LÄNSI SUOMEN PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 7/2007/2 Dnro LSY 2006 Y 372 Helsinki Annettu 31.1.2007 ASIA Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen voimalaitosta koskeva ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen koetoimintailmoitus ILMOITUKSEN TEKIJÄ Vaskiluodon Voima Oy Frilundintie 7 65170 Vaasa TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Seinäjoen voimalaitos Sevontie 1 60200 Seinäjoki Voimalaitos sijaitsee Seinäjoen kaupungin Soukkajoen kaupunginosassa kiinteistöllä 743 18 25 1. ASIAN VIREILLETULO Ilmoitus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastoon 22.12.2006. ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 30 :n 2 momentti ja 61 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta on tehtävä toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle, joka tässä asiassa on ympäristölupavirasto ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 3 b) kohdan perusteella.
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Ympäristölupamenettelylain mukainen päätös Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen voimalaitoksen ympäristölupahakemuksesta (Länsi Suomen ympäristökeskus dnro 0896Y0652 111, 13.3.2000). Vesilain mukainen päätös Seinäjoen voimalaitoksen jäähdytys ja jätevesien edelleen johtamiseen Kyrkösjärveen (Länsi Suomen vesioikeus n:o 43/1996/2, 12.7.1996). Ilmansuojelulain mukainen päätös Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen voimalaitoksen ilmansuojeluilmoituksesta (Vaasan lääninhallitus n:o 127A 733, 30.5.1994). Vaskiluodon Voima Oy on 31.12.2003 jättänyt Länsi Suomen ympäristölupavirastolle Seinäjoen voimalaitoksen ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristölupahakemuksen. ILMOITETTU TOIMINTA Tarkoitus ja tavoitteet Koetoiminnan tarkoitus on testata kierrätyspolttoaineiden (kierrätyspolttoainestandardin SFS 5875 mukaiset laatuluokat REF I III) teknistä ja ympäristönsuojelullista soveltuvuutta Seinäjoen voimalaitoksella. Kierrätyspolttoaineiden käyttöä testataan polttamalla niitä nykyisten polttoaineiden kanssa. Koetoiminnan tavoitteena on selvittää, mitä kierrätyspolttoainelaatuja kattilassa voidaan käyttää ja mitkä erilaatuisten polttoaineiden määrät voivat olla hyväksyttäviä kattilan korroosion, savukaasun puhdistuksen ja tuhkan laadun kannalta. Koetoiminnan tavoitteena on selvittää erityisesti seuraavia asioita: kierrätyspolttoaineiden käsittelyä voimalaitoksella erilaatuisten kierrätyspolttoaineiden mahdollisesti aiheuttamaa kattilan likaantumista ja korroosioita kattilan nykyisen savukaasunpuhdistuksen toimivuutta ja puhdistustulosta kierrätyspolttoaineiden, turpeen ja puu sekä biomassan rinnakkaispoltossa kierrätyspolttoaineiden rinnakkaispolton vaikutusta tuhkien liukoisuuteen ja raskasmetallipitoisuuksiin. Koetoimintasuunnitelma Kierrätyspolttoaineiden soveltuvuutta testataan vuoden 2007 aikana seitsemän koeajon avulla. Kunkin koeajon kesto on enintään yksi viikko. Koeajojen välillä laitosta käytetään tavanomaisella tavalla nykyisillä polttoaineilla.
3 Koeajoissa kierrätyspolttoaineen osuus on 5 15 % kattilaan syötettävän polttoaineen energiasisällöstä. Koeajojen aikana poltettava kierrätyspolttoainemäärä on yhteensä 1 500 2 000 tonnia. Koejaksot ajoittuvat koko vuoden ajalle seuraavista syistä: käytettävien polttoaineiden hankkiminen ja laadun valvonta toimii parhaiten, kun jaksojen välissä on riittävä aika kokeiden tulokset ehditään analysoida ja arvioida kunnolla ja ottaa huomioon seuraavien koejaksojen järjestelyissä kokeet voidaan tehdä aikoina, jolloin kattilan teho on riittävän suuri kokeissa halutaan edetä varovaisella rytmillä, jotta mahdolliset epäedulliset koetulokset eivät aiheuta päästöjen oleellista lisääntymistä tai teknisiä häiriöitä. Kierrätyspolttoaineet tuodaan autoilla polttoaineiden vastaanottopaikalle ja syötetään kattilaan polttoainejärjestelmän kautta. Saapuvat kierrätyspolttoaineet punnitaan ja niiden määristä ja laaduista pidetään kirjaa. Polttoaineet analysoidaan koejaksoittain. Polttoainetoimittaja toimittaa käytettävät polttoaineet koeohjelman mukaan suoraan käyttöön ja niitä ei varastoida voimalaitosalueella. Käytännössä polttoaineita on kokeiden yhteydessä laitoksen polttoaineen vastaanottoasemalla, kuljetinlaitteissa ja syöttösiiloissa sekä syöttölinjoissa. Kierrätyspolttoaineista aiheutuvien mahdollisten kattilan korroosio ja likaantumisvaikutusten tutkimista varten kattilan tulistimen alueelle asennetaan mittaussondit. Sondien pinnoilla kokeiden aikana tapahtuvien ilmiöiden perusteella arvioidaan mahdollisen korroosion kehittymistä ja tuhkapartikkelien taipumusta kiinnittyä kattilan sisäpinnoille. Koeajoissa selvitetään myös rikkiyhdisteiden sitoutumista kattilan petimateriaaliin lisättävään kalkkikivijauheeseen ja jauheen lisäämisen vaikutusta korroosioriskiin ja kattilan likaantumiseen. Kokeiden aikana kattilaa ohjataan normaalikäytön mukaisesti ohjaamosta, kuitenkin niin, että mahdollisiin poikkeaviin arvoihin ja muutoksiin kiinnitetään erityistä huomiota. Aikataulu Koeajot tehdään kunkin kuukauden viimeisellä viikolla helmi toukokuussa ja syys marraskuussa 2007. Kevätkauden kokeissa testataan REF I II kierrätyspolttoaineiden rinnakkaispolttoa turpeen ja puu sekä biomassapolttoaineiden kanssa eri yhdistelminä. Syyskaudella koeajoja jatketaan polttamalla REF I II luokkien ja REF III luokan kierrätyspolttoaineiden seoksia eri yhdistelminä turpeen ja puu sekä biomassapolttoaineiden kanssa.
Polttoaineet 4 Kunkin koeajon tarkka ajankohta ja yksityiskohtainen ohjelma ilmoitetaan laitoksen toimintaa valvovalle ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen kokeen aloittamista. Koeajoissa käytettävät kierrätyspolttoaineet ovat standardin SFS 5875 liitteen A mukaisia polttoaineita, joiden haitta ainepitoisuudet ovat seuraavat: Haitta aine REF I REF II REF III Kloori, Cl < 0,15 m % < 0,50 m % < 1,50 m % Rikki, S < 0,20 m % < 0,30 m % < 0,50 m % Typpi, N < 1,00 m % < 1,50 m % < 2,50 m % Kalium ja natrium, K ja Na < 0,20 m % < 0,40 m % < 0,50 m % Elohopea, Hg < 0,1 mg/kg < 0,2 mg/kg < 0,5 mg/kg Kadmium, Cd < 1,0 mg/kg < 4,0 mg/kg < 5,0 mg/kg Koeajoissa asetetaan lisäksi tavoitteeksi seuraavat standardin arvoja pienemmät haitta ainepitoisuudet: Hg < 0,1 mg/kg kuiva ainetta kaikilla kierrätyspolttoaineilla Cd < 1,0 mg/kg kuiva ainetta kaikilla kierrätyspolttoaineilla Cl < 1,0 % kuiva aineessa REF III luokan kierrätyspolttoaineessa. Jäteperäisten polttoaineiden valmistusta ja alkuperää valvotaan ja kunkin koeajon polttoaineesta otetaan kokoomanäytteet, joista analysoidaan kokeiden jälkeen C, H, N, S, O, F ja Cl sekä määritetään LHV ja kosteus. Polttoainetyypeittäin (osa näytteistä) analysoidaan myös raskasmetallipitoisuudet. Peruspolttoaineista analysoidaan vastaavasti C, H, N, S, O, F ja Cl sekä määritetään LHV ja kosteus. Kokeiden aikana käytettävän turpeen alkuperästä pidetään kirjaa. Osasta turvenäytteitä analysoidaan myös raskasmetallipitoisuudet. Ehdotus päästöraja arvoiksi koejaksojen aikana Toiminnanharjoittajan mukaan jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (362/2003) sekoitussäännön mukaan lasketut kattilan 1 päästöraja arvot koejaksojen aikana ovat seuraavat: Vuorokausikeskiarvo SO 2 179 mg/m 3 (n), kuivaa savukaasua, O 2 6 % NO x 175 mg/m 3 (n), kuivaa savukaasua, O 2 6 % Hiukkaset 28 mg/m 3 (n), kuivaa savukaasua, O 2 6 % 8 tunnin keskiarvo Cd + Tl 0,05 mg/m 3 (n), kuivaa savukaasua, O 2 6 % Hg 0,05 mg/m 3 (n), kuivaa savukaasua, O 2 6 % Sb+As+Pb+Cr+Co+ Cu+Mn+Ni+V 0,5 mg/m 3 (n), kuivaa savukaasua, O 2 6 % dioksiinit ja furaanit 0,1 ng/m 3 (n), kuivaa savukaasua, O 2 6 %
5 Raja arvot on laskettu tilanteelle, jossa kattilaan syötetyn polttoaineen energiasisällöstä 15 % on peräisin REF III luokan kierrätyspolttoaineesta ja 85 % jyrsinturpeesta. Kattilan mitatut ja nykyisen luvan sallimat SO 2 ja NO x päästörajaarvot ylittävät edellä esitetyt päästöraja arvot. Toiminnanharjoittaja esittää, että kattilan SO 2 ja NO x päästöraja arvoina käytetään koejaksojen aikana kattilan nykyisiä päästöraja arvoja 230 mg (SO 2 )/MJ pa ja 150 mg (NO 2 )/MJ pa ja muilta osin raja arvot olisivat asetuksen 362/2003 mukaiset edellä esitetyt rinnakkaispolton rajaarvot. Koejaksojen aikana on tarkoitus selvittää, saavutetaanko kalkin syötön avulla asetuksen 362/2003 edellyttämä SO 2 päästöraja arvo. Mikäli menetelmä toimii, sitä käytetään rikin sidontaan mahdollisessa tuotantomittakaavan REF polttoainekäytössä. Typen oksidien vähentämiseen käytetään mahdollisessa tuotantovaiheessa ammoniakkiruiskutusta. Ammoniakkiruiskutusta ei voida testata koetoiminnan aikana. Kattilalle on tehty tulipesän viipymäaikatarkastelu, jonka mukaan polttoaine viipyy tulipesässä kattilaa täydellä teholla käytettäessä yli 850 o C lämpötilassa 5,5 s. Tarkastelun mukaan asetuksen 362/2003 edellyttämä 2 s viipymäaikavaatimus täyttyy vielä 60 % kattilateholla. Koejaksojen aikana toimitaan kattilan tehoalueella 60 100 % ja kokeiden aikana varmennetaan tarkastelun tulokset lämpötilamittauksin. Arvio koetoiminnan vaikutuksista kattilan päästöihin Koetoiminnan aikana on tarkoitus selvittää kattilan päästöt ja sitä, voidaanko suunniteltuja kierrätyspolttoaineita käyttää rinnakkaispolttoaineina kattilassa. Toiminnanharjoittajan arvion mukaan kokeissa käytettävät luokkien REF I II kierrätyspolttoaineet eivät suunniteltuina käyttömäärinä lisää laitoksen päästöjä. Luokan REF III kierrätyspolttoaineen pienet käyttömäärät eivät toiminnanharjoittajan arvion mukaan myöskään lisää päästöjä. Tämä arvio ja päästöarvojen kannalta mahdollinen REF III:n määrä on tarkoitus varmentaa koeajojen avulla. Mikäli koeajojen aikana tehtävissä mittauksissa havaitaan, että päästöt jollakin kierrätyspolttoainelaadulla lisääntyvät olennaisesti ja ylittävät sallitut raja arvot, kyseisen kierrätyspolttoaineen käyttöä ei jatketa. Suunnitellut ympäristönsuojelutoimet ja tarkkailut Kattilan savukaasujen puhdistinlaitteet ja päästöjen mittausjärjestelmät ovat koeajojen aikana käytössä normaalisti. Polttoaineen käsittelyn paloturvallisuuteen, polttoaineen roskaavuuden estämiseen ja mahdollisten hygieniariskien tunnistamiseen kiinnitetään erityistä huomiota seuraavin keinoin:
6 polttoainekuljetukset hoidetaan peitetyin/suljetuin kuormatiloin polttoaineen vastaanottoalueen siisteydestä huolehditaan tehostetusti polttoaineen käsittelyjärjestelmien palovalvontaa ja alkusammutuskalustoa lisätään kokeiden aikana kierrätyspolttoaineen käsittelyssä kiinnitetään erityistä huomiota mahdollisiin biomateriaalin aiheuttamiin työturvallisuusriskeihin ja niiden tunnistamiseen (haju, tukahduttavien kaasujen muodostuminen, bakteeririskit) ja niiltä suojautumiseen. Palamista kattilan tulipesässä valvotaan jatkuvatoimisilla, kattilaan sijoitetuilla lämpötila ja happimittauksilla sekä savukaasuvirran ominaisuuksien mittauksilla. Tulipesän eri osissa ja kattilassa on lämpötilamittauskohtia 27 kpl. Happea mitataan kolmesta paikasta. Kattilamittauksien lisäksi savukaasuvirrasta mitataan kattilan jälkeen jatkuvasti seuraavia suureita: CO, O 2, NO x, SO 2, hiukkaset, virtausnopeus, lämpötila ja paine. Jatkuvien mittausten lukemat ovat nähtävissä valvomon monitoreissa ja tiedot tallennetaan laitoksen käytönvalvontajärjestelmään. Koeajojen aikana määritetään savukaasusta edellä olevien normaalisti käytössä olevien mittausten lisäksi erikseen kullakin polttoaineyhdistelmällä seuraavat pitoisuudet ja ominaisuudet, NO x, SO x, CO, CO 2, TOC, O 2, HCl, HF, lämpötila, paine ja kosteus. REF III koeajon aikana mitataan savukaasusta lisäksi PCDD/Fyhdisteet sekä Pb, Cr, Cu, Mn, Ni, As, Hg, Al, V, Cd, Tl, Sb ja Sn. Mittaustuloksia verrataan laitokselle kokeiden aikana sallittuihin arvoihin ja jos mitatut arvot ylittävät olennaisesti sallitut raja arvot, koeajo kyseisellä polttoaineyhdistelmällä keskeytetään ja sitä jatketaan pienemmillä kierrätyspolttoainemäärillä tai toisella kierrätyspolttoainelaadulla. Kaikki koetulokset kirjataan. Toiminnanharjoittajalla on useita tuhkien hyötykäyttökohteita, joihin tuhkat toimitetaan kohteille myönnettyjen lupien mukaisesti. Kokeiden yhteydessä tehdään vuoden 2007 aikana kattilan QAL2 vertailumittaus kattilan asetuksen 1017/2002 mukaisille mittauksille. Arvio koetoiminnan vaikutuksista ympäristöön Raportointi Toiminnanharjoittajan arvion mukaan ilmoituksen mukaisesta koeluonteisesta toiminnasta ei ole haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Kokeiden suoritus ja mittaustulokset raportoidaan valvontaviranomaiselle kokeiden jälkeen. Ennakkoarvioista olennaisesti poikkeavista tuloksista ja niiden vaikutuksesta koeohjelmaan ilmoitetaan valvontaviranomaiselle myös kokeiden aikana.
ILMOITUKSEN KÄSITTELY 7 Lausunnot Ympäristölupavirasto on pyytänyt ilmoituksesta lausunnon Länsi Suomen ympäristökeskukselta ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Länsi Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan todennut muun muassa, että hakija on esittänyt poikkeusta jätteenpolton aikaisiin SO 2 ja NO 2 pitoisuuksiin. Laitoksen jätteen rinnakkaispolton sekoitussäännön mukaan laskettu SO 2 pitoisuus on 179 mg/m 3 (n) ja NO 2 pitoisuus 175 mg/m 3 (n). Hakija esittää, että laitoksella voitaisiin käyttää ilmansuojeluilmoituksesta annetun päätöksen mukaisia ominaispäästöjä eli SO 2 230 mg/mj ja NO 2 150 mg/mj. Rikkidioksidin ominaispäästö 230 mg/mj vastannee noin 575 mg/m 3 (n) ja typpidioksidin ominaispäästö 150 mg/mj vastannee noin 375 mg/m 3 (n). Jatkuvien päästömittausten mukaan laitoksen SO 2 pitoisuus on noin 270 mg/m 3 (n) ja NO 2 pitoisuus on noin 200 mg/m 3 (n). Ympäristökeskus on katsonut, että polttolaitos ei voi toimia sekä LCP laitoksena että jätteenpolttoasetuksen tarkoittamana jätteen rinnakkaispolttolaitoksena ellei annettavilla lupamääräyksillä selkeästi voida erottaa, milloin laitos toimii LCP laitoksena ja milloin jätteen rinnakkaispolttolaitoksena. Koetoiminnan tarkoituksena tulee päästörajojen osalta olla, että testataan niitä menetelmiä, joilla voidaan saavuttaa jätteen rinnakkaispolton päästörajat. Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosasto on lausunnossaan puoltanut koetoimintaa ilmoituksen mukaisesti. Koetoiminnasta laadittava raportti on pyydetty toimittamaan myös kunnan valvontaviranomaiselle. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Ympäristölupavirasto hyväksyy Vaskiluodon Voima Oy:n ilmoituksen mukaisen koeluonteisen toiminnan Seinäjoen voimalaitoksen kattilassa 1. Toiminta on suoritettava ilmoituksen mukaisesti ja noudattaen seuraavia määräyksiä. Määräykset koetoiminnan aikana Koetoiminnan ajankohta ja laajuus 1. Ilmoituksen mukainen koetoiminta, käsittäen seitsemän noin viikon mittaista erillistä koeajoa, on lopetettava viimeistään 31.12.2007.
8 Polttoaineet ja poltto olosuhteet 2.1. Laitoksen polttoaineteholtaan 325 MW:n kattilassa 1 saa jyrsinturpeen, palaturpeen, kivihiilen, tuki ja varapolttoaineena käytettävän raskaan ja kevyen polttoöljyn sekä puhtaan puun ja muun puhtaan biomassan, jonka polttamiseen ei sovelleta jätteen polttamisesta annettua valtioneuvoston asetusta (362/2003), lisäksi polttaa koetoiminnan aikana standardin SFS 5875 mukaisia luokkien I III REF kierrätyspolttoaineita yhteensä enintään 2 000 tonnia. Kierrätyspolttoaineen REF I III osuus kattilaan syötettävän polttoaineen energiasisällöstä saa olla enintään noin 15 %. Jätteet, joiden polttamista ei edellä ole sallittu, on viivytyksettä palautettava jätteen haltijalle tai toimitettava paikkaan, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. 2.2. Poltettaessa jätepolttoaineita, joiden polttamiseen sovelletaan jätteen polttamisesta annettua valtioneuvoston asetusta (362/2003), on kattilaa käytettävä siten, että kattilan tulipesän lämpötila on vähintään 850 o C ja palamiskaasujen lämpötila ylittää kaikissa olosuhteissa tämän lämpötilan vähintään kahden sekunnin ajan. Jätepolttoaineen syöttö palotilaan on estettävä aina, 1) kun tämän päätöksen määräyksissä 5.2. ja 5.4. edellytetyt mittaukset osoittavat, että jokin tämän päätöksen määräyksessä 3. asetetuista päästöjen raja arvoista ylittyy; 2) kun palamiskaasujen lämpötila on alle 850 o C mitattuna palamiskammion sisäseinän läheisyydestä. Päästöt ilmaan 3. Kattilan 1 savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet kuivissa savukaasuissa muunnettuna 6 %:n happipitoisuuteen saavat kunkin erillisen koeajon aikana olla enintään seuraavat: Hiukkaset 28 mg/m 3 (n) Vuorokausikeskiarvo Orgaaninen hiili, TOC 21 mg/m 3 (n) Kertamittausten k a Suolahappo, HCl 76 mg/m 3 (n) Kertamittausten k a Fluorivety, HF 2 mg/m 3 (n) Kertamittausten k a Rikkidioksidi, SO 2 300 mg/m 3 (n) Vuorokausikeskiarvo Typenoksidit, NO x 220 mg/m 3 (n) Vuorokausikeskiarvo Hiilimonoksidi, CO 227 mg/m 3 (n) 24 tunnin jakson k a Cd, Tl yht. 0,05 mg/m 3 (n) Kertamittausten k a Hg 0,05 mg/m 3 (n) Kertamittausten k a Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, yht. 0,5 mg/m 3 (n) Kertamittausten k a Mn, Ni, V Dioksiinit ja furaanit yht. 0,1 ng/m 3 (n) Kertamittausten k a Käynnistys ja alasajojaksoja taikka savukaasujen puhdistinlaitteiden häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja arvojen noudattamisen tarkastelussa, jos niiden aikana ei polteta jätepolttoaineita.
9 Päästöraja arvoja katsotaan noudatetun, jos yksikään hiukkasten, rikkidioksidin tai typenoksidien jatkuvien mittausten mittaustuloksien vuorokausikeskiarvo kunkin erillisen koeajon aikana ei ylitä raja arvoja. Yksikään orgaanisen hiilen, suolahapon tai fluorivedyn kertamittausten mittaustuloksien keskiarvo kunkin erillisen koeajon aikana ei ylitä raja arvoja. 97 % kunkin erillisen koeajon aikana mitatuista hiilimonoksidin minkä tahansa 24 tunnin jakson keskiarvoista ei ylitä raja arvoa yksikään raskasmetallien kertamittausten mittaustuloksien keskiarvoista kunkin erillisen koeajon aikana ei ylitä raja arvoja REF III laatuluokan kierrätyspolttoainetta poltettaessa yksikään dioksiinien tai furaanien kertamittausten mittaustuloksien keskiarvoista kunkin erillisen koeajon aikana ei ylitä raja arvoja. Vuorokausikeskiarvot lasketaan kunkin erillisen koeajon kuluessa mitatuista päästöjen puolen tunnin keskiarvoista, joista on vähennetty tämän päätöksen määräyksessä 5.3. tarkoitetut luottamusvälin arvot. Häiriötilanteet 4. Jos päästöjen mittaamiseen tarkoitetut laitteet ovat poissa käytöstä, tai mikä tahansa tämän päätöksen määräyksen 3. päästöraja arvo ylittyy, jätepolttoaineiden polttoa ei saa jatkaa keskeytymättä yli neljää tuntia. Käytön ja päästöjen tarkkailu 5. Kattilan 1 käytön ja päästöjen tarkkailu on suoritettava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti ottaen huomioon seuraavaa: 5.1. Kattilan 1 polttoprosessia on tarkkailtava mittaamalla jatkuvasti palamislämpötilaa kattilan sisäseinän läheisyydestä, savukaasun happipitoisuutta, painetta, lämpötilaa, määrää ja vesihöyrypitoisuutta. Vesihöyrypitoisuuden mittaus ei ole tarpeen, jos savukaasu kuivataan ennen näytteiden analysointia. 5.2. Kattilan 1 savukaasuista on mitattava jatkuvasti seuraavien epäpuhtauksien pitoisuudet: typenoksidit (NO x ) hiilimonoksidi (CO) hiukkaset rikkidioksidi (SO 2 ) 5.3. Kattilan 1 savukaasujen jatkuvat mittaukset on toteutettava siten, että päästöjen vuorokausikeskiarvoja koskevien yksittäisten mitattujen tulosten 95 prosentin luottamusvälin arvot eivät ylitä seuraavia prosenttiosuuksia:
10 hiilimonoksidi (CO) 10 % rikkidioksidi (SO 2 ) 20 % typpidioksidi (NO 2 ) 20 % hiukkasten kokonaismäärä 30 % Jos jatkuvissa mittauksissa hylätään jonakin vuorokautena enemmän kuin viisi puolen tunnin keskiarvoa käytettävän mittausjärjestelmän toimintahäiriön tai huollon vuoksi, on mittaukset mitätöitävä. 5.4. Kattilan 1 savukaasuista on mitattava orgaanisen hiilen kokonaismäärä, suolahappo, fluorivety ja raskasmetallipitoisuudet kunkin erillisen koeajon aikana kertaluonteisin mittauksin. Dioksiini ja furaanipitoisuudet on mitattava kunkin erillisen koeajon aikana kertaluonteisin mittauksin, kun kyseisen koeajon aikana poltetaan REF III laatuluokan kierrätyspolttoainetta. 6. Mittaukset, niihin liittyvä näytteenotto ja analysointi on tehtävä CENstandardien mukaisesti. Jos CEN standardeja ei ole käytettävissä, käytetään ISO standardeja tai muita vastaavan tasoisia kansallisia tai kansainvälisiä yleisesti käytössä olevia standardeja. Polttojätteet 7. Kattilan 1 jätteen rinnakkaispoltossa muodostuvat tuhkat on toimitettava käsiteltäväksi paikkaan, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Kirjanpito ja raportointi 8. Kattilan 1 käytön ja päästöjen tarkkailun mittauksista, näytteenotosta ja analyyseistä on pidettävä tarkoituksenmukaisella tavalla kirjaa siten, että valvontaviranomainen voi tarvittaessa tarkastaa, että tässä päätöksessä annettuja kattilan 1 toimintaa koskevia vaatimuksia ja päästöjen raja arvoja noudatetaan. Kirjanpitoon on liitettävä kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot. Kattilan 1 toiminnasta ja toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on merkittävä jäljempänä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 9. Koetoiminnasta on kolmen kuukauden kuluessa koetoiminnan loppumisesta toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle raportti, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot: kattilan 1 tuotantotiedot, käyntiajat, käytetyt polttoaineet sekä niiden kulutustiedot ja laatutiedot polttoaineittain eriteltynä kunkin erillisen koejakson aikana
11 kattilan 1 mitatut ja/tai laskennalliset päästöt ilmaan tämän päätöksen määräyksessä 3. mainittujen epäpuhtauksien osalta kunkin erillisen koejakson aikana selvitys päästöjen laskentatavasta, arvio virhelähteistä ja tulosten luotettavuudesta sekä vertailu lupamääräyksiin kunkin erillisen koejakson aikana prosessi ja puhdistinlaitteiden käyttö ja toimintatiedot kunkin erillisen koejakson aikana yhteenveto jatkuvista mittauksista, mittausten luotettavuudesta, mahdollisista häiriöistä sekä huolloista yhteenveto päästömittausten tuloksista, tiedot mittaustulosten hylkäämisestä sekä tiedot mittalaitteiden tarkastuksista, kalibrointimittauksista ja kertamittauksista yhteenveto ylös ja alasajoista, poikkeus ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajoista, niistä aiheutuneista päästöistä sekä toimenpiteistä, joihin tapahtumien vuoksi on ryhdytty yhteenveto suoritetuista huoltotoimenpiteistä yhteenveto (laatu, määrä, toimituspaikka) muodostuneista tuhkista. 10. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava kunkin erillisen koeajon aloittamis ja lopettamisajankohdasta sekä koeajon yksityiskohtainen sisältö Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen koeajon aloittamista. Lisäksi kyseisille viranomaisille on ilmoitettava kunkin erillisen koeajon mahdollisesta keskeytyksestä sekä yhteenveto keskeytykseen johtaneista syistä. Vastaava hoitaja 11. Laitoksella on oltava vastaava hoitaja, jolla on tehtävään riittävä koulutus ja työkokemus ja joka vastaa tämän päätöksen noudattamisesta ja koeluonteisen toiminnan valvonnasta. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut Ilmoituksen mukainen toiminta on ympäristönsuojelulain 30 :n 2 momentin tarkoittamaa lyhytaikaista toimintaa, johon ei tarvita ympäristölupaa. Toiminnasta ei ilmoituksen ja tässä päätöksessä määrätyn mukaisesti toteutettuna aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai muuta haitallista seurausta. Koetoiminta on tarpeen rinnakkaispolton edellytysten selvittämiseksi.
Määräysten perustelut 12 1. Koetoiminnan kestoaikaa koskeva määräys on annettu ilmoituksen mukaisena. (YSL 64 ) 2.1. Ympäristönsuojeluasetuksen 20 a :n ja jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (362/2003) soveltamisalaan kuuluvassa asiassa on annettava määräykset muun muassa poltettavien jätteiden jäteluokista ja suurimmista sallituista jätemääristä. Kattilassa 1 poltettavaksi hyväksytyt jätepolttoaineet ovat ilmoituksen mukaiset. (YSL 64, YSA 20 a ) 2.2. Poltto olosuhteita koskeva määräys on annettu jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 8 :n ja 10 :n mukaisesti. Koska kyseessä on kestoltaan ja laajuudeltaan tarkoin rajattu koetoiminta, kattilan nykyisen polttoaineiden syöttöjärjestelmän on katsottu vastaavan asetuksen 10 :n 1 momentin vaatimusta. (YSL 64, VNA 362/2003 8, 10 ) 3. Savukaasujen päästöraja arvot perustuvat rikkidioksidia ja typenoksideja lukuun ottamatta jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 13 :n 2 momentin ja asetuksen liitteen II vaatimuksiin sekä toiminnan harjoittajan ilmoittamiin polttoainesuhteisiin ja kattilaan syötettävien polttoaineiden energiasisältöihin. Kierrätyspolttoaineen rikkipitoisuus ei olennaisesti poikkea pääpolttoaineena käytettävän turpeen rikkipitoisuudesta. Kattilan 1 jatkuvien päästömittausten mukaan savukaasujen SO 2 pitoisuus on nykyisin noin 270 mg/m 3 (n) ja NO 2 pitoisuus noin 200 mg/m 3 (n). Ilmoituksen mukaisilla koeajoilla on tarkoitus muun muassa selvittää kattilan 1 nykyisen savukaasupuhdistuksen toimivuutta ja puhdistustulosta kierrätyspolttoaineiden, turpeen ja puu sekä biomassan rinnakkaispoltossa. Lisäksi selvitetään saavutetaanko kalkin syötöllä tulipesään asetuksen 362/2003 edellyttämää SO 2 päästöraja arvoa. Typen oksidien vähentämiseen käytetään mahdollisessa tuotantovaiheessa ammoniakkiruiskutusta. Ammoniakkiruiskutusta ei voida testata koetoiminnan aikana. Koetoiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu nykyistä suurempia rikkidioksidi tai typenoksidipäästöjä. Rikkidioksidille ja typenoksideille asetetut päästöraja arvot vastaavat kattilan 1 nykyistä päästötasoa ja asetetut päästöraja arvot voidaan kohtuudella saavuttaa kattilan 1 huolellisella käytöllä ja tehokkaalla käytön valvonnalla. (YSL 64, VNA 362/2003 13 ) 4. 6. Häiriötilanteita koskeva määräys sekä käytön ja päästöjen tarkkailua koskevat määräykset on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (362/2003) noudattamiseksi. (YSL 64, 108, VNA 362/2003 26 ) 7. Jätelain 6 :n mukaan jätehuolto on järjestettävä muun muassa siten, että jätteistä tai jätehuollosta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (YSL 64, JL 6, VNA 362/2003 15 )
13 8. 10. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen toiminnan valvomiseksi. Tuloksia voidaan tarvittaessa myöhemmin hyödyntää laitoksen lupa asian käsittelyssä. (YSL 64, JL 51, 52, VNA 362/2003 21 ) 11. Vastaavaa hoitajaa koskeva määräys on annettu jäteasetuksen 10 :n ja jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (362/2003) 4 :n mukaisesti. (YSL 64, VNA 362/2003 4 ) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 30, 61, 64, 96 ja 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 5, 20 a ja 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 8 ja 10 Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän koeluonteista toimintaa koskevan ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 970 euroa. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelulain (150/1992) perusteella annetun ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) mukaisesti. Asetuksen 5 :n 2 momentin mukaan suoritteista, joita koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2007, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän ilmoituksen vireille tullessa voimassa olleen ympäristöministeriön asetuksen (1238/2003) liitteen 1 taulukon mukaan koeluonteista toimintaa koskevan ilmoituksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 970 euroa.
MUUTOKSENHAKU 14 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Mika Seppälä Seppo Aspelund Tero Mäkinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Seppo Aspelund (tarkastava jäsen) ja Tero Mäkinen. Asian on esitellyt Tero Mäkinen. TMÄ/ts
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 2.3.2007. Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen hallinto oikeudelle Vaasan hallinto oikeuden yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Vaasan hallinto oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA postiosoite: PL 204, 65101 VAASA puhelin: vaihde 010 36 42611 telekopio: 010 36 42760 sähköposti: vaasa.hao@om.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.