Väestö 2017 Työssäkäynti 2015 Ammatti ja sosioekonominen asema Perheellisiä palkansaajia työskenteli eniten erityisasiantuntijoina vuonna 2015 Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuoden 2015 lopussa perheellisiä palkansaajia työskenteli eniten erityisasiantuntijoina (338 000 henkilöä), kun perheettömät palkansaajat työskentelivät useimmiten palvelu- ja myyntityöntekijöinä (103 000). Perheellisiä palkansaajia työskenteli perheettömiin palkansaajiin verrattuna suhteellisesti enemmän eritysasiantuntijoina, asiantuntijoina, johtajina ja sotilaina. 1) Palkansaajien ammattirakenne perheellisillä ja perheettömillä 2015 Osuuksien ero perheellisten ja perheettömien välillä oli suurin erityisasiantuntijoilla, 4,5 prosenttiyksikköä ja asiantuntijoilla, 3,2 prosenttiyksikköä (Liitetaulukot 1b ja 1c). Tyypillisimpiä erityisasiantuntijoihin lukeutuvia ammattiryhmiä palkansaajilla olivat lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat, lastentarhanopettajat, sovellussuunnittelijat sekä konetekniikan erityisasiantuntijat. Palvelu- ja myyntityöntekijöissä yleisimmät palkansaajien ammattiryhmät olivat myyjät, sosiaalialan Helsinki 20.10.2017 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
hoitajat, päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat sekä kiinteistöhuollon työntekijät. (Liitetaulukot 2 3.). Erityisasiantuntijoihin lukeutuvien palkansaajien yleisimmät ammattiryhmät vuonna 2015 Ammattiryhmä (AML 2010) Palkansaajia 2015 Perheellisten osuus, % Perheettömien osuus, % 233 Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat 1) 21 181 82,4 17,6 23411 Luokanopettajat 19 118 87,0 13,0 2342 Lastentarhanopettajat 2512 Sovellussuunnittelijat 2144 Konetekniikan erityisasiantuntijat Erityisasiantuntijat yhteensä 18 985 18 232 15 392 420 151 1) Ammattiryhmä 233 Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat yhteensä toimialalla ylemmän perusasteen koulutus ja lukiokoulutus (TOL 2008: 8531). 85,3 74,0 81,2 80,4 14,7 26,0 18,8 19,6 Palvelu- ja myyntityöntekijöihin lukeutuvien palkansaajien yleisimmät ammattiryhmät vuonna 2015 Ammattiryhmä (AML 2010) Palkansaajia 2015 Perheellisten osuus, % Perheettömien osuus, % 5223 Myyjät 99 379 74,2 25,8 53213 Sosiaalialan hoitajat 42 423 77,5 22,5 53111 Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat 28 335 82,6 17,4 5153 Kiinteistöhuollon työntekijät 23 813 72,4 27,6 51201 Kokit, keittäjät ja kylmäköt 21 705 71,1 28,9 Palvelu- ja myyntityöntekijät yhteensä 416 571 75,3 24,7 Perheettömillä ja perheellisillä palkansaajilla yleisimmät ammattiryhmät lähes samoja Perheettömien ja perheellisten palkansaajien kymmenen yleisimmän ammattiryhmän joukot poikkesivat toisistaan vain päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajien, sosiaalialan ohjaajien, talonrakentajien ja kiinteistöhuollon työntekijöiden osalta (Liitetaulukot 4b ja 4c). Perheellisten palkansaajien keski-ikä ja mediaani olivat 42 vuotta. Sen sijaan perheettömien palkansaajien keski-ikä oli 40 vuotta ja mediaani-ikä 38 vuotta. Perheellisten palkansaajien yleisimmät ammattiryhmät vuonna 2015 2
Perheettömien palkansaajien yleisimmät ammattiryhmät vuonna 2015 Perheellisten osuus suurinta johtajien ammattiryhmissä Palkansaajilla perheellisten osuus 2) oli lähes 90 prosenttia useissa johtajiin lukeutuvissa ammattiryhmissä, kuten esimerkiksi teollisuuden tuotantojohtajissa, toimitusjohtajissa ja pääjohtajissa sekä vähittäis- ja tukkukaupan johtajissa. Ei-johtajiin lukeutuvissa ammattiryhmissä perheellisten osuus oli suurinta perhepäivähoitajilla ja terveydenhoitajilla, 88 prosenttia. (Liitetaulukko 5a.). Vastaavasti perheettömien osuus 3) kaikista palkansaajien ammattiryhmistä ei noussut missään ammattiryhmässä kovinkaan suureksi vaan jäi maksimissaankin alle 50 prosentin. Perheettömien osuudet olivat suurimpia rappaajilla, noin 50 prosenttia, baarimestareilla (45 prosenttia), juontajilla ja kuuluttajilla (43 prosenttia) sekä vedonvälittäjillä, bingo- ja kasinopelin hoitajilla (41 prosenttia). (Liitetaulukko 5b.). Tilastokeskuksen vuoden 2015 työssäkäyntitilastossa 18 74-vuotiaiden palkansaajien ja yrittäjien ammatit on luokiteltu kansallisen Ammattiluokitus 2010 (AML 2010) -standardin mukaisiin ammattiryhmiin. 4)5) 2) Ammattiryhmistä, joissa vähintään 150 henkilöä. 3) Ammattiryhmistä, joissa vähintään 150 henkilöä. 4) Ammattitieto tuotetaan ensisijaisesti henkilön vuoden viimeisen viikon päätyösuhteen mukaan. 5) Ammattitieto jäi tuntemattomaksi noin 3,8 prosentilla kaikista palkansaajista, 3,5 prosentilla kaikista perheellistä palkansaajista ja noin 4,6 prosentilla kaikista perheettömistä palkansaajista vuonna 2015. 3
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1a. Vuonna 2015 18 74-vuotiaiden palkansaajien ammattirakenne...5 Liitetaulukko 1b. Vuonna 2015 18 74-vuotiaiden perheellisten palkansaajien ammattirakenne...5 Liitetaulukko 1c. Vuonna 2015 18 74-vuotiaiden perheettömien palkansaajien ammattirakenne...6 Liitetaulukko 2a. Vuonna 2015 18 74-vuotiaiden erityisasiantuntijoiden luokkaan sisältyvien palkansaajien yleisimmät ammattiryhmät...6 Liitetaulukko 2b. Vuonna 2015 18 74-vuotiaiden erityisasiantuntijoiden luokkaan sisältyvien perheellisten palkansaajien yleisimmät ammattiryhmät...7 Liitetaulukko 2c. Vuonna 2015 18 74-vuotiaiden erityisasiantuntijoiden luokkaan sisältyvien perheettömien palkansaajien yleisimmät ammattiryhmät...8 Liitetaulukko 3a. Vuonna 2015 18 74-vuotiaiden palvelu- ja myyntityöntekijöiden luokkaan sisältyvien palkansaajien yleisimmät ammattiryhmät...9 Liitetaulukko 3b. Vuonna 2015 18 74-vuotiaiden palvelu- ja myyntityöntekijöiden luokkaan sisältyvien perheellisten palkansaajien yleisimmät ammattiryhmät...10 Liitetaulukko 3c. Vuonna 2015 18 74-vuotiaiden palvelu- ja myyntityöntekijöiden luokkaan sisältyvien perheettömien palkansaajien yleisimmät ammattiryhmät...11 Liitetaulukko 4a. Vuonna 2015 18 74-vuotiaiden palkansaajien yleisimmät ammattiryhmät sukupuolen ja iän mukaan...12 Liitetaulukko 4b. Vuonna 2015 18 74-vuotiaiden perheellisten palkansaajien yleisimmät ammattiryhmät sukupuolen ja iän mukaan...13 Liitetaulukko 4c. Vuonna 2015 18 74-vuotiaiden perheettömien palkansaajien yleisimmät ammattiryhmät sukupuolen ja iän mukaan...14 Liitetaulukko 5a. Vuonna 2015 perheellisten palkansaajien suurimmat osuudet ammattiryhmän kaikista 18 74-vuotiaista palkansaajista, %...15 Liitetaulukko 5b. Vuonna 2015 perheettömien palkansaajien suurimmat osuudet ammattiryhmän kaikista 18 74-vuotiaista palkansaajista, %...15 Laatuseloste: työssäkäyntitilasto...16 4
Liitetaulukot Liitetaulukko 1a. Vuonna 2015 18 74-vuotiaiden palkansaajien ammattirakenne 1) Ammattiryhmä (AML 2010) 0 Sotilaat 1 Johtajat 2 Erityisasiantuntijat 3 Asiantuntijat 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 9 Muut työntekijät Palkansaajia yhteensä X Tuntematon 1) Ammattiryhmät ovat Ammattiluokitus 2010:n mukaisia. Palkansaajia Naisia 7 996 61 761 420 151 382 306 130 975 416 571 18 246 191 114 169 631 147 171 300 19 358 7 696 42 403 224 400 195 751 236 808 145 498 95 096 303 030 7 563 35 879 113 541 10 683 15 453 175 661 32 105 137 526 87 386 59 785 1 945 922 1 021 499 924 423 2 022 548 1 059 742 962 806 76 626 38 243 38 383 Osuus, % 2) 2) Ammattiryhmään kuuluvien palkansaajien osuus kaikista palkansaajista pl. tuntemattomat. 0,4 3,2 21,6 19,6 6,7 21,4 0,9 9,8 8,7 7,6 100,0 Liitetaulukko 1b. Vuonna 2015 18 74-vuotiaiden perheellisten palkansaajien ammattirakenne 1) Ammattiryhmä (AML 2010) 0 Sotilaat 1 Johtajat 2 Erityisasiantuntijat 3 Asiantuntijat 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 9 Muut työntekijät Perheellisiä palkansaajia yhteensä X Tuntematon Perheellisiä palkansaajia Naisia 6 505 53 968 225 16 242 6 280 37 726 337 954 182 400 155 554 304 506 96 943 190 711 73 052 313 815 234 310 12 985 140 048 123 731 103 064 5 607 113 795 23 891 79 505 7 378 11 792 128 256 24 680 63 939 99 051 39 125 1 493 519 802 958 690 561 1 548 312 830 742 717 570 54 793 27 784 27 009 Osuus, % 2) 2) Ammattiryhmään kuuluvien perheellisten palkansaajien osuus kaikista perheellisistä palkansaajista pl. tuntemattomat. 0,4 3,6 22,6 20,4 6,5 21,0 0,9 9,4 8,3 6,9 100,0 5
Liitetaulukko 1c. Vuonna 2015 18 74-vuotiaiden perheettömien palkansaajien ammattirakenne 1) Ammattiryhmä (AML 2010) 0 Sotilaat 1 Johtajat 2 Erityisasiantuntijat 3 Asiantuntijat 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 9 Muut työntekijät Perheettömiä palkansaajia yhteensä X Tuntematon Perheettömiä palkansaajia Naisia 1 491 7 793 82 197 77 800 34 032 102 756 5 261 51 066 45 900 44 107 75 3 116 42 000 46 097 22 044 68 720 1 956 3 661 7 425 23 447 1 416 4 677 40 197 31 703 11 988 34 036 3 305 47 405 38 475 20 660 452 403 218 541 233 862 474 236 229 000 245 236 21 833 10 459 11 374 Osuus, % 2) 2) Ammattiryhmään kuuluvien perheettömien palkansaajien osuus kaikista perheettömistä palkansaajista pl. tuntemattomat. 0,3 1,7 18,2 17,2 7,5 22,7 1,2 11,3 10,1 9,7 100,0 Liitetaulukko 2a. Vuonna 2015 18 74-vuotiaiden erityisasiantuntijoiden luokkaan sisältyvien palkansaajien yleisimmät ammattiryhmät 1) Erityisasiantuntijat (AML 2010) 23304 Muut peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajat 23411 Luokanopettajat 2342 Lastentarhanopettajat 2512 Sovellussuunnittelijat 2144 Konetekniikan erityisasiantuntijat 2320 Ammatillisen koulutuksen opettajat 2422 Hallinnon ja elinkeinojen kehittämisen erityisasiantuntijat 2411 Laskentatoimen erityisasiantuntijat ja tilintarkastajat 2431 Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat 2511 Sovellusarkkitehdit 2142 Maa- ja vesirakentamisen erityisasiantuntijat 26351 Sosiaalityöntekijät ym. 22122 Erikoislääkärit 2149 Muut tekniikan erityisasiantuntijat 2151 Sähkötekniikan erityisasiantuntijat 23592 Muut opetuksen erityisasiantuntijat 2433 Myynti-insinöörit ja lääke-esittelijät (pl. tieto- ja viestintätekniikka) 2352 Erityisopettajat 23412 Aineenopettajat (peruskoulun alaluokat) 2211 Yleislääkärit Erityisasiantuntijat yhteensä 1) Ammattiryhmät ovat Ammattiluokitus 2010:n mukaisia. Palkansaajia Naisia 21 211 15 100 19 118 14 720 18 985 18 450 18 232 3 816 15 392 1 273 15 325 8 349 14 671 9 211 14 556 9 577 13 541 7 105 13 356 3 607 11 124 1 784 10 234 9 300 8 400 5 236 8 056 1 882 7 931 704 7 754 5 209 7 609 1 880 7 461 6 234 7 203 5 705 6 630 4 318 246 789 133 460 420 151 224 400 6 111 4 398 535 14 416 14 119 6 976 5 460 4 979 6 436 9 749 9 340 934 3 164 6 174 7 227 2 545 5 729 1 227 1 498 2 312 113 329 195 751 6
Liitetaulukko 2b. Vuonna 2015 18 74-vuotiaiden erityisasiantuntijoiden luokkaan sisältyvien perheellisten palkansaajien yleisimmät ammattiryhmät 1) Erityisasiantuntijat (AML 2010) 23304 Muut peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajat 23411 Luokanopettajat 2342 Lastentarhanopettajat 2512 Sovellussuunnittelijat 2320 Ammatillisen koulutuksen opettajat 2144 Konetekniikan erityisasiantuntijat 2411 Laskentatoimen erityisasiantuntijat ja tilintarkastajat 2422 Hallinnon ja elinkeinojen kehittämisen erityisasiantuntijat 2431 Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat 2511 Sovellusarkkitehdit 2142 Maa- ja vesirakentamisen erityisasiantuntijat 26351 Sosiaalityöntekijät ym. 22122 Erikoislääkärit 2149 Muut tekniikan erityisasiantuntijat 2433 Myynti-insinöörit ja lääke-esittelijät (pl. tieto- ja viestintätekniikka) 2352 Erityisopettajat 2151 Sähkötekniikan erityisasiantuntijat 23412 Aineenopettajat (peruskoulun alaluokat) 23592 Muut opetuksen erityisasiantuntijat 2211 Yleislääkärit Erityisasiantuntijat yhteensä Perheellisiä palkansaajia Naisia 17 329 16 626 16 201 13 483 12 689 12 491 11 634 11 591 11 014 10 867 9 137 8 360 6 926 6 705 6 476 6 382 6 352 5 997 5 910 5 278 201 448 12 424 12 864 15 780 2 989 6 895 1 036 7 703 7 195 5 743 2 898 1 428 7 634 4 308 1 548 1 606 5 356 577 4 800 3 999 3 497 110 280 4 905 3 762 421 10 494 5 794 11 455 3 931 4 396 5 271 7 969 7 709 726 2 618 5 157 4 870 1 026 5 775 1 197 1 911 1 781 91 168 337 954 182 400 155 554 7
Liitetaulukko 2c. Vuonna 2015 18 74-vuotiaiden erityisasiantuntijoiden luokkaan sisältyvien perheettömien palkansaajien yleisimmät ammattiryhmät 1) Erityisasiantuntijat (AML 2010) 2512 Sovellussuunnittelijat 23304 Muut peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajat 2422 Hallinnon ja elinkeinojen kehittämisen erityisasiantuntijat 2411 Laskentatoimen erityisasiantuntijat ja tilintarkastajat 2144 Konetekniikan erityisasiantuntijat 2342 Lastentarhanopettajat 2320 Ammatillisen koulutuksen opettajat 2431 Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat 23411 Luokanopettajat 2511 Sovellusarkkitehdit 2142 Maa- ja vesirakentamisen erityisasiantuntijat 26351 Sosiaalityöntekijät ym. 23592 Muut opetuksen erityisasiantuntijat 2151 Sähkötekniikan erityisasiantuntijat 22122 Erikoislääkärit 2652 Muusikot, laulajat ja säveltäjät 2211 Yleislääkärit 2149 Muut tekniikan erityisasiantuntijat 23412 Aineenopettajat (peruskoulun alaluokat) 23103 Assistentit ja tuntiopettajat (yliopisto) Erityisasiantuntijat yhteensä Perheettömiä palkansaajia Naisia 4 749 3 882 3 080 2 922 2 901 2 784 2 636 2 527 2 492 2 489 1 987 1 874 1 844 1 579 1 474 1 381 1 352 1 351 1 206 1 164 45 674 82 197 827 2 676 2 016 1 874 237 2 670 1 454 1 362 1 856 709 356 1 666 1 210 127 928 541 821 334 905 471 23 040 42 000 3 922 1 206 1 064 1 048 2 664 114 1 182 1 165 636 1 780 1 631 208 634 1 452 546 840 531 1 017 301 693 22 634 40 197 8
Liitetaulukko 3a. Vuonna 2015 18 74-vuotiaiden palvelu- ja myyntityöntekijöiden luokkaan sisältyvien palkansaajien yleisimmät ammattiryhmät 1) Palvelu- ja myyntityöntekijät (AML 2010) 5223 Myyjät 53213 Sosiaalialan hoitajat 53111 Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat ym. 5153 Kiinteistöhuollon työntekijät 51201 Kokit, keittäjät ja kylmäköt 53219 Muut lähihoitajat 53221 Kotityöpalvelutyöntekijät 5131 Tarjoilijat 51202 Ravintolaesimiehet ja vuoropäälliköt 5222 Myymäläesimiehet 5230 Kassanhoitajat ja lipunmyyjät 5312 Koulunkäyntiavustajat 5414 Vartijat 5246 Kahvila- ja baarimyyjät 53112 Perhepäivähoitajat 53212 Kehitysvammaisten hoitajat 5244 Puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät 53291 Hammashoitajat 53222 Henkilökohtaiset avustajat, omaishoitajat ym. 5411 Palomiehet Palvelu- ja myyntityöntekijät yhteensä 1) Ammattiryhmät ovat Ammattiluokitus 2010:n mukaisia. Palkansaajia Naisia 99 379 65 902 42 423 39 193 28 335 27 461 23 813 3 795 21 705 14 617 21 334 19 522 19 799 18 819 13 830 10 163 13 816 10 963 12 779 8 340 12 116 10 378 11 391 10 027 10 735 2 499 10 518 8 638 8 272 8 235 6 571 5 637 5 851 3 059 5 216 5 164 4 785 3 967 4 426 173 377 094 276 552 416 571 303 030 33 477 3 230 874 20 018 7 088 1 812 980 3 667 2 853 4 439 1 738 1 364 8 236 1 880 37 934 2 792 52 818 4 253 100 542 113 541 9
Liitetaulukko 3b. Vuonna 2015 18 74-vuotiaiden palvelu- ja myyntityöntekijöiden luokkaan sisältyvien perheellisten palkansaajien yleisimmät ammattiryhmät 1) Palvelu- ja myyntityöntekijät (AML 2010) 5223 Myyjät 53213 Sosiaalialan hoitajat 53111 Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat ym. 5153 Kiinteistöhuollon työntekijät 53219 Muut lähihoitajat 53221 Kotityöpalvelutyöntekijät 51201 Kokit, keittäjät ja kylmäköt 51202 Ravintolaesimiehet ja vuoropäälliköt 5222 Myymäläesimiehet 5312 Koulunkäyntiavustajat 5230 Kassanhoitajat ja lipunmyyjät 5131 Tarjoilijat 53112 Perhepäivähoitajat 5246 Kahvila- ja baarimyyjät 5414 Vartijat 53212 Kehitysvammaisten hoitajat 53291 Hammashoitajat 5244 Puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät 5411 Palomiehet 5412 Poliisit Palvelu- ja myyntityöntekijät yhteensä Perheellisiä palkansaajia Naisia 73 732 32 894 23 393 17 250 16 454 15 620 15 436 10 638 10 462 9 421 8 858 8 644 7 291 7 147 6 744 5 058 4 243 3 915 3 649 3 567 49 779 30 729 22 777 2 777 15 221 15 003 11 116 8 643 6 894 8 508 7 751 6 593 7 260 6 009 1 552 4 426 4 217 2 171 141 555 284 416 212 122 313 815 234 310 23 953 2 165 616 14 473 1 233 617 4 320 1 995 3 568 913 1 107 2 051 31 1 138 5 192 632 26 1 744 3 508 3 012 72 294 79 505 10
Liitetaulukko 3c. Vuonna 2015 18 74-vuotiaiden palvelu- ja myyntityöntekijöiden luokkaan sisältyvien perheettömien palkansaajien yleisimmät ammattiryhmät 1) Palvelu- ja myyntityöntekijät (AML 2010) 5223 Myyjät 53213 Sosiaalialan hoitajat 5153 Kiinteistöhuollon työntekijät 51201 Kokit, keittäjät ja kylmäköt 5131 Tarjoilijat 53111 Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat ym. 53219 Muut lähihoitajat 53221 Kotityöpalvelutyöntekijät 5414 Vartijat 5246 Kahvila- ja baarimyyjät 5230 Kassanhoitajat ja lipunmyyjät 51202 Ravintolaesimiehet ja vuoropäälliköt 5222 Myymäläesimiehet 5312 Koulunkäyntiavustajat 5244 Puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät 53212 Kehitysvammaisten hoitajat 53222 Henkilökohtaiset avustajat, omaishoitajat ym. 5141 Kampaajat ja parturit 53112 Perhepäivähoitajat 53291 Hammashoitajat Palvelu- ja myyntityöntekijät yhteensä Perheettömiä palkansaajia Naisia 25 647 9 529 6 563 6 269 5 186 4 942 4 880 4 179 3 991 3 371 3 258 3 178 2 317 1 970 1 936 1 513 1 305 984 981 973 92 972 102 756 16 123 8 464 1 018 3 501 3 570 4 684 4 301 3 816 947 2 629 2 627 2 320 1 446 1 519 888 1 211 997 919 975 947 62 902 68 720 9 524 1 065 5 545 2 768 1 616 258 579 363 3 044 742 631 858 871 451 1 048 302 308 65 6 26 30 070 34 036 11
Liitetaulukko 4a. Vuonna 2015 18 74-vuotiaiden palkansaajien yleisimmät ammattiryhmät sukupuolen ja iän mukaan 1) Ammattiryhmä (AML 2010) 5223 Myyjät 32211 Sairaanhoitajat 91121 Toimistosiivoojat ym. 53213 Sosiaalialan hoitajat 3322 Myyntiedustajat 4120 Yleissihteerit 9333 Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät ym. 8332 Kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat 53111 Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat ym. 34121 Sosiaalialan ohjaajat 5153 Kiinteistöhuollon työntekijät 7111 Talonrakentajat 51201 Kokit, keittäjät ja kylmäköt 53219 Muut lähihoitajat 23304 Muut peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajat 3313 Kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat 53221 Kotityöpalvelutyöntekijät 23411 Luokanopettajat 2342 Lastentarhanopettajat 7231 Moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat Palkansaajat yhteensä Tuntematon yhteensä 99 379 57 689 42 592 42 423 36 947 34 604 32 825 32 245 28 335 26 967 23 813 22 348 21 705 21 334 21 211 19 992 19 799 19 118 18 985 18 643 640 954 Naisia 65 902 52 825 35 186 39 193 14 307 30 559 6 272 1 449 27 461 22 098 3 795 1 269 14 617 19 522 15 100 17 147 18 819 14 720 18 450 674 419 365 2 022 548 1 059 742 76 626 1) Ammattiryhmät ovat Ammattiluokitus 2010:n mukaisia. 38 243 33 477 4 864 7 406 3 230 22 640 4 045 26 553 30 796 874 4 869 20 018 21 079 7 088 1 812 6 111 2 845 980 4 398 535 17 969 221 589 962 806 38 383 Alle 36-vuotiaiden osuus, % 56,3 32,4 34,9 37,8 26,8 26,0 54,5 42,3 34,2 35,0 26,2 51,6 47,9 35,0 25,0 27,0 32,1 24,4 31,3 49,6 38,6 35,7 51,4 36 50-vuotiaiden Yli osuus, % 50-vuotiaiden osuus, % 26,3 41,3 28,2 30,4 45,3 35,2 28,2 33,3 37,1 39,1 29,7 29,1 27,6 28,0 45,1 35,6 30,0 47,8 41,7 29,0 33,6 35,1 27,0 17,4 26,3 36,8 31,8 27,9 38,8 17,3 24,4 28,8 25,9 44,1 19,3 24,5 37,0 29,9 37,3 37,9 27,8 27,0 21,4 27,7 29,2 21,6 12
Liitetaulukko 4b. Vuonna 2015 18 74-vuotiaiden perheellisten palkansaajien yleisimmät ammattiryhmät sukupuolen ja iän mukaan 1) Ammattiryhmä (AML 2010) 5223 Myyjät 32211 Sairaanhoitajat 53213 Sosiaalialan hoitajat 3322 Myyntiedustajat 91121 Toimistosiivoojat ym. 4120 Yleissihteerit 53111 Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat ym. 8332 Kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat 9333 Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät ym. 34121 Sosiaalialan ohjaajat 23304 Muut peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajat 5153 Kiinteistöhuollon työntekijät 23411 Luokanopettajat 53219 Muut lähihoitajat 2342 Lastentarhanopettajat 3313 Kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat 53221 Kotityöpalvelutyöntekijät 7111 Talonrakentajat 51201 Kokit, keittäjät ja kylmäköt 7231 Moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat Perheelliset palkansaajat yhteensä Tuntematon yhteensä 73 732 47 248 32 894 30 161 29 490 26 889 23 393 23 171 22 555 21 414 17 329 17 250 16 626 16 454 16 201 15 832 15 620 15 470 15 436 14 065 Naisia 49 779 43 533 30 729 11 605 25 448 24 121 22 777 1 088 4 650 17 872 12 424 2 777 12 864 15 221 15 780 13 801 15 003 985 11 116 501 23 953 3 715 2 165 18 556 4 042 2 768 616 22 083 17 905 3 542 4 905 14 473 3 762 1 233 421 2 031 617 14 485 4 320 13 564 491 230 332 074 159 156 1 548 312 830 742 717 570 54 793 27 784 27 009 Alle 36-vuotiaiden osuus, % 52,1 31,0 36,2 24,3 32,3 23,7 31,6 40,7 52,1 33,3 23,3 23,7 22,8 33,2 29,4 26,1 36 50-vuotiaiden Yli osuus, % 50-vuotiaiden osuus, % 31,1 50,3 44,0 47,9 35,9 32,7 47,1 30,1 44,9 33,9 47,8 31,7 38,8 40,7 34,4 29,7 42,3 48,2 31,3 50,4 31,4 44,8 38,8 33,6 29,6 30,6 30,2 36,9 38,2 30,6 17,8 24,2 29,9 27,9 36,0 37,5 27,6 25,0 18,2 24,4 28,5 45,1 26,8 35,4 25,8 35,2 35,3 20,1 25,4 21,8 27,2 29,0 22,3 13
Liitetaulukko 4c. Vuonna 2015 18 74-vuotiaiden perheettömien palkansaajien yleisimmät ammattiryhmät sukupuolen ja iän mukaan 1) Ammattiryhmä (AML 2010) 5223 Myyjät 91121 Toimistosiivoojat ym. 32211 Sairaanhoitajat 9333 Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät ym. 53213 Sosiaalialan hoitajat 8332 Kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat 4120 Yleissihteerit 7111 Talonrakentajat 3322 Myyntiedustajat 5153 Kiinteistöhuollon työntekijät 51201 Kokit, keittäjät ja kylmäköt 34121 Sosiaalialan ohjaajat 5131 Tarjoilijat 91123 Sairaala- ja laitosapulaiset 53111 Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat ym. 53219 Muut lähihoitajat 2512 Sovellussuunnittelijat 7231 Moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat 9412 Avustavat keittiötyöntekijät 53221 Kotityöpalvelutyöntekijät Perheettömät palkansaajat yhteensä Tuntematon yhteensä 25 647 13 102 10 441 10 270 9 529 9 074 7 715 6 878 6 786 6 563 6 269 5 553 5 186 5 053 4 942 4 880 4 749 4 578 4 570 4 179 155 964 Naisia 16 123 9 738 9 292 1 622 8 464 361 6 438 284 2 702 1 018 3 501 4 226 3 570 4 254 4 684 4 301 827 173 3 426 3 816 88 820 9 524 3 364 1 149 8 648 1 065 8 713 1 277 6 594 4 084 5 545 2 768 1 327 1 616 799 258 579 3 922 4 405 1 144 363 67 144 474 236 229 000 245 236 21 833 10 459 11 374 Alle 36-vuotiaiden osuus, % 68,3 40,8 38,9 59,6 43,5 46,4 34,0 54,6 37,7 32,8 57,4 41,7 71,2 37,6 46,2 41,1 36 50-vuotiaiden Yli osuus, % 50-vuotiaiden osuus, % 47,7 54,5 50,9 36,1 49,3 45,3 62,4 15,6 20,6 25,4 25,0 18,3 30,5 22,5 27,8 34,2 25,6 20,1 26,7 15,7 14,8 19,6 16,5 35,9 25,4 17,4 16,4 22,1 25,1 17,9 16,1 38,6 35,8 15,4 38,2 23,1 43,5 17,6 28,1 41,6 22,5 31,6 13,1 47,6 34,2 42,4 16,4 20,1 31,8 47,5 28,6 29,6 19,8 14
Liitetaulukko 5a. Vuonna 2015 perheellisten palkansaajien suurimmat osuudet ammattiryhmän kaikista 18 74-vuotiaista palkansaajista, % 1) Ammattiryhmä (AML 2010) 1321 Teollisuuden tuotantojohtajat 1120 Toimitusjohtajat ja pääjohtajat 1420 Vähittäis- ja tukkukaupan johtajat 1323 Rakennustoiminnan tuotantojohtajat 1223 Tutkimus- ja kehitysjohtajat 1221 Myynti- ja markkinointijohtajat 1324 Hankinta- ja jakelujohtajat 1346 Rahoitus- ja vakuutuspalvelujen johtajat 1330 Tieto- ja viestintäteknologiajohtajat 53112 Perhepäivähoitajat 32212 Terveydenhoitajat 3315 Arvioitsijat ja vahinkotarkastajat 1345 Opetusalan johtajat 1343 Vanhustenhuollon johtajat 1219 Muut hallintojohtajat ja kaupalliset johtajat Palkansaajia Perheellisiä palkansaajia Osuus, % 7 426 2 509 3 667 3 306 4 127 5 335 1 787 3 021 4 566 8 272 9 348 401 3 635 256 3 209 6 673 2 239 3 266 2 936 3 660 4 720 1 581 2 670 4 028 7 291 8 209 352 3 169 223 2 795 89,9 89,2 89,1 88,8 88,7 88,5 88,5 88,4 88,2 88,1 87,8 87,8 87,2 87,1 87,1 Liitetaulukko 5b. Vuonna 2015 perheettömien palkansaajien suurimmat osuudet ammattiryhmän kaikista 18 74-vuotiaista palkansaajista, % 1) Ammattiryhmä (AML 2010) 7123 Rappaajat 5132 Baarimestarit 2656 Juontajat, kuuluttajat ym. 4212 Vedonvälittäjät, bingo- ja kasinopelin hoitajat ym. 5249 Muut muualla luokittelemattomat myyntityöntekijät 5113 Matkaoppaat 23103 Assistentit ja tuntiopettajat (yliopisto) 5211 Kioski- ja torimyyjät 9622 Satunnaistöiden tekijät 5131 Tarjoilijat 2653 Tanssitaiteilijat ja koreografit 4132 Tallentajat 5414 Vartijat 9613 Kadunlakaisijat ym. 8132 Valokuvatuotteiden valmistuksen prosessityöntekijät Palkansaajia Perheettömiä palkansaajia Osuus, % 333 696 243 743 225 737 2 968 225 366 13 830 463 234 10 735 120 104 165 310 105 304 92 296 1 164 87 139 5 186 173 87 3 991 44 38 49,5 44,5 43,2 40,9 40,9 40,2 39,2 38,7 38,0 37,5 37,4 37,2 37,2 36,7 36,5 15
Laatuseloste: työssäkäyntitilasto Relevanssi Työssäkäyntitilastossa tuotetaan keskeiset työssäkäyntiä koskevat tiedot vuosittain. Ennen vastaavia tietoja voitiin tuottaa ainoastaan väestölaskentavuosina. Työssäkäyntitilaston perusjoukko ja määrittelyt ovat pysyneet suunnilleen samoina vuodesta 1987 lähtien. Tuotettavia tietoja ovat muun muassa väestön pääasiallinen toiminta, toimialajakauma, ammatti, ammattiasema, työpaikkojen lukumäärä, työpaikan sijainti sekä väestön ja työvoiman koulutus- ja tulotiedot. Tietoja voidaan tuottaa kaikilla hallinnollisilla aluejaoilla ja koordinaattipohjaisilla aluejaoilla (esimerkiksi postinumeroalueet, karttaruudut ja kuntien osa-alueet). Tilaston viiteajankohta on vuoden viimeinen viikko, mutta tilasto sisältää myös kertymätietoja tilastovuoden ajalta (esimerkiksi tulotiedot sekä työ- ja työttömyyskuukaudet). Tietoja ammatista ja sosioekonomisesta asemasta työlliseen työvoimaan kuuluville on saatavilla väestölaskentavuosilta vuodesta 1970 viisivuotisvälein, vuodelta 1993 sekä vuodesta 2004 lähtien vuosittain. Vuodesta 1993 lähtien työssäkäynnistä on tuotettu myös ennakkotietoja. Ennakkotietoja käytettäessä on kuitenkin otettava huomioon, että aineistojen keskeneräisyydestä johtuen ennakkotietojen mukaiset työllisten määrät poikkesivat vuoteen 2005 saakka lopullisista luvuista ±1 prosenttia koko maan tasolla. Tällä hetkellä vaihtelu on 0,2 0,3 prosenttia. Kunnittain vaihtelu voi olla suurempaakin. Menetelmäkuvaus Työssäkäyntitilasto on kokonaisaineisto. Kunkin vuoden tilasto kattaa kaikki kyseisen vuoden viimeisenä päivänä Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt. Tilaston lähdeaineistoina käytetään lähinnä hallinnollisia rekistereitä ja muita rekisteripohjaisia tietoaineistoja. Tilaston laatu onkin siten suoraan riippuvainen lähdeaineistojen laadusta. Suoraa tiedonkeruuta tapahtuu vain toimipaikkatietojen määrittämisessä monitoimipaikkaisten yritysten palveluksessa oleville sekä ammatin määrittämisessä järjestäytymättömille yrityksille. työssäkäyntitilaston tuotannossa käytetään yli 30 eri rekisterin tai tietoaineiston tietoja. Keskeisimpiä näistä ovat: väestötietojärjestelmä (Väestörekisterikeskus) verotuksen eri aineistot yksityisen sektorin erilaiset työ- ja palvelussuhderekisterit valtion ja kuntien palvelussuhderekisterit työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työnhakijarekisteri Kelan ja Eläketurvakeskuksen eläkerekisterit eri opiskelijarekisterit pääesikunnan varusmiesrekisteri Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri ja julkisyhteisöjen rekisteri Tilastokeskuksen tutkintorekisteri Rekistereiden lisäksi tehdään joitakin lomakekyselyitä: tiedustelu monitoimipaikkaisissa yrityksissä työskentelevien toimipaikoista 16
ammattitiedonkeruu vähintään neljä henkeä työllistäville järjestäytymättömille yrityksille Keskeistä järjestelmässä on se, että rekistereiden tunnusjärjestelmät ovat niin hyvät, että eri tietojen yhdisteleminen on mahdollista. Rekisterit voivat sisältää päällekkäistä tietoa, osin myös ristiriitaista tietoa. Olennaista on, että rekisterit täydentävät toisiaan ja päällekkäisyys toisaalta varmistaa sen, että järjestelmä ei ole niin haavoittuva; jos esim. työeläkejärjestelmästä ei saada tietoa työsuhteesta, voidaan tieto henkilön työllisyydestä päätellä verotuksen tietojen kautta. Useat tiedot työssäkäyntitilastoon voidaan saada suoraan jostakin rekisteristä niitä juurikaan muuttamatta tai muokkaamatta. Tällaisia tietoja ovat esim. henkilön demografiset tiedot tai tulo- ja varallisuustiedot. Monia tietoja tuotetaan myös ns. rekisteriestimointimenetelmällä, jossa käyttämällä hyväksi samanaikaisesti useita rekisteriaineistoja määritellään jokaiselle henkilölle kunkin muuttujan arvo. Esimerkkinä tällaisesta muuttujasta on henkilön pääasiallinen toiminta. Sen päättelyssä tarvitaan tietoja henkilön iästä, työsuhteista, työttömyydestä, opiskelusta, eläkkeen saamisesta jne. Päättelysäännöt on muodostettu siten, että ne tuottavat mahdollisimman lähelle lomakepohjaisesti kerättyjen tietojen mukaiset tiedot. Päättelysääntöjen muodostamisessa on käytetty apuna aikaisempien väestölaskentojen tietoja ja rekisteritietoja samalta ajankohdalta. Päättelysääntöihin sisältyy myös eri aineistojen priorisointi siinä tapauksessa, kun tiedot ovat ristiriitaisia. Oikeellisuus ja tarkkuus Suomessa rekisteripohjaisten tietojen luotettavuutta tutkittiin jo ennen päätöstä rekisteripohjaiseen väestölaskentajärjestelmään siirtymisestä. Vuosien 1980 ja 1985 laskennoissa väestön taloudellista toimintaa ja työssäkäyntiä kuvaavat tiedot kerättiin vielä lomakkeilla, mutta samanaikaisesti oli saatavilla myös rekisteripohjaisia tietoja. Vuoden 1980 väestölaskennassa tehtiin vertailututkimus 20 kunnan osalta ja vuoden 1985 väestölaskennan yhteydessä kaikkien kuntien osalta. Tutkimuksessa verrattiin rekisteripohjaisesti määriteltyä tietoa väestön pääasiallisesta toiminnasta ja ammattiasemasta lomakkeella kerättyyn tietoon. Erot rekisteripohjaisesti ja lomakepohjaisesti tuotettujen tietojen osalta todettiin niin pieniksi, että päätös rekisteripohjaiseen tilastotuotantoon siirtymisestä voitiin tehdä. Ensimmäisen kokonaan rekisteripohjaisen väestölaskennan yhteydessä vuonna 1990 tehtiin laaja luotettavuustutkimus. Rekisteritilastoja verrattiin otospohjaisen lomaketiedustelun antamiin tietoihin. Otos käsitti noin kaksi prosenttia rakennuksista, asunnoista ja henkilöistä. Luotettavuustutkimus osoitti, kuinka suurella osalla lomaketieto ja rekisteritieto poikkesivat toisistaan, mutta ei lopulta sitä, kumpi tieto oli oikea. Esimerkiksi useampaa työtä tekevä ilmoitti lomaketiedustelussa pääasialliseksi työkseen eri toimen kuin mihin rekisteripäättelyssä päädyttiin. Työssäkäyvä opiskelija tuli määritellyksi rekisteritiedoilla väistämättä työlliseksi, vaikka hän itse olisikin jättänyt työnsä kertomatta. Tutkimukset ovat osoittaneet, ettei rekisteripohjaisten ja lomakepohjaisten tietojen ero ole suurempi kuin kahden lomakepohjaisen tiedon välinen ero. Vertailututkimuksia on julkaistu Tilastokeskuksen sarjoissa. Tärkeimmäksi rekisteripohjaisen työssäkäyntitilaston laadunvalvontamenetelmäksi on kehittynyt työvoimatutkimuksen käyttö vertailuaineistona. Myös vuosien 1995 ja 2000 väestölaskennan luotettavuustutkimukset perustuivat työvoimatutkimuksen käyttöön vertailutietona. Työvoimatutkimuksen käyttö vertailuaineistona toimii kahdella tasolla. Toisaalta seurataan näiden kahden menetelmän tuottamien tulosten tasoa ja toisaalta sitä, miten hyvin menetelmät tuottavat yksikkötasolla samalla tavoin luokiteltua tietoa. Yksikkötason vertailu tehdään ristiintaulukoimalla työvoimatutkimuksen otosaineiston henkilöiden saman ajankohdan rekisteripohjaiset ja haastatteluun perustuvat tiedot pääasiallisesta toiminnasta ja toimialasta keskenään. Vertailuja on tehty vuodesta 1987 lähtien. Usein poikkeamat ovat selitettävissä rekisterijärjestelmän ja haastattelumenetelmän eroilla, eikä aina voida yksikäsitteisesti sanoa, kumpi menetelmä tuottaa oikean tuloksen eli välttämättä haastattelemallakaan saatu tieto ei ole absoluuttisen oikea. Usein todellisuudessa on niin, että henkilö itse tai haastattelija joutuu tekemään päätöksen ristiriitaisen informaation pohjalta, kun taas rekisterimenetelmässä on laadittu yksikäsitteinen sääntö. Rekisterimenetelmän etuna on tällöin sen loogisuus: kone tekee ratkaisun aina samalla tavalla, mutta saman informaation omaavat henkilöt voivat päätyä eri lopputulokseen. 17
Ajantasaisuus Työssäkäyntitilasto tehdään vuosittain. Työssäkäyntitilaston henkilöperusjoukko kuvaa vuoden viimeisen päivän tilannetta. Tiedot henkilön toiminnasta ja työpaikasta ovat vuoden viimeiseltä viikolta. Tilastossa on myös kertymätietoja koko vuodelta (esimerkiksi tulotiedot sekä työ- ja työttömyyskuukaudet). Ennakkotiedot valmistuvat noin 12 kuukautta viiteajankohdan jälkeen. Lopullisista tiedoista pääasiallinen toiminta ja ammattiasema valmistuvat noin 14 kuukautta, työpaikkatiedot 21 kuukautta ja ammatti ja sosioekonominen asema noin 22 kuukautta viiteajankohdan jälkeen. Saatavuus Työssäkäyntitilaston kunnittaiset tiedot työllisistä, työpaikoista ja pääasiallisesta toiminnasta ovat saatavilla Tilastokeskuksen internetsivuilta maksuttomasta StatFin-tilastopalvelusta. Maksullisessa Väestötilastopalvelussa on eritellympää tietoa, myös kuntien osa-alueittain. Aineistoista tehdään erityisselvityksiä asiakkaan pyynnöstä. Vuosina 1987 2001 työssäkäyntitilaston tietoja on julkaistu erillisissä työssäkäyntitilaston julkaisuissa. Viimeinen paperimuotoinen julkaisu, Työssäkäyntitilasto 2000 2001, sisältää työssäkäyntitilaston vuoden 2000 lopullisia tietoja ja vuoden 2001 ennakkotietoja. Vertailukelpoisuus Työssäkäyntitilaston laatiminen on aloitettu vuodesta 1987. Työssäkäyntitilaston perusjoukko ja määrittelyt ovat pysyneet suunnilleen samana vuodesta 1987 lähtien. Tilastossa käytetyt luokitukset ovat muuttuneet vuosien mittaan. Esimerkiksi toimialaluokitus on muuttunut vuosina 1993, 2001 ja 2007 ja ammattiluokitus vuosina 1995 ja 2010. Luokitusmuutokset vaikuttavat aikaisempien vuosien vertailtavuuteen, sillä täydellisiä avaimia ei kaikkien luokitusten välille voi rakentaa. Tilastossa käytettävät luokitukset ja luokitusten väliset avaimet löytyvät Tilastokeskuksen internetsivuilta http://www.tilastokeskus.fi/luokitukset. Myös muutokset lainsäädännössä vaikuttavat tilastojen vertailtavuuteen. Vuoden 1998 alusta tuli voimaan niin sanottu pätkätyölaki, jolloin myös lyhyet työsuhteet tulivat eläkevakuutuksen piiriin. Tämä lisäsi työllisten määrää jonkin verran. Vuodesta 2005 työeläkevakuutuksen piiriin kuuluvat 18 67-vuotiaat. Työeläkevakuutuksen vakuuttamisvelvollisuus alkaa 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta ja jatkuu sen kuukauden loppuun, jonka aikana työntekijä täyttää 68 vuotta. Ennen vuotta 2005 työeläkevakuutuksen piiriin henkilöt kuuluivat jo 14 vuoden iästä lähtien. Tämä näkyy työssäkäyntitilastossa vuodesta 2005 alkaen nuorten työllisyyden vähenemisenä ja opiskelijoiden määrän kasvuna. Alaikäisten työssäkäyntiä ei pystytä rekisteritietojen perusteella luotettavasti tilastoimaan. Apurahansaajat on vuoden 2009 alusta lähtien vakuutettu maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisen lakisääteisen työeläketurvan piiriin, minkä seurauksena heidät määritellään yrittäjiksi. Vuoden 2010 tilastosta lähtien yrittäjien määrittelyssä otetaan huomioon yrittäjätulojen lisäksi myös henkilöverotuksessa palkkatuloihin kuuluva niin sanottu yrittäjäpalkka (YEL-/MYEL-vakuutetun yrittäjän palkka), jota yrittäjänä toimiva voi saada esimerkiksi avoimen yhtiön yhtiömiehenä, kommandiittiyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä ja osakeyhtiön johtavassa asemassa toimivana osakkaana. Jos henkilö toimii vuoden viimeisellä viikolla sekä yrittäjänä että palkansaajana, henkilö määritellään yrittäjäksi, jos hänen yhteenlasketut yrittäjätulonsa ja -palkkansa ovat suuremmat kuin muut palkkatulot, ja päinvastoin. Yrittäjäpalkan huomioiminen yrittäjien määrittelyssä lisäsi yrittäjien määrää noin 3 300 henkilöllä vuoden 2010 tilastossa. Vuosina 2010 2011 yrittäjien määrä nousi koko maassa 9 600:lla. Nousuun vaikutti se, että yrittäjän ja maatalousyrittäjän eläkelain yrittäjämääritelmä laajeni vuoden 2011 alusta. Yrittäjäksi määritellään osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä johtavassa asemassa työskentelevä henkilö, joka omistaa yksin yli 30 prosenttia yrityksen osakkeista tai jolla on yksin yli 30 prosenttia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai jolla on muussa yhteisössä vastaava määräämisvalta. Aiemmin raja oli 50 prosenttia. 18
Varusmiespalvelusajan ja siviilipalveluksen kestoa lyhennettiin 15 vuorokaudella 1.2.2013 (lait asevelvollisuuslain ja siviilipalveluslain muuttamisesta). Lakiuudistuksen myötä iso osa asevelvollisista kotiutuu palveluksesta ennen joulua, eikä siten ole työssäkäyntitilaston viiteajankohtana (vuoden viimeisellä viikolla) enää varusmies- tai siviilipalveluksessa. Uudistuksen seurauksena asevelvollisten määrä väheni vuosina 2012 2013 lähes 9 400:lla. Työttömyyseläkkeellä olevien määrä on vähentynyt voimakkaasti 2000-luvun lopusta lähtien. Työttömyyseläkkeitä ei ole myönnetty vuoden 2011 jälkeen. Vuoden 2013 tilastosta alkaen toimialaluokkaan 97000 Kotitalouksien toiminta kotitaloustyöntekijöiden työnantajina tilastoitiin työllisiä aiempaa kattavammin. Tilastovuonna 2013 toimiala 97000 kasvoi lähes 7 600 työllisellä. Jos henkilöt olivat edellisvuonna työllisiä, yleisin aiempi toimiala oli tuntematon. Vuoden 2015 tilastosta alkaen maatalouden toimialatiedot ovat tarkentuneet. Muutokset tilastovuosien 2014 2015 välillä näkyvät toimialan 01 (Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut) tarkemmilla luokitustasoilla siirtyminä maatalouden tuotantosuuntaa tarkemmin kuvaaviin luokkiin. Palkansaajien päättelyssä käytettäviä palkka- ja yrittäjätulojen käsitteitä laajennettiin vuonna 2014. Käytettävät määritelmät vastaavat nyt tulonjaon kokonaistilaston vastaavia tulokäsitteitä. Ennen vuotta 1987 väestön taloudellista toimintaa kuvaavia kuntatasoisia tietoja on tuotettu lomakepohjaisissa väestölaskennoissa (vuosilta 1950, 1960, 1970, 1975, 1980 ja 1985). Erot rekisteri- ja lomakepohjaisesti tuotettujen tietojen välillä ovat osoittautuneet sen verran pieniksi, että vertailtavuutta ajassa voidaan pitää suhteellisen hyvänä muiden kuin edellä mainittujen luokitusmuutosten vuoksi. Tilastossa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen luokitus- ja metatietopalvelujen kotisivuilta sekä painetuista luokituskäsikirjoista. Yhtenäisyys Tietoja väestön taloudellisesta toiminnasta saadaan myös Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta, joka on kuukausittain tehtävä otostutkimus. Tiedot poikkeavat keruutavasta ja työllisten päättelystä johtuen jonkin verran työssäkäyntitilaston tiedoista. Muun muassa työllisten määrä on työvoimatutkimuksessa joitakin prosentteja suurempi. Ammattitietoja koskevia tilastoja julkaistaan Tilastokeskuksessa työssäkäyntitilaston lisäksi myös palkkatilastoissa ja työvoimatutkimuksessa. Palkkatilaston ammattitiedot ovat työssäkäyntitilaston ammattitiedon tärkein tiedonlähde, joten tiedot ovat melko lähellä toisiaan. Palkkatilaston tiedoista puuttuvat kuitenkin yrittäjät, yritysten ylin johto, alle viisi henkeä työllistävät yritykset sekä yritykset, joiden päätoimialana on maa-, metsä- tai kalatalous. Työssäkäyntitilaston ja työvoimatutkimuksen ammattitiedot tulevat eri lähteistä ja koskevat eri ajanjaksoja työvoimatutkimus tehdään kuukausittain, kun työssäkäyntitilaston viiteajanjakso on vuoden viimeinen viikko. Myös tilastojen käyttämät käsitteet poikkeavat hieman toisistaan. Esimerkiksi työssäkäyntitilastossa yrittäjistä luokitellaan johtajiksi ainoastaan ne, joiden yrityksen koko on yritysrekisterin mukaan vähintään 5 henkilötyövuotta, muuten yrittäjien ammatit määritellään yrityksen toimialan mukaan muihin ammattien pääryhmiin. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee tilastoa työttömien työnhakijoiden määrästä. TEM:n työnhakijarekisterin tiedot kertovat työttömien työnhakijoiden määrän kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Työssäkäyntitilaston tieto työttömyydestä perustuu TEM:n työnhakijarekisterin tietoihin. Siten työssäkäyntitilaston ja TEM:n luvut työttömyydestä ovat suhteellisen lähellä toisiaan. 19
Väestö 2017 Lisätietoja Elina Mikkelä Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma 029 551 2973 info@stat.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 029 551 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1798-5528 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi