SARVIJOEN KYLÄYHDISTYS RY SARVIJOEN KYLÄALUEIDEN JÄTEVESIVIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA

SARVIJOEN KYLÄYHDISTYS RY SARVIJOEN KYLÄALUEIDEN JÄTEVESIVIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA

SARVIJOEN KYLÄYHDISTYS RY Tarkastus Päivämäärä 20/04/2012 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Pekka Grims Timo Ojanperä Viite X:\Data\41899\Tekstit\Suunnitelmaselostus Ramboll Ruukintie 54 60100 SEINÄJOKI P +358 20 755 7140 F +358 20 755 7141 www.ramboll.fi

SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 1 2. SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERUSTEET 2 3. SUUNNITELMA 2 3.1 Jätevesiviemärit 2 3.2 Jätevesipumppaamot 2 3.3 Jätevedenpuhdistamo 4 4. KUSTANNUKSET 4 5. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKASTELU 4 IIRUSTUKSET Piir 0 Yleiskartta Piir 1 Vaihtoehto 1( Jätevedet Maalahteen) Piir 2 Vaihtoehto 2 (Oma kyläpuhdistamo)

1. YLEISTÄ Tämä yleissuunnitelma Sarvijoen alueen viemäröinnistä on tehty Ramboll Finland Oy:n Seinäjoen toimistossa Sarvijoen Kyläyhdistyksen toimeksiannosta. Viemäröintialueiden laajentamisen tarkastelut ovat ajankohtaisia, sillä vuoden 2004 alussa voimaan astunut asetus haja-asutusalueen jätevesien käsittelystä on päivitetty vuoden 2011 alussa. Uusi jätevesiasetus (209/2011) on tullut voimaan 15.3.2011. Tämän asetuksen mukaan tulee viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen pääsääntöisesti parantaa jätevesiensä käsittelyn tasoa maaliskuuhun 2016 mennessä. Tämä on lisännyt kiinteistöjen halukkuutta liittyä viemärilaitokseen sekä kiinnostusta paikallisten jätevesiosuuskuntien perustamiseen ja yhteisviemäröintiin. Kuva 1. Suunnittelualue. Tässä yleissuunnitelmassa on tarkasteltu kolme eri vaihtoehtoa jätevesiviemäröinnin toteuttamiseksi. - VE 1. Sarvijoen alueen jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Maalahteen - VE 2. Alueen jätevedet käsitellään omassa kyläpuhdistamossa. - VE 3. Sarvijoen alueen jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Jurvan nykyiselle puhdistamolle ja siitä edelleen Kurikan jätevedenpuhdistamolle. Tämä yleissuunnitelma on tarkoitettu alustavien rakentamiskustannusten arvioimiseksi sekä rakentamissuunnitelmien tausta-aineistoksi ja keskustelun aloittamiseksi ko. suunnittelualueella siitä, miten alueen asukkaat aikovat tulevaisuudessa järjestää kiinteistöjen jätevesien käsittelyihin liittyvät toimenpiteet. Alueella ei ole vielä tehty maastomittauksia eikä -tutkimuksia, vaan suunnitelma on laadittu karttatarkastelun perusteella.

Ennen mahdollisten rakennustöiden aloittamista on alueilla suoritettava maastomittaukset ja maastotutkimukset, jonka jälkeen varsinaiset rakentamissuunnitelmat voidaan laatia. Tällöin myös kustannusarviot ja viemärilinjauksien sijainnit täsmentyvät. 2. SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERUSTEET Viemärijärjestelmänä on erillisviemäröinti. Hule- ja kuivatusvedet johdetaan erikseen eikä niiden johtaminen sisälly tähän suunnitelmaan. Viemäröinti perustuu osittain viettoviemäröintiin, mutta osaksi käytetään myös kiinteistökohtaista paineviemäröintiä. Mitoitusvesimääriä laskettaessa on asukkaita oletettu olevan keskimäärin noin neljä kiinteistöä kohden, joista jokaisen ominaisvedenkulutus on noin 150 l/d. Kesäasuntojen vedenkulutuksen on arvioitu olevan noin 55 m 3 /vuosi/kesäasunto eli noin 150 l/d. Asukkaita em. arvion perusteella on alueella noin 680 kpl (170*4), jolloin päästään keskimääräiseen vesimäärään 100 m 3 /d (n. 1,3 l/s). Vuotovettä on oletettu kertyvän noin 10 % varsinaisen jäteveden määrästä. Viemärit mitoitetaan huipputuntivirtaamalle, joka ko. olosuhteissa on 6 kertainen keskivirtaamaan verrattuna. Mitoitusvirtaamaksi tulee näin noin 7 l/s. Mitoitusta tarkistetaan varsinaisen rakennussuunnittelun yhteydessä. 3. SUUNNITELMA Suunnittelualue on pääsääntöisesti haja-asutusaluetta, jossa asutus on jakautunut epätasaisesti. Tiheämmin rakennettua alue on Sarvijoen kylän keskustassa koulun ympäristössä. Asutusta on pääsääntöisesti joen varsilla, hieman etäämmällä olevista alueista viemäröidään Vuodon, Lammenloukon ja Koppiosaaren alueet. Alueella on yhteensä noin 170 taloutta. Viemäriin johdettava jätevesi on pääosin tavanomaista asumisessa syntyvää jätevettä. Alueella on karjatiloja, mutta näiden vedenkulutuksesta ja jäteveden koostumuksesta ei vielä tässä vaiheessa ole tarkempaa tietoa. 3.1 Jätevesiviemärit Jätevesiviemäreissä yleisesti käytettävä minimiputkikoko on nimellissuuruudeltaan 150 mm. Putken avulla voidaan johtaa jopa yli 1000 asukkaan jätevedet. Täten Sarvijoen alueen viettoviemäreiden suunnittelussa maksimikokona voidaan pitää putkea M 160. Tätä pienempiä putkia voidaan käyttää tonttijohtoina. Tässä suunnitelmassa on 1-4 kiinteistöä palvelevissa viettoviemäreissä suunniteltu käytettäväksi M 110 putkea. Runkolinjojen paineviemäreinä on käytetty PEH 63, PEH 75, PEH 90, PEH 110 ja PEH 140 putkea. PEH 63 10 kokoluokan paineviemäriä on tässä suunnitelmassa käytetty 1-15 kiinteistöä palvelevissa viemärilinjoissa. Yli 15 kiinteistöä palvelevissa runkoviemäreissä on käytetty PEH 75 10 PEH 90 10 kokoluokan paineviemäriä. Linjan loppupäässä paineviemärin koko on PEH 110 10 PEH 140 10. Siirtoviemäri sekä Maalahteen että Jurvan puhdistamolle rakennettaisiin PEH 140 10 kokoluokan putkesta. 3.2 Jätevesipumppaamot Yhtä tai muutamaa kiinteistöä palvelevissa pienpumppaamoissa käytetään silppuripumppuja, jotka ovat edullisempia hankkia ja ne mahdollistavat myös halkaisijaltaan pienemmät paineputket. Tällöin paineputkena käytetään PEH 63 putkea. Tässä suunnitelmassa on pienpumppaamoja (Ø 1000 800) suunniteltu käytettäväksi 1-6 talouden jätevesien pumppaamiseen. Kooltaan suurempaa Ø 1400 pumppaamoa käytetään, mikäli samaan pumppaamon liittyy enemmän kuin 6 taloutta.

Yllä olevassa kuvassa on vasemmalla yhden pumpun pienpumppaamo (Lining) ja vasemmalla perinteinen kahden pumpun linjapumppaamo (Grundfos) Puymppaamoista jää maan päälle näkyviin 0,3-0,5 metriä sekä sähkökeskus ja mahdollinen ilmanvaihtoputki. Linjapumppaamot varustetaan lisäksi mahdollisesti kaukovalvonnan antennilla.

3.3 Jätevedenpuhdistamo Mikäli päädytään vaihtoehdon 2 mukaiseen ratkaisuun, puhdistetaan alueen jätevedet omassa kyläpuhdistamossa. Alla on esitetty periaatteellinen kuva jätevedenpuhdistamosta, jollaisessa jätevedet tultaisiin käsittelemään. Puhdistamo suunnitellaan tarvittaessa tarkemmin rakennussuunnitteluvaiheen aikana. 4. KUSTANNUKSET Kustannusarviot perustuvat rakennettujen vastaavanlaisten rakenteiden ja laitteiden kustannustietoihin. Arviot on laadittu vuoden 2012 alun kustannustasoon. Yksityiskohtaisemmat alustavat kustannusarviot eri vaihtoehdoista ovat liitteenä. Kustannusten vertailutaulukossa on huomioitu mahdollisten avustusten (valtion vesihuoltoavustus, EU, kaupunki jne.) alentava vaikutus. Kun huomioon otetaan lisäksi ympäristövaikutukset, vesiensuojelunäkökohdat ja käyttömukavuus, voidaan alueiden liittämistä viemärilaitokseen pitää perusteltuna. Eri vaihtoehtojen rakentamiskustannuksien arvioidaan muodostuvan seuraaviksi (ALV 0): - VE1, jätevedet johdetaan Maalahteen 2 320 000 - VE2, jätevedet omaan kyläpuhdistamoon 1 650 000 - VE3, jätevedet Jurvan kautta Kurikkaan 2 570 000 5. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKASTELU Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevassa laissa edellytetään, että hankkeesta vastaava on riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista. Laissa määritetään ne hankkeet, joissa lainmukaista arviointimenettelyä on sovellettava. Tämä viemäröintihanke ei kuulu tällaisen menettelyn piiriin. Kuitenkin tällaisessa hankkeessa on hankkeesta vastaavan selvitettävä riittävässä määrin vaikutukset ympäristöön. Viemärilinjat sijoitetaan haja-asutusalueella pääsääntöisesti teiden varsille tai ojalinjojen ja vastaavien varteen. Koskemattomia luonnontilaisia alueita tai muinaismuistoja johtolinjoilla ei tiedetä olevan. Suunniteltujen viemärien ja laitteiden rakentaminen ei aiheuta pysyviä muutoksia maisemaan. Pelloilla rakennustyön jäljet häviävät noin vuoden kuluttua. Metsäosuuksilla ja vastaavilla puusto kaadetaan enintään 12 m:n leveydeltä. Maan päälle jääviä rakenteita ovat ainoastaan pumppaamoiden ja kaivojen kansirakenteet sekä linjojen merkkipaalut. Alueet pyritään muuten saattamaan ennen työn aloittamista vallinneeseen kuntoon.

Maan käytön rajoitukset jäävät vähäisiksi. Piha-alueilla ja pelloilla ja vastaavissa paikoissa linjat sijoitetaan maanomistajia kuullen mahdollisimman haitattomasti. Risteävät salaojat korjataan. Rakennetut putkijohdot rajoittavat jossain määrin rakentamista. Viemäreiden rakentamisesta liikenteelle aiheutuva häiriö jää lyhytaikaiseksi ja paikalliseksi. Teiden varsilla linjat rakennetaan mahdollisuuksien mukaan tiealueen rajalle tai alueen ulkopuolelle. Teiden alituksille haetaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) lupa. Tien alitukset tehdään, pienimpiä teitä lukuun ottamatta, tietä katkaisematta. Rakentamisesta ei aiheudu ympäristöä oleellisesti haittaavaa melua tai tärinää kuin hetkellisesti. Vesistöasennukset eivät vaikuta vesiuomien virtaamiin eivätkä vedenkorkeuksiin. Asennustyön aikana ilmenee tilapäistä veden samentumista luomissa, joka loppuu työn päätyttyä. Ympäristönsuojelun ja käyttömukavuuden kannalta on talouksien jätevesien poisjohtaminen viemärissä kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle paras vaihtoehto. Kiinteistökohtaiset jätevesiratkaisut vaativat jatkuvaa huoltoa ja asukkaiden aktiivista asennoitumista jätevesijärjestelmänsä hoitamiseen ja tarkkailuun. Kunnallisessa puhdistamossa saavutetaan aina hyvä ja tasainen puhdistustulos eikä asukkaiden tarvitse huolehtia prosessin hoitamisesta ja valvonnasta. Viemäröinti edistää alueellisen tasa-arvon toteutumista ja mahdollistaa myös haja-asutusalueiden pysymisen asuttuina. Seinäjoella 26. päivänä huhtikuuta 2012 RAMBOLL FINLAND OY