetsien häviäminen lisää merkittävästi kasvihuoneilmiön voimistumista. Vuosina 1980-1995 arvioidaan troooppisia metsiä tuhoutuneen 15,5 miljoonan hehtaarin vuosivauhtia. Sademetsät ovat suuri geenipankki ja luonnonapteekki. Sieltä ovat peräisin useat ihmisen ravinnokseen käyttämät kasvilajit sekä pelastus moniin sairauksiin, kuten syöpiin, sydäntauteihin ja hermostosairauksiin. Yli 6500 erilaista Kaakkois-Aasian sademetsien kasvilajia on perinteisesti käytetty lääkinnällisiin tarkoituksiin. Vasta muutama prosentti sademetsien lajirikkaudesta on tieteellisesti tutkittu, joten metsien hävittäminen veisi mahdollisuudet hyödyntää lääke- ja ravintotieteellisesti ainutlaatuista aarreaittaa. Sademetsät säätelevät sekä paikallista että laajempien alueiden vesikiertoa. Hakkuut aiheuttavat paikallisesti toisaalta kuivuutta, toisaalta tulvia. Metsäkadon sanotaan vaikuttaneen myös luonnollisten hirmumyrskyjen kiihtymiseen. Sademetsän ravinteista suurin osa on kasveissa. Maaperä on köyhää. Jos metsä hakataan jää jäljelle helposti eroosiolle altistuva, köyhä maaperä, jonka viljely on hyvin vaivalloista. Sademetsän hakkaamista puolustellaan mm. sillä, että tilalle perustetaan metsäviljelmiä. Sademetsää ei kuitenkaan voida koskaan korvata puuviljelmällä, sillä viljelmät eivät tarjoa tai turvaa edellä lueteltuja sademetsän anteja puutavaran hyödyntämistä lukuunottamatta. Monokulttuureina puupellot köyhdyttävät luonnon monimuotoisuutta. Puuplantaasien monokulttuurit on esimerkiksi Indonesiassa nähty uhkana myös muun metsäalueen luonnolle, maaperälle ja vesikierrolle jo pelkästään suuren pinta-alansa vuoksi. Tietolähteinä mm: Philip Hurst (1990) Rainforest Politics, Ecological Destruction in South-East Asia FAO 2000. State of the World s forests 2001. Tausta-aineisto: www.sll.fi/kestava MAURI RAUTKARI Hehtaari sademetsää sisältää enemmän kasvilajeja kuin mitä löytyy koko Suomen luonnosta. Harvinainen sademetsän orkidea. 7

Kaakkois-Aasian tilanne hälyttävä Sademetsät häviävät vauhdilla Aasiassa on sademetsiä 2,5 miljoonaa neliökilometriä, josta suurin osa sijaitsee Kaakkois-Aasiassa. Alueen laajimmat sademetsät sijaitsevat nykyään Indonesiassa, Malesiassa ja Burmassa. Vielä vähän aikaa sitten hyvin metsäiset Laos ja Kambodzha ovat viimeisen 10 vuoden aikana menettäneet suuren osan metsistään. Maailmanpankki on arvioinut, että Kambodzan metsät on tätä menoa hakattu kokonaan vuoteen 2003 mennessä. Aikoinaan myös Thaimaa, Filippiinit ja Vietnam olivat metsien peittämiä. Esimerkiksi Vietnamin pinta-alasta enää 10 % on luonnonmetsää. Useissa maissa on pitänyt julistaa hakkuu- tai puun vientikieltoja metsien lopullisen häviämisen ehkäisemiseksi. Näissäkin maissa laittomat hakkuut ja laiton vienti ovat ongelma. ALUNPERIN 8 Luonnontilaiset Muut metsät NYT Sademetsien määrä vähenee koko ajan Kaakkois-Aasiassa. Lähteet: Global Forest Watch ja World Resouce Institute Metsäteollisuus yksi tuhon pääsyistä Eri tahot ovat arvioineet sademetsien tuhoutumisen syitä ja niiden merkitystä. Nykyisin yhä useammin suurimpina syinä pidetään rahakasvien viljelyä, puunjalostusteollisuutta tai muita teollisuuden aloja. Seuraavan sivun taulukkoon on koottu eri osapuolten arviot Indonesian tilanteesta. Taulukosta käy ilmi, kuinka eri tahojen käsitys eri toimijoiden merkityksestä sademetsien häviämiseen on muuttunut 1990-luvulla Vielä vuosikymmenen alussa kaskiviljelyä ja uudisasutusta pidettiin usein pääsyinä metsätuhoon. Indonesian merkittävin ympäristöjärjestö WALHI esitti jo vuonna 1992, että maan metsäkadon suurin syy on metsäteollisuus. 1990-luvun puoliväliin tultaessa muutkin tahot olivat oivaltaneet tämän. Esimerkiksi Maailmanpankin näkemys metsätuhon pääsyistä muuttui täysin 1990-luvun alkuvuosina. Esimerkiksi Ciforin (Kansainvälinen metsäntutkimuskeskus) mukaan metsäteollisuus ja rahakasvien viljely ovat tärkeimmät metsätuhon syyt myös muissa Kaakkois-Aasian maissa. Metsäteollisuuden taloudellinen merkitys Kaakkois-Aasian maissa maanomistus on usein keskittynyt harvoille, ja näiden vinoutuneiden maanomistusolojen vuoksi sademetsäpuukauppa hyödyttää vain harvoin paikallista väestöä. Puuta hakataan yleisesti myös laittomasti ja salakuljetetaan maasta valmistettavaksi muualla tuotteiksi. Laittomasta kaupasta paikalliset eivät hyödy välttämättä lainkaan. Arvokkaista sademetsistä saadut tuotot eivät jää maan kansantuotteseen, vaan karkaavat ulkomaille tai kerääntyvät pienen eliitin taskuihin. Aikaisemmin tiikkiviljelmillä viljeltiin tiikin lisäksi ruoka- ja muita kasveja, mikä merkitsi lisätuloja ja ruokaa paikallisille. Tiikin kaupallisen hyödyntämisen rajun lisääntymisen vuoksi viljelmiä muutetaan pelkiksi puupelloiksi. Muutoksen myötä paikallisten mahdollisuudet ruoan ja rahakasvien tuotantoon vähenevät.

Sademetsäkadon syy Indonesiassa TOIMIJA Taulukon lähde W.D. Sunderlin and I.A.P. Resosudarmo (1996): Occational Paper 9, CIFOR. Taulukon lyhenteet FAO = Food and Agricultural Organisation (YK) MOF = Ministry of Forestry (Indonesia) Walhi = Indonesian Maan ystävät Muut ovat yksittäisiä tutkijoita Maailmanpankkia lukuunottamatta. VAIKUTTAVA TEKIJÄ TIETO- Kaski- Uudis- Trans- Plantaasi- Metsä- Talous- LÄHDE viljely asukkaat migraatio viljely teollisuus Hallinto politiikka Maailman pankki 90 FAO 90 Dick 91 Walhi 92 yliarvioitu Ascher 93 Porter 94 Thiele 94 yliarv. yliarv. yliarv. aliarvioitu Maailmanpankki 94 yliarvioitu Angelsen aliarvioitu 94 yliarvioitu MOF 95 yliarvioitu Ross 96 Fraser 96 yliarvioitu Hasanuddin 96 syyttömiä Dove 96 yliarvioitu Maailmanlaajuisesti toimiva Global Witness -järjestö on tutkinut pitkään kambodzhalaista metsäpolitiikkaa mm. Maailmanpankin toimeksiannosta. Global Witnessin mukaan Kambodzhassa metsien hyödyntäminen on useimmiten ulkomaalaisten käsissä ja puunhankinta on usein laitonta ja armeijan kontrolloimaa. Kambodzhan puukaupasta vain 12 % kulkeutuu virallisten kanavien kautta. Kansalaisoikeuksia ei kunnioiteta Kuvatekstiä tulee tähän, jahka joku ehtii kirjoittamaan. Kuvatekstiä tulee tähän, jahka joku ehtii kirjoittamaan. Kuvatekstiä tulee tähän, jahka joku ehtii kirjoittamaan. Yhdessäkään Kaakkois-Aasian maassa ei ole toimivaa demokratiaa, ja todellista valtaa pitää yleensä armeija ja liikemieseliitti. Thaimaa, Kambodzha, Malesia, Filippiinit ja Indonesia ovat näennäisdemokratioita, joissa vaalivoitto pyritään turvaamaan rahalla. Burmassa, Laosissa ja Vietnamissa ei edes sallita vapaata kansalaistoimintaa. Myös vapaa ammattijärjestötoiminta on useissa maissa kielletty. Palkkataso on alhainen ja erityisesti naisten ja lasten palkat pidetään matalina mm. alihankintatöillä, mitä eivät säätele mitkään työnormit. Usein viljeltyyn metsään kohdistuu maakiistoja, sillä maat on saatettu ottaa viljelykäyttöön ottamatta huomioon alkuperäisväestön oikeutta maahan. 9 OTTO MIETTINEN

Toimintaohjeita kaupalle Sademetsäpuun alkuperästä lisää tietoa Kuten muissakin tuoteryhmissä, tulisi puutarhakalusteiden raaka-aineista ja tuotteiden alkuperästä tarjota enemmän tietoa sekä myyjille että ostajille. Tuleeko puu kestävästi hoidetusta metsästä, tuleeko se kenties vanhasta tai muuten tärkeitä ympäristöarvoja sisältävästä metsästä? Polkeeko metsätalous ihmisoikeuksia tai edistääkö se taloudellista epätasa-arvoa? Tiedot tarvitaan, jotta kauppa ja kuluttaja voisivat valita kestävällä tavalla tuotettuja tuotteita. Lisäksi tavoitteena tulee olla muunkin kuin puuntuotantovaiheen osalta ympäristölle mahdollisimman haitattomat puutarhakalusteet. Kestävän puuntuotannon ja kalustetuotannon hyödyt menevät hukkaan, jos kalusteen käyttöikä jää suunnitteluvirheiden tai puutteellisten hoito-ohjeiden vuoksi murto-osaan siitä, mitä se voisi olla parhaimmillaan. Indonesian Kubualkuperäiskansan edustaja. GLOBAL WITNESS Varmista puun alkuperä ja vaadi kestävää puuntuotantoa Kun ostat puutarhakalustetta, varmista, että siinä on puun alkuperästä ja tuotantotavasta kertova todistus. Nykyisin paras käytössä olevista keinoista hankkia kestävällä tavalla tuotettua puutavaraa on hankkia vain FSCmerkittyä puuta. Forest Stewardship Council (FSC) on kansainvälinen riippumaton järjestö, joka on kehittänyt MAURI RAUTKARI 10

suuntalinjat kestävälle metsänhoidolle. FSC:en kuuluu edustajia metsäteollisuudesta ja -tuottajista sekä heidän asiakkaistaan, ympäristöjärjestöistä sekä alkuperäisväestöistä. FSC:n säännöt ottavat huomioon ympäristön ja alkuperäiskansojen oikeudet. Jotta tuote voi saada FSC-merkin, täytyy koko tuotantoketjun olla sertifioitu. FSC-sertifiointi on tiensä alkutaipaleella. Kaakkois-Aasiassa on lisäksi maanomistusolojen sekä usein sekasortoisen hallinnollisen tilanteen vuoksi hankaluuksia sertifionnin toteutuksessa. Järjestelmää kuitenkin kehitetään ja eri tahot voivat nostaa havaitsemansa epäkohdat esiin ja käsittelyyn. Useissa tapauksissa sertifikaatti onkin jouduttu peruuttamaan. Jos epäilee jonkin tuotteen sertifiointia, kannattaa tarkistaa asia FSC:n nettisivuilta löytyvistä tietolähteistä. FSC-sertifioitu puuntuotanto täyttää seuraavat kriteerit: Asianomaisen maan lainsäädäntö täytetään. Maankäyttöoikeus pitää olla ratkaistu laillisesti. Alkuperäisväestön perinteisiä oikeuksia käyttää alueitaan ja niiden luonnonvaroja kunnioitetaan. Metsätyöntekijöiden ja paikallisväestön sosioekonominen hyvinvointi turvataan. Metsän moninaiskäyttöä kannustetaan mm. ympäristö- ja sosiaalisten hyötyjen vuoksi. Metsän biologista monimuotoisuutta, haavoittuvia ekosysteemejä ja maisemaa säilytetään. Metsän pitkäaikainen käyttö suunnitellaan. Metsänhoitoa seurataan ja arvioidaan. Suojelullisesti arvokkaan metsän hoidossa tulee suojelullisesti arvokkaita ominaisuuksia pyrkiä lisäämään ja ne on vähintään säilytettävä. Istutusmetsiä koskee edellä lueteltujen lisäksi joukko muita periaatteita ja kriteereitä. OTTO MIETTINEN FSC:n kotisivuilta löytyy täydellinen luettelo sertifiointikriteereistä sekä luettelo kaikesta FSC-sertifioidusta puuntuotannosta. Sivujen osoite on www.fscoax.org Maailman luonnonsuojeluliitto IUCN pitää ns. punaista listaa uhanalaisista lajeista (www.redlist.org). Listalla on joukko puulajeja, joista valmistettuja puutarhakalusteita myydään edelleen Suomessa. Sellaisia ovat muun muassa Shorea-sukuun kuuluvat shorea, meranti ja balau sekä Dipterocarpus-sukuun kuuluva keruing. Näitä puita ei viljellä, ja vain yksi hakkuualue Sumatralla Indonesiassa, jossa em. puita kasvaa on toistaiseksi FSC-sertifioitu. Aikaisemmin sertifioidut Jaavan tiikkiplantaasit menettivät kaikki sertifikaattinsa lokakuussa 2001. Vuoden 2001 lopussa Aasiassa ei ole lainkaan sertifioituja tiikkiplantaaseja. 11

12 Älä tyydy valmistajan omiin sertifikaatteihin ja ympäristöselosteisiin Toistaiseksi tarjolla oleva FSC-sertifioitu puu ei riitä kattamaan sertifioidun puun kysyntää, mikä luo painetta myydä sertifioituna myös muuta puuta. Jokainen sertifioidusta puusta valmistettu tuote on FSC-merkitty ja tuotteen toimittajalta tulee vaatia alkuperäinen sertifiointitodistus. Melkein tai lähiaikoina sertifionti tai ilmoitus sertifiointiprosessissa olemisesta ei tarkoita, että tuote olisi sertifioidusta puusta valmistettu. Joskus COC-merkintää (Chain of Custody) tarjotaan puun tuotannon laatumerkkinä. Se on kuitenkin vain puun jäljitettävyysketjun sertifikaatti ja osoittaa, että puun kulku metsästä kuljetus-, valmistus-, ja jakeluketjun läpi lopputuotteeseen asti on jäljitettävissä. COC-merkintä ei osoita mitään metsänhoidon laadusta, mutta se on edellytys metsänhoidon laadusta kertovalle FSC-sertifikaatille. Eri maista tulee myös ao. maan valtion sertifioimaa puuta. Käytännössä tällainen sertifikaatti ei merkitse mitään, vaan se annetaan jokaiselle, joka maksaa sertifikaatista. Suosittuja ovat myös valmistajien ympäristöselosteet joissa kerrotaan esimerkiksi, että jokaisen kaadetun puun tilalle istutetaan uusi puu. Tämä väite on osoittautunut yleensä perättömäksi, eikä kerro mitään esimerkiksi alkuperäisen lajiston säilymisestä. OTTO MIETTINEN Suosi lähellä tuotettua Kalusteiden kuljetus vaatii paljon tilaa, vie runsaasti energiaa ja aiheuttaa näin paljon haitallisia päästöjä. Siksi kannattaa suosia lähituotantoa. FSCmerkittynä saa lähellä tuotettuna tiettävästi toistaiseksi vain Ruotsissa ruotsalaisesta puusta valmistettuja kalusteita. Mutta suomalaisetkin valmistajat ryhtyvät vaatimaan puutavarantoimittajilta FSC-merkittyä puuta, jos kaupan kysyntä on riittävän suurta. Lisäksi kestävällä tavalla tuotetusta, FSC-merkitystä puusta on toistaiseksi oltava valmis maksamaan enemmän kuin muusta puusta. Lähituotannon lisäetuna on se, että yhteydensaanti tuottajaan on helpompaa ja näin tuottajien vastuun piiriin kuuluvat asiat hoituvat helpommin. Palautteen antaminenkin käy vaivattomammin.

Mitä sademetsäalueiden väestölle puutarhakalustetuotannon tilalle? On esitetty, että trooppisen sademetsän puutavarasta valmistettujen puutarhakalusteiden ostamisesta ei tule luopua, koska se veisi paikallisilta ansiomahdollisuudet. Todellisuudessa nykyisenlainen kaupallinen metsätalous vie useimmiten paikalliselta väestöltä sekä nyt että varsinkin pitkällä tähtäimellä mahdollisuudet sademetsien kestävään hyödyntämiseen perustuviin elinkeinoihin. Puutavara- ja kalustetuotanto on suurelta osin ulkomaalaisten tai hyvin pienten ryhmittymien käsissä. Puukauppa on pitkälti laitonta ja korruptoitunutta. Maanomistus on keskittynyttä, ja metsänhoito sekä metsäteollisuus ovat lyhytnäköistä sekä luonnon- ja sosiaalisista arvoista piittaamatonta. Hakkuiden myötä maaperä köyhtyy, pohjavesiolosuhteet muuttuvat ja tulvat yleistyvät. Hakkuiden myötä menetetään vielä selvittämättömät mahdollisuudet mm. lääketuotteiden kehittämiseen sademetsäkasveista, metsän hyödyntäminen paikallisessa rakentamisessa ja muiden tarvikkeiden tuotannossa. Työväestön asema on Kaakkois-Aasiassa myös kaupallisessa puuteollisuudessa surkea: palkkataso alhainen, normisääntely puuttuu tai sitä kierretään, ammattijärjestötoiminta on yleensä kiellettyä ja jopa pakkotyötä esiintyy. Puutarhakalusteista saatavat tulot menevät useimmiten pienille korruptoituneille ryhmille sekä ulkomaalaisille yrityksille. OTTO MIETTINEN MAURI RAUTKARI Paikallisten kannalta on oleellista pystyä hyödyntämään sademetsiä kestävästi jokapäiväisten tarpeiden tyydyttämiseen: mm. ruoka- ja rakennustarvikkeiden, polttopuun sekä erilaisten tarvekalujen raaka-aineen lähteenä. Niinikään tulisi lisätä mahdollisuuksia saada tuloja sellaisesta kasvillisuuden hyödyntämisestä, mikä ei perustu metsien tuhoamiseen ja missä vähällä luonnonvarojen käytöllä voitaisiin tehdä paikan päällä mahdollisimman pitkälle jalostettuja tai muuten korkean markkina-arvon omaavia tuotteita. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi erilaiset terveydenhoitoon ja lääkintään liittyvät tuotteet ja rottinkituotteet. Paikallisten on pystyttävä hyödyntämään sademetsiä kestävästi jokapäiväisten tarpeiden tyydyttämiseen. Metsäviljelmä Sumatralla Indonesiassa. 13

Teollisessa painekyllästyksessä käytetään kemikaaleja, jotka ovat ympäristölle haitallisia niin aineita valmistettaessa, niillä tuotteita käsiteltäessä, käsiteltyjä tuotteita käytettäessä kuin käytöstä poistettaessakin. Niin sanotuissa suolakyllästeissä käytetään kromia, arseenia ja kuparia. Kromi on raskasmetalli, joka esiintymismuodosta riippuen voi aiheuttaa mm. syöpää. Arseeni on syöpävaarallinen ja myrkyllinen raskasmetalli. Arseeni ja kromi ovat useille eliöille erittäin myrkyllisiä eivätkä ne hajoa vaan kertyvät ympäristöön ja eliöihin. Ympäristön kannalta on ehdottomasti parempi suojata kalusteita mekaanisesti kuin myrkyillä. Lisätietoa saa Suomen ympäristökeskuksen ja Kuluttajaviraston opaslehtisestä: Milloin tarvitaan kyllästettyä puuta? Puunsuojakemikaaleista löytyy tietoa Suomen ympäristökeskuksen nettisivuilta: www.vyh.fi/palvelut/kansa/kyllaste/kyllaste.htm Sademetsäpuun vaihtoehdot valitse myrkytöntä ja kestävää 14 PIRJO SILLANPÄÄ/KUVALIITERI Muovi kestää hyvin kosteutta, mutta kärsii UV-säteilystä ja tulee suhteellisen nopeasti nuhraantuneen näköiseksi mekaanisesta kulumisesta. Useat muovista valmistetut pihakalusteet on tehty polyvinyylikloridista eli PVC:stä. Se on elinkaarensa eri vaiheissa haitallinen: valmistusaineena on myrkyllinen kloori ja lisäaineina on useita terveydelle ja ympäristölle haitallisia kemikaaleja. Käytöstä poistettaessa PVC-muovia ei pystytä hyödyntämään polttamalla eikä kierrättämällä. PVC:n palaessa saattaa syntyä supermyrkkyjä, kuten dioksiineja ja furaaneja eikä Suomessa ole PVC-muovin kierrätysjärjestelmää. Lisätietoa PVC:stä saa mm. EU:n vihreästä kirjasta: PVC ja ympäristö (KOM(2000)469) sekä Greenpeacen nettisivuilta: www.greenpeace.org

Männyn sydänpuu kestää hyvin niin mekaanista rasitusta kuin kosteuttakin. Männyn sydänpuun käyttö nimenomaan puutarhakalusteissa olisi siksi järkevää. Nykyisin suomalainen puutavaran markkinaketju ei kuitenkaan pysty ohjaamaan sydänpuuta kalusteteollisuuden käyttöön. Kauppojen vaatimukset kannustaisivat kalustealaa hankintojen kehittämiseen tältä osin. Viime vuosina teollisuus on kehitellyt puun lämpökäsittelyä sekä lämpökäsitellystä puusta valmistettujen puutarhakalusteiden pintakäsittelyä. Lämpökäsittelyssä puuta paistetaan 180 230 asteessa, jolloin sen kemiallinen rakenne muuttuu. Pihka poistuu puusta, puu kevenee ja läpivärjäytyy tummemmaksi. Väri kuitenkin vaalenee ja harmaantuu ajan mittaan, joten lämpökäsitellynkin puun pinta on käsiteltävä, jos ei haluta sen harmaantuvan. Puun lujuus hiukan pienenee lämpökäsittelyssä. Samalla puun kosteuseläminen pienenee ja sen sään ja lahonkesto-ominaisuuksien sanotaan paranevan. Lämpöpuuta ei kuitenkaan suositella käytettäväksi maakosketuksessa. Puun lämpökäsittely on niin uutta, että tuotteissa on vielä lastentauteja. Puun haurastuminen käsittelyssä on aiheuttanut jonkin verran ongelmia liitosten kestävyydessä. Männyn sydänpuun lahonkesto vastaa eräiden asiantuntijoiden mukaan lämpökäsitellyn puun lahonkestoa. Siksi kannattaisi mieluummin valmistaa kalusteita luonnostaan lahonkestävästä männyn sydänpuusta kuin ryhtyä lämpökäsittelemään puuta ja näin lisätä energiankulutusta, päästöjä ja turhaa vaivaa puun käsittelyssä. Hyödynnä Joutsenmerkin kriteereitä Puisille puutarhakalusteille on tehty kriteerit pohjoismaisessa ympäristömerkinnässä. Joutsenmerkin kriteerit auttavat valitsemaan ympäristön kannalta elinkaarensa aikana haitattomampia tuotteita. Siksi myös kaupan kannattaa käyttää niitä ostaessaan kalusteita. Suomessa ei ole vielä vuoden 2001 loppuun mennessä haettu yhtään Joutsenmerkkiä puutarhakalusteille. Mutta tässäkin kaupan toiveilla ja kyselyillä on vaikutusta valmistajiin. Ympäristömerkintä edellyttää, että kalusteessa on vähintään 90 prosenttia puuta tai puupohjaista materiaalia. Kemikaalien käytölle on rajoituksia. Esimerkiksi ulkoilmassa luonnostaan hyvin säilyviä puulajeja, kuten tiikkiä ja männyn ydinpuuta, ei saa käsitellä puunsuojausaineilla. Tuotteiden kestävyyteen on kiinnitetty huomiota. Kalusteet on suunniteltava siten, ettei vesi jää niiden pinnalle, ja perusteellisissa käyttöohjeissa on kerrottava mm. ympäristölle haitattomat käsittelyaineet sekä tuotteen oikeat säilytystavat. Joutsenmerkin vaatimus puuraaka-aineen tuotantotavalle on kuitenkin liian heppoinen. Merkintä kelpuuttaa myös mm. PEFC-sertifioinnin mukaisen metsänhoidon, mitä ympäristöjärjestöt ja joissakin maissa viranomaisetkin pitävät liian lepsuna. Syinä tähän on mm. se, että PEFC ei täytä laajasti hyväksyttyjä kansainvälisiä sertifiointia koskevia sääntöjä, se ei kerro omia tavoitteitaan eikä tuota luotettavaa tietoa metsänhoidon laadusta kentällä. Joutsenmerkin kriteerit puisille puutarhakalusteille löytyvät osoitteesta: www.sfs.fi/ ymparist/index.html YMPÄRISTÖMERKKI M I L J Ö M Ä R K T 15

Puutarhakalusteiden hankkijan huoneentaulu Älä hanki trooppisen sademetsän puusta valmistettuja puutarhakalusteita Ympäristösyistä: Trooppinen sademetsä tuhoutuu noin 160.000 hehtaarin vuosivauhdilla. Samalla tuhoutuu korvaamattoman arvokas hiilinielu, geenipankki ja tulevaisuuden lääkevarasto. Hakkuiden myötä maaperä köyhtyy, pohjavesiolot muuttuvat, kuivuus ja tulvat yleistyvät sekä eliöstö köyhtyy peruuttamattomasti. Tarkista erityisesti, ettei käytetty puulaji ole uhanalaisten lajien punaisella listalla. www.wcmc.org.uk/species/plants/red_list.htm Sosiaalisista syistä: Kaakkois-Aasiassa puukauppa on pitkälle korruptoitunutta ja perustuu usein laittomiin hakkuisiin. Puun kaupallinen hakkuu ja kalusteiden valmistus eivät juurikaan hyödytä paikallista väestöä, jonka oikeus metsään ja siitä riippuviin elinkeinoihin kärsii. 16 Jos tästä huolimatta haluat hankkia sademetsäpuisia kalusteita, vaadi, että niiden puuraakaaine tulee FSC-sertifioidusta metsästä Forest Stewardship Council -sertifiointi on ainut tällä hetkellä käytössä oleva puuntuotannon sertifiointi, joka edellyttää, että puutavara on tuotettu sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävästi. Vaadi myös muualla kuin sademetsäalueilla tuotetusta puutavarasta valmistetuilta kalusteilta FSC-sertifikaattia. Ruotsista saa FSC-merkittyjä puutarhakalusteita, ja Suomestakin ajan mittaan, jos kaupat sitä ryhtyvät vaatimaan. MATTI YLÄTUPA/KUVALIITERI Vaadi nähdä alkuperäinen FSC-sertifikaatti ja pyydä siitä kopio älä hyväksy sertifiointi on tulossa selitystä tai valtion sertifikaatteja. Muut sertifikaatit eivät takaa puuntuotannon ympäristölaatua. Monet sertifikaatit saa pelkästään ostamalla. Puun alkuperästä annettu tieto on usein väärää. Laittomastikin kaadettua puuta tarjotaan sertifioituna Jos epäilet tuotteen FSC-sertifioinnin todenmukaisuutta, tarkista puun alkuperä FSC:n kotisivuilta löytyvien yhteystietojen perusteella: www.fscoax.org ja lisätietoja myös www.fsc-finland.org Ota selvää, onko maassa puun hakkuu- tai vientikielto Vuoden 2001 lopussa Thaimaassa on puun hakkuukielto. Kambodzhassa, Indonesiassa ja Vietnamissa on raakapuun vientikielto. Lisäksi Indonesiassa on ainakin väliaikaisesti puutuotteiden vientikielto. Puutarhakalusteiden hankinnassa kannattaa käyttää pohjoismaisen ympäristömerkinnän kriteereitä...niiltä osin, kuin ne koskevat kalusteiden kestävyyttä, myrkyllisten aineiden välttämistä ja hoito-ohjeita. Metsänhoidon osalta kannatta kuitenkin edellyttää FSC-sertifikaattia. www.sfs.fi/ymparist/index.html Kerro markkinoinnissa ja mainonnassa näkyvästi, ettei yritys tuo maahan tai myy trooppisen sademetsän puusta valmistettuja puutarhakalusteita (eikä muitakaan sademetsäpuutuotteita) Ympäristötietoiset ja eettistä vastuuta kantavat asiakkaat valitsevat tällaisen tiedon perusteella. KANNEN TAUSTAKUVA: OTTO MIETTINEN ULKOASU: AARNIPAJA KY PAINO: MIKTOR OY 2002