Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 87/2011/1 Dnro ISAVI/29/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 22.9.2011 ASIA Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Mikkeli HAKIJA Mikkelin Vesilaitos HAKEMUS Itä-Suomen aluehallintovirastoon 24.3.2011 saapunut hakemus koskee Mikkelin kaupungin Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 6.2.2003 antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 3/03/2 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla antamaan määräykseen, jonka mukaan luvan saajan on 31.3.2011 mennessä tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa lupaviranomaisena jatkaa 1.1.2010 alkaen Itä-Suomen aluehallintovirasto HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 24.3.2003 antamallaan päätöksellä nro 3/03/2 myöntänyt toimintaan ympäristöluvan. Ympäristöluvan lupamääräykset kuuluvat seuraavasti: "Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
2 Päästöt vesiin 1. Jätevedet johdetaan puhdistamolta Saimaan Savilahteen. Jätevedet käsitellään puhdistamolla niin, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD A- TU -arvo on enintään 10 mg O 2 /l ja fosforipitoisuus enintään 0,5 mg P/l. Puhdistustehon on oltava molempien suureiden osalta vähintään 96 %. Puhdistamolla on pyrittävä mahdollisimman täydelliseen nitrifikaatioon niin, että tavoitteena ovat ammoniumtypen 90 %:n vähenemä ja jäännöspitoisuus enintään 4 mg/l. Puhdistustulokset lasketaan BOD 7 ja fosforin osalta neljännesvuosikeskiarvoina ja ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvoina. Puhdistustuloksien laskennassa otetaan huomioon kaikki puhdistustulokseen vaikuttavat häiriötilanteet, puhdistamon ohijuoksutukset ja puhdistamon piirissä olevan viemäriverkon ylivuodot. Vesistöön johdettavan jäteveden on täytettävä myös seuraavat valtioneuvoston päätöksessä 365/94 (muutettu 757/1998) mainitut vähimmäisvaatimukset: kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l tai sen poistoteho vähintään 90 % sekä kemiallinen hapenkulutus COD Cr -arvona enintään 125 mg/l ja sen poistoteho vähintään 75 %. 2. Puhdistamoa ja siihen liitettyä viemäriverkkoa käytetään ja hoidetaan niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä aiheutuvat haitat saadaan rajoitetuksi mahdollisimman vähäisiksi. 3. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet samoin kuin mahdolliset ylivuoto- ja ohijuoksutusvedet tehdään tarvittaessa terveydelle haitattomiksi. 4. Puhdistamoon liitetyssä viemäriverkossa viemäröinti toteutetaan uutta viemäriä rakennettaessa tai vanhaa uusittaessa pääasiallisesti erillisviemäröintinä. Muutoinkin viemäriverkkoon joutuvien vuoto- ja hulevesien määrä rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi. Puhdistamon viemäriverkkoon liitettävien uusien liitostaajamien viemäriverkon uusimiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Näiden alueiden viemäreiden kuntoselvitys- ja toimenpideohjelma on esitettävä Etelä-Savon ympäristökeskukselle vuoden 2004 loppuun mennessä. Luvan saaja ilmoittaa puhdistamolle viemäröidyn viemäriverkon uusimisesta käyttöja kuormitustarkkailun vuosiyhteenvedoissa tai muulla Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 5. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että puhdistamon piirissä olevaan viemäriverkkoon johdettavat jäteveden esikäsitellään tarvittaessa asianmukaisesti siten, ettei puhdistamolle pääse sen toimintaa haittaavia tai terveydelle vaarallisia aineita. Hakijan tulee saattaa ajan tasalle asumajätevesistä poikkeavia jätevesiä tuottavia laitoksia koskevan kartoituksen tiedot ja laatia ja tehdä asianmukaiset erityisjätevesien johtamissopimukset. Luvan saajan on oltava selvillä viemäriverkkoon johdettavien teollisuusjätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelystä. Kyseiset tiedot toimitetaan pyydettäessä Etelä- Savon ympäristökeskukselle. 6. Puhdistamolla tai siihen liitetyssä viemäriverkossa otetaan vastaan ja käsitellään asianmukaisesti sakokaivolietteet ja asutuksen umpisäiliöjätevedet.
3 Puhdistamolle käsittelyyn tulevat sako- ja umpikaivolietteet kuljetetaan umpinaisissa säiliöissä ja laitokselta poisajettavat lietteet ja lieteseosten kuljetuslavat ovat kokonaan katettuja. Melu 7. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa klo 7.00 22.00 välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitasoa (L Aeq ) 55 db eikä klo 22.00 7.00 välisenä aikana tasoa 50 db. Haju 8. Puhdistamon ja mädättämön toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja on pyrittävä edelleen vähentämään. Toimenpidesuunnitelma on esitettävä Etelä-Savon ympäristökeskukselle 31.12.2004 mennessä. Lietteen ja muiden jätteiden käsittely 9. Toiminnassa syntyvät muut jätteet kuin puhdistamolietteet kerätään, välivarastoidaan asianmukaisesti ja toimitetaan hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Lietteen mädättämössä muodostuvasta kaasusta on hyödynnettävä mahdollisimman suuri osa. Mahdollisuus hyödyntää muodostuva kaasu kokonaan ja siitä aiheutuvat kustannukset tulee selvittää vuoden 2004 loppuun mennessä. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Mikäli puhdistamolla tai sen piirissä olevassa viemäriverkostossa tapahtuu laadultaan tai määrältään poikkeuksellisia päästöjä, luvan saajan on ryhdyttävä välittömästi tehokkaisiin toimenpiteisiin vahinkojen ja haittojen torjumiseksi ja päästöjen estämiseksi vastaisuudessa. Puhdistamon toimintaan liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Poikkeuksellisten tilanteiden varalta on oltava toimintasuunnitelma ja toimintavalmius. Tarkkailu-, raportointi- ja valvontamääräykset 11. Luvan saajan on tarkkailtava puhdistamon käyttöä, puhdistamolle ja vesistöön johdettavan jäteveden määrää ja laatua, puhdistuslaitteiden tehoa, puhdistamon lietteitä ja niiden käsittelyä, muita jätteitä ja jätehuoltoa sekä toiminnan muiden päästöjen kuin vesistöpäästöjen ympäristövaikutuksia Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymien tarkkailusuunnitelmien mukaisesti. Luvan saajan on esitettävä puhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailua sekä muiden ympäristövaikutusten kuin vesistövaikutusten tarkkailua koskeva tarkkailusuunnitelma Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään kahden kuukauden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä muun muassa, kuinka luvan saaja hoitaa ilmoitukset ylivuodoista ja häiriötilanteista.
Vesistövaikutusten tarkkailu suoritetaan hakemuksen liitteenä 24.21 olevan 1.11.2001 päivätyn Mikkelin alapuolisen Saimaan velvoitetarkkailuohjelman mukaan, jota voidaan tarvittaessa muuttaa ympäristökeskuksen päätöksellä. 12. Luvan saajan on tarkkailtava jätevesien vaikutusta alapuolisen vesistön kalakantoihin ja kalastukseen Etelä-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikön hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa TE-keskuksen kalatalousyksikköön kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 13. Tarkkailun tulokset on säilytettävä ja toimitettava tarkkailusuunnitelmissa mainittuina tai muutoin sovittuina ajankohtina Etelä-Savon ympäristökeskukselle, Etelä- Savon TE-keskuksen kalatalousyksikölle sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. 14. Puhdistamon hoidosta vastaamaan asetetaan riittävän koulutuksen saanut henkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. 15. Luvan saajan tulee selvittää tarvittavat toimenpiteet kustannuslaskelmineen kokonaisfosforipäästön vähentämiseksi nykyisestä. Selvityksen lähtökohtana tulee pitää puhdistetun jäteveden kokonaisfosforipitoisuuden päästörajaa 0,3 mg/l. Selvitys tulee toimittaa Etelä-Savon ympäristökeskukselle 31.12.2008 mennessä. Annilanselän, Kyyhkylänselän, Lamposaarenselän ja Launialanselän syvänteiden hapetus 16. Luvan saajan tulee jatkaa Annilanselän, Kyyhkylänselän, Lamposaarenselän ja Launialanselän syvänteiden hapetusta hapetinlaitteilla jo toteutetussa laajuudessaan. Kalatalousmaksu Alueen kaavoitustilanne Puhdistamon toiminta 17. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä kalatalousmaksua Etelä-Savon TE-keskukselle 6 050 euroa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle jätevesien vaikutusalueella aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Maksun käytöstä on kuultava vaikutusalueen osakaskuntia. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen 18. Korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä." Alueella on edelleen voimassa 18.8.1978 vahvistettu asemakaava. Puhdistamon toiminnassa ei edellisen lupakauden aikana ole tapahtunut mitään merkittäviä muutoksia. Haja-asutusalueiden viemäröinnin edistyessä puhdistamolle johdetaan tällä hetkellä kaikkiaan 11 vesiosuuskunnan jätevedet. Koska uusi jätevedenpuhdistamo on suunniteltu otettavaksi käyttöön vuoteen 2015 mennessä, ei Kenkäveron puhdistamolla ole enää suunniteltu mitään merkittäviä saneerauksia tai parannuksia puhdistustekniikassa. 4
5 Kenkäveronniemen puhdistamon päästöt vesistöön ohitukset mukaan lukien ovat vuosina 2006 2010 olleet seuraavat: BOD 7ATU kg/d Kok.P kd/d Kok.N kg/d NH 4 -N kg/d COD Cr kg/d Kiintoaine kg/d 2006 46 3,2 318 5,1 431 79 2007 51 3,5 386 7,7 464 82 2008 57 3,6 419 7,1 479 84 2009 55 3,2 421 8,3 397 82 2010 111 6,3 426 21 502 151 Vesistövaikutukset Puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti lukuun ottamatta vuoden 2010 ensimmäistä vuosineljännestä kokonaisfosforin ja biologisen hapenkulutuksen jäännöspitoisuuden ja puhdistustehon osalta. Puhdistamon toimintahäiriön syytä ei tutkimuksista huolimatta saatu selville ja ensimmäisen vuosineljänneksen huono puhdistustulos näkyi selvästi myös koko vuoden kuormitusarvoissa. Puhdistamon jätevesien vaikutus näkyy voimakkaimpana lähimpänä purkupaikkaa Lamposaarenselällä lähinnä typpipitoisuudessa, veden hygieenisessä laadussa ja veden sähkönjohtavuudessa. Puhdistamon jätevesien vaikutus on näkynyt lievempänä myös Annilanselällä ja Launialanselällä lähinnä typpipitoisuudessa ja sähkönjohtavuudessa sekä ajoittain myös suolistobakteerien määrässä. Mikkelin reittiä alaspäin mentäessä veden laatu paranee, mutta paikallisen hajakuormituksen voimistuminen on heikentänyt veden laatua varsinkin Kyyhkylänselällä näkyen lähinnä rehevöitymisenä. Ajoittain jätevesivaikutus on ulottunut lähinnä suolistobakteerien osalta aina Ukonvedelle asti. Kaikilla tarkkailualueilla ja siis myös vertailualueilla veden kemiallinen hapenkulutus on noussut vuosien 1990 2010 välisenä aikana tilastollisesti merkitsevästi. Oleellisin muutos tapahtui yleensä 2000-luvun alussa tai viimeistään vuosina 2004 ja 2005. Tämä kertonee valuma-alueilta tulevien huuhtoumien kasvusta. Esimerkiksi vuosien 2003 2008 keskimääräistä suuremmat keskilämpötilat ja sadannat ovat voineet vaikuttaa asiaan. Visulahdella veden laatu on vuodesta 2002 lähtien jatkuvasti parantunut muutoksen ollessa tilastollisesti erittäin merkitsevä. Tosin laatuluokitus palautui tällöin 1990-luvun tasolle eli välttävään. Savilahdella sataman pisteellä ja Launialanselällä ei luokituksessa ole tapahtunut merkittävää muutosta viimeisten 20 vuoden aikana. Luokitus on ollut välttävä ja Savilahden pisteellä joskus myös huono. Vuodesta 2006 luokitusindeksi on parantunut kummallakin pisteellä. Leppäselällä laatuluokka on ollut tyydyttävä, mutta ollut vuodesta 2005 lähtien tasollisesti hieman aiempaa heikompi varsinkin 1990-lukuun verrattuna.
Jätevesien purkualueella Lamposaarenselällä sekä Annilan- ja Kyyhkylänselillä veden laatuluokka on ollut 2000-luvulla kuten 1990-luvullakin välttävä eikä luokituksessa ole tapahtunut oleellista muutosta. Ukonveden laatuluokitus on heikentynyt vuosien 1990 2010 aikana lähinnä vuodesta 1997 muutoksen ollessa tilastollisesti erittäin merkitsevä. Oleellisin muutos on tapahtunut 2000-luvun puolenvälin paikkeilla, jonka jälkeen luokkana on ollut useimmiten välttävä. Päähkeenselän veden laatuluokka on ollut lähes aina tyydyttävä, joskin luokitus on myös siellä lievästi heikentynyt 2000-luvulla muutoksen ollessa tilastollisesti merkitsevä. Louhivedellä veden laatuluokka on ollut lähes aina hyvä, joskin ylempien selkäalueiden tapaan myös siellä luokitus on lievästi heikentynyt varsinkin 2000- luvulla. Ukonvedellä ja Louhivedellä voimakkaimmin laatuindeksiluvun muutokseen on vaikuttanut klorofylli, alusveden happi ja typpi sekä veden humuspitoisuutta ilmentävät väri ja kemiallinen hapenkulutus. Laskennallisesti nykyisen puhdistamon osuus on purkualueen kokonaisfosforikuormituksesta runsaat 40 %, kun kuormitusarvona käytetään vuosien 2001 2010 keskiarvoa 3,2 kg/vrk. Hajakuormituksen osuus on samaa luokkaa ja luonnonhuuhtouman osuus on vajaat 20 % kokonaiskuormituksesta. Typpikuormituksesta puhdistamon osuus on vielä suurempi arviolta noin 70 %. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Jätevesikuormitus aiheuttaa kalataloushaittoja mm. muuttamalla lajistoa särkikalavaltaisemmaksi ja estämällä kalastusta pyydysten limoittumisen kautta. Koko tiedustelualueen vuoden 2009 kokonaissaaliiksi arvioitiin mediaaniarvoa käyttäen 8,5 kg/ha. Hehtaarikohtainen saalisarvio oli Ukonvedellä noin 22 kg/ha eli kaksinkertainen osa-alueen 1 (Savilahti sekä Lamposaaren- ja Launialanselät) arvioon noin 10 kg/ha verrattuna. Jälkimmäisen saalisarvio on lähellä tyypillisiä suomalaisten järvien arvoja. Vertailualueen Pohjois- ja Leppäselän hehtaarisaalis, vajaat 4 kg/ha, oli Annilanselän ja Kyyhkylänselän tasoa. Ukonvedellä saalisarviota muihin verrattuna nosti varsinkin muikkusaalis (5,7 kg/ha), sillä muikkua saatiin Ukonveden lisäksi vähän vain Pohjois- ja Leppäselällä. Koko tiedustelualueen kokonaissaaliista suurimman osan, yhteensä noin 59 %, muodostui kolmesta lajista hauki, ahven ja muikku. Siihen lisättynä vielä kuha-, lahna- ja särkisaaliit, niin saalisosuus oli jo 89 %. Lohikalojen (lähinnä muikku, siika ja järvitaimen) osuus oli 22 % ja särkikalojen 21 %. Kaikille osa-alueille tärkeitä saalilajeja olivat hauki, lahna, ahven ja kuha. Koko tiedustelualueen saalisosuuksien perusteella kuhan osuuden vuodesta 1993 jatkunut nousu näytti pysähtyneen vuonna 2009 ja pudonneen vuoden 2000 tasolle. Ahvensaalis oli noussut edelliskerrasta 2004 jääden kuitenkin vielä vähän vuoden 2000 huippuarvosta. Aiempaan verrattuna hauki- ja made- sekä osin särkisaaliiden muutokset ovat olleet pieniä. Muikkusaaliit ovat pääosin olleet nousussa. Lahnan ja taimenen sekä osin siiankin saalisosuudet ovat olleet jatkuvassa lievässä laskussa. 6
Annilan- ja Kyyhkylänselkien hehtaarikohtaiset saalisarviot laskivat, kun muilla osaalueilla saaliit nousivat edelliskerrasta vuodesta 2004. Suurin muutos oli Ukonvedellä, jossa nousua oli 10 kg verran eli muutos oli noin kaksinkertainen muihin verrattuna. Ukonvedellä selittävänä tekijöinä voidaan pitää mm. muikkusaaliiden kasvua. 7 Haju Laitokselta leviää ajoittain hajua lähiympäristöön laitosalueen ulkopuolelle. Hajuhaittojen ehkäisemistä on tutkittu vuoden 2010 aikana. Jätteet Puhdistamolla syntyvä ylijäämäliete mädätetään ja kuivataan kahdella lingolla noin 30 % kuiva-ainepitoisuuteen. Kuivattu liete toimitetaan Metsä-Sairilan jäteasemalle kompostoitavaksi. Mädättämössä syntyvä kaasu hyödynnetään laitoksen lämmityksessä. Puhdistamolla syntyy lisäksi vuosittain noin 300 tonnia välpejätettä sekä rasva- ja hiekkajätettä. Ne kuljetetaan Metsä-Sairilan jäteasemalle. Loisteputket ja muut vähäiset ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätekeräykseen. Paras käyttökelpoinen tekniikka Hakijan mukaan toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista ottaen huomioon laitoksen ikä ja lyhyt jäljellä oleva toiminta-aika. Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi Lupaa haetaan vuoden 2015 loppuun asti tai siihen saakka, kunnes uusi puhdistamo aloittaa toimintansa. Koska kyse on enää lyhyestä toiminta-ajasta, hakija esittää, että lupamääräykset säilytetään entisellään. HAKEMUKSESTA KÄSITTELY Hakemuksen tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Mikkelin kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 23.5.2011 Länsi-Savo-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Etelä-Savo ELY-keskus ympäristönsuojeluviranomaisena on lausunut, että Mikkelin vesilaitos on siirtämässä jätevedenpuhdistuksen toisaalle. Siirtymäkauden lupa-asioiden järjestämiseksi on vielä vanhan laitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen tullut ajankohtaiseksi. Nyt voimassa olevan luvan lupaehdot ovat sellaisia, että ympäristövaikutukset pysyvät kyseisen laitoksen ikä ja tekniikka huomioonottaen BAT-tasoisina. Lupaehtoihin olisi syytä kirjata hakemuksen kohdan 7A asia, jossa käsitellään kloorifenolipitoisen veden johtamista puhdistamolle. Velvoitetarkkailun ja ilmastuksen osalta voidaan toimia samoin, kuin nyt voimassa olevassa luvassa on määrätty. Lupaehdoissa on syytä säilyttää kohta, jossa ELY-
8 Hakijan vastine MERKINTÄ keskukselle suodaan mahdollisuus muuttaa velvoitetarkkailua, mikäli siihen ilmenee tarvetta. 2) Etelä-Savon ELY-keskus kalatalousviranomaisena on lausunut, että hakemusasiakirjassa ei esitetä sellaista, jonka perusteella olisi syytä muuttaa aiempia kalataloutta koskevia lupamääräyksiä. Kalataloudellista tarkkailua tulee kuitenkin aientaa siten, että kalastustiedustelu tehdään vuoden 2014 kalastuksesta ja koekalastukset toteutetaan vuonna 2015. Hakija ilmoittaa vastineessaan, ettei sillä ole huomauttamista lausunnoista. Asiaa ratkaistaessa ovat olleet käsillä Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 3/03/2 perusteena olleet asiakirjat. Asiaa ratkaistaessa ovat olleet käsillä valtioneuvoston 10.12.2009 hyväksymä Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma ja Etelä-Savon pintavesien hoidon toimenpideohjelma 2010 2015. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto tarkistaa Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamon toimintaan 6.2.2003 toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan nro 3/03/2 lupamääräykset. Lupamääräykset säilyvät muutoin ennallaan, mutta niihin lisätään kloorifenolipitoisten vesien käsittelyä puhdistamolla ja laitoksen toiminnan lopettamista koskevat määräykset. Etelä-Savon ympäristökeskuksen (valvontaviranomainen) toimintaa jatkaa 1.1.2010 alkaen Etelä-Savon ELY-keskus. Etelä-Savon TE-keskuksen (kalatalousviranomainen) toimintaa jatkaa 1.1.2010 alkaen Etelä-Savon ELY-keskus. Lupa muutetaan lisäksi määräaikaiseksi siten, että se voimassa vuoden 2015 loppuun kuitenkin enintään niin kauan kunnes uusi puhdistamo otetaan käyttöön. Kloorifenolipitoisten vesien käsittely puhdistamolla 19. Puhdistamon viemäriverkostoon saadaan johtaa korkeintaan 250 m 3 /d kloorifenoleilla pilaantunutta pohjavettä. Viemäriin johdettavan veden kloorifenolipitoisuus saa olla korkeintaan 15 000 µg/l. 20. Mikäli vesistöön johdettavan veden pentakloorifenolipitoisuus ylittää arvon 2 µg/l, kloorifenolipitoisten vesien pumppaus viemäriin on lopetettava. Puhdistamolta vesistöön johdettavasta vedestä on otettava näytteet päivittäin, kunnes veden pentakloorifenolipitoisuus on kahtena peräkkäisenä päivänä ollut alle 2 µg/l.
Toiminnan lopettaminen PERUSTELUT 21. Mikäli lietteen kloorifenolipitoisuudet ylittävät maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarpeen arviointia koskevan Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) liitteessä pentakloorifenolille määritetyn alemman ohjearvon, klooripitoisten vesien pumppaaminen viemäriin on lopetettava. Pumppausta voidaan jatkaa, kun pitoisuudet ovat laskeneet ohjearvoa alapuolelle. 22. Toiminnan loputtua alue on siistittävä ja tarpeettomat laitteet ja rakenteet poistettava. Toiminnan vaikutusten vesistö- ja kalataloustarkkailua on jatkettava vähintään kahden vuoden ajan toiminnan lopettamisen jälkeen. Vaikutustarkkailu voidaan lopettaa, kun Etelä-Savon ELY-keskus on todennut vaikutusten olennaisilta osiltaan päättyneen. Etelä-Savon ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen liittyviä tarkentavia määräyksiä. Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 6.2.2003 antamassa päätöksessä nro 3/03/2. Toiminnassa ja siitä aiheutuvissa päästöissä ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan ja päästöihin verrattuna. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista ottaen huomioon laitoksen ikä ja se, että toiminta on päättymässä lyhyen ajan sisällä. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupa muutetaan hakijan hakemuksen mukaisesti määräaikaiseksi, koska toiminta päättyy vuoden 2015 loppuun mennessä uuden puhdistamon käyttöönoton myötä. Toiminnan vaikutukset alapuolisessa vesistössä eivät ennalta arvioiden vaaranna valtioneuvoston vahvistamassa Vuoksen vesienhoitosuunnitelmassa vesialueelle asetettujen tilatavoitteiden saavuttamista. 9
10 Muutettujen lupamääräysten perustelut VASTAUS LAUSUNTOIHIN Puhdistamon viemäriverkkoon johdetaan Pursialassa tapahtuvan pohjaveden suojapumppauksen vuoksi kloorifenolipitoisia vesiä. Laitoksella tehtyjen kokeiden perusteella puhdistusprosessiin voidaan johtaa puhdistamon toiminnan häiriintymättä noin 250 m 3 /d kloorifenolipitoista vettä. Puhdistamon päästöjen minimoimiseksi ja lietteen laadun turvaamiseksi on kloorifenolipitoisten vesien puhdistuksesta laitoksella tarpeen antaa määräykset. Toiminta laitoksella on päättymässä uuden puhdistamon käyttöönoton myötä. Laitoksen lopettamista koskevat määräykset ovat tarpeen alueen siistimiseksi toiminnan loputtua ja tarpeettomien laitteiden ja rakenteiden poistamiseksi alueelta. Toiminnan vaikutusten tarkkailua on tarpeen jatkaa, kunnes ne ovat oleelliselta osaltaan loppuneet. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon muutetuissa lupamääräyksissä ilmenevästi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU Ympäristönsuojelulaki 41, 42, 43, 44, 45, 46, 50, 55, 56, 90 ja 100 Jätelaki 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Päätöksestä peritään käsittelymaksu 2 435 euroa. Asukasvastineluvultaan 4 000 50 000 suuruista jätevedenpuhdistamoa koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 4 870 euroa. Maksu peritään 50 % taulukon mukaista maksua pienempänä, koska kyseessä on ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukainen lupamääräysten tarkistamishakemus. Ympäristönsuojelulain 105 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)
11 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Ahti Itkonen Esko Vaskinen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Ahti Itkonen ja Esko Vaskinen. Asian on esitellyt Esko Vaskinen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8069
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 24.10.2011. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1741, 70101 KUOPIO Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (017) 580 8690 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.