Uusien työllisten sijoittuminen ammatteihin 2012

Transkriptio

1 Väestö Työssäkäynti Ammatti ja sosioekonominen asema Uusien työllisten sijoittuminen ammatteihin Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna työmarkkinoille tuli noin uutta työllistä. Opiskelijoita palkattiin eniten (noin henkilöä ) ). Työttömiä työllistyi noin henkilöltä. Uusien työllisten yleisimmät ammattiryhmät olivat myyjät (noin henkilöä), toimistosiivoojat ja sosiaalialan hoitajat. Kaiken kaikkiaan uusia työllisiä vuonna oli noin vähemmän kuin vuonna. Uusien työllisten yleisimmät ammattiryhmät vuonna edellisen vuoden pääasiallisen toiminnan mukaan Tarkastelun kohteena olivat vuoden työllisistä ne, jotka eivät kuuluneet Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan työllisiin edellisenä vuonna. Yleisimmät ammattiryhmät uusilla työllisillä vaihtelivat sukupuolen ja iän mukaan. Uusista työllisistä vain -vuotiailla nuorilla yleisin ammattiryhmä naisilla ja miehillä oli sama eli myyjät. (Liitetaulukko.) Yrittäjiä uusista työllisistä oli, prosenttia eli noin henkilöä. Miesten osuus oli hieman naisia suurempi, prosenttia. Uusien yrittäjien tyypillisimmät ammattiryhmät olivat talonrakentajat, ) Opiskelijoista osa aloitti yrittäjänä ( henkilöä eli, prosenttia). Helsinki.. Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 ravintolaesimiehet ja vuoropäälliköt, kauppiaat (pienyrittäjät) sekä kampaajat ja parturit (kaikissa henkilöitä noin ). (Liitetaulukko.) Uusien yrittäjien yleisimmät ammattiryhmät vuonna Työpaikkojen määrä on ollut vuodesta vuoteen kasvussa ) muun muassa sosiaalihuollon laitosja avopalvelujen sekä ravitsemistoiminnan toimialoilla ). Uusien työllisten yleisimpiä ammattiryhmiä näillä toimialoilla olivat sosiaalialan hoitajat, sairaala- ja laitosapulaiset, päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat, kotityöpalvelutyöntekijät, avustavat keittiötyöntekijät sekä kahvila- ja baarimyyjät. (Liitetaulukko.) Kaikista eri ammattiryhmistä uusien työllisten osuus oli suurin, yli prosenttia, maanviljelyn avustavien työntekijöiden, metsätalouden avustavien työntekijöiden sekä avustavien puutarhatyöntekijöiden ammattiryhmissä. Muun muassa maanviljelyksen avustavina työntekijöinä työskenteli noin uutta työllistä. Tilastokeskuksen vuoden työssäkäyntitilastossa -vuotiaiden palkansaajien ja yrittäjien vuoden viimeisen viikon päätyösuhteen mukaiset ammatit on luokiteltu kansallisen Ammattiluokitus (AML ) -standardin mukaisiin ammattiryhmiin ). Linkit -vuotiaiden uusien työllisten yleisimmät ammattiryhmät maakunnittain vuonna ) Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu]. ISSN=-. Toimiala, Työnantajasektori ja Työpaikat. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu:..]. Saantitapa: --_tie fi.html. ) Toimialaluokituksen (TOL ) -numerotason toimialat, joissa eniten kasvua työpaikkojen määrässä ajanjaksolla (ts. toimialat, ja ). ) Ammattitieto jäi tuntemattomaksi, prosentilla kaikista työllisistä ja, prosentilla uusista työllisistä.

3 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko. -vuotiaiden uusien työllisten yleisimmät ammattiryhmät sukupuolen ja iän mukaan vuonna... Liitetaulukko. -vuotiaiden uusien yrittäjien yleisimmät ammattiryhmät sukupuolen ja iän mukaan vuonna... Liitetaulukko. -vuotiaiden uusien työllisten yleisimmät ammattiryhmät sukupuolen ja iän mukaan vuonna eniten kasvaneilla toimialoilla... Laatuseloste: työssäkäyntitilasto...

4 Liitetaulukot Liitetaulukko. -vuotiaiden uusien työllisten yleisimmät ammattiryhmät sukupuolen ja iän mukaan vuonna )

5 Sukupuoli Ikä Ammattiryhmä (AML ) Uusia työllisiä ) Yhteensä Myyjät Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät ym. Toimistosiivoojat ym. Sosiaalialan hoitajat Avustavat keittiötyöntekijät Talonrakentajat Kassanhoitajat ja lipunmyyjät Toimistoavustajat Sairaala- ja laitosapulaiset Kahvila- ja baarimyyjät Kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat Tarjoilijat Kokit, keittäjät ja kylmäköt Postinkantajat Rakennusalan avustavat työntekijät Ikäryhmässä yhteensä Myyjät Toimistosiivoojat ym. Sosiaalialan hoitajat Yleissihteerit Talonrakentajat Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat ym. Sairaanhoitajat Avustavat keittiötyöntekijät Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät ym. Sairaala- ja laitosapulaiset Kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat Kokit, keittäjät ja kylmäköt Muut lähihoitajat Myyntiedustajat Koulunkäyntiavustajat Ikäryhmässä yhteensä Myyjät Toimistosiivoojat ym. Yleissihteerit Sosiaalialan hoitajat Sairaala- ja laitosapulaiset Talonrakentajat Kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat Avustavat keittiötyöntekijät Kiinteistöhuollon työntekijät Kirvesmiehet ja rakennuspuusepät Koulunkäyntiavustajat Kotityöpalvelutyöntekijät Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat ym. Myyntiedustajat Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät ym. Ikäryhmässä yhteensä Sairaala- ja laitosapulaiset

6 Sukupuoli Ikä Ammattiryhmä (AML ) Uusia työllisiä ) Toimistosiivoojat ym. Yleissihteerit Kiinteistöhuollon työntekijät Sosiaalialan hoitajat Myyjät Kirvesmiehet ja rakennuspuusepät Kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat Talonrakentajat Avustavat keittiötyöntekijät Kotityöpalvelutyöntekijät Myyntiedustajat Koulunkäyntiavustajat Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät ym. Henkilö-, taksi- ja pakettiautonkuljettajat Ikäryhmässä yhteensä Myyjät Kiinteistöhuollon työntekijät Sosiaalialan hoitajat Sairaala- ja laitosapulaiset Kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat Talonrakentajat Toimistosiivoojat ym. Muut lähihoitajat Muut opetuksen erityisasiantuntijat Yleissihteerit Sairaanhoitajat Henkilö-, taksi- ja pakettiautonkuljettajat Kirvesmiehet ja rakennuspuusepät Maansiirtokoneiden ym. kuljettajat Muut seurakuntatyöntekijät Ikäryhmässä yhteensä Uusia työllisiä yhteensä

7 Sukupuoli Ikä Ammattiryhmä (AML ) Uusia työllisiä ) Naiset Myyjät Sosiaalialan hoitajat Toimistosiivoojat ym. Avustavat keittiötyöntekijät Kassanhoitajat ja lipunmyyjät Sairaala- ja laitosapulaiset Kahvila- ja baarimyyjät Tarjoilijat Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat ym. Sairaanhoitajat Muut lähihoitajat Toimistoavustajat Kokit, keittäjät ja kylmäköt Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät ym. Yleissihteerit Ikäryhmässä yhteensä, naiset Myyjät Sosiaalialan hoitajat Toimistosiivoojat ym. Yleissihteerit Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat ym. Sairaanhoitajat Avustavat keittiötyöntekijät Sairaala- ja laitosapulaiset Muut lähihoitajat Koulunkäyntiavustajat Kotityöpalvelutyöntekijät Lastentarhanopettajat Sosiaalialan ohjaajat Kokit, keittäjät ja kylmäköt Muut peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajat Ikäryhmässä yhteensä, naiset Toimistosiivoojat ym. Yleissihteerit Myyjät Sosiaalialan hoitajat Sairaala- ja laitosapulaiset Avustavat keittiötyöntekijät Koulunkäyntiavustajat Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat ym. Kotityöpalvelutyöntekijät Muut lähihoitajat Sairaanhoitajat Kokit, keittäjät ja kylmäköt Sosiaalialan ohjaajat Kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat Päiväkotiapulaiset Ikäryhmässä yhteensä, naiset Toimistosiivoojat ym.

8 Sukupuoli Ikä Ammattiryhmä (AML ) Uusia työllisiä ) Sairaala- ja laitosapulaiset Yleissihteerit Sosiaalialan hoitajat Myyjät Avustavat keittiötyöntekijät Kotityöpalvelutyöntekijät Koulunkäyntiavustajat Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat ym. Päiväkotiapulaiset Muut lähihoitajat Kokit, keittäjät ja kylmäköt Sosiaalialan ohjaajat Sairaanhoitajat Kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat Ikäryhmässä yhteensä, naiset Sosiaalialan hoitajat Sairaala- ja laitosapulaiset Myyjät Toimistosiivoojat ym. Muut lähihoitajat Sairaanhoitajat Yleissihteerit Kotityöpalvelutyöntekijät Muut opetuksen erityisasiantuntijat Henkilökohtaiset avustajat, omaishoitajat ym. Avustavat keittiötyöntekijät Kiinteistöhuollon työntekijät Kokit, keittäjät ja kylmäköt Muut seurakuntatyöntekijät Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat ym. Ikäryhmässä yhteensä, naiset Uusia työllisiä yhteensä, naiset

9 Sukupuoli Ikä Ammattiryhmä (AML ) Uusia työllisiä ) Miehet Myyjät Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät ym. Talonrakentajat Kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat Moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat Rakennusalan avustavat työntekijät Toimistoavustajat Toimistosiivoojat ym. Vartijat Putkiasentajat Kiinteistöhuollon työntekijät Postinkantajat Muut sähköasentajat Rakennussähköasentajat Elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät Ikäryhmässä yhteensä, miehet Talonrakentajat Kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät ym. Myyjät Kirvesmiehet ja rakennuspuusepät Kiinteistöhuollon työntekijät Moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat Myyntiedustajat Toimistosiivoojat ym. Maansiirtokoneiden ym. kuljettajat Putkiasentajat Koneenasettajat ja koneistajat Kokit, keittäjät ja kylmäköt Henkilö-, taksi- ja pakettiautonkuljettajat Hitsaajat ja kaasuleikkaajat Ikäryhmässä yhteensä, miehet Talonrakentajat Kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat Kirvesmiehet ja rakennuspuusepät Kiinteistöhuollon työntekijät Myyjät Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät ym. Myyntiedustajat Maansiirtokoneiden ym. kuljettajat Hitsaajat ja kaasuleikkaajat Linja-auton- ja raitiovaununkuljettajat Henkilö-, taksi- ja pakettiautonkuljettajat Putkiasentajat Maatalous- ja teollisuuskoneasentajat ja -korjaajat Moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat Rakennusmaalarit ym. Ikäryhmässä yhteensä, miehet Kirvesmiehet ja rakennuspuusepät

10 Sukupuoli Ikä Ammattiryhmä (AML ) Uusia työllisiä ) Kiinteistöhuollon työntekijät Kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat Talonrakentajat Henkilö-, taksi- ja pakettiautonkuljettajat Hitsaajat ja kaasuleikkaajat Myyntiedustajat Maansiirtokoneiden ym. kuljettajat Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät ym. Linja-auton- ja raitiovaununkuljettajat Myyjät Putkiasentajat Maatalous- ja teollisuuskoneasentajat ja -korjaajat Rakennusalan avustavat työntekijät Maa- ja vesirakentamisen avustavat työntekijät Ikäryhmässä yhteensä, miehet Kiinteistöhuollon työntekijät Kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat Talonrakentajat Myyjät Kirvesmiehet ja rakennuspuusepät Henkilö-, taksi- ja pakettiautonkuljettajat Maansiirtokoneiden ym. kuljettajat Linja-auton- ja raitiovaununkuljettajat Putkiasentajat Myyntiedustajat Maa- ja vesirakentamisen avustavat työntekijät Hitsaajat ja kaasuleikkaajat Muut opetuksen erityisasiantuntijat Maatalous- ja teollisuuskoneasentajat ja -korjaajat Metsurit ja metsätyöntekijät Ikäryhmässä yhteensä, miehet Uusia työllisiä yhteensä, miehet ) Ammattiryhmät ovat Ammattiluokitus :n mukaisia. Ammattitieto jäi aineistossa tuntemattomaksi, prosentilla uusista työllisistä. ) Uudet työlliset vuonna olivat työllisiä, jotka eivät olleet Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan työllisiä edellisenä vuonna.

11 Liitetaulukko. -vuotiaiden uusien yrittäjien yleisimmät ammattiryhmät sukupuolen ja iän mukaan vuonna ) Sukupuoli Ammattiryhmä (AML ) Uusia yrittäjiä ) Ikä Yhteensä Talonrakentajat Ravintolaesimiehet ja vuoropäälliköt Kauppiaat (pienyrittäjät) Kampaajat ja parturit Kosmetologit ym. Yhdistetyn maanviljelyn ja eläintenkasvatuksen harjoittajat Johtamisen ja organisaatioiden erityisasiantuntijat Peltoviljelijät Hierojat ja kuntohoitajat Karjankasvattajat ym. Moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat Myyntiedustajat Maansiirtokoneiden ym. kuljettajat Siivoustyön esimiehet toimistoissa, hotelleissa ja muissa laitoksissa Muut liike-elämän asiantuntijat Uusia yrittäjiä yhteensä Naiset Kampaajat ja parturit Kosmetologit ym. Kauppiaat (pienyrittäjät) Ravintolaesimiehet ja vuoropäälliköt Hierojat ja kuntohoitajat Johtamisen ja organisaatioiden erityisasiantuntijat Yhdistetyn maanviljelyn ja eläintenkasvatuksen harjoittajat Peltoviljelijät Siivoustyön esimiehet toimistoissa, hotelleissa ja muissa laitoksissa Puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät Karjankasvattajat ym. Liikunnan ja vapaa-ajan ohjaajat Kääntäjät, tulkit ja muut kielitieteilijät Muut liike-elämän asiantuntijat Vaatturit, pukuompelijat, turkkurit ja hatuntekijät Uusia yrittäjiä yhteensä, naiset

12 Miehet Talonrakentajat Ravintolaesimiehet ja vuoropäälliköt Yhdistetyn maanviljelyn ja eläintenkasvatuksen harjoittajat Kauppiaat (pienyrittäjät) Johtamisen ja organisaatioiden erityisasiantuntijat Peltoviljelijät Moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat Maansiirtokoneiden ym. kuljettajat Myyntiedustajat Karjankasvattajat ym. Kiinteistöhuollon työntekijät Sovellussuunnittelijat Muut liike-elämän asiantuntijat Kirvesmiehet ja rakennuspuusepät Kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat Uusia yrittäjiä yhteensä, miehet ) Ammattiryhmät ovat Ammattiluokitus :n mukaisia. Ammattitieto jäi aineistossa tuntemattomaksi, prosentilla uusista työllisistä. ) Uudet yrittäjät vuonna olivat työllisistä niitä, jotka eivät olleet Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan työllisiä vuonna.

13 Liitetaulukko. -vuotiaiden uusien työllisten yleisimmät ammattiryhmät sukupuolen ja iän mukaan vuonna eniten kasvaneilla toimialoilla ) Sosiaalhuollon laitospalvelut Sukupuoli Ammattiryhmä (AML ) ) Uusia työllisiä ) Ikä Yhteensä Sosiaalialan hoitajat Sairaala- ja laitosapulaiset Sosiaalialan ohjaajat Kehitysvammaisten hoitajat Sairaanhoitajat Avustavat keittiötyöntekijät Kotityöpalvelutyöntekijät Mielenterveyshoitajat Sosiaalityöntekijät ym. Kokit, keittäjät ja kylmäköt Muut lähihoitajat Toimistosiivoojat ym. Yleissihteerit Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat ym. Työn- ja askarteluohjaajat Uusia työllisiä yhteensä Naiset Sosiaalialan hoitajat Sairaala- ja laitosapulaiset Sosiaalialan ohjaajat Kehitysvammaisten hoitajat Sairaanhoitajat Avustavat keittiötyöntekijät Kotityöpalvelutyöntekijät Mielenterveyshoitajat Sosiaalityöntekijät ym. Kokit, keittäjät ja kylmäköt Toimistosiivoojat ym. Yleissihteerit Muut lähihoitajat Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat ym. Työn- ja askarteluohjaajat Uusia työllisiä yhteensä, naiset

14 Miehet Sosiaalialan hoitajat Sairaala- ja laitosapulaiset Sosiaalialan ohjaajat Kehitysvammaisten hoitajat Mielenterveyshoitajat Sairaanhoitajat Avustavat keittiötyöntekijät Kiinteistöhuollon työntekijät Kokit, keittäjät ja kylmäköt Muut lähihoitajat Nuorisotyön ohjaajat (ei srk.) Kotityöpalvelutyöntekijät Työn- ja askarteluohjaajat Henkilö-, taksi- ja pakettiautonkuljettajat Talonrakentajat Uusia työllisiä yhteensä, miehet Sosiaalihuollon avopalvelut Sukupuoli Ammattiryhmä (AML ) Uusia työllisiä Ikä Yhteensä Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat ym. Kotityöpalvelutyöntekijät Päiväkotiapulaiset Lastentarhanopettajat Sairaala- ja laitosapulaiset Perhepäivähoitajat Sosiaalialan hoitajat Sosiaalialan ohjaajat Sosiaalityöntekijät ym. Yleissihteerit Henkilökohtaiset avustajat, omaishoitajat ym. Rakennusalan avustavat työntekijät Sairaanhoitajat Toimistosiivoojat ym. Avustavat keittiötyöntekijät Uusia työllisiä yhteensä Naiset Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat ym. Kotityöpalvelutyöntekijät Päiväkotiapulaiset Lastentarhanopettajat Perhepäivähoitajat Sairaala- ja laitosapulaiset Sosiaalialan hoitajat Sosiaalialan ohjaajat Sosiaalityöntekijät ym. Yleissihteerit Henkilökohtaiset avustajat, omaishoitajat ym. Sairaanhoitajat Toimistosiivoojat ym. Avustavat keittiötyöntekijät Muut lähihoitajat

15 Uusia työllisiä yhteensä, naiset Miehet Sairaala- ja laitosapulaiset Kotityöpalvelutyöntekijät Rakennusalan avustavat työntekijät Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat ym. Sosiaalialan ohjaajat Päiväkotiapulaiset Sosiaalialan hoitajat Työn- ja askarteluohjaajat Kiinteistöhuollon työntekijät Satunnaistöiden tekijät Työkaluntekijät ja lukkosepät Henkilökohtaiset avustajat, omaishoitajat ym. Yleissihteerit Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät ym. Nuorisotyön ohjaajat (ei srk.) Uusia työllisiä yhteensä, miehet Ravitsemistoiminta Sukupuoli Ammattiryhmä (AML ) Uusia työllisiä Ikä Yhteensä Avustavat keittiötyöntekijät Kahvila- ja baarimyyjät Tarjoilijat Kokit, keittäjät ja kylmäköt Pikaruokatyöntekijät Ravintolaesimiehet ja vuoropäälliköt Toimistosiivoojat ym. Hotellin vastaanottovirkailijat Kassanhoitajat ja lipunmyyjät Leipurit ja kondiittorit Yleissihteerit Baarimestarit Myyjät Huoltamotyöntekijät Muut sähköasentajat Uusia työllisiä yhteensä

16 Naiset Avustavat keittiötyöntekijät Kahvila- ja baarimyyjät Tarjoilijat Kokit, keittäjät ja kylmäköt Pikaruokatyöntekijät Ravintolaesimiehet ja vuoropäälliköt Toimistosiivoojat ym. Hotellin vastaanottovirkailijat Leipurit ja kondiittorit Kassanhoitajat ja lipunmyyjät Yleissihteerit Myyjät Huoltamotyöntekijät Baarimestarit Hotellisiivoojat Uusia työllisiä yhteensä, naiset Miehet Avustavat keittiötyöntekijät Kahvila- ja baarimyyjät Tarjoilijat Kokit, keittäjät ja kylmäköt Ravintolaesimiehet ja vuoropäälliköt Pikaruokatyöntekijät Muut sähköasentajat Henkilö-, taksi- ja pakettiautonkuljettajat Baarimestarit Kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat Vartijat Talonrakentajat Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät ym. Keittiöpäälliköt Ravintolanjohtajat Uusia työllisiä yhteensä, miehet ) Toimialaluokituksen (TOL ) -numerotason toimialat, joissa eniten kasvua työpaikkojen määrässä ajanjaksolla. ) Ammattiryhmät ovat Ammattiluokitus :n mukaisia. Ammattitieto jäi aineistossa tuntemattomaksi, prosentilla uusista työllisistä. ) Uudet työlliset olivat niitä henkilöitä, jotka eivät olleet Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan työllisiä vuonna.

17 Laatuseloste: työssäkäyntitilasto Relevanssi Työssäkäyntitilastossa tuotetaan keskeiset työssäkäyntiä koskevat tiedot vuosittain. Ennen vastaavia tietoja voitiin tuottaa ainoastaan väestölaskentavuosina. Työssäkäyntitilaston perusjoukko ja määrittelyt ovat pysyneet suunnilleen samoina vuodesta lähtien. Tuotettavia tietoja ovat muun muassa väestön pääasiallinen toiminta, elinkeinojakauma, ammatti, ammattiasema, työpaikkojen lukumäärä, työpaikan sijainti sekä väestön ja työvoiman koulutus- ja tulotiedot. Tietoja voidaan tuottaa kaikilla hallinnollisilla aluejaoilla ja koordinaattipohjaisilla aluejaoilla (esimerkiksi postinumeroalueet, karttaruudut ja kuntien osa-alueet). Tilaston viiteajankohta on vuoden viimeinen viikko, mutta tilasto sisältää myös kertymätietoja tilastovuoden ajalta (esimerkiksi tulotiedot sekä työ- ja työttömyyskuukaudet). Tietoja ammatista ja sosioekonomisesta asemasta työlliseen työvoimaan kuuluville on saatavilla väestölaskentavuosilta vuodesta viisivuotisvälein, vuodelta sekä vuodesta lähtien vuosittain. Vuodesta lähtien työssäkäynnistä on tuotettu myös ennakkotietoja. Ennakkotietoja käytettäessä on kuitenkin otettava huomioon, että aineistojen keskeneräisyydestä johtuen ennakkotietojen mukaiset työllisten määrät poikkesivat vuoteen saakka lopullisista luvuista ± prosenttia koko maan tasolla. Tällä hetkellä vaihtelu on,, prosenttia. Kunnittain vaihtelu voi olla suurempaakin. Menetelmäkuvaus Työssäkäyntitilasto on kokonaisaineisto. Kunkin vuoden tilasto kattaa kaikki kyseisen vuoden viimeisenä päivänä Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt. Tilaston lähdeaineistoina käytetään lähinnä hallinnollisia rekistereitä ja muita rekisteripohjaisia tietoaineistoja. Tilaston laatu onkin siten suoraan riippuvainen lähdeaineistojen laadusta. Suoraa tiedonkeruuta tapahtuu vain toimipaikkatietojen määrittämisessä monitoimipaikkaisten yritysten ja kuntien toimintayksiköiden palveluksessa oleville sekä ammatin määrittämisessä järjestäytymättömille yrityksille. Yhteensä lopullisen työssäkäyntitilaston tilastotiedoston valmistamisessa käytetään noin eri rekisterin tai tietoaineiston tietoja. Keskeisimpiä näistä ovat: väestötietojärjestelmä (Väestörekisterikeskus) verotuksen eri aineistot yksityisen sektorin erilaiset työ- ja palvelussuhderekisterit valtion ja kuntien palvelussuhderekisterit työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työnhakijarekisteri Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen eläkerekisterit eri opiskelijarekisterit pääesikunnan varusmiesrekisteri Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri ja julkisyhteisöjen rekisteri Tilastokeskuksen tutkintorekisteri Rekistereiden lisäksi tehdään joitakin lomakekyselyitä: tiedustelu monitoimipaikkaisissa yrityksissä työskentelevien toimipaikoista tiedustelu kunnan monitoimipaikkaisissa toimintayksiköissä työskentelevien toimipaikoista ammattitiedonkeruu Keskeistä järjestelmässä on se, että rekistereiden tunnusjärjestelmät ovat niin hyvät, että eri tietojen yhdisteleminen on mahdollista. Rekisterit voivat sisältää päällekkäistä tietoa, osin myös ristiriitaista tietoa. Olennaista on, että rekisterit täydentävät toisiaan ja päällekkäisyys toisaalta varmistaa sen, että järjestelmä ei ole niin haavoittuva; jos esim. työeläkejärjestelmästä ei saada tietoa työsuhteesta, voidaan tieto henkilön työllisyydestä päätellä verotuksen tietojen kautta.

18 Useat tiedot työssäkäyntitilastoon voidaan saada suoraan jostakin rekisteristä niitä juurikaan muuttamatta tai muokkaamatta. Tällaisia tietoja ovat esim. henkilön demografiset tiedot tai tulo- ja varallisuustiedot. Monia tietoja tuotetaan myös ns. rekisteriestimointimenetelmällä, jossa käyttämällä hyväksi samanaikaisesti useita rekisteriaineistoja määritellään jokaiselle henkilölle kunkin muuttujan arvo. Esimerkkinä tällaisesta muuttujasta on henkilön pääasiallinen toiminta. Sen päättelyssä tarvitaan tietoja henkilön iästä, työsuhteista, työttömyydestä, opiskelusta, eläkkeen saamisesta jne. Päättelysäännöt on muodostettu siten, että ne tuottavat mahdollisimman lähelle lomakepohjaisesti kerättyjen tietojen mukaiset tiedot. Päättelysääntöjen muodostamisessa on apuna käytetty aikaisempien väestölaskentojen tietoja ja rekisteritietoja samalta ajankohdalta. Päättelysääntöihin sisältyy myös eri aineistojen priorisointi siinä tapauksessa, kun tiedot ovat ristiriitaisia. Oikeellisuus ja tarkkuus Suomessa rekisteripohjaisten tietojen luotettavuutta tutkittiin jo ennen päätöstä rekisteripohjaiseen väestölaskentajärjestelmään siirtymisestä. Vuosien ja laskennoissa väestön taloudellista toimintaa ja työssäkäyntiä kuvaavat tiedot kerättiin vielä lomakkeilla, mutta samanaikaisesti oli saatavilla myös rekisteripohjaisia tietoja. Vuoden väestölaskennassa tehtiin vertailututkimus kunnan osalta ja vuoden väestölaskennan yhteydessä kaikkien kuntien osalta. Tutkimuksessa verrattiin rekisteripohjaisesti määriteltyä tietoa väestön pääasiallisesta toiminnasta ja ammattiasemasta lomakkeella kerättyyn tietoon. Erot rekisteripohjaisesti ja lomakepohjaisesti tuotettujen tietojen osalta todettiin niin pieniksi, että päätös rekisteripohjaiseen tilastotuotantoon siirtymisestä voitiin tehdä. Ensimmäisen kokonaan rekisteripohjaisen väestölaskennan yhteydessä vuonna tehtiin laaja luotettavuustutkimus. Rekisteritilastoja verrattiin otospohjaisen lomaketiedustelun antamiin tietoihin. Otos käsitti noin kaksi prosenttia rakennuksista, asunnoista ja henkilöistä. Luotettavuustutkimus osoitti, kuinka suurella osalla lomaketieto ja rekisteritieto poikkesivat toisistaan, mutta ei lopulta sitä, kumpi tieto oli oikea. Esimerkiksi useampaa työtä tekevä ilmoitti lomaketiedustelussa pääasialliseksi työkseen eri toimen kuin mihin rekisteripäättelyssä päädyttiin. Työssäkäyvä opiskelija tuli määritellyksi rekisteritiedoilla väistämättä työlliseksi, vaikka hän itse olisikin jättänyt työnsä kertomatta. Tutkimukset ovat osoittaneet, ettei rekisteripohjaisten ja lomakepohjaisten tietojen ero ole suurempi kuin kahden lomakepohjaisen tiedon välinen ero. Vertailututkimuksia on julkaistu Tilastokeskuksen sarjoissa. Tärkeimmäksi rekisteripohjaisen työssäkäyntitilaston laadunvalvontamenetelmäksi on kehittynyt työvoimatutkimuksen käyttö vertailuaineistona. Myös vuosien ja väestölaskennan luotettavuustutkimukset perustuivat työvoimatutkimuksen käyttöön vertailutietona. Työvoimatutkimuksen käyttö vertailuaineistona toimii kahdella tasolla. Toisaalta seurataan näiden kahden menetelmän tuottamien tulosten tasoa ja toisaalta sitä, miten hyvin menetelmät tuottavat yksikkötasolla samalla tavoin luokiteltua tietoa. Yksikkötason vertailu tehdään ristiintaulukoimalla työvoimatutkimuksen otosaineiston henkilöiden saman ajankohdan rekisteripohjaiset ja haastatteluun perustuvat tiedot pääasiallisesta toiminnasta ja toimialasta keskenään. Vertailuja on tehty vuodesta lähtien. Usein poikkeamat ovat selitettävissä rekisterijärjestelmän ja haastattelumenetelmän eroilla, eikä aina voida yksikäsitteisesti sanoa, kumpi menetelmä tuottaa oikean tuloksen eli välttämättä haastattelemallakaan saatu tieto ei ole absoluuttisen oikea. Usein todellisuudessa on niin, että henkilö itse tai haastattelija joutuu tekemään päätöksen ristiriitaisen informaation pohjalta, kun taas rekisterimenetelmässä on laadittu yksikäsitteinen sääntö. Rekisterimenetelmän etuna on tällöin sen loogisuus: kone tekee ratkaisun aina samalla tavalla, mutta saman informaation omaavat henkilöt voivat päätyä eri lopputulokseen. Ajantasaisuus Työssäkäyntitilasto tehdään vuosittain. Työssäkäyntitilaston henkilöperusjoukko kuvaa vuoden viimeisen päivän tilannetta. Tiedot henkilön toiminnasta ja työpaikasta ovat vuoden viimeiseltä viikolta. Tilastossa on myös kertymätietoja koko vuodelta (esimerkiksi tulotiedot sekä työ- ja työttömyyskuukaudet). Ennakkotiedot valmistuvat noin kuukautta viiteajankohdan jälkeen. Lopullisista tiedoista pääasiallinen toiminta ja ammattiasema valmistuvat noin kuukautta ja ammatti ja sosioekonominen asema noin kuukautta viiteajankohdan jälkeen.

19 Saatavuus Työssäkäyntitilaston kunnittaiset tiedot työllisistä, työpaikoista ja pääasiallisesta toiminnasta ovat saatavilla Tilastokeskuksen internetsivuilta maksuttomasta StatFin-tilastopalvelusta. Maksullisessa Väestötilastopalvelussa on eritellympää tietoa, myös kuntien osa-alueittain. Aineistoista tehdään erityisselvityksiä asiakkaan pyynnöstä. Vuosina työssäkäyntitilaston tietoja on julkaistu erillisissä työssäkäyntitilaston julkaisuissa. Viimeinen paperimuotoinen julkaisu, Työssäkäyntitilasto, sisältää työssäkäyntitilaston vuoden lopullisia tietoja ja vuoden ennakkotietoja. Vertailukelpoisuus Työssäkäyntitilaston laatiminen on aloitettu vuodesta. Työssäkäyntitilaston perusjoukko ja määrittelyt ovat pysyneet suunnilleen samana vuodesta lähtien. Tilastossa käytetyt luokitukset ovat muuttuneet vuosien mittaan. Esimerkiksi toimialaluokitus on muuttunut vuosina, ja ja ammattiluokitus vuosina ja. Luokitusmuutokset vaikuttavat aikaisempien vuosien vertailtavuuteen, sillä täydellisiä avaimia ei kaikkien luokitusten välille voi rakentaa. Tilastossa käytettävät luokitukset ja luokitusten väliset avaimet löytyvät Tilastokeskuksen internetsivuilta Myös muutokset lainsäädännössä vaikuttavat tilastojen vertailtavuuteen. Vuoden alusta tuli voimaan niin sanottu pätkätyölaki, jolloin myös lyhyet työsuhteet tulivat eläkevakuutuksen piiriin. Tämä lisäsi työllisten määrää jonkin verran. Vuodesta työeläkevakuutuksen piiriin kuuluvat -vuotiaat, kun aiemmin työeläkevakuuttamisvelvollisuus alkoi jo vuoden iästä lähtien. Tämä näkyy työssäkäyntitilastossa vuodesta alkaen nuorten työllisyyden vähenemisenä ja opiskelijoiden määrän kasvuna. Alaikäisten työssäkäyntiä ei pystytä rekisteritietojen perusteella luotettavasti tilastoimaan. Apurahansaajat on vuoden alusta lähtien vakuutettu maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisen lakisääteisen työeläketurvan piiriin, minkä seurauksena heidät määritellään yrittäjiksi. Vuoden tilastosta lähtien yrittäjien määrittelyssä otetaan huomioon yrittäjätulojen lisäksi myös henkilöverotuksessa palkkatuloihin kuuluva niin sanottu yrittäjäpalkka (YEL-/MYEL-vakuutetun yrittäjän palkka), jota yrittäjänä toimiva voi saada esimerkiksi avoimen yhtiön yhtiömiehenä, kommandiittiyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä ja osakeyhtiön johtavassa asemassa toimivana osakkaana. Jos henkilö toimii vuoden viimeisellä viikolla sekä yrittäjänä että palkansaajana, henkilö määritellään yrittäjäksi, jos hänen yhteenlasketut yrittäjätulonsa ja -palkkansa ovat suuremmat kuin muut palkkatulot, ja päinvastoin. Yrittäjäpalkan huomioiminen yrittäjien määrittelyssä lisäsi yrittäjien määrää noin henkilöllä vuoden tilastossa. Vuosina yrittäjien määrä nousi koko maassa :lla. Nousuun vaikutti se, että yrittäjän ja maatalousyrittäjän eläkelain yrittäjämääritelmä laajeni vuoden alusta. Yrittäjäksi määritellään osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä johtavassa asemassa työskentelevä henkilö, joka omistaa yksin yli prosenttia yrityksen osakkeista tai jolla on yksin yli prosenttia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai jolla on muussa yhteisössä vastaava määräämisvalta. Aiemmin raja oli prosenttia. Ennen vuotta väestön taloudellista toimintaa kuvaavia kuntatasoisia tietoja on tuotettu lomakepohjaisissa väestölaskennoissa (vuosilta,,,, ja ). Erot rekisteri- ja lomakepohjaisesti tuotettujen tietojen välillä ovat osoittautuneet sen verran pieniksi, että vertailtavuutta ajassa voidaan pitää suhteellisen hyvänä muiden kuin edellä mainittujen luokitusmuutosten vuoksi. Tilastossa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen luokitus- ja metatietopalvelujen kotisivuilta sekä painetuista luokituskäsikirjoista. Yhtenäisyys Tietoja väestön taloudellisesta toiminnasta saadaan myös Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta, joka on kuukausittain tehtävä otostutkimus. Tiedot poikkeavat keruutavasta ja työllisten päättelystä johtuen

20 jonkin verran työssäkäyntitilaston tiedoista. Muun muassa työllisten määrä on työvoimatutkimuksessa joitakin prosentteja suurempi. Ammattitietoja koskevia tilastoja julkaistaan Tilastokeskuksessa työssäkäyntitilaston lisäksi myös palkkatilastoissa ja työvoimatutkimuksessa. Palkkatilaston ammattitiedot ovat työssäkäyntitilaston ammattitiedon tärkein tiedonlähde, joten tiedot ovat melko lähellä toisiaan. Palkkatilaston tiedoista puuttuvat kuitenkin yrittäjät, yritysten ylin johto, alle viisi henkeä työllistävät yritykset sekä yritykset, joiden päätoimialana on maa-, metsä- tai kalatalous. Työssäkäyntitilaston ja työvoimatutkimuksen ammattitiedot tulevat eri lähteistä ja koskevat eri ajanjaksoja työvoimatutkimus tehdään kuukausittain, kun työssäkäyntitilaston viiteajanjakso on vuoden viimeinen viikko. Myös tilastojen käyttämät käsitteet poikkeavat hieman toisistaan. Esimerkiksi työssäkäyntitilastossa yrittäjistä luokitellaan johtajiksi ainoastaan ne, joiden yrityksen koko on yritysrekisterin mukaan vähintään henkilötyövuotta, muuten yrittäjien ammatit määritellään yrityksen toimialan mukaan muihin ammattien pääryhmiin. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee tilastoa työttömien työnhakijoiden määrästä. TEM:n työnhakijarekisterin tiedot kertovat työttömien työnhakijoiden määrän kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Työssäkäyntitilaston tieto työttömyydestä perustuu TEM:n työnhakijarekisterin tietoihin. Siten työssäkäyntitilaston ja TEM:n luvut työttömyydestä ovat suhteellisen lähellä toisiaan.

21 Väestö Lisätietoja Elina Mikkelä Marketta Oinonen Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. ISSN - = Suomen virallinen tilasto ISSN - (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. asiakaspalvelu.publishing@edita.fi