Sataa työssäkäyvää kohden 131 ei-työssäkäyvää

Transkriptio

1 Väestö 2011 Työssäkäynti 2010 Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema, ennakko Sataa työssäkäyvää kohden 131 ei-työssäkäyvää Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston ennakkotietojen mukaan vuonna 2010 sataa työssäkäyvää kohden oli 131 ei-työssäkäyvää. Taloudellinen huoltosuhde, eli työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien suhde työllisiin, parantui eli laski hieman vuodesta 2009, jolloin huoltosuhdetta kuvaava indeksiluku oli 134. Taloudellisessa huoltosuhteessa on huomattavia eroja kunnittain vertailtuna. Kymmenen parhaimman huoltosuhteen kunnasta viisi sijaitsi Uudellamaalla ja toiset viisi Ahvenanmaalla. Jomalassa sataa työllistä kohden oli 95 ei-työllistä, esimerkiksi työtöntä, lasta tai eläkeläistä. Vantaalla ja Järvenpäässä taloudellinen huoltosuhde oli 101, Sundissa sekä Espoossa 102. Helsingissä vastaava indeksiluku oli 103. Huoltosuhteeltaan parhaimpien kuntien väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2010, ennakko Eniten ei-työllisiä suhteessa työllisiin oli Kivijärven (huoltosuhde 247), Luhangan (227) ja Rautavaraan (224) kunnissa. Huoltosuhteeltaan heikoimmissa kunnissa työllisyysaste on matala, ja vastaavasti eläkeläisten osuus väestöstä on suuri. Kun 2010 ennakkotietojen mukainen koko maan vuotiaiden työllisyysaste oli 68,8 prosenttia, niin vastaava prosentti oli Kivijärvellä 58,0. Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Huoltosuhteeltaan heikoimpien kuntien väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2010, ennakko Kunnissa suuria vaihteluita huoltosuhteessa kymmenen vuoden tarkastelujaksolla Vuonna 2000 koko maassa oli sataa työllistä kohden 135 ei-työllistä eli neljä henkilöä enemmän kuin vuonna Kymmenen vuoden tarkastelujakson aikana alhaisin eli paras huoltosuhde oli vuosina 2007 ja 2008, jolloin sataa työllistä kohden oli 124 ei-työllistä. Huoltosuhde heikkeni eniten vuosien 2008 (124) ja 2009 (134) välillä. Kunnittain tarkasteltuna suurimmat suhteelliset positiiviset muutokset huoltosuhteessa ovat tapahtuneet Paltamolla, Kittilässä ja Kolarissa, joissa huoltosuhteessa on ollut yli neljänkymmenenyhdeksän ei-työllisen henkilön vähentymä suhteessa sataan työlliseen henkilöön. Hailuodossa ja Kaskisissa huoltosuhteessa on tapahtunut suurin heikennys (yli 37 ei-työllistä enemmän suhteessa sataan työlliseen). Suuret kunnittaiset muutokset huoltosuhteessa selittyvät usein esimerkiksi suurten työllistävien toimipaikkojen lopettamisilla tai vastaavasti uusien työpaikkojen perustamisilla. Työllisyyttä ovat parantaneet Lapissa matkailuelinkeino ja Kainuussa kaivostoiminta. Ennen vuotta 2005 laskettu huoltosuhde on tehty vertailukelpoiseksi vuoteen 2005 ja sitä myöhempiin vuosiin siirtämällä vuotiaat työlliset ei-työllisten ryhmään, sillä työssäkäyntitilastossa ei ole saatu kyseisen ikäryhmän työssäkäyntitietoa vuodesta 2005 lähtien. Myös kuntaliitokset on otettu huomioon. 2

3 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Huoltosuhde vuonna 2000, 2010 (*ennakko) ja huoltosuhteen muutos (ei-työllistä suhteessa sataan työlliseen)...4 Kuviot Liitekuviot Liitekuvio 1. Taloudellinen huoltosuhde 2010, ennakko...12 Laatuseloste: työssäkäyntitilasto

4 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Huoltosuhde vuonna 2000, 2010 (*ennakko) ja huoltosuhteen muutos (ei-työllistä suhteessa sataan työlliseen) Asuinkunta Koko maa Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Brändö Eckerö Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Finström Forssa Föglö Geta Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Halsua Hamina Hammarland Hankasalmi Hanko Harjavalta Hartola Hattula Haukipudas Hausjärvi Heinola Heinävesi Helsinki Hirvensalmi Hollola Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Tiedot Huoltosuhde 2000 Huoltosuhde 2010* Ei-työllisten muutos suhteessa sataan työlliseen 135,0 149,1 184,0 176,8 166,0 142,7 114,7 117,0 117,8 112,3 213,4 194,6 95,0 142,0 141,0 163,9 99,2 141,0 115,6 120,3 183,3 184,6 154,9 186,5 144,8 96,1 196,6 119,1 145,8 176,0 132,8 147,8 130,7 143,7 194,0 101,3 213,6 122,4 173,0 144,4 143,0 242,8 131,3 140,5 172,6 165,6 157,8 154,7 111,4 113,5 118,8 119,3 185,8 163,9 101,8 141,2 133,7 148,4 103,1 155,7 116,4 119,9 169,1 159,1 192,7 159,4 158,0 104,6 181,0 144,2 154,8 171,4 121,0 150,8 119,1 166,4 197,7 102,7 189,3 132,3 136,2 140,8 138,2 219,6-3,7-8,6-11,4-11,3-8,2 11,9-3,3-3,6 1,0 7,0-27,6-30,8 6,8-0,8-7,3-15,5 3,9 14,7 0,8-0,4-14,2-25,5 37,8-27,1 13,2 8,5-15,6 25,1 9,0-4,6-11,7 3,0-11,6 22,7 3,7 1,4-24,3 9,8-36,7-3,6-4,8-23,1 4

5 Tiedot Asuinkunta Ei-työllisten muutos suhteessa sataan työlliseen Huoltosuhde 2010* Huoltosuhde ,8 118,4 119,2 Hyvinkää -14,3 142,0 156,3 Hämeenkoski -5,9 141,0 146,9 Hämeenkyrö -13,6 132,6 146,1 Hämeenlinna -12,9 180,1 193,0 Ii -19,6 146,8 166,3 Iisalmi -8,7 148,3 157,0 Iitti 1,5 151,5 150,0 Ikaalinen -22,8 132,1 154,9 Ilmajoki -24,3 201,1 225,4 Ilomantsi 13,8 168,9 155,1 Imatra -22,8 144,3 167,1 Inari -11,6 115,0 126,7 Inkoo -25,5 166,7 192,2 Isojoki -9,0 139,9 148,8 Isokyrö -17,1 149,6 166,7 Jalasjärvi -4,4 131,4 135,8 Janakkala -12,5 150,3 162,8 Joensuu 2,7 133,8 131,1 Jokioinen -0,2 94,7 94,8 Jomala -0,1 166,1 166,2 Joroinen -0,3 186,1 186,4 Joutsa 3,3 175,4 172,1 Juankoski -9,9 201,5 211,4 Juuka -15,0 153,2 168,2 Juupajoki -8,4 154,5 162,9 Juva -7,8 131,3 139,2 Jyväskylä -20,0 158,0 178,1 Jämijärvi 6,7 163,4 156,7 Jämsä -0,1 101,2 101,3 Järvenpää 4,6 118,0 113,4 Kaarina -13,3 216,2 229,5 Kaavi -11,6 151,3 162,9 Kajaani -6,9 147,4 154,2 Kalajoki -1,1 124,2 125,4 Kangasala -27,3 183,6 210,9 Kangasniemi -13,7 142,7 156,4 Kankaanpää -20,4 205,6 226,0 Kannonkoski -7,6 142,8 150,3 Kannus -28,5 152,2 180,7 Karijoki -2,6 142,4 145,0 Karjalohja 2,3 128,9 126,5 Karkkila -2,1 179,1 181,2 Karstula -10,4 164,8 175,2 Karvia 37,3 157,9 120,6 Kaskinen -14,5 148,5 162,9 Kauhajoki -3,5 145,0 148,6 Kauhava 5

6 Tiedot Asuinkunta Ei-työllisten muutos suhteessa sataan työlliseen Huoltosuhde 2010* Huoltosuhde ,2 135,8 121,6 Kauniainen -27,7 117,9 145,6 Kaustinen -0,5 173,9 174,4 Keitele -8,4 180,4 188,8 Kemi 23,4 205,8 182,4 Kemijärvi -16,7 145,4 162,0 Keminmaa -2,5 145,8 148,3 Kemiönsaari 7,5 132,4 124,9 Kempele 10,4 103,1 92,7 Kerava -10,4 169,0 179,4 Kerimäki -18,1 192,0 210,0 Kesälahti 3,9 169,4 165,5 Keuruu -14,6 162,5 177,1 Kihniö -45,8 151,3 197,1 Kiikoinen 13,1 143,8 130,7 Kiiminki -37,2 179,7 216,9 Kinnula 7,8 107,1 99,3 Kirkkonummi 8,1 174,1 166,0 Kitee -49,2 120,4 169,6 Kittilä -20,7 186,1 206,7 Kiuruvesi -9,1 247,1 256,2 Kivijärvi -3,2 154,3 157,5 Kokemäki -15,8 137,6 153,3 Kokkola -49,2 146,6 195,8 Kolari -2,5 170,3 172,9 Konnevesi -11,7 130,3 142,1 Kontiolahti -11,1 125,1 136,2 Korsnäs 5,5 149,1 143,6 Koski Tl 1,1 158,5 157,3 Kotka -1,0 147,5 148,5 Kouvola -1,7 147,9 149,6 Kristiinankaupunki -14,9 127,6 142,5 Kruunupyy -17,6 195,6 213,2 Kuhmo -1,8 206,6 208,4 Kuhmoinen -0,5 136,4 136,8 Kumlinge -16,4 134,0 150,4 Kuopio 0,6 156,0 155,4 Kuortane -3,9 148,9 152,8 Kurikka -5,3 144,8 150,1 Kustavi -23,7 161,6 185,3 Kuusamo -1,9 169,8 171,7 Kyyjärvi -0,8 133,4 134,1 Kärkölä 3,6 188,6 185,1 Kärsämäki 9,0 142,1 133,1 Kökar -6,8 136,3 143,1 Köyliö 0,0 143,1 143,1 Lahti -13,6 123,1 136,6 Laihia 6

7 Tiedot Asuinkunta Ei-työllisten muutos suhteessa sataan työlliseen Huoltosuhde 2010* Huoltosuhde ,6 131,4 130,8 Laitila -22,9 140,3 163,2 Lapinjärvi -20,0 170,8 190,8 Lapinlahti -19,3 164,2 183,5 Lappajärvi -5,6 141,6 147,2 Lappeenranta -15,7 139,0 154,8 Lapua -9,8 139,2 148,9 Laukaa -17,6 174,7 192,2 Lavia -11,8 137,3 149,2 Lemi 5,8 109,2 103,5 Lemland -4,8 123,0 127,7 Lempäälä -16,9 167,4 184,3 Leppävirta -15,9 168,2 184,2 Lestijärvi -2,0 203,4 205,4 Lieksa 7,3 118,5 111,3 Lieto -2,4 158,6 161,0 Liminka -24,4 143,9 168,3 Liperi 10,0 120,5 110,5 Lohja -5,2 144,3 149,5 Loimaa -8,6 131,1 139,7 Loppi -3,4 135,6 139,0 Loviisa 25,2 227,2 201,9 Luhanka -3,7 170,9 174,6 Lumijoki 16,5 121,3 104,9 Lumparland -24,0 143,5 167,5 Luoto -11,4 158,0 169,4 Luumäki 3,8 139,9 136,0 Luvia -1,8 128,9 130,7 Länsi-Turunmaa -16,4 122,5 138,9 Maalahti -43,9 153,7 197,6 Maaninka 6,8 103,5 96,6 Maarianhamina -4,6 130,3 134,9 Marttila 6,0 111,5 105,4 Masku -8,7 191,7 200,4 Merijärvi 3,8 187,8 184,0 Merikarvia 11,2 185,2 174,0 Miehikkälä -14,0 138,0 152,0 Mikkeli 5,9 164,5 158,7 Muhos -23,6 193,9 217,6 Multia -13,6 144,0 157,6 Muonio -11,5 106,8 118,3 Mustasaari -7,5 122,2 129,7 Muurame 0,9 130,9 130,0 Mynämäki -2,2 144,3 146,5 Myrskylä -4,7 115,9 120,6 Mäntsälä 9,1 165,7 156,6 Mänttä-Vilppula -5,0 167,1 172,1 Mäntyharju 7

8 Tiedot Asuinkunta Ei-työllisten muutos suhteessa sataan työlliseen Huoltosuhde 2010* Huoltosuhde ,3 123,4 118,0 Naantali -0,7 153,4 154,1 Nakkila -0,3 131,9 132,2 Nastola -27,5 165,9 193,3 Nilsiä -5,4 168,6 174,0 Nivala 2,8 132,2 129,4 Nokia -3,9 117,6 121,5 Nousiainen -3,7 133,2 136,9 Nummi-Pusula -27,9 190,7 218,6 Nurmes 2,9 108,8 105,9 Nurmijärvi -11,6 121,4 132,9 Närpiö 0,2 140,8 140,5 Orimattila -1,9 142,1 144,0 Oripää -6,2 159,2 165,4 Orivesi 12,4 172,0 159,6 Oulainen 0,6 131,1 130,6 Oulu -1,8 139,3 141,1 Oulunsalo -12,8 193,2 206,0 Outokumpu 18,0 187,4 169,4 Padasjoki 5,7 116,5 110,8 Paimio -51,0 165,8 216,8 Paltamo -11,0 187,1 198,1 Parikkala 10,0 164,0 154,0 Parkano -15,6 124,8 140,4 Pedersören kunta -29,1 189,7 218,7 Pelkosenniemi -7,8 208,3 216,1 Pello -21,0 182,9 203,9 Perho -11,3 173,1 184,3 Pertunmaa -22,8 154,6 177,3 Petäjävesi -22,9 160,5 183,4 Pieksämäki -12,8 209,2 222,0 Pielavesi 4,5 144,5 140,0 Pietarsaari 1,8 189,2 187,4 Pihtipudas -4,5 115,5 120,1 Pirkkala -24,7 183,8 208,5 Polvijärvi -9,8 181,5 191,3 Pomarkku -12,3 147,9 160,2 Pori -8,7 114,8 123,4 Pornainen 2,5 116,6 114,1 Porvoo -4,1 193,0 197,1 Posio -4,5 215,1 219,7 Pudasjärvi -2,3 126,7 129,0 Pukkila -1,5 162,0 163,4 Punkaharju 3,6 172,5 168,9 Punkalaidun 8,9 223,1 214,2 Puolanka -27,0 177,4 204,4 Puumala -4,9 141,0 145,9 Pyhtää 8

9 Tiedot Asuinkunta Ei-työllisten muutos suhteessa sataan työlliseen Huoltosuhde 2010* Huoltosuhde ,2 165,5 169,7 Pyhäjoki -2,5 200,2 202,7 Pyhäjärvi -24,8 161,3 186,1 Pyhäntä -6,1 132,2 138,2 Pyhäranta -2,0 150,0 152,0 Pälkäne -7,4 136,4 143,8 Pöytyä 13,6 153,7 140,1 Raahe -5,6 130,9 136,5 Raasepori 10,3 126,4 116,1 Raisio -7,1 179,4 186,5 Rantasalmi -33,6 208,2 241,8 Ranua -9,8 133,0 142,8 Rauma -18,6 195,0 213,6 Rautalampi -28,2 224,4 252,7 Rautavaara 15,6 190,6 174,9 Rautjärvi -15,8 164,7 180,5 Reisjärvi -7,6 123,3 130,9 Riihimäki -3,9 162,9 166,8 Ristiina -40,7 188,2 228,9 Ristijärvi -24,2 140,6 164,8 Rovaniemi 12,2 173,2 161,0 Ruokolahti -0,8 168,6 169,3 Ruovesi -1,0 112,7 113,6 Rusko -17,7 203,7 221,4 Rääkkylä -10,5 178,0 188,5 Saarijärvi -29,1 216,7 245,8 Salla 19,1 139,3 120,2 Salo -3,0 107,1 110,1 Saltvik -7,1 149,4 156,5 Sastamala -10,1 125,7 135,8 Sauvo -6,2 177,9 184,2 Savitaipale -7,7 167,1 174,8 Savonlinna -46,5 167,3 213,9 Savukoski -8,5 122,0 130,5 Seinäjoki 3,4 177,6 174,1 Sievi 14,6 191,2 176,6 Siikainen -11,5 171,6 183,1 Siikajoki -20,5 166,0 186,5 Siikalatva -12,8 126,1 138,9 Siilinjärvi -1,7 187,2 188,9 Simo 0,8 110,0 109,2 Sipoo 3,2 109,4 106,2 Siuntio -38,3 152,1 190,4 Sodankylä -8,3 192,7 201,0 Soini 11,8 157,2 145,4 Somero -24,1 186,7 210,8 Sonkajärvi -25,1 153,0 178,1 Sotkamo 9

10 Tiedot Asuinkunta Ei-työllisten muutos suhteessa sataan työlliseen Huoltosuhde 2010* Huoltosuhde ,3 116,4 118,6 Sottunga -15,8 186,1 201,8 Sulkava 2,8 101,8 99,0 Sund -3,7 194,5 198,2 Suomenniemi -31,5 192,7 224,2 Suomussalmi -26,4 170,8 197,2 Suonenjoki -3,3 188,7 192,0 Sysmä -4,4 123,4 127,8 Säkylä -0,7 136,7 137,4 Taipalsaari -32,6 209,0 241,6 Taivalkoski -12,2 144,6 156,8 Taivassalo -4,3 137,5 141,8 Tammela -1,4 126,3 127,7 Tampere -6,0 129,1 135,1 Tarvasjoki -39,5 181,1 220,6 Tervo -21,9 198,7 220,6 Tervola -5,2 161,6 166,8 Teuva -24,1 184,1 208,1 Tohmajärvi -0,7 152,7 153,5 Toholampi -25,9 161,1 187,0 Toivakka -7,1 156,1 163,2 Tornio -3,1 131,3 134,4 Turku -37,6 191,6 229,3 Tuusniemi 4,0 105,4 101,4 Tuusula -4,1 167,4 171,6 Tyrnävä -11,2 155,2 166,4 Töysä -0,8 138,8 139,7 Ulvila 1,0 164,4 163,4 Urjala 3,6 196,8 193,2 Utajärvi 25,2 188,2 163,0 Utsjoki -16,7 152,9 169,6 Uurainen -11,3 122,4 133,7 Uusikaarlepyy 15,6 145,0 129,4 Uusikaupunki -8,7 207,5 216,2 Vaala -10,1 119,6 129,6 Vaasa 12,5 150,8 138,4 Valkeakoski -28,4 198,7 227,0 Valtimo 7,6 101,1 93,5 Vantaa 11,4 177,9 166,5 Varkaus -9,5 142,2 151,6 Vehmaa -14,3 200,6 214,9 Vesanto -16,3 136,0 152,3 Vesilahti -24,5 144,3 168,8 Veteli -31,4 149,8 181,2 Vieremä -8,0 188,4 196,4 Vihanti 5,5 109,8 104,3 Vihti -11,4 178,2 189,6 Viitasaari 10

11 Tiedot Asuinkunta Ei-työllisten muutos suhteessa sataan työlliseen Huoltosuhde 2010* Huoltosuhde ,9 158,5 171,4 Vimpeli 1,9 158,5 156,7 Virolahti -2,1 171,9 174,0 Virrat 11,9 141,7 129,8 Vårdö -0,7 130,4 131,1 Vähäkyrö -25,6 121,1 146,6 Vöyri -26,6 200,3 226,9 Yli-Ii 13,4 218,4 205,0 Ylitornio -9,7 140,5 150,2 Ylivieska 1,7 126,2 124,5 Ylöjärvi -9,1 137,9 147,1 Ypäjä 2,9 164,7 161,8 Ähtäri 9,0 163,6 154,6 Äänekoski 11

12 Liitekuviot Liitekuvio 1. Taloudellinen huoltosuhde 2010, ennakko 12

13 Laatuseloste: työssäkäyntitilasto Relevanssi Työssäkäyntitilastossa tuotetaan keskeiset työssäkäyntiä koskevat tiedot vuosittain. Ennen vastaavia tietoja voitiin tuottaa ainoastaan väestölaskentavuosina. Työssäkäyntitilaston perusjoukko ja määrittelyt ovat pysyneet suunnilleen samana vuodesta 1987 lähtien. Vuodesta 1993 lähtien on tuotettu myös ennakkotietoja työssäkäynnistä. Tuotettavia tietoja ovat muun muassa väestön pääasiallinen toiminta, elinkeinojakauma, ammattiasema, työpaikkojen lukumäärä, työpaikan sijainti, väestön ja työvoiman koulutus- ja tulotiedot. Tietoja voidaan tuottaa kaikilla hallinnollisilla aluejaoilla ja koordinaattipohjaisilla aluejaoilla (esim. postinumeroalueet, karttaruudut, kuntien osa-alueet). Tilaston viiteajankohta on vuoden viimeinen viikko, mutta tilasto sisältää myös kertymätietoja tilastovuoden ajalta (esim. tulotiedot, työ- ja työttömyyskuukaudet). Vuosilta 1990, 1993, 1995 ja 2000 on saatavissa tietoja ammatista ja sosioekonomisesta asemasta. Tiedot ammatista ja sosioekonomisesta asemasta on tuotettu vuosittain vuodesta 2004 lähtien. Vuodesta 1993 lähtien työssäkäynnistä on tuotettu myös ennakkotietoja. Ennakkotietoja käytettäessä on kuitenkin otettava huomioon, että aineistojen keskeneräisyydestä johtuen ennakkotietojen mukaiset työllisten määrät poikkesivat vuoteen 2005 saakka lopullisista luvuista ±1 prosenttia koko maan tasolla. Tällä hetkellä vaihtelu on 0,2 0,3 prosenttia. Kunnittain vaihtelu voi olla suurempaakin. Menetelmäkuvaus Työssäkäyntitilasto on kokonaisaineisto. Kunkin vuoden tilasto kattaa kaikki kyseisen vuoden viimeisenä päivänä Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt. Tilaston lähdeaineistoina käytetään lähinnä hallinnollisia rekistereitä ja muita rekisteripohjaisia tietoaineistoja. Tilaston laatu onkin siten suoraan riippuvainen lähdeaineistojen laadusta. Suoraa tiedonkeruuta tapahtuu vain toimipaikkatietojen määrittämisessä monitoimipaikkaisten yritysten ja kuntien toimintayksiköiden palveluksessa oleville. Yhteensä lopullisen työssäkäyntitilaston tilastotiedoston valmistumisessa käytetään noin 40 eri rekisterin tai tietoaineiston tietoja. Keskeisimpiä näistä ovat: väestötietojärjestelmä (Väestörekisterikeskus) verotuksen eri aineistot yksityisen sektorin erilaiset työ- ja palvelussuhderekisterit valtion- ja kuntien palvelussuhderekisterit työministeriön työnhakijarekisteri Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen eläkerekisterit eri opiskelijarekisterit pääesikunnan varusmiesrekisteri Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri ja julkisyhteisöjen rekisteri Tilastokeskuksen tutkintorekisteri Rekistereiden lisäksi tehdään joitakin lomakekyselyitä: tiedustelu monitoimipaikkaisissa yrityksissä työskentelevien toimipaikoista kuntien toimintayksiköiden ja niiden monitoimipaikkaisuuden tiedustelu tiedustelu kunnan monitoimipaikkaisissa toimintayksiköissä työskentelevien toimipaikoista Keskeistä järjestelmässä on se, että rekistereiden tunnusjärjestelmät ovat niin hyvät, että eri tietojen yhdisteleminen on mahdollista. Rekisterit voivat sisältää päällekkäistä tietoa, osin myös ristiriitaista tietoa. Olennaista on, että rekisterit täydentävät toisiaan ja päällekkäisyys toisaalta varmistaa sen, että järjestelmä ei ole niin haavoittuva; jos esim. työeläkejärjestelmästä ei saada tietoa työsuhteesta, voidaan tieto henkilön työllisyydestä päätellä verotuksen tietojen kautta. 13

14 Useat tiedot työssäkäyntitilastoon voidaan saada suoraan jostakin rekisteristä niitä juurikaan muuttamatta tai muokkaamatta. Tällaisia tietoja ovat esim. henkilön demografiset tiedot tai tulo- ja varallisuustiedot. Monia tietoja tuotetaan myös ns. rekisteriestimointimenetelmällä, jossa käyttämällä hyväksi samanaikaisesti useita rekisteriaineistoja määritellään jokaiselle henkilölle kunkin muuttujan arvo. Esimerkkinä tällaisesta muuttujasta on henkilön pääasiallinen toiminta. Sen päättelyssä tarvitaan tietoja henkilön iästä, työsuhteista, työttömyydestä, opiskelusta, eläkkeen saamisesta jne. Päättelysäännöt on muodostettu siten, että ne tuottavat mahdollisimman lähelle lomakepohjaisesti kerättyjen tietojen mukaisia tietoja. Päättelysääntöjen muodostamisessa on apuna käytetty aikaisempien väestölaskentojen tietoja ja rekisteritietoja samalta ajankohdalta. Päättelysääntöihin sisältyy myös eri aineistojen priorisointi niissä tapauksissa, kun tiedot ovat ristiriitaisia. Oikeellisuus ja tarkkuus Suomessa rekisteripohjaisten tietojen luotettavuutta tutkittiin jo ennen päätöksentekoa rekisteripohjaiseen väestölaskentajärjestelmään siirtymisestä. Vuosien 1980 ja 1985 laskennoissa väestön taloudellista toimintaa ja työssäkäyntiä kuvaavat tiedot kerättiin vielä lomakkeilla, mutta samanaikaisesti oli saatavilla myös rekisteripohjaisia tietoja. Vuoden 1980 väestölaskennassa tehtiin vertailututkimus 20 kunnan osalta ja vuoden 1985 väestölaskennan yhteydessä kaikkien kuntien osalta. Tutkimuksessa verrattiin rekisteripohjaisesti määriteltyä tietoa väestön pääasiallisesta toiminnasta ja ammattiasemasta lomakkeella kerättyyn tietoon. Erot rekisteripohjaisesti ja lomakepohjaisesti tuotettujen tietojen osalta todettiin niin pieniksi, että päätös rekisteripohjaiseen tilastotuotantoon siirtymisestä voitiin tehdä. Ensimmäisen kokonaan rekisteripohjaisen väestölaskennan yhteydessä vuonna 1990 tehtiin laaja luotettavuustutkimus. Näitä rekisteritilastoja verrattiin otospohjaisen lomaketiedustelun antamiin tietoihin. Otos käsitti noin 2 prosenttia rakennuksista, asunnoista ja henkilöistä. Luotattavuustutkimus osoitti, kuinka suurella osalla lomaketieto ja rekisteritieto poikkesivat toisistaan, mutta ei lopulta sitä kumpi tieto on oikea. Esim. usean työn tekijä ilmoittaa lomaketiedustelussa pääasialliseksi työkseen eri toimen kuin mihin rekisteripäättelyssä päädytään. Työssäkäyvä opiskelija tulee määritellyksi rekisteritiedoilla väistämättä työlliseksi, vaikka hän itse jättäisi työnsä kertomatta. Tutkimukset ovat osoittaneet, ettei rekisteripohjaisten ja lomakepohjaisten tietojen ero ole suurempi kuin kahden lomakepohjaisen tiedon välinen ero. Vertailututkimuksia on julkaistu Tilastokeskuksen sarjoissa. Tärkeimmäksi vuosittaisen rekisteripohjaisen työssäkäyntitilaston laadunvalvontamenetelmäksi on kehittynyt vuosittainen laadunvalvonta, joka perustuu työvoimatutkimuksen käyttöön vertailuaineistona. Myös vuoden 1995 ja 2000 väestölaskennan luotettavuustutkimus perustui työvoimatutkimuksen käyttöön vertailutietona. Työvoimatutkimuksen käyttö vertailuaineistona toimii kahdella tasolla. Toisaalta seurataan näiden kahden menetelmän tuottamien tulosten tasoa ja toisaalta seurataan, miten hyvin yksikkötasolla menetelmät tuottavat samalla tavoin luokiteltua tietoa. Yksikkötason vertailu tehdään ristiintaulukoimalla työvoimatutkimuksen otosaineiston henkilöiden saman ajankohdan rekisteripohjaiset ja haastatteluun perustuvat tiedot pääasiallisesta toiminnasta ja toimialasta keskenään. Vertailuja on tehty vuodesta 1987 lähtien, jolloin poikkeamat analysoitiin varsin tarkkaan. Usein poikkeamat ovat selitettävissä rekisterijärjestelmän ja haastattelumenetelmän eroilla eikä aina voida yksikäsitteisesti sanoa, kumpi menetelmä tuottaa oikean tuloksen eli välttämättä haastattelemallakaan saatu tieto ei ole absoluuttisen oikea. Usein todellisuudessa on niin, että henkilö itse tai haastattelija joutuu tekemään saman päätöksen ristiriitaisen informaation tilanteessa, johon rekisterimenetelmässä on laadittu yksikäsitteinen sääntö. Rekisterimenetelmän etuna on tällöin sen loogisuus, kone tekee ratkaisun aina samalla tavalla, kun taas saman informaation omaavat kaksi henkilöä voivat päätyä eri lopputulokseen. Ajantasaisuus Työssäkäyntitilasto tehdään vuosittain. Työssäkäyntitilaston henkilöperusjoukko kuvaa vuoden viimeisen päivän tilannetta. Tiedot henkilön toiminnasta ja työpaikasta ovat vuoden viimeiseltä viikolta. Tilastossa on myös kertymätietoja koko vuodelta (esim. tulotiedot, työssäolo- ja työttömyyskuukaudet). Ennakkotiedot 14

15 valmistuvat noin 12 kuukautta viiteajankohdan jälkeen. Lopullisista tiedoista pääasiallinen toiminta ja ammattiasema valmistuvat noin 16 kuukautta ja loput tiedot noin 22 kuukautta viiteajankohdasta. Saatavuus Työssäkäyntitilaston kunnittaiset tiedot työllisistä, työpaikoista ja pääasiallisesta toiminnasta ovat saatavilla Tilastokeskuksen internet-sivuilta, maksuttomasta StatFin-tilastopalvelusta. Maksullisessa Väestötilastopalvelussa on eritellympää tietoa, myös kuntien osa-alueittain. Aineistoista tehdään myös eritysselvityksiä asiakkaan pyynnöstä. Vuosina työssäkäyntitilaston tietoja on julkaistu erillisissä työssäkäyntitilaston julkaisuissa. Viimeinen paperimuotoinen julkaisu, Työssäkäyntitilasto , sisältää työssäkäyntitilaston vuoden 2000 lopullisia ja vuoden 2001 ennakkotietoja. Vertailukelpoisuus Työssäkäyntitilaston laatiminen on aloitettu vuodesta Työssäkäyntitilaston perusjoukko ja määrittelyt ovat pysyneet suunnilleen samana vuodesta 1987 lähtien. Tilastossa käytetyt luokitukset ovat muuttuneet vuosien mittaan. Mm. toimialaluokitus on muuttunut vuonna 1993, 2001 ja 2007 ammattiluokitus vuonna Luokitusmuutokset vaikuttavat aikaisempien vuosien vertailtavuuteen, sillä täydellisiä avaimia ei kaikkien luokitusten välille voi rakentaa. Myös muutokset lainsäädännössä vaikuttavat tilastojen vertailtavuuteen. Vuoden 1998 alusta tuli voimaan ns. pätkätyölaki, jolloin myös lyhyet työsuhteet tulivat eläkevakuutuksen piiriin. Tämä lisäsi työllisten määrää jonkin verran. Vuodesta 2005 työeläkevakuutuksen piiriin kuuluvat vuotiaat, kun aiemmin työeläkevakuuttamissvelvollisuus on alkanut jo 14-vuoden iästä lähtien. Tämä näkyy työssäkäyntitilastossa vuodesta 2005 alkaen nuorten työllisyyden vähenemisenä ja opiskelijoiden määrän kasvuna. Alaikäisten työssäkäyntiä ei pystytä rekisteritietojen perusteella luotettavasti tilastoimaan. Apurahansaajat vakuutetaan vuoden 2009 alusta lähtien maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisen lakisääteisen työeläketurvan piiriin, jolloin nämä määritellään yrittäjiksi. Ennen vuotta 1987 väestön taloudellista toimintaa kuvaavia kuntatasoisia tietoja on tuotettu lomakepohjaisissa väestölaskennoissa (vuosilta 1950, 1960, 1970, 1975, 1980 ja 1985). Erot rekisteripohjaisesti ja lomakepohjaisesti tuotettujen tietojen välillä ovat osoittautuneet sen verran pieniksi, että vertailtavuutta ajassa voidaan pitää suhteellisen hyvänä muiden kuin em. luokitusmuutosten vuoksi. Tilastossa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen luokitus- ja metatietopalvelujen kotisivuilta sekä painetuista luokituskäsikirjoista. Yhtenäisyys Tietoja väestön toiminnasta saadaan myös Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta, joka on kuukausittain tehtävä otostutkimus. Tiedot poikkeavat keruutavasta ja työllisten päättelystä johtuen jonkin verran työssäkäyntitilaston tiedoista. Muun muassa työllisten määrä on työvoimatutkimuksessa joitakin prosentteja suurempi. Työministeriö julkaisee tilastoa työttömien työnhakijoiden määrästä. Työministeriön työnhakijarekisterin tiedot kertovat työttömien työnhakijoiden määrän kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Työssäkäyntitilaston tieto työttömyydestä perustuu työministeriön työnhakijarekisterin tietoihin. Siten työssäkäyntitilaston ja työministeriön luvut työttömyydestä ovat suhteellisen lähellä toisiaan 15

16 Väestö 2011 Lisätietoja Jaana Huhta (09) Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma Lähde: Työssäkäyntitilasto 2010, Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu, Tilastokeskus puh ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh asiakaspalvelu.publishing@edita.fi