O2-JYVÄSKYLÄ RY SEURAOHJE

O2-JYVÄSKYLÄ RY SEURAOHJE VERSIO 1.5 Seuraohje_v1_5.doc SIVU 1/25

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 MIKÄ ON SEURAOPAS... 5 3 TOIMINTA-AJATUS... 6 3.1 Toiminta-ajatus... 6 3.2 Arvot... 6 3.3 Visiot... 6 4 ORGANISAATIO JA TEHTÄVÄT... 7 4.1 Organisaatio... 7 4.2 Hallituksen tehtävä... 7 4.3 Junioripäällikkö (työntekijä)... 8 4.4 Tyttötoiminnan koordinaattori (työntekijä)... 8 4.5 Valmennustoiminnan koordinaattori (työntekijä)... 8 5 TALOUS... 8 5.1 Talousrakenne... 8 5.2 Jäsenmaksut... 9 5.3 Sponsorointi ja yhteistyökumppanuudet... 9 6 VIESTINTÄ... 10 6.1 Yleistä... 10 6.2 Kotisivut... 10 6.3 Sähköposti... 10 6.4 Joukkueet... 10 6.5 Nimenhuuto... 10 6.6 Tiedottaminen koko seuraa koskevissa asioissa... 11 7 URHEILUTOIMINTA... 11 7.1 Pelaajapolku... 11 7.2 Mukaan toimintaan... 11 7.3 Amppariliiga... 12 7.4 Ampparileirit... 12 7.5 Joukkuetoiminta... 12 7.6 Aikuisten harrastetoiminta... 13 7.7 Ulkoasu ja varusteet... 13 7.8 Junioreiden harjoitusmäärät... 13 7.9 Palkitseminen... 13 7.10 Drop-out ja lopettaminen... 13 7.11 Seuran jäsenyyden purkaminen... 14 8 JOUKKUETOIMINNAN PERIAATTEET... 14 8.1 Toimihenkilöt ja tehtävät... 14 8.1.1 Joukkueenjohtaja... 14 8.1.2 Rahastonhoitaja... 15 8.1.3 Huoltaja... 15 8.1.4 Nettivastaava... 16 8.1.5 Tulospalveluvastaava... 16 Seuraohje_v1_5.doc SIVU 2/25

8.2 Toimihenkilöpalkkiot ja korvaukset... 16 8.2.1 Toimihenkilöiden koulutus... 16 8.2.2 Valmentajat... 16 8.3 Valmentajakoulutukset ja tapaamiset... 17 8.4 Valmentajapalkkiot ja korvaukset... 17 8.5 Toiminta- ja jäsenmaksut... 18 8.6 Vakuutukset... 18 8.7 Lopettaminen tai muu pelaamisen este... 18 8.7.1 Lopettaminen... 18 8.7.2 Muu pelaamisen este... 19 8.8 Maksujen perintä... 19 9 TOIMINTASÄÄNTÖJÄ JA -OHJEITA... 19 9.1 Käytösohjeita kaikille... 19 9.2 Pelaajien yleisiä käytösohjeita... 19 9.3 Vanhempien yleisiä käytösohjeita... 19 9.4 Toiminta ongelmatilanteissa... 20 10 KOTIOTTELUIDEN JA TURNAUSTEN JÄRJESTÄMINEN... 20 10.1 Yksittäinen ottelu... 20 10.1.1 Toimihenkilöt ja tehtävät... 20 10.2 Turnaukset... 21 10.2.1 Toimihenkilöt ja tehtävät... 21 10.3 Toimitsijat... 22 11 KOULUTUS... 22 11.1 Seuratyöntekijät... 22 11.2 Toimihenkilökoulutus... 22 11.2.1 Toimitsijakoulutus... 22 11.3 Valmentajat... 23 11.3.1 O2 Valmentajat taso 1 (Amppariliiga, harraste- ja E, F, G juniriorijoukkueet)... 23 11.3.2 O2 Valmentajat taso 2 (C, D juniorijoukkueet)... 23 11.3.3 O2 Valmentajat taso 3 (A, B juniorijoukkueet ja aikuiset edustusjoukkueet)... 23 11.3.4 O2 Valmentajat taso 4 (tarpeen mukaan)... 23 12 SEURATOIMINNAN VUOSIKELLO... 23 13 HARJOITUS- JA OTTELUPAIKAT... 24 13.1 Harjoitusvuorojen jakaminen... 25 13.2 Harjoitusvuorojen peruuttaminen... 25 14 SEURATOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN... 25 14.1 Seuratoiminnan tyytyväisyyskysely... 25 LIITELUETTELO 1. Ulkoasuohje 2. Yhteistietoluettelo 3. Matka- ja kulukorvaushakemus 4. Valmentajakorvauskaavake 5. Toimihenkilökorvauskaavake Seuraohje_v1_5.doc SIVU 3/25

1 JOHDANTO O2-Jyväskylä ry on vuonna 2001 perustettu salibandyn erikoisseura. Seurasta käytetään nimeä O2-Jyväskylä tai lyhennettä O2JKL, joissain tapauksissa myös O2 lyhenne käy. Toiminnan lähtökohtana on tarjota tasokasta toimintaa ja innostaa nuoria sekä aikuisia liikunnalliselle elämän polulle. Vuonna 2007 alkanut junioritoiminta, joka on myöhemmin nimetty Ampparikerhoksi, on kasvattanut seuraa sekä antanut toiminnalle lisäarvoa. Ampparikerhoista on kasvanut vuosien saatossa juniorijoukkueita ja kerho sekä harrastetoiminta ovat saaneet uuden nimen Amppariliiga. Seuran harrastetoiminta toimii Amppariliiga nimellä. Amppariliiga sisältää alueelliset Amppariliiga joukkueet, lapsi-aikuinen Ampparikerhon ja Amppariliigan piirisarjajoukkueet. Toiminnassa on mukana 3-12 vuotiaita tyttöjä ja poikia. Amppariliigan toiminnasta vastaavat seuran työntekijät. Seura on panostanut koko toiminnan ajan vahvasti jäsentensä hyvinvointiin ja harjoittelun laatuun. Seurassa toimii useita koulutettuja ja hyviä valmentajia. Seuran junioritoimintaa ohjaa junioripäällikkö ja aikuisten toimintaa vedetään joukkueiden sekä seurajohdon toimesta. Seurassa toimii 5 aikuisten joukkuetta ja 2 aikuisten harrasteryhmää. Seuran aikuisjoukkueet ovat miehet 1(2.div.), miehet 2(4.div.), Miehet M35 (seniorisarja), naiset(sm), Naiset 2(2.div.), Naiset 2(4.div.) sekä ukot ja leidit (aikuisten harrasteryhmät). Seuran alaisuudessa toimii Amppariliigan lisäksi 10 juniorijoukkuetta (tytöt B1998-00, C2001-02 ja D2003-04 ja pojat B1998-99, C2000-01, D2002, D2003, E2004 x2, F2005). Junioritoiminta kasvaa koko ajan ja seuraan tulee uusia harrastajia ja joukkueita joka kausi. Kaudella 2014 15 seuran 601 jäsenestä junioreita oli jo 435. Alla oleva kuvaaja kuvaa seuran ajateltua kehityksen suuntaa. Jäsenmäärä seurassa on kasvanut kaudesta 2011 12 lähtien suunnitelmallisesti, hiukan yli odotusten. Seuraohje_v1_5.doc SIVU 4/25

2 MIKÄ ON SEURAOPAS Seuraopas on Amppariparven käsikirja. Siitä löytyy kaikki oleellinen informaatio seuran toiminnan pyörittämiseen. Yhdessä sovitut linjaukset on kirjattu seuraoppaaseen auttamaan seuraa pitämään yhtenäisyyden toiminnassa. Seuraoppaaseen pyritään kokoamaan seuran kaikki toiminnan pyörittämiseen liittyvät ohjeistukset ja toimintatavat. Oppaasta löytyy eri seuratoimijoiden tehtävät ja vastuut sekä toimintojen ohjeistukset. Seuraopasta kehitetään jatkuvasti toimintatiimien ja hallituksen johdolla. Voimassa oleva ja viimeisin versio oppaasta on seuran toimihenkilöiden saatavilla seuran toimistolta ja tiedostopalvelimelta. Seuraoppaan lisäksi joukkuetoiminnan keskeinen materiaali on lajiliiton nettisivuilla www. floorball.fi ja siellä materiaalisalkku. Seuraopas on osa seuran virallisia toimintasääntöjä. Seuraohje_v1_5.doc SIVU 5/25

3 TOIMINTA-AJATUS 3.1 Toiminta-ajatus Toiminta-ajatuksenamme on tarjota seuran jäsenille ja joukkueille tasapuolinen mahdollisuus harrastaa salibandya elinvoimaisessa ja turvallisessa toimintaympäristössä. Seurana haluamme tarjota kehittävää ja innostavaa salibandytoimintaa niin lapsille, nuorille kuin aikuisille ikään tai sukupuoleen katsomatta. Vaikka seuran keihäänkärki on naisten ja miesten edustusjoukkueet ei seura toimisi ilman laadukasta juniorityötä tai aikuisten harrastetoimintaa. Haluamme ottaa jokaisen joukkueen ja jäsenen tarpeet huomioon ja kehittää toimintaa niin, että seura toimii ja voi hyvin sekä jatkaa toimintaa tulevaisuudessakin. 3.2 Arvot Seuran tavoitteena on antaa jäsenilleen mahdollisuus ohjattuun harjoitteluun ja luoda pelaajan kehittymiselle laadukas harjoitteluympäristö. Pyrimme näkemään jokaisen seuran jäsenen tasa-arvoisena yhteisön osana ja tarjoamaan urheilullisia elämyksiä matkalla huippu- tai kuntourheilijaksi. Seuran tavoitteiden teemaat ovat: Elinvoimainen ja turvallinen toimintaympäristö Kasvattaa pelaajia salibandyn huipulle Vakavarainen seura Positiivinen julkisuus 3.3 Visiot Haluamme viedä seuramme toimintaa järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti eteenpäin. Pyrimme olemaan kokonaisvaltainen salibandyn erikoisseura, jolla on junioritoimintaa Amppariliigasta - vanhimpiin junioreihin. Amppariliigassa juniori voi harrastaa salibandyä ilman suurempia kilpailullisia tavoitteita ja seuran juniorijoukkueissa pelaaja sitoutuu lujemmin joukkueen toimintaan sekä sen kilpailullisiin tavoitteisiin. Aikuisjoukkueissa pyrimme järjestämään parhaan mahdollisen ympäristön aikuispelaajiemme ja vanhempien junioreiden kilpaurheilulle. Haluamme tarjota kehittävän ympäristön eteenpäin pyrkiville sekä kilpaurheiluun panostaville pelaajille ja valmentajille. Aikuisharrastetoiminta on seuralle myös tärkeää ja sen toiminta-ajatuksena on tarjota aikuisten kuntoliikuntaa sitä haluaville. Haluamme olla salibandyn sinettiseura. Sinetti status korostaa seuran imagoa ja korostaa tapaamme tehdä järjestötoimintaa avoimesti sekä suunnitelmallisesti. Sinettiarvot vaikuttavat eri tavalla eri ryhmissä. Seura täyttää kaikki Sinettiseurakriteerit ja on näin oikeutettu käyttämään Sinettiseuran laatumerkkiä. Seuralle on myönnetty sinettiseura status 28.4.2014. Lisätietoa: http://www.sport.fi/urheiluseura/sinettiseurat Seuraohje_v1_5.doc SIVU 6/25

4 ORGANISAATIO JA TEHTÄVÄT 4.1 Organisaatio HALLITUS - puheenjohtaja - varapuheenjohtaja - sihteeri - hallituksen jäsenet TYÖNTEKIJÄT - junioripäällikkö - tyttötoiminnan koordinaattori - valmennustoiminnan koordinaattori AIKUISJOUKKUEET - hallituksen alaisuudessa - joukkueenjohtajat - rahastovastaavat - valmentajat - muut toiminnan tukihenkilöt - edustusjoukkueet - kakkosjoukkue(et) - aikuisten harrasteryhmät JUNIORIJOUKKUEET - junioripäällikön ja toiminnan koordinaattoreiden alaisuudessa - joukkueenjohtajat - rahastovastaavat - valmentajat - muut toiminnan tukihenkilöt - F A-juniorit pojat ja tytöt AMPPARILIIGA - junioripäällikön alaisuudessa - valmentajat - Amppariliiga - lapsi-aikuinen kerho - piirisarjajoukkueet - harrastetoimintaa 3-12v tytöille ja pojille Katso seuran yhteistiedot seuran yhteistietoluettelosta (LIITE 2) tai seuran nettisivuilta Joukkueiden toimihenkilöiden tehtävät on kerrottu kohdassa 8. Joukkuetoiminnan periaatteet. 4.2 Hallituksen tehtävä Seuran asioita hoitaa hallitus, jonka puheenjohtajana toimii Seuran puheenjohtaja tai hänen ollessa estyneenä varapuheenjohtaja. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ja kolmesta (3) kuuteen (6) Seuran kokouksen valitsemaa varsinaista jäsentä. Hallitukselle valitaan kahdesta (2) neljään (4) varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan sihteerin ja muut tarvittavat hallituksen toimihenkilöt. Hallituksen puheenjohtajana toimii Seuran puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Seuraohje_v1_5.doc SIVU 7/25

Hallituksen toimintakausi on 1.11. - 30.10. välinen aika. Hallituksen tehtävänä on suunnitella, organisoida ja valvoa seuran toimintaa. 4.3 Junioripäällikkö (työntekijä) Vastaa seuran junioritoiminnan kehittämisestä yhdessä seuran hallituksen kanssa. Vastaa juniorivalmentajien rekrytoinnista ja kouluttamisesta sekä organisoi seuran Amppariliigaa, iltapäiväkerhoja, leirejä ja kehittää niiden toimintaa. Toimii valmentajana seuran kerhoissa ja kaupungin iltapäiväkerhoissa. Osallistuu seuran junioritoiminnan kehittämiseen ja toiminnan toteuttamiseen. 4.4 Tyttötoiminnan koordinaattori (työntekijä) Vastaa seuran tyttöjunioritoiminnan kehittämisestä yhdessä junioripäällikön ja seuran hallituksen kanssa. Osallistuu juniorivalmentajien rekrytointiin ja kouluttamisesta. Toimii valmentajana seuran kerhoissa ja joukkueissa sekä kaupungin iltapäiväkerhoissa. Osallistuu seuran junioritoiminnan kehittämiseen ja toiminnan toteuttamiseen. 4.5 Valmennustoiminnan koordinaattori (työntekijä) Vastaa seuran valmennustoiminnan kehittämisestä ja kouluttamisesta. Ylläpitää valmentajarekisteriä ja koordinoi seuran valmentajien koulutusta. Järjestää ja toteuttaa seuran valmennuskoulutuksen. 5 TALOUS 5.1 Talousrakenne SEURA - hallituksen henkilöt jäseniä - hallitus vastuussa taloudesta TILITOIMISTO - vastaa kirjanpidosta ja laskutuksesta - seura vastaa rekistereistä ja joukkueiden ohjeistamisesta AIKUISJOUKKUEET - pelaajat, valmentajat ja toimihenkilöt seuran jäseniä - joukkueenjohtajat ja rahastovastaavat vastuussa joukkueen taloudesta JUNIORIJOUKKUEET - pelaajat, valmentajat ja toimihenkilöt seuran jäseniä - joukkueenjohtajat ja rahastovastaavat vastuussa joukkueen taloudesta AMPPARILIIGA - pelaajat ja valmentajat seuran jäseniä - junioripäällikkö ja hallitus vastuussa taloudesta Seuran tilikausi alkaa 1.6. ja päättyy 31.5. Seuraohje_v1_5.doc SIVU 8/25

Seura on jakanut toimintakauden kolmeen jaksoon. - 1. jakso kesäkuu syyskuu (1.6. 30.9.) on 4kk - 2. jakso lokakuu tammikuu (1.10. 31.1.) on 4kk - 3. jakso helmikuu toukokuu (1.2. 31.5.) on 4kk Seuran jokainen joukkue on oma tulosvastuullinen yksikkönsä, jota johtaa joukkueenjohtaja yhdessä rahastovastaavan kanssa. Joukkueet laativat budjetin ja toimivat sen puitteissa. Kauden budjetti luodaan seuran toimittamalle budjettipohjalle ja se on hyväksytettävä hallituksella ennen varsinaista toteuttamista. Joukkueet laativat budjetin tueksi kassavirtasuunnitelman. Kassavirtasuunnitelmasta nähdään milloin rahaa joukkueelle on tulossa ja milloin sitä menossa. Suunnitelmassa on huomioitava, että toiminnan kannalta riittävä määrä rahaa on joukkueen käytössä. Kassavirtasuunnitelma tehdään toimintakauden jaksottelun mukaisesti. Kaikki seuran toiminnassa mukava olevat pelaajat, toimihenkilöt tai seuran harjoituksissa käyvät pelaajat maksavat seuralle jäsenmaksua kausittain. Jäsenmaksun suuruus päätetään seuran kevätvuosikokouksessa. Jäsenmaksu kerätään ensimmäisen kuukauden aikana toiminnan aloittamisesta tai ensimmäisen kausimaksun yhteydessä. 5.2 Jäsenmaksut Seuran kevätkokouksessa esitellään ja hyväksytään seuraavan toimintakauden jäsenmaksut. Jäsenmaksu kaudelle 2015-16: Joukkuepelaajat / -valmentajat 40 Harrastepelaajat / kerholaiset / Amppariliiga / joukkueiden johtajat ja rahastonhoitajat 20 (harraste: mm. leidit, ukot, M35 seniorit) Amppariliigan valmentajat 10 Sisaralennus alle 18 vuotiaat -10 / sisar, vanhimmasta maksetaan täysi maksu 5.3 Sponsorointi ja yhteistyökumppanuudet Seuran hallitus on ylin päättävä taho sponsorointi ja yhteistyösopimuksia tehdessä. Seuraa koskevat yhteistyösopimukset kulkevat aina seuran hallituksen kautta. Joukkueiden tulee informoida seuran hallitusta tekemistään yhteistyösopimuksista. Seura voi evätä joukkueen sponsorin, jos se on seuran toiminnan vastaista tai kilpailevaa toimintaa seuran tekemän sponsorin kanssa. Seuran yhteistyökumppanuudet voidaan jakaa kolmeen tasoon: Ylin taso on seuran sopimat sponsorointi ja yhteistyösopimukset, jotka koskevat koko seuran toimintaa ja kaikkien on niitä noudatettava. Varustesopimukset tms. Joukkuetaso, jossa sponsori tukee joukkueen toimintaa saamaansa näkyvyyttä vastaan. Kummipelaajat, joissa sponsori tukee yhtä tai useampaa pelaajaa. Näissä tapauksissa on aina muistettava mahdollinen palkkion tai palkan syntyminen. On selvitettävä kuka maksaa kumppanuudesta syntyvät kustannukset. Sponsori voi olla myös koko joukkueen kassaa kartuttava vaikka painatus olisi vain yhden pelaajan paidassa. Seuraohje_v1_5.doc SIVU 9/25

Seura suosii ja kannustaa tekemään koko joukkuetta tai seuraa hyödyntäviä sopimuksia. Kaikkien seurantoimijoiden, pelaajien, joukkueiden ja kerhojen on kunnioitettava tehtyjä sopimuksia ja toimittava niin ettei omalla toiminnallaan aiheuta vahinkoa seuralle tai yhteistyökumppanille. 6 VIESTINTÄ 6.1 Yleistä Viestintä medialle, sekä seuran sisällä on erittäin tärkeää. Seuran viestinnästä vastaavat puheenjohtaja, varapuheenjohtajaa ja seuratyöntekijät. Joukkueiden viestinnästä vastaavat joukkueenjohtaja, valmentajat tai muu joukkueen vastuuhenkilö. 6.2 Kotisivut Kotisivut ovat seuran tärkein viestintäväline. Jokainen joukkue vastaa oman joukkueen viestinnästä ja uutisoinnista. Tavoitteena on, että jokaisella joukkueella on aina omilla sivuilla päivitetty tieto pelaajista, toimihenkilöistä, otteluista ja harjoituksista. Lisäksi positiivista näkyvyyttä tuo lyhyet otteluraportit, sekä kuvat joukkueen otteluista. Edustusjoukkueiden otteluista sivuille tulee tehdä erikseen ottelumainos. Seuran toimistolta saa ohjeistuksen nettisivujen päivittämiseen. Opastus hoituu puhelimitse tai toimistolla, eikä vie paljon aikaa. Moni oppii päivittämisen myös omatoimisesti. Jokainen nettivastaava saa tunnukset seuran toimistolta. Lisäksi kotisivuilta löytyy toimihenkilöille palsta! josta löytyy uusimmat materiaalit ja asiakirjat. 6.3 Sähköposti Seura käyttää sähköpostia aktiivisesti tiedottamisessa. Amppariposti lähetetään aina tarpeen mukaan kaikille seuran jäsenille. Postissa on tietoa tulevista tapahtumista, leireistä, peleistä ja turnauksista ym. tiedotettavista asioista. Seura ja joukkueet pyrkivät tiedottamaan jäseniä sähköisesti ja laskut lähetetään mieluiten sähköpostilla. 6.4 Joukkueet Joukkueiden virallinen tiedotus tapahtuu sähköpostilla, puhelimella ja nettisivuilla. Seuran taloushallinta järjestelmä mm. lähettää laskut ja muistutuksen seuralle ilmoitettuun sähköpostiin. On muistettava ilmoittaa seuran tietoon sellainen sähköpostiosoite jota luetaan säännöllisesti. Puhelinnumeroa käytetään yleensä kiireellisissä tapauksissa. Jäsenen on myös itse huolehdittava, että tiedot ovat seuralla oikein. Näin pysyy mukana seuran ja joukkueen suunnalta tulevasta tiedotuksesta. 6.5 Nimenhuuto Jokaisella joukkueella on käytössä oma nimenhuuto.com sivustonsa. Sivusto on tarkoitettu joukkueen sisäiseksi tiedotuskanavaksi harjoituksista, tapahtumista ja muista Seuraohje_v1_5.doc SIVU 10/25

joukkueen asioista. Sivustoa käytetään lisäksi harjoituksiin ja tapahtumiin ilmoittautumiseen. 6.6 Tiedottaminen koko seuraa koskevissa asioissa Tapauksissa joissa tiedon sisältö koskettaa koko seuraa tai on vakavuudeltaan ja uutisarvoltaan mittava, hoitaa seuran hallitus tiedotteen laatimisen. Näissä tapauksissa esim. pelaajan vakava loukkaantuminen seuran tapahtumassa tms. on oltava välittömästi yhteydessä seuran puheenjohtajaan. varapuheenjohtajaan tai hallituksen jäseneen. 7 URHEILUTOIMINTA 7.1 Pelaajapolku ikä 3 12 vuotta Pelaaja mukaan toimintaan Amppariliigaan mahdollisuus harrastaa 1-3krt/vko Mahdollisuus jatkaa kerhossa tai siirtyä mukaan joukkuetoimintaan ikä 8 15 vuotta Lasten ja nuorten joukkuetoiminta F, E, D ja C juniorit ikä 8 18 vuotta Lasten ja nuorten harrastetoiminta (Ampparit) Edustusjoukkueet, B ja A juniorit, Naiset ja Miehet Aikuisten harrastejoukkueet 7.2 Mukaan toimintaan Toimintaan liitytään mukaan täyttämällä ilmoittautumiskaavake, jossa toimintaan mukaan pyrkivältä kysytään seuran jäsenrekisteriin tarvittavat tiedot. ilmoittautumiskaavakkeen täytön yhteydessä toimintaan mukaan pyrkivä hyväksyy seuran toimintatavat ja säännöt. Amppariliigassa junioripäällikön ja joukkueissa vastuuvalmentajan sekä joukkueenjohtajan on hyväksyttävä pelaaja liittyminen toimintaan. Hallitus hyväksyy toimintaan pyrkivän pelaajan jäsenyyden hallituksenkokouksessa. Liittyminen seuran jäseneksi (toimintakausi 1.6.-31.5.): Junioripäällikkö tai joukkueenjohtaja ottaa ilmoituksen vastaan o sähköinen nettilomake ilmoittautumiseen Jäsenelle lähetetään ilmoitus liittymisestä Joukkueen toimintamaksut ja seuran jäsenmaksu laskutukseen Seuraohje_v1_5.doc SIVU 11/25

Seuran hallitus hyväksyy uuden jäsenen liittymisen tai eroamisen. Liittyminen tapahtuu yllä mainitulla tavalla ja eroaminen tapahtuu ilmoittamalla kirjallisesti siitä junioripäällikölle, joukkueenjohtajalle tai suoraan puheenjohtajalle. Mikäli sopivaa harrasteryhmää tai joukkuetta ei meinaa löytyä tulee olla yhteydessä seuran toimistolle ja yhdessä pyrimme sellaisen löytämään. 7.3 Amppariliiga Amppariliiga pitää sisällään Amppariliiga-, piirisarjajoukkueet ja lapsi-vanhempi kerhon. Amppariliiga toimii kerran viikossa aina 60min kerrallaan. Toimintaa on syyskuun alusta aina huhtikuulle asti. Koulujen loma-aikoina ja pyhäpäivinä ei Amppariliigaa pidetä. Amppariliigassa puolet ajasta harjoitellaan yleisiä liikunnallisia taitoja sekä salibandyssä tarvittavia lajitaitoja ja toinen puolikas ajasta pelataan. Jokaisen kerran alussa pidetään nimenhuuto, josta siirrymme luonnollisesti leikkien ja pelien kautta harjoittelemaan sekä pelaamaan. Päätämme jokaisen kerhon aina lyhyeen palaute ja tsemppaus tilanteeseen. Jokainen pelaaja voi osallistua oman motivaationsa mukaisesti. Ensisijaisesti Amppariliigassa osallistutaan yhteen kerhoon, mutta mahdollisuutta 1-2 lisäkerhoon tarjotaan. 7.4 Ampparileirit Seura järjestää kauden aikana erilaisia leirejä joihin voi ilmoittautua kuka tahansa, myös seuran ulkopuolinen ei jäsenenä oleva. Seuralla on kauden aikana mm. Amppari kesäleiri ja -talvileiri. Leirit järjestetään mahdollisuuksien mukaan, samaan aikaan kaikilla kausilla. 7.5 Joukkuetoiminta Seuran joukkueiden toiminta on sitoutunutta salibandy toimintaan. Joukkueiden pelaajat sitoutuvat harjoittelemaan säännöllisesti ja osallistumaan muihin joukkueen tai seuran toimintoihin aktiivisesti. Joukkueen perustamisen lähtökohtana tulee olla pelaajien halu harjoitella ja pelata sarjapelejä. Jokaisella joukkueella tulee olla vastuuvalmentaja, joukkueenjohtaja, rahastonhoitaja ja tarvittavat toiminnan tukihenkilöt. Vastuuvalmentaja yhdessä joukkueenjohtajan kanssa suunnittelee ja toteuttaa toiminnan. Uudet perustettavat joukkueet kasataan kevään aikana. Joukkueeseen haluavat joukkuetoimintaa aloittelevat pelaajat harjoittelevat Amppariliigan lisäksi noin yhden kerran kuussa. Näin joukkue saadaan alulle ennen kesää ja mahdollisimman paljon pelaajia mukaan rinkiin. Syksyllä joukkueen tulee olla lopullisesti kasassa ja iskussa sarjan aloitukseen. Kauden alussa päätetään mitä sarjaa joukkue pelaa ja mihin turnauksiin joukkue osallistuu kauden aikana. Joukkue kerää rahaa mahdollisiin turnausmaksuihin ja muihin juokseviin menoihin. Joukkueen päättäessä osallistumisestaan ylimääräisiin turnauksiin, kaikilla pelaajilla on mahdollisuus lähteä kyseisiin tapahtumiin ja koko joukkue kerää varoja reissuun. Seuraohje_v1_5.doc SIVU 12/25

7.6 Aikuisten harrastetoiminta Seuralla on aikuisten harrastetoimintaa miehissä ja naisissa. Harrastetoiminnan tarkoituksena on tarjota mahdollisuutta mukavaa ja leppoisaa harrastamista Amppariseurassa. 7.7 Ulkoasu ja varusteet Seuran pelaajien ja toimihenkilöiden tulee noudattaa varusteiden, kuten peliasujen, lämmittelyasujen ja ulkoiluasujen käytössä ulkoasuohjetta (LIITE 1). Seuran toiminnassa mukana olevalla pelaajalla tai toimihenkilöllä ei ole oikeutta poiketa ulkoasuohjeen esittämistä asioista ilman seuran hallituksen suostumusta. Ohjeen tarkoituksena on luoda seuralle tunnistettava imago ja korostaa seuraidentiteettiä. 7.8 Junioreiden harjoitusmäärät Amppariliigassa harjoitellaan pääsääntöisesti kerran viikossa (1h), mutta innokkaimmilla tarjotaan mahdollisuutta 1-2 lisäkertaan viikossa. Juniorijoukkueet harjoittelevat 2 6 kertaa viikossa riippuen joukkueen tavoitteista. Mikäli joukkueet haluavat harjoitella vielä aktiivisemmin on siitä oltava seuran ja joukkueen vanhempien yhteinen hyväksyntä. 7.9 Palkitseminen Seura palkitsee vuosittain kauden päättyessä seuran toimijoita seuraavin palkinnoin: Vuoden joukkue Vuoden valmentaja Vuoden Ampparikerhovalmentaja Vuoden seura-aktiivi Vuoden toimihenkilö Vuoden Ampparikerholainen Juniorijoukkueista palkitaan pelaajia seuraavasti Paras pelaaja Kehittynein pelaaja O2 pelaaja Joukkueet voivat halutessaan lisäksi palkita oman joukkueen pelaajien ja toimihenkilöitä omissa kauden päättäjäisissä. 7.10 Drop-out ja lopettaminen Mitä vanhemmaksi nuori kasvaa, kasvavat samalla odotukset hänen ympärillään. Kodin, koulun ja tavoitteellisen harrastuksen toteuttaminen saattaa muodostua suureksi haasteeksi. Pelaaja voi kokea, että ei pysty pärjäämään joukkueen mukana ja peliaikaa ei tule omiin vaatimuksiin nähden tarpeeksi. Asia on erittäin monimutkainen, koska siihen vaikuttavat niin monet asiat nuoren ympärillä. Harjoittelun määrä, sitoutuminen, valmentajan ja pelaajaan suhde sekä mahdolliset kasvuun liittyvät haasteet. Ylipäätään nuorten kehittyminen tapahtuu hyvinkin eri tahtiin. Tärkeintä tässä kokonaisuudessa on valmentajan suhtautuminen asiaan. Valmentajan on hyvä keskustella pelaajien kanssa 1-3 kertaa vuodessa syvällisemmin. Näin muodostuu yhteinen näkemys siitä mikä on toiminnan tarkoitus. Seuraohje_v1_5.doc SIVU 13/25

Kaikesta huolimatta voi lopettaminen tai joukkueesta tippuminen tapahtua milloin vaan. Tässä vaiheessa valmentajan rooli on tärkeä. Seura haluaa kannustaa nuoria urheilemaan ja pyrkiikin tarjoamaan hyvin monenlaista toimintaa. Esimerkiksi Amppariliigaa tai joukkuetoimintaa. Valmentajan on hyvä pyrkiä tarjoamaan ja kannustamaan lopettavaa pelaajaa hakeutumaan siinä tilanteessa itselleen sopivampaan toimintaan. 7.11 Seuran jäsenyyden purkaminen Jäsenyys seuraan syntyy, kun pelaaja tai toimihenkilö liittyy seuran toimintaan ja täyttää liittymiskaavakkeen. Henkilön jäsenyys hyväksytään seuraavassa hallituksen kokouksessa. Jäsenyyskausi on 1.6.-31.5. Mikäli seuran jäsen ei jatka seurassa ja/tai ei halua jatkaa jäsenyyttään seuraavalle kaudelle. Tulee siitä ilmoittaa kirjallisesti, joukkueenjohtajalle tai junioripäällikölle sekä seuran hallitukselle. Yhdistyslaki määrittelee seuraa pitämään kirjaa jäsenistä ja käsittelemään liittymiset sekä eroamiset hallituksen kokouksessa. 8 JOUKKUETOIMINNAN PERIAATTEET 8.1 Toimihenkilöt ja tehtävät 8.1.1 Joukkueenjohtaja Joukkueenjohtaja on pelaajien vanhempien valitsema henkilö, joka yhteistyössä muiden joukkueen toimihenkilöiden kanssa vastaa joukkueen toiminnasta kauden aikana. Joukkueenjohtajan tulee tehtäviä hoitaessaan esiintyä ja käyttäytyä esimerkillisesti ja seuran kasvatuksellisia linjauksia noudattaen, sekä noudattaa tehtävässään lakeja ja asetuksia, SSBL:n sääntöjä sekä seuran periaatteita. 8.1.1.1 Joukkueenjohtajan tehtävät Toimii tiedonvälittäjänä joukkueen ja seuran sekä pelaajien, vanhempien ja valmentajien välillä. Hoitaa tarvittaessa tiedottamisen myös seuran hallinnolle. Osallistuu vastuuvalmentajan kanssa joukkueen kausisuunnitelman tekoon. Laatii yhdessä rahastonhoitajan kanssa joukkueelle kausisuunnitelmaa tukevan talousarvion ja kassavirtasuunnitelman. Kutsuu joukkueen vanhemmat kokoukseen vähintään 2 3 kertaa kaudessa ja toimii kokouksen puheenjohtajana. Vastaa joukkueen omatoimisen varainhankinnan suunnittelusta ja hankintatoimenpiteistä. Vastaa peliasujen ja muiden seura-asujen hankinnoista ja painatusten organisoinnista ulkoasuohjeen mukaisesti. Huolehtii ja vastaa siitä, että kaikki joukkueen pelaajat ja toimihenkilöt ovat asianmukaisesti ja ajoissa lisenssivakuutettu ja muuten edustuskelpoisia seurassa. Toimii matkanjohtajana ottelu-, turnaus- ja harjoitusmatkoilla; varaa kuljetukset ja järjestää ruokailut, sekä tarvittaessa yöpymiset. Toimittaa pelaajaluettelon ajallaan ja kuittaa ottelupöytäkirjan. Toimii kotiotteluissa ns. turnausisäntänä; huolehtii riittävän määrän toimitsijoita otteluihin ja sopii pukuhuonejärjestelyt ottelupaikan vastaavan kanssa, lähettää turnauskutsut vierasjoukkueille, järjestää mahdolliset ruokailut, ilmoittaa otteluiden Seuraohje_v1_5.doc SIVU 14/25

lopputulokset tulospalveluun ja postittaa heti seuraavana arkipäivänä ottelupöytäkirjat liiton aluetoimistoon. Osallistuu joukkueen kurinpitotoimiin yhdessä joukkueen muun johdon kanssa. Huolehtii seuran hallinnon antamista muista mahdollisista tehtävistä. Sovittaessa yllämainittuja tehtäviä voidaan jakaa muiden toimihenkilöiden kanssa. Joukkueenjohtajan on oltava seuran jäsen ja hän on oikeutettu saamaan joukkueelta tehtävästään kohtuullisen, seura linjauksen mukaisen korvauksen. Joukkueenjohtajan sijaisena voi tarvittaessa toimia joku muu nimetty henkilö. Henkilö voidaan nimetä vanhempien kokouksessa tai joukkueen toimihenkilöt voivat sopia siitä keskenään. 8.1.2 Rahastonhoitaja Rahastonhoitaja on joukkueen pelaajien huoltajien valitsema henkilö joka vastaa joukkueen talouden hoidosta. Rahastonhoitajan tulee tehtävässään noudattaa lakeja ja asetuksia sekä seuran toimintaperiaatteita. Rahastonhoitaja toimii seuran taloussuunnitelman mukaisesti ja seuraa joukkueen taloutta yhdessä hallituksen ja tilitoimiston kanssa. 8.1.2.1 Rahastonhoitajan tehtävä Laatii yhdessä joukkueenjohtajan kanssa joukkueen kausibudjetin ja kassavirtasuunnitelman käyttäen seuran budjetointilomaketta Hoitaa joukkueen laskutusta yhdessä tilitoimiston kanssa Valvoo kausimaksujen kertymistä pelaajakohtaisesti Skannaa tositteet ja laskut ja toimittaan ne seuran taloudenhallinta ohjelman kautta maksettavaksi. Tarvittaessa voi toimittaa tositteen tilitoimistoon tai talouspostiin (talous@o2-jkl.fi) Seuran hallitus ja tilitoimisto opastaa sekä kouluttaa joukkueiden rahastonhoitajia tarpeen mukaan Huolehtii seuran hallinnon antamista muista mahdollisista tehtävistä Rahastonhoitajan on oltava seuran jäsen ja hän on oikeutettu saamaan joukkueelta tehtävästään kohtuullisen, seuran linjauksen mukaisen korvauksen. 8.1.3 Huoltaja D-junioreista, aina nuorimpaan ikäkausijoukkueeseen asti, pelaajien vanhemmat ovat vuorollaan huoltajavuorossa. Joukkueenjohtaja laatii tarvittaessa listan huoltajavuoroista. Huoltajia on aina pelireissuilla mukana vähintään yksi. Vanhemmat voivat keskenään vaihtaa laadittuja huoltajavuoroja. C-junioreissa lähtien olisi hyvä olla jo kiinteät huoltajat. 8.1.3.1 Huoltajan tehtävät Huolehtia joukkueen yhteisistä tavaroista: pallokassi, ensiapulaukku, juomapullot ja arvoesineet Toimia valvojana pelireissuilla yhdessä muiden toimihenkilöiden kanssa Vastaa pelaajien varustehuollosta, sekä huoltotoimenpiteistä. Päivittää joukkueen huoltovarusteita ja täyttää vajaavaisuuksia (pallot, ensiapulaukku, juomapullot) Seuraohje_v1_5.doc SIVU 15/25

8.1.4 Nettivastaava Jokaisesta joukkueesta tulee löytyä henkilö, joka vastaa nettisivujen päivittämisestä oman joukkueen osalta. Seuran toimistolta saa ohjeistuksen nettisivujen päivittämiseen. Opastus hoituu puhelimitse tai toimistolla, eikä vie paljon aikaa. Moni oppii päivittämisen myös omatoimisesti. Jokainen nettivastaava saa tunnukset seuran toimistolta. 8.1.4.1 Nettivastaavan tehtävät Päivitettäviä asioita nettisivuille ovat: Pelaajalistat (ilmoittautumislomakeen kautta tuleva tieto) Tulevien otteluiden lisäys Otteluiden tulosten päivittäminen Mahdolliset otteluraportit Otteluraportin kirjoittaja pitää huolen, että teksti on hyvän maun mukainen ja innostava. Omaa joukkuetta, vastustajaa tai tuomaria loukkaavaa tekstiä ei hyväksytä. Otteluraportit ovat hyvä keino viestittää joukkueelle esimerkiksi pelillisiä tai mentaalisia asioita. 8.1.5 Tulospalveluvastaava Salibandyliiton kotiotteluista tai -turnauksista tehdään aina ilmoitus otteluiden lopputuloksesta liiton tulospalveluun. Reaaliaikainen tulospalvelu tehdään yksittäisistä otteluista liiton tulospalvelujärjestelmällä. Ohjeet tulospalveluun löytyvät salibandyliiton materiaalisalkusta. Tunnukset järjestelmään saadaan myös salibandyliitolta. Turnausotteluiden tulosten ilmoittamisen salibandyliittoon tekee joukkueenjohtaja. 8.2 Toimihenkilöpalkkiot ja korvaukset Seurassa toimivien toimihenkilöiden palkkiot haetaan erillisellä toimihenkilön korvauskaavakkeella. Korvauskaavake toimitetaan taloushallintaohjelman kautta hyväksyttäväksi juniorijoukkueista junioripäällikölle ja aikuisjoukkueista seuran puheenjohtajalle. Lisäksi joukkueenjohtaja, rahastonhoitaja sekä huoltaja on oikeutettu saamaan veloituksetta seuran toimihenkilöasusteet itselleen. Joukkue kustantaa asusteet. 8.2.1 Toimihenkilöiden koulutus Seura kouluttaa kaikki toimihenkilöt asianmukaisesti, jotta he voivat hoitaa joukkueiden ja seuran asioita. Seuran toimintaoppaat ja materiaalit ovat toimihenkilöille saatavilla sähköisesti seuran sivuilla. Seura järjestää toimihenkilöille vuosittain tapaamisia joissa keskustellaan seuratoiminnasta sekä esitellään seuran toimintastrategiaa sekä mahdollisia muutoksia. 8.2.2 Valmentajat Edustusjoukkueiden (B-, A-juniorit, Naiset, Miehet) valmentajat valitaan pääsääntöisesti 1 2 kaudeksi kerrallaan. Juniorijoukkueiden ja Ampparikerhojen valmentajat ovat pääsääntöisesti junioreiden vanhempia jotka aloittavat yleensä valmentamisen Ampparikerhoissa, joista siirtyvät lapsen mukana juniorijoukkueisiin. Seuraohje_v1_5.doc SIVU 16/25

Hallitus, junioripäällikkö, juniorivastaava ja joukkueiden toimijat pyrkivät yhdessä rekrytoimaan jokaiseen joukkueeseen vastuuvalmentajan. Valmentajat rekrytoidaan joukkueen toiminnan tasosta ja vaatimuksista riippuen pelaajien vanhemmista tai seuran aikuis- tai junioripelaajista. Seura ja joukkueet vastaavat valmentajien palkkioista. Seura vastaa valmentajien kouluttamisesta erikseen sovituin periaattein (kts. Koulutus). Valmentajien tehtävä on auttaa kaikkia joukkueen pelaajia kehittymään kauden aikana. Valmentamisessa tulee ottaa aina huomioon yksilöllisyys. Valmennustoiminta nojaa seuran perusarvoihin ja valmennuksessa korostetaan kasvatuksellisia sekä opetuksellisia tavoitteita. Vastuuvalmentajalla on vastuu kaikesta joukkueen harjoitteluun ja pelaamiseen liittyvästä toiminnasta. 8.2.2.1 Vastuuvalmentajan tehtävät Kausisuunnitelma yhdessä joukkueenjohdon sekä junioripäällikön kanssa Yksittäisen harjoituskerran suunnittelu Joukkueen nimeäminen, peluuttaminen ja pelitaktiikan suunnittelu otteluihin Otteluiden ja harjoitusten johtaminen Joukkueen kurinpitovelvollisuus yhdessä muun joukkueen johtoryhmän kanssa Läsnäolovelvollisuus joukkueen tapahtumissa Toimintakertomuksen laadinta yhdessä joukkueenjohtajan kanssa Osallistumisvelvollisuus valmentajien tilaisuuksiin Itsensä kehittäminen valmentajana ja kasvattajana, valmentajan tulee kaikissa toimissaan olla esimerkillinen joukkueen muille jäsenille sekä toimia seuran yhteiskuvaa nostavasti Osallistumisvelvollisuus vanhempien palavereihin sekä vanhempien informointi ajoittain joukkueen harjoittelusta ja toiminnasta Pitää pelaajien kanssa henkilökohtainen kehittymisenseuranta keskustelu 1 3 kertaa vuodessa (D-juniorit ja vanhemmat). Noudattaa seuran asettamia valmennuksellisia linjauksia Yhteistyö median kanssa Vastuuvalmentaja vastaa joukkueen valmentamisesta. Apuvalmentaja toimii vastuuvalmentajan apuna kauden aikana. 8.3 Valmentajakoulutukset ja tapaamiset Seura järjestää kauden aikana koulutussuunnitelman mukaisesti eritasoisia valmentajakoulutuksia. Aiheet koulutuksiin valitaan tarpeen mukaan. Valmentajille järjestetään vuodessa valmentajakerho tapaamista, joissa käsitellään valmennuksellisia aiheita sekä jaetaan tietoa valmentajien kesken. Seura tekee yhteistyötä myös muiden seurojen kanssa ja tiedottaa yleisesti kaikille valmentajilleen järjestettävistä valmentajakoulutuksista. 8.4 Valmentajapalkkiot ja korvaukset Seurassa toimivien valmentajien palkkiot haetaan erillisellä valmentajakorvauskaavakkeella. Korvauskaavake toimitetaan Amppariliigassa Seuraohje_v1_5.doc SIVU 17/25

junioripäällikölle ja joukkueista aina rahastonhoitajalle. He laittavat palkkion maksuun seuran talousohjelman kautta. 8.5 Toiminta- ja jäsenmaksut Liittyessään seuran harrasteryhmään tai joukkueen toimintaan pelaaja / pelaajan maksuista vastaava sitoutuu osallistumaan ryhmän/joukkueen toiminnan mukaisten kulujen maksamiseen. Pelaaja maksaa joukkueen kausibudjetin mukaisen toimintamaksun ja seuran jäsenmaksun. Jäsenmaksu maksetaan aina ensimmäisen toimintamaksun yhteydessä, vähintään 1kk toimintaan liittymisestä. Jokainen seuran toiminnassa mukana olevan ja seuran vuoroja käyttävän on oltava seuran jäsen ja osallistuttava toimintamaksujen maksamiseen. On erittäin tärkeää, että kaikki maksut maksetaan talousohjelman mukaisen laskun mukaan. Muuten kirjanpito ja laskujen seuranta on mahdotonta. Myös pienet suoritukset olisi hyvä maksaa asianmukaisella viitteellä, mutta vähintään erittäin selkeällä ja yksilöitävällä viestillä (kuka maksaa, mistä maksetaan ja kustannuspaikka). Seurassa on yli 600 jäsentä ja se tekee kauden aikana seuran tilillä useita satoja suorituksia. Tällä on suuri työllistävä vaikutus ja viitemaksut ovat kirjanpidon sekä toiminnan seurannan kannalta erittäin tärkeitä. SSBL-lisenssi ja vakuutus eivät sisälly toimintamaksuun, paitsi Amppariliigassa. Leireille otetaan oma leirivakuutus, mikäli sellaista ei osallistujalla ole. 8.6 Vakuutukset Pelaajan on otettava vakuutus liiton kilpailumääräyksissä määrätyllä tavalla, paitsi Amppariliigassa. 8.7 Lopettaminen tai muu pelaamisen este 8.7.1 Lopettaminen Pelaajan / pelaajan toimintamaksuista vastaavan henkilön tulee informoida kirjallisesti joukkueen toimihenkilöille tai junioripäällikölle lopettamisesta, tämä päiväys määritellään ns. irtisanoutumiseksi joukkueen toiminnasta. Samalla tulee kertoa eroaako jäsen seurasta. Johtuen joukkueen kulujen kohdistumisesta etupainotteisesti sekä pakollisista kausikohtaisista sitoutumisista mm. sarjoihin, vuoroihin sekä toimihenkilöihin, pelaajan lopettaessa määräytyvät toimintamaksut seuraavalla tavalla: Toimintamaksujen suuruus lasketaan siten, että pelaajan / pelaajan kausimaksuista vastaavan henkilön tulee maksaa ajallisesti vielä 2kk ajan kausimaksuja. Mikäli pelaaja lopettaa tammikuun aikana tai tämän jälkeen, tulee hänen maksuista vastaavan henkilön suorittaa kausimaksut kokonaisuudessaan kauden loppuun saakka. Edustusjoukkueissa toimitaan pelaajasopimukseen kirjattujen ehtojen mukaan. Amppariliigassa maksetaan koko kausi kerrallaan, mutta painavasta syystä voidaan ennen joulukuuta tehdyn irtisanomisen myötä maksaa 1/3 kerhomaksusta takaisin. Seuraohje_v1_5.doc SIVU 18/25

8.7.2 Muu pelaamisen este Pelaajan loukkaannuttua tai sairastuttua tavalla, joka estää hänen pelaamisen ja harjoittelemisen joukkueessa on pelaajan / pelaajan toimintamaksuista vastaavan henkilön informoitava siitä kirjallisesti joukkueenjohtajalle. Maksajalla on oikeus hakea maksuista vapautumista, mikäli pelaaminen ja harjoittelu ovat estyneet loukkaantumisen tai sairastumisen vuoksi vähintään 2 kk ajan. Maksuvapautta saa kahden kuukauden jälkeen estymisen ilmaannuttua kauden loppuun saakka. Lääkärin on todettava ja annettava lausunto pelaajan pelikyvyttömyydestä tai pelaamisen estävästä sairaudesta. Tätä kohtaa sovelletaan myös pelaajan muuttaessa toiselle paikkakunnalle. 8.8 Maksujen perintä Seuralla on oikeus periä maksamattomat toiminta-, varuste- ja jäsenmaksut takautuvasti korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine korkoineen. Esisijaisesti maksut ja niiden perintä pyritään hoitamaan huomautuksin, joista peritään huomautusmaksu 5 euroa. Äärimmäisessä tapauksessa seura turvautuu perintätoimiston palveluihin. 9 TOIMINTASÄÄNTÖJÄ JA -OHJEITA 9.1 Käytösohjeita kaikille Kohtelemme kaikkia tasapuolisesti, emme kiusaa, pilkkaa tai arvostele ketään. Tulemme sovittuna aikana paikalle. Pyrimme pitämään ilmapiirin harjoituksissa niin hyvänä, että niihin on mukava kaikkien tulla. 9.2 Pelaajien yleisiä käytösohjeita Kuuntelen ja noudatan annettuja ohjeita. Muistan tervehtiä pelikavereita, valmentajia sekä muita joukkueen jäseniä. En häiritse pelikaverini harjoittelua tai pelaamista. En kiroile, enkä puhu asiattomia. En pilkkaa oman tai vastustajajoukkueen pelaajia. En yritä vahingoittaa kanssapelaajaa käyttämällä vääriä keinoja. Opettelen ymmärtämään salibandyn sääntöjä, etenkin itseäni koskevat pelisäännöt. Pidän huolta omista ja joukkueen yhteisistä varusteista. Sitoudun tekemään huolella valmentajan ohjeiden mukaisesti koko harjoituksen, joka sisältää alkulämmittelyn, oheisharjoituksen, saliharjoituksen ja loppuverryttelyn. Lisäksi opettelen tekemään huoltavat harjoitukset omalla ajalla. Ilmoitan etukäteen valmentajalle, jos en pääse harjoituksiin tai peliin. 9.3 Vanhempien yleisiä käytösohjeita Opastamme esimerkillämme lapsia käyttäytymään asianmukaisesti vastustajia ja omia joukkuetovereita kohtaan. Emme puutu valmentamiseen. Luomme kannustavan ja positiivisen ilmapiirin kotona. Opetamme lapsille myös lepäämisen ja ravinnon merkityksen urheilua varten. Emme esiinny päihtyneenä, emmekä käytä alkoholia harrastuksen parissa, emmekä tupakoi tai käytä nuuskaa hallin välittömässä läheisyydessä. Seuraohje_v1_5.doc SIVU 19/25

Joukkueen tapahtumista, maksuista yms. tiedotetaan sovitulla tavalla - vanhempien tehtävä on pitää huolta näiden asioiden muistamisesta ja noudattamisesta omalta osaltaan. Pidämme huolta siitä, että pelaajien koulutehtävät tehdään ajallaan. Peli/turnaustapahtumissa vanhemmat valvovat lapsia pelien tauoilla ja valmentajat/joukkueen huoltajat valvovat pelien aikana. Jokaisella alle 15v lapsella pitää olla nimetty aikuinen peli/turnaustapahtumien aikana. Maksimissaan 7 lasta per aikuinen. 9.4 Toiminta ongelmatilanteissa Kaikessa toiminnassa missä ihmiset tekevät asioita tulee eteen erimielisyyksiä. Seura ohjeilla, tiedottamisella ja hyvillä käytännöillä jo sinällään pyritään välttämään ongelmien syntymistä. Mutta kaikesta tästä huolimatta voi kauden aikana esiintyä erilaisia tilanteita mitkä vaativat asioiden selvittämistä. Mikäli toiminnassa esiintyy jotain sellaista, että se tuntuu epäoikeudenmukaiselta tai muuten se vaivaa mieltä on se aina tuotava esille. Ensisijaisesti asiat pyritään ratkaisemaan keskustelemalla siinä yhteisössä, missä toimitaan. Joukkueenjohtaja toimii aina ensisijaisesti asian hoitajana käyttäen apuna joukkueen vastuuvalmentajaa/valmentajia. Joukkueenjohtaja voi aina pyytää seuratyöntekijältä, hallituksen puheenjohtajalta tai varapuheenjohtajalta apua ongelman selvittämiseen. Kaikista keskusteluja vaativista hieman vakavammista ongelmista ja ristiriidoista olisi hyvä informoida seuran hallitusta, jotta se voi kehittää seuran toimintaa oikeaan suuntaan. 10 KOTIOTTELUIDEN JA TURNAUSTEN JÄRJESTÄMINEN 10.1 Yksittäinen ottelu Joukkueen tulee noudattaa sarjajärjestäjän määräyksiä ja järjestettävän tilan ohjeita. 10.1.1 Toimihenkilöt ja tehtävät 10.1.1.1 Joukkueenjohtaja Salivaraus Erotuomaripalkkion maksaminen ennen ottelun alkua 10.1.1.2 Ottelutapahtumavastaava Parhaiden pelaajien palkintojen hankkiminen (vapaaehtoinen) Muiden ottelutapahtumaan osallistuvien ohjeistaminen ja tehtävien koordinointi Toimitsijavarusteiden nouto Joukkueen käyttäessä ulkopuolisia toimitsijoita, tulee joukkueen huomioida toimitsijoiden palkkiot Alkulämmittelypallot (vähintään 20kpl/joukkue) Koti, vierasjoukkueen ja erotuomareiden pukuhuoneiden merkkaaminen. Yhteistyökumppaneiden mainosten esiin laittaminen Seuraohje_v1_5.doc SIVU 20/25

10.1.1.3 Toimitsijat 3kpl Tulostaulun ohjauspaneelin, musiikintoistolaitteiden ja kuulutuksen laittaminen (vahtimestari) Parhaiden pelaajien palkitseminen tai palkitsevien henkilöiden valinta Pöytäkirjan lähettäminen seuraavana arkipäivänä sarjatoiminnasta vastaavalle aluetoimistolle. Laitojen kasaaminen Vaihtopenkkien kasaaminen (vähintään 20 penkkiä/joukkue, toimitsijapenkit (6kpl), sekä jäähypenkit 2kpl/puoli). Toimitsijatehtävien hoitaminen ottelun aikana (tulostaulu, pöytäkirja ja varakello/mv-torjunnat) Laitojen, penkkien ja muiden varusteiden purku, sekä hallin yleissiivous 10.1.1.4 Laidansuoristajat 2-6kpl Laitojen kasaaminen Penkkien kasaaminen (vaihtopenkit 20kpl/puoli, toimitsija/jäähypenkit 8kpl) Alkulämmittelyn jälkeen pallojen kerääminen Laitojen suoristaminen ottelun aikana Laitojen, penkkien ja muiden varusteiden purku, sekä hallin yleissiivous 10.1.1.5 Lisäksi ottelutapahtumassa tarvitaan seuraavat henkilöt Musiikinsoittaja, kuuluttaja, reaaliaikaisen tulospalvelunhoitaja, lipunmyyjät 2kpl ja järjestyksenvalvoja(t). 10.2 Turnaukset Joukkueen tulee noudattaa sarjajärjestäjän määräyksiä ja järjestettävän tilan ohjeita. Pelipaikka varattu (sen on hoitanut teidän puolesta liitto, junnuturnaus kun on kyseessä) 10.2.1 Toimihenkilöt ja tehtävät 10.2.1.1 Joukkueenjohtaja Turnauskutsu (noin 3 7 päivää ennen joukkueille sähköisesti). Toimitsijoiden hankita on aloitettava hyvissä ajoin ennen turnausta. Salinvuokraus hyvissä ajoin ennen turnausta. Yleensä SSBL järjestää. Mahdollisten parhaiden / tsempparipelaajien palkintojen hankkiminen. Toimitsijoiden hankkiminen. Vähintään kaksi/ottelu (tulostaulu ja varakello, sekä pöytäkirja). Musiikinsoittajan ja kuuluttajan hankkiminen (vapaaehtoinen). Ulkopuolisten toimitsijoiden palkkiot ja rekrytointi (vapaaehtoinen). Pukuhuonejärjestyksen merkitseminen. Toimitsijavarusteiden nouto. Erotuomareiden pukuhuoneen merkkaaminen ja avaimen hakeminen kahviosta / vahtimestarilta. Tulostaulun ohjauspaneelin, musiikintoistolaitteiden ja kuulutuksen laittaminen (vahtimestari). Otteluohjelman, sarjataulukon ja pistepörssin esille laittaminen Ottelutulosten päivittäminen päivän aikana otteluohjelmaan Seuraohje_v1_5.doc SIVU 21/25

Yleisen siisteyden tarkistaminen turnauksen jälkeen Ottelutulosten lähettäminen sähköisesti salibandyliittoon turnauspäivänä, pöytäkirjojen lähettäminen seuraavana arkipäivänä aluetoimistoon 10.2.1.2 Pelaajat / vanhemmat Laitojen kasaaminen Penkkien kasaaminen (vaihtopenkit 20kpl/puoli, toimitsija/jäähypenkit 8kpl) Toimitsijatehtävien hoitaminen ottelun aikana (tulostaulu, pöytäkirja ja varakello) 10.3 Toimitsijat Kotiotteluissa ja turnauksissa vastuujoukkueen tehtävä on hoitaa otteluiden toimitsijatehtävät. Tehtävien suorittamiseen vaaditaan henkilöltä salibandyliiton virallinen toimitsijakoulutus. Jokainen joukkue on itse vastuussa oman kotiottelun / turnauksen toimitsijatehtävien hoitamisesta. Ensisijaisesti toimitsijatehtävissä tulee käyttää pelaajien vanhempia tai erillistä ottelutapahtumien taustatiimiä. Mikäli joukkue ei pysty suoriutumaan itsenäisesti tehtävästä on joukkueenjohtajan mahdollisuus hankkia koulutettuja toimitsijoita seuran virallisesta toimitsijalistasta. Listassa oleville henkilöille seura ohjeellinen korvaus on 10 / ottelu. 11 KOULUTUS Seuran toiminnantaso on verrannollinen seuratoimijoiden tekemisen tasoon. Seura pyrkii kouluttamaan ja kaikin tavoin avustamaan seuratoimijoita, jotta seuran toiminnan taso pysyisi korkealla. Seura kouluttaa toimihenkilöitä ja valmentajia tarpeen mukaan. 11.1 Seuratyöntekijät Seuratyöntekijät ylläpitävät seuran koulutusrekisteriä (nimetään ennen kautta). Seuratoimijoiden, kuten valmentajien olisi ilmoitettava seuratyöntekijällä mitä koulutuksia he ovat käyneet ja mihinkä koulutuksiin he haluaisivat osallistua. Joukkueet ilmoittavat seuralle joukkueen sisäisistä koulutustarpeista. Seuran työntekijöiden kouluttaminen suunnitellaan jokaisen tarpeiden mukaisesti. Kerran toimintakauden aikana käydään henkilökohtainen keskustelu tarvittavista koulutuksista. 11.2 Toimihenkilökoulutus Toimihenkilöt, kuten joukkueenjohtajat ja rahastonhoitajat pyydetään säännöllisin väliajoin keväällä, syksyllä ja talvella yhteiseen tapaamiseen. Tapaamisissa käydään seuraohjeisiin ja muuhun toimintaa liittyviä asioita läpi. 11.2.1 Toimitsijakoulutus Vuosittainen koulutustilaisuus pyritään pitämään syyskuun alussa. Koulutukseen on tavoitteena saada osallistumaan kaikki yli 14-vuotiaat pelaajat, sekä vanhemmat jotka eivät ole koulutusta käyneet. Koulutuksen käyneille SSBL toimittaa jälkikäteen postissa virallisen toimitsijakortin. Koulutus on ilmainen kaikille seuran jäsenille ja vanhemmille. Syyskuun aikana järjestetään seuran toimesta yksi SSBL toimitsijakoulutus. Seuraohje_v1_5.doc SIVU 22/25

11.3 Valmentajat Seuran kouluttaa valmentajia ja toimii valmentajakoulutuksia järjestettäessä yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Seura odottaa koulutettavalta valmentajalta sitoutumista seuran/joukkueen toimintaan saamaansa koulutusta vastaan. O2 valmentaja tason 1 koulutuksen maksaa seura ja valmentajan on toimittava seuran valmentajana vähintään yhden kokonaisen kauden. Muuten seuralla on oikeus periä vähintään puolet koulutusmaksusta takaisin. O2 valmentaja tason 2 koulutuksen maksaa seura ja joukkue missä valmentaja toimii puoliksi. Valmentajan on toimittava seuran valmentajana vähintään kahden kokonaisen kauden ajan. Muuten seuralla on oikeus periä vähintään puolet koulutusmaksusta takaisin. O2 valmentaja tason 3 koulutuksen maksaa seura ja joukkue missä valmentaja toimii puoliksi. Valmentajan on toimittava seuran valmentajana vähintään kahden kokonaisen kauden ajan. Muuten seuralla on oikeus periä vähintään puolet koulutusmaksusta takaisin. O2 valmentaja tason 4 SSBL HVK, ammattivalmentaja tms. koulutustarve käydään läpi seuratasolla ja henkilökohtaisesti valmentajan kanssa. Sen vastineeksi odotetaan pitkää sitoutumista seuran toimintaan vähintään kolme vuotta. 11.3.1 O2 Valmentajat taso 1 (Amppariliiga, harraste- ja E, F, G juniriorijoukkueet) Vastuuvalmentajien minimi koulutustasovaatimus on SSBL Säbämestari/Tervetuloa ohjaajaksi koulutus ja yksi seuran sisäinen valmentajakoulutus. Koulutettavalta odotetaan vähintään yhden kokonaisen kauden sitoutumista O2 joukkueen tai harrasteryhmän valmentamiseen 11.3.2 O2 Valmentajat taso 2 (C, D juniorijoukkueet) Vastuuvalmentajien minimi koulutustasovaatimus on SSBL valmentajakoulutus 1(SBV1) ja yksi seuran sisäinen valmentajakoulutus. Koulutettavalta odotetaan vähintään kahden kokonaisen kauden sitoutumista O2 joukkueen valmentamiseen. 11.3.3 O2 Valmentajat taso 3 (A, B juniorijoukkueet ja aikuiset edustusjoukkueet) Vastuuvalmentajien minimi koulutustasovaatimus on SSBL valmentajakoulutus 2(SBV2) ja yksi seuran sisäinen valmentajakoulutus. Koulutettavalta odotetaan vähintään kahden kokonaisen kauden sitoutumista O2 joukkueen valmentamiseen sekä seuran valmennustoiminnan kehittämiseen. 11.3.4 O2 Valmentajat taso 4 (tarpeen mukaan) Miesten ja naisten salibandyliiga sekä miesten divari vaativat valmentajalta HVK koulutuksen. HVK, ammattivalmentaja tms. koulutustarve käydään läpi tapauskohtaisesti. 12 SEURATOIMINNAN VUOSIKELLO 1) 1. maaliskuu Uuden joukkueen perustaminen (junioripäällikkö) 2) 15. maaliskuu Ilmoitetaan joukkueen kesävuoro toiveet seuralle Seura hakee kootusti kaikki seuran vuorot kaupungilta 31.3. mennessä Seuraohje_v1_5.doc SIVU 23/25

3) 15. huhtikuu Ilmoitetaan joukkueen talvivuoro toiveet seuralle Seura hakee kootusti kaikki seuran vuorot kaupungilta 30.4. mennessä 4) Huhtikuun lopussa seuran kauden päättäjäiset 5) 1. toukokuu Ilmoitetaan seuralle mihin sarjaan joukkue osallistuu ja ketkä ovat joukkueen valmentajat, joukkueenjohtaja ja rahastonhoitaja Sarjaan ilmoittautumisen myötä tulee sarjamaksun 1.osa heti maksuun. 2. osa tammikuussa Seura hoitaa sarjaan ilmoittamisen ja joukkue sarjamaksun 6) Toukokuun aikana Seuraavan kauden toiminnan suunnittelu, talousarvion ja kassavirtasuunnitelman teko seuran antamalle talousarvio Excelin pohjalle 7) Ensimmäinen kausi-info Ilmoitetaan joukkueen pelaajille/vanhemmille mitenkä tuleva kausi on suunniteltu. Kuinka paljon joukkue harjoittelee, milloin ja miten se harjoittelee, mihinkä sarjaan ja turnauksiin se aikoo osallistua sekä paljonko kausi tulee talousarvion mukaan maksamaan. Toimintamaksujen kausi ajattelu: 1 jakso, kesä-syyskuu 2 jakso, loka-tammikuu 3 jakso, helmi-toukokuu. Joukkueen pelaajien ja toimihenkilöiden ilmoittautuminen seuran jäseniksi seuraavalle kaudelle voi alkaa. Ilmoittautuminen seuran nettisivujen jäsenlomakkeen kautta. 8) 15. toukokuu Ilmoitetaan seuran rahastonhoitajalle ensimmäisen toimintajakson (kesä-syyskuu) kk maksun suuruus ja ketä laskutetaan. 9) Seura-asujen ja peli-asujen ennakkotilaus seuralle 10) 1. kesäkuu uuden kauden laskutuksen aloitus 11) Pelaajasiirtojen tekeminen uusille pelaajille (kts. www.floorball.fi) 12) Elokuu Toinen kausi-info jossa käydään pelaajien/vanhempien kanssa läpi tuleva kausi ja mahdolliset pelien ajat ja joukkueen säännöt, kuten miten peliaika jakautuu kaudella ja miten käyttäydytään harjoituksissa, kentällä sekä katsomossa. Ilmoitetaan mikäli maksuissa on muutoksia seuraavalle jaksolle 13) 15. syyskuu Ilmoitetaan seuran rahastonhoitajalle toisen toimintajakson (lokatammikuu) kk maksun suuruus ja ketä laskutetaan. 14) Tammikuu Kolmas kausi-info, jutellaan miten kausi on mennyt ja kuinka kevät pelien suhteen etenee. Ilmoitetaan mikäli maksuissa on muutoksia seuraavalle jaksolle. 15) 15. tammikuu Ilmoitetaan seuran rahastonhoitajalle viimeisen (kolmas) toimintajakson (helmi-toukokuu) kk maksun suuruus ja ketä laskutetaan. Kaikki alkaa alusta uudelleen 13 HARJOITUS- JA OTTELUPAIKAT Harjoituspaikoista löydät paljon tietoa Jyväskylän kaupungin nettisivuilta www.jkl.fi. Harjoitus- ja ottelupaikkojen yleisiä ohjeita: Vuorojen aikana pidetään ovet kiinni, jolloin rakennusten muihin osiin ei ole ulkopuolisilla pääsyä. Olemme varatun vuoron ajan vastuussa kyseistä tilasta. Jos ulko-ovi pitää saada pidettyä auki on joukkueen selvitettävä kuinka kyseisessä harjoittelupaikassa toimitaan. Seuraohje_v1_5.doc SIVU 24/25