7101. Läpivirtauskattiloiden käyttö voimalaitoksissa. Ohjaaja Henrik Holmberg Tietyissä voimalaitoksissa kiertoveden faasimuutos kattilassa tapahtuu nesteestä höyryksi (tai ylikriittiseksi fluidiksi) ns. läpivirtauskattiloissa (once through boiler). Työn tavoitteena on perehtyä läpivirtauskattiloiden toimintaperiaatteeseen sekä siihen, miten ne eroavat mahdollisista muista kattilatyypeistä, kuten lieriöillä varustetut kattilat. Työn tavoitteena on myös etisiä tieto, minkä tyyppisissä voimalaitoksissa läpivirtauskattiloita käytetään. Työn rajaukset sovitaan tarkemmin ohjaajan kanssa.
7102. Uusiutuviin energianlähteisiin perustuvan sähköntuotannon lisäys Saksassa vuosina 2010-2015. Ohjaaja Henrik Holmberg Saksassa on panostettu runsaasti uusiutuviin energianlähteisiin perustuvan sähköntuotannon lisäämiseen 2010-luvulla. Saksassa on myös tehty päätös, että maa luopuu ydinenergiasta 2020-luvulla. Työssä on tarkoitus keskittyä mm. seuraaviin aihealueisiin: 1) Miten paljon uusiutuvaan energiaan perustuva sähköntuotanto on lisääntynyt Saksassa vuosina 2010-2015? 2) Mihin uusiutuviin energianlähteisiin sähköntuotannon lisäys perustuu? 3) Mihin uusiutuvien energialähteiden kasvu perustuu (esim. onko syynä voimakas valtion tukipolitiikka)? 4) Millaisia mahdollisia vaikutuksia uusiutuvien lisääntymisellä on ollut sähköverkkoon ja muuhun, eiuusiutuvaan perustuvaan, sähköntuotantoon 5) Mitä mahdollisia vaikutuksia uusiutuvien lisääntymisellä ja mahdollisella ydinenergian alasajolla on Saksan sähköntuotantojärjestelmään (esim. kasvaako sähkön varastoinnin merkitys, lisääntyykö hiilivoiman käyttö, onko mitään vaikutusta jne.)? Kaikkiin edellä mainittuihin tavoitteisiin ei välttämättä pysty vastaamaan yhden kandityön puitteissa. Työn tarkemmista tavoitteista ja rajauksista sovitaankin erikseen ohjaajan kanssa, ja työtä voidaan kohdentaa niihin tavoitteisisin, joista tekijä on kiinnostunut.
7103. Biomassaan perustuva maaseutusähköistäminen Intiassa: tapaus Husk Power Systems. Ohjaaja Jukka Paatero Työssä on tarkoitus selvittää Intian maaseutusähköistämisen ruohonjuuritasolla toimivien yritysten haasteita, toimenpiteitä, sekä onnistuneita ratkaisuja eri ongelmakohdissa. Työssä on tarkoitus lähestyä ongelmaa sekä teknisestä, että toiminnallisesta näkökulmasta. Työssä hyödynnetään sekä tämän aihepiirin tiedekirjallisuutta, että kenttätutkimuksen avulla aikaisemmin kerättyä haastatteluaineistoa.
7104. Katsaus uusiutuvan energian teknologiaa käsitteleviin akateemisiin videoluentoihin. Ohjaaja Jukka Paatero Työssä on tarkoitus luoda katsaus verkkoympäristössä avoimesti jaossa oleviin englanninkielisiin akateemisiin videoluentoihin, joissa käsitellään uusiutuvan energian teknologiaa ja siihen läheisesti kytkeytyviä tuotannollisia, poliittisia, taloudellisia, tai ympäristövaikutusten kysymyksiä. Työssä hyödynnetään mm. maailman huippuyliopistojen OpenCourseWare aineistoja sekä muita avoimen opetuksen aineistoja. Työssä ei perehdytä ns. MOOC-kurssien aineistoihin, ellei niiden videoluentoaineistot ole täysin avoimesti jaettuna verkossa.
7105. Teollinen internet ja älykkäät energiajärjestelmät tutkimuksen painopistealueet. Ohjaaja Jukka Paatero Työssä tarkastellaan miten teollinen internet vaikuttaa älykkäiden sähköverkkojen ja muiden energiajärjestelmien kehittymiseen sekä millaisia tutkimuksen painopistealueita tähän kehitykseen liittyy. Työ on ensisijaisesti kirjallisuustutkimus, jota voidaan suunnata tekijän oman mielenkiinnon mukaan.
7106. Uusiutuvan energian hyödyntäminen laivaliikenteessä. Ohjaaja Jukka Paatero Työssä tarkastellaan uusiutuvan energian ratkaisujen hyödyntämistä nykyaikaisessa ja tulevaisuuden laivaliikenteessä. Mitä uusiutuvan energian resursseja voitaisiin hyödyntää ja millaisia haasteita niihin liittyy? Työssä tarkastellaan ensisijaisesti aluksissa hyödynnettäviä resursseja ja toissijaisesti vaihtoehtoisia polttoaineita yms.
7107. Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden integroitumisen nykytila. Ohjaaja Jukka Paatero Työssä luodaan katsaus eurooppalaisten energiamarkkinoiden integroitumiseen. Mikä on integraatioprosessin nykytila ja mitkä sen lähitulevaisuuden kehitysnäkymät. Mitkä ovat keskeisiä ongelmakohtia ja mitkä ovat alueelliset painotukset. Työn aineistona käytetään pääasiassa tieteellisiä julkaisuja, Euroopan Unionin julkaisuja sekä viimeaikaisten tutkimushankkeiden tuloksia.