JOHDANTO... 4 PALJONKO JA MILLAISIA OPISKELIJOITA MEILLÄ ON?... 5 MISTÄ OPISKELIJAMME SAAPUVAT?... 7

OPISKELIJARAPORTTI 2013

Sisällys: JOHDANTO... 4 PALJONKO JA MILLAISIA OPISKELIJOITA MEILLÄ ON?... 5 OPISKELIJOIDEN KOKONAISMÄÄRÄ JA JAKAUTUMINEN ERI KOULUTUSMUOTOIHIN... 5 MISTÄ OPISKELIJAMME SAAPUVAT?... 7 OPISKELUPAIKAN VASTAANOTTANEET MAAKUNNITTAIN YHTEISHAUSSA... 7 AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN UUDET OPISKELIJAT... 8 MUUT KUIN AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN UUDET OPISKELIJAT... 10 MITKÄ TUTKINTOMME OVAT SUOSITUIMPIA?... 11 KUINKA SUOSITTUA ON KAHDEN TUTKINNON SUORITTAMINEN?... 13 PALJONKO MEILLÄ ON ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIA OPISKELIJOITA?... 14 KUINKA TYYTYVÄISIÄ OPISKELIJAMME OVAT KOULUTUKSEEN?... 16 NUORTEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN PALAUTTEET... 16 Tulokysely... 18 Olokysely... 20 Päättökysely... 22 PALAUTTEET NÄYTTÖTUTKINNOISTA JA NIIHIN VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA... 25 KUINKA TOTEUTUVAT OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTI, OSALLISUUS JA TASA ARVO?... 26 KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET... 26 OPISKELIJOIDEN OSALLISUUS JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET... 28 TASA ARVONÄKÖKULMA OPISKELUSSA... 29 KUINKA OPISKELIJAMME SUORIUTUVAT OPINNOISTAAN JA MITÄ HEILLE TAPAHTUU SEN JÄLKEEN?... 31 OPPIMISTULOKSIA AMMATILLISISTA OPINNOISTA... 33 TAITAJA JA SKILLS MENESTYS... 34 KANSAINVÄLISET OPISKELIJAVAIHDOT... 34 MÄÄRÄAJASSA VALMISTUMINEN... 39 OPINTOJEN KESKEYTTÄMINEN JA NEGATIIVINEN KESKEYTTÄMINEN... 40 OPISKELIJOIDEN SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN JA JATKO OPINTOIHIN NUORTEN KOULUTUKSESSA TILASTOKESKUKSEN RAPORTTIEN PERUSTEELLA... 43 AIKUISOPISKELIJOIDEN TILANNE VALMISTUMISEN JÄLKEEN TILASTOKESKUKSEN RAPORTTIEN PERUSTEELLA... 45 TYÖLLISTYMISEN, TYÖTTÖMYYDEN JA MUUN SIJOITTUMISEN TARKASTELUA OPINTOJEN JÄLKEEN TYÖVOIMAHALLINNON SELVITYKSEN PERUSTEELLA... 48 TOIMINNAN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTIA... 51 Opiskelijaraportti 2013 3

KPEDU OPISKELIJARAPORTTI 2013 Johdanto Opiskelijaraportin tavoitteena on koota yhteen opiskelijoita, opetustoimintaa, opetuksen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta koskevaa sekä opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvää tietoa. Raportti tukee yhtymän avoimuuden arvoa ja tuloksellisuuden arviointia opetusprosessin osalta. Raportilla tuotetaan vastauksia kysymyksiin, joita tarvitaan toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä ja joista sidosryhmät eri syistä ovat kiinnostuneet. Opiskelijaraportti laaditaan nyt neljännen kerran ja raportti tuotetaan vuosittain. Raportissa noudatetaan pääosin opiskelijan opiskelupolun elinkaarta: opiskelijan tulo opiskelijaksi, opiskelijana oleminen ja hyvinvointi opiskeluaikana, opiskelijan oppiminen, valmistuminen ja mitä sen jälkeen tapahtuu. Raportti alkaa yleisluontoisella katsauksella opiskelijamääriin eri opistoissa ja koulutusmuodoissa ja päättyy vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden analysointiin. Osa koottavasta tiedosta pysyy samana vuodesta toiseen, osittain sisältö vaihtelee mahdollisten kehittämisen painopisteiden tai tietojen saatavuuden vuoksi. Vuoden 2013 Opiskelijaraportti on tehty pääosin vanhan organisaatiorakenteen mukaisesti, ensi vuoden raportti tulee olemaan hieman eri näköinen. Vuoden 2012 raporttiin verrattuna raportti on hyvin saman sisältöinen. Viime vuodesta poiketen mukana ovat jälleen kouluterveyskyselyn tulokset, sillä kouluterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi. Tänäkin vuonna on tarkasteltu mm. suoraan peruskoulusta tulevien osuutta ammatillisen peruskoulutuksen aloittaneista. Tämä on tullut opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön seurannan kohteeksi osana nuorisotakuun toimeenpanoa. Vuonna 2013 käynnistyi 20-29- vuotiaiden nuorten aikuisten osaamisohjelma, jota koulutusyhtymässä toteutti pääasiassa oppisopimustoimisto. Nuorisotakuuseen sisältyy koulutustakuu, jossa jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Koulutustakuun toteutumista tukee lisäksi yhteishaun ja valinnan muutos, jolla varmennetaan koulutuspaikkojen ensisijainen kohdentaminen peruskoulusta vastavalmistuneille ja vailla tutkintoa oleville. Tiedot opiskelijaraporttiin saadaan pääosin opiskelijahallintojärjestelmistä, erilaisista palautekyselyistä ja muista selvityksistä ja raporteista. Tavoitteena on kehittää opiskelijaraporttia koko ajan paremmin toiminnan kehittämistarpeita palvelevaksi. Toivomme jatkuvaa palautetta ja ehdotuksia opiskelijaraportin sisällön ja muodon kehittämiseen. KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ 21.3.2014 liisa.sadeharju@kpedu.fi yhtymäjohtaja niina.patrikainen@kpedu.fi suunnittelija Opiskelijaraportti 2013 4

Paljonko ja millaisia opiskelijoita meillä on? Opiskelijat tulevat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opistojen opiskelijoiksi eri koulutusmuotoihin. Koulutustuotteitamme ja palveluitamme säätelevät useat säädökset, järjestämisluvat ja kansallisen tason tavoitteet. Niitä myös rahoitetaan useasta eri lähteestä. Tarkastelunäkökulmat opiskelijamäärien esittelyssä perustuvat osin organisaatiorakenteeseemme, osin koulutusmuotoihin, koulutusaloihin ja perustutkintoihin sekä osin koulutuksen rahoitusmuotoihin. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opistoissa opiskelee yhteensä noin 4.000 opiskelijaa. Keskeinen laskentayksikkö, jolla toiminnan volyymia seurataan, on ammatilliseen peruskoulutukseen järjestämisluvassa myönnetty opiskelijamäärä. Ammatillista peruskoulutusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö, ja sen toteuttamista säätelee ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa. Järjestämisluvassa määritellään opiskelijamäärä, jolle ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus myönnetään. Taulukossa 1 on esitelty ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät viideltä viime vuodelta opistoittain ja koulutusyhtymässä yhteensä sekä järjestämisluvassa määritelty opiskelijamäärä. Opiskelijamäärä on kasvanut voimakkaasti noudattaen valtakunnassa yleistä suuntausta ammatillisen koulutuksen suosion kasvussa. Olemme myös saaneet järjestämislupaa kasvatettua lisääntyneen suosion suuntaisesti ja käyttöaste on ollut tarkastelujaksolla koko ajan yli sadan. Lisäksi koulutusyhtymän käyttöaste on ollut koko ajan hieman suurempi kuin AMKE ry:n mittariportaalissa mukana olevilla jäsenillä keskimäärin. Taulukon opiskelijamäärät ovat AMKE:ssä yhteisesti sovitun laskentatavan mukaisesti kalenterivuoden kahden laskentapäivän aritmeettinen keskiarvo. TAULUKKO 1. Ammatillisen peruskoulutuksen (yksikköhinta) opiskelijamäärät opistoittain laskentapäivinä 2009 2013 Oppilaitos Toteutunut 2009 Toteutunut 2010 Toteutunut 2011 Toteutunut 2012 Toteutunut 2013 Kokkolan ammattiopisto 1 015 1 035 1 060 1 074 1 069 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 405 448 418 431 444 Kokkolan kauppaopisto 452 465 441 437 432 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto yht. 544 541 567 555 526 Kannuksen toimipaikka 216 205 237 244 234 Kaustisen toimipaikka 75 87 78 77 76 Perhon toimipaikka 154 147 154 145 142 Toholammin toimipaikka 100 102 99 90 75 Keski-Pohjanmaan Opisto 95 106 114 110 110 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 176 184 177 177 176 YHTEENSÄ 2 686 2 777 2 776 2 783 2 756 Järjestämisluvan opiskelijamäärä 2 586 2 686 2 726 2 726 2 746 KPDEU käyttöaste % 103,9 % 103,4 % 101,8 % 102,1 % 100,4 % Käyttöaste keskimäärin AMKE % 99,7 % 101,8 % 100,2 % 99,0 % Opiskelijoiden kokonaismäärä ja jakautuminen eri koulutusmuotoihin Suomessa tutkintotavoitteiset koulutusalat on jaettu opetusministeriön asetuksen perusteella kahdeksaan ryhmään ja lisäksi on muu kuin tutkintotavoitteinen koulutus. Taulukossa 2 koulutusyhtymän valtionosuusrahoitteisen Opiskelijaraportti 2013 5

(VOS) ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen opiskelijamäärät on esitetty koulutusaloittain ja koulutuksen toteutusmuodoittain. TAULUKKO 2. Koulutusalat, niiden opiskelijamäärät valtionosuusperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa (ka 2013), oppisopimuskoulutuksessa ja lisäkoulutuksessa (v. 2013) Koulutusala Opetussuunnitelmaperusteinen Näyttötutkintoon valmistava joista erityisopiskelijat ja kahta tutkintoa suorittavat YHT. OPSO (koulutukseen osallistuneet) josta lisäkoulutus Amm. lisäkoulutus (otv:t) Humanistinen ja kasvatusala 58 0 10 0 58 13 8 17 Kulttuuriala 103 90 24 1 193 0 0 26 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 290 44 27 90 335 361 348 27 Luonnontieteiden ala 61 51 11 21 112 2 2 8 Tekniikan ja liikenteen ala 870 46 187 64 916 172 130 20 Luonnonvara- ja ympäristöala 306 119 55 73 425 55 26 14 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 356 122 47 77 478 89 45 42 Matkailu-, ravitsemis ja talousala 166 12 56 40 178 67 41 1 Ammatilliseen koulutukseen ohjaavat ja valmistavat koulutukset 51 25 51 Muu 0 57 YHTEENSÄ 2 261 484 442 365 2 746 759 600 212 Lisäksi nuorten perustutkintokoulutusta järjestettiin yhteistyösopimusten perusteella seuraavasti: Luonnonvaraalalla metsäkoneenkuljettajakoulutusta Kannuksessa 40 opiskelijalle ja tekniikan ja liikenteen alalla Kokkolan ammattiopistossa maarakennuskoneenkuljettajakoulusta 19 opiskelijalle. Aikuiskoulutuksen opiskelijamääriä tarkastellaan koulutusyhtymässä koulutus- ja rahoitusmuodoittain. Taulukossa 3 on esitetty aikuiskoulutuksen opiskelijamäärät yhtymätasolla niitä mittayksikköjä käyttäen, joilla rahoittavat viranomaiset suoritteita seuraavat. Ammatillinen lisäkoulutus on viime vuosina lisääntynyt oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa, oppisopimusmuotoisen lisäkoulutuksen hankkimista rajoitti vuonna 2013 valtion tekemät leikkaukset ns. lisäkoulutuskiintiöihin. Oppisopimuksen perustutkintojen määrä on noudattanut yleisen työllisyystilanteen kehitystä. Vapaan sivistystyön opiskelijaviikkomäärä on kansanopistokentän suurimpia vaikka laskua edellisvuosiin tapahtuikin vuonna 2013. Työvoimakoulutuksen volyymien kehityksessä näkyvät yleisen taloustilanteen ja työhallinnon omien painotusten vaikutukset. NOSTE-hanke oli tutkintotason nostoon tähtäävä opetusministeriön ohjelma, joka päättyi vuonna 2009. TAULUKKO 3. Aikuiskoulutuksen opiskelijamääriä koulutus- ja rahoitusmuodoittain vuosina 2009-2013 Muut kuin yksikköhintaopiskelijat Toteutunut 2009 Toteutunut 2010 Toteutunut 2011 Toteutunut 2012 Opiskelijaraportti 2013 6 Toteutunut 2013 Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuodet 152 161 185 192 212 Oppisopimuskoulutus, perustutkinnot, opiskelijaa 181 222 175 159 159 Oppisopimuskoulutus, lisäkoulutuskiintiö 399 410 430 430 324 Vapaan sivistystyön opiskelijaviikot 9 490 9 402 9 700 9 259 8 537 Työvoimakoulutuksen opiskelijatyöpäivät 39 579 58 356 46 205 48 963 56 980 NOSTE-opiskelijatyöpäivät 2 939 -- -- -- -- Muu, opiskelijatyöpäivinä* 10 985 33 221 3 843 8 475 3 952 * mm. hankkeisiin liittyvät koulutukset, suorat yrityskoulutukset jne.

Mistä opiskelijamme saapuvat? Opiskelupaikan vastaanottaneet maakunnittain yhteishaussa Kaaviossa 1. on esitettynä ne alueet, joilta opiskelijat saapuvat ammatillisiin oppilaitoksiin opiskelemaan. Kuviosta on nähtävillä, että reilusti yli puolet, n. 65 % tulee Keski-Pohjanmaan alueelta. Toiseksi eniten on Pohjois- Pohjanmaan alueelta ja jonkin verran vähemmän Pohjanmaan alueelta. Etelä-Pohjanmaan osuus vuonna 2013 oli 3,1 %. Valtaosa eli noin 91 % opiskelijoista tulee siis neljältä eri alueelta Pohjanmaalla. Vähiten opiskelijoita tulee Kymenlaaksosta ja Etelä- ja Pohjois-Karjalasta sekä Hämeen maakunnista. Kaavio 1. Opiskelupaikan yhteishaussa vastaanottaneet opiskelijat kotimaakunnittain Opiskelijaraportti 2013 7

Ammatillisen peruskoulutuksen uudet opiskelijat Vuonna 2013 nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa aloitti uusia opiskelijoita yhteensä 777 (tilanne 20.9.2013). Heistä suoraan peruskoulusta tulleita oli keskimäärin 60,8% kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 58,6%. Tämä voi vaikuttaa pieneltä osuudelta, mutta kansallisesti suoraan peruskoulutusta tulleiden määrä on keskimäärin 52,3%. Koulutusalojen ja eri tutkintojenkin välillä suoraan peruskoulusta tulleiden osuus vaihtelee merkittävästi. Tätä kuvataan taulukossa 4. ja maakuntakohtaisia vertailulukuja esitetään taulukossa 5. Taulukko 4. Uudet aloittaneet opiskelijat tutkinnoittain Koulutusala/tutkinto/koulutusohjelma yksikkö Uudet aloittaneet 2013 joista 2013 peruskoulun päättötodistuksen saaneet % LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA 101 59 58,42 % Hevostalouden perustutkinto MSOr 17 9 52,94 % Hevostalouden perustutkinto MSOp 12 6 50,00 % Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto MSOp 9 0 0,00 % Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja MSOk 19 7 36,84 % Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä MSOk 17 13 76,47 % Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä MSOp 10 8 80,00 % Maatalousalan perustutkinto, maatalousteknologia MSOk 17 16 94,12 % SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA 132 75 56,82 % Hiusalan perustutkinto KKO -- -- -- Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto KSTO 132 75 56,82 % YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HAL- LINNON SEKÄ LUONNONTIETEIDEN ALAT 117 85 72,65 % Grundexamen inom företagsekonomi KKO -- -- -- Liiketalouden perustutkinto KKO 95 67 70,53 % Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto KKO 22 18 81,82 % TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA 316 203 64,24 % Autoalan perustutkinto KAO 18 12 66,67 % Elintarvikealan perustutkinto KAO 36 14 38,89 % Kone- ja metallialan perustutkinto KAO 38 32 84,21 % Kone- ja metallialan perustutkinto MSOp 8 4 50,00 % Laboratorioalan perustutkinto KAO 16 5 31,25 % Logistiikan perustutkinto KAO 19 15 78,95 % Pintakäsittelyalan perustutkinto KAO 19 10 52,63 % Prosessiteollisuuden perustutkinto KAO 18 15 83,33 % Puualan perustutkinto KAO 17 10 58,82 % Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja KAO 19 16 84,21 % Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto KAO 38 30 78,95 % Opiskelijaraportti 2013 8

Talotekniikan perustutkinto KAO 21 11 52,38 % Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto KAO 12 4 33,33 % Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto KAO 18 12 66,67 % Turvallisuusalan perustutkinto KAO 19 13 68,42 % KULTTUURIALA 39 9 23,08 % Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto KEPO 19 5 26,32 % Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto MSOa 20 4 20,00 % HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 20 6 30,00 % Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto KEPO 20 6 30,00 % MATKAILU- RAVITSEMIS- JA TALOUSALA 52 35 67,31 % Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto KAO 45 32 71,11 % Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto KAO 7 3 42,86 % KPEDU YHTEENSÄ 777 472 60,75 % Kaavio 2. Ammatillisen peruskoulutuksen pohjakoulutustiedot 2011-2013 ka Opiskelijaraportti 2013 9

Kaaviossa 2. on koulutusyhtymän oman seurannan perusteella esitetty kolmen vuoden keskiarvo vuosina 2011-2013 opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa aloittaneiden opiskelijoiden pohjakoulutuksista koulutusaloittain. Laskelma ei siis edellisten taulukoiden tapaan ota kantaa siihen, tulevatko opiskelijat suoraan peruskoulutusta vaan kertoo ainoastaan pohjakoulutukseen. Tämän seurannan perusteella voidaan todeta, että yli 80% aloittajista on pohjakoulutukseltaan peruskoulun käynyt. Toiseksi suurin ryhmä ovat ylioppilaat. Tummansininen palkki kuvaa niitä opiskelijoita, joilla on jo suoritettuna joku ammatillinen perustutkinto. Tämä ryhmä ei voi yhteishaku-uudistuksen jälkeen keväällä 2014 enää hakea nuorten koulutukseen yhteishaussa, vaan heidät tulisi ohjata aikuiskoulutuksen puolelle. Taulukko 5. Ammatillisen peruskoulutuksen vuonna 2013 aloittaneet uudet opiskelijat maakunnittain Maakunta Uudet aloittaneet 2013 2013 peruskoulun päättötodistuksen saaneet 2013 % Muutos vuoteen 2012 % Uusimaa 12 079 5 237 43,36 % -1,55 % Varsinais-Suomi 3 441 2 042 59,34 % 0,13 % Satakunta 1 948 1 198 61,50 % -1,58 % Kanta-Häme 1 244 732 58,84 % 2,05 % Pirkanmaa 4 334 2 394 55,24 % -9,46 % Päijät-Häme 1 998 1 000 50,05 % 4,45 % Kymenlaakso 1 467 923 62,92 % -0,95 % Etelä-Karjala 964 598 62,03 % 3,04 % Etelä-Savo 1 324 678 51,21 % -6,32 % Pohjois-Savo 2 493 1 251 50,18 % 1,06 % Pohjois-Karjala 1 704 797 46,77 % -1,40 % Keski-Suomi 2 477 1 325 53,49 % 0,09 % Etelä-Pohjanmaa 1 891 1 085 57,38 % 0,45 % Pohjanmaa 1 405 866 61,64 % 2,83 % Keski-Pohjanmaa 817 479 58,63 % 1,16 % Pohjois-Pohjanmaa 3 741 1 947 52,04 % -3,25 % Kainuu 690 487 70,58 % 2,42 % Lappi 1 992 1 000 50,20 % -1,32 % KOKO MAA 46 009 24 039 52,25 % -1,36 % Muut kuin ammatillisen peruskoulutuksen uudet opiskelijat Verrattuna yhteishaun kautta opiskelun aloittaviin nuoriin, aikuiskoulutukseen tulee opiskelijoita selvästi enemmän Pohjanmaan maakuntien ulkopuolelta. Tätä selittää ainakin se, että osa opiskelijoista on vain tutkintotilaisuuksiin osallistuvia, jolloin välimatkojen merkitys ei ole niin suuri kuin tavanomaisessa lähiopetuksessa. Lisäksi Keski- Pohjanmaan aikuisopistolla on opetuspisteitä Keski-Pohjanmaan ulkopuolella. Oppisopimusopiskelijat taas tulevat lähes pelkästään Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnista. Kansanopistolinjojen opiskelijat saapuvat maantieteellisesti laajemmalta alueelta kuin muissa koulutusmuodoissamme. Kansanopistolinjoille on tyypillistä asumismahdollisuus opistolla. Opiskelijaraportti 2013 10

Mitkä tutkintomme ovat suosituimpia? Ammattikoulutuksen alueellisen tarjonnan suunnittelussa keskeisiä vaikuttavia tekijöitä ovat työvoiman tarve, alueellinen tasapuolisuus ammatillisen koulutuksen tarjonnassa, kokemuksen kautta hankittu organisaation vahva osaaminen jollakin alalla sekä koulutusalojen vetovoimaisuus. Taulukossa 6. koulutusaloja on kuvattu vetovoimaisuuden perusteella perustutkinnoittain ja paikkakunnittain. Vetovoimaisuusmittarilla mitattuna suosituin koulutus on viime vuosina ollut maatalousalan perustutkinnon eläintenhoitajan koulutus, jota toteutetaan Kannuksessa ns. kennel-linjana eli se painottuu pieneläimiin ja erityisesti koiriin. Auto- ja logistiikka-alan perustutkinnot sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, ovat pysyneet tasaisen suosittuina. Hiusalan perustutkinto on myös hyvin suosittu, mutta siinä ei koulutusta aloiteta joka vuosi. Muissa tutkinnoissa on vuosittaista vaihtelua, mutta esimerkiksi rakennusklusteriin kuuluvat koulutukset ovat olleet viime vuosina vetovoimaisia. Ikäluokkien pieneneminen alkoi ensi kertaa selkeästi näkyä vuoden 2013 yhteishaussa. Kun vuonna 2012 ensisijaisia hakijoita yhteensä oli 1.427 niin vuonna 2013 hakijamäärä oli yli 200 hakijaa pienempi yhteismäärän ollessa tasan 1.200 nuorta. TAULUKKO 6. Yhteishaussa 2009-2013 olleiden koulutusten vetovoimaisuus eli kuinka monta ensisijaista hakijaa on ollut yhtä aloituspaikkaa kohden Koulutusala/tutkinto/koulutusohjelma 2009 2010 2011 2012 2013 LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA yksikkö 1,96 1,38 1,99 1,46 1,66 Hevostalouden perustutkinto MSOr 1,16 1,55 1,23 1,14 1,41 Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja MSOk 6,63 3,54 9,38 2,75 5,67 Metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja MSOk 1,50 1,42 2,00 0,50 1,19 Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä MSOk 1,79 0,94 0,86 1,39 0,77 Maatalousalan perustutkinto, maatalousteknologia MSOk 2,17 0,94 0,86 1,39 0,77 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto MSOp 0,56 0,69 ei hakua 0,64 ei hakua Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä MSOp 1,46 1,00 0,44 0,92 0,92 Hevostalouden perustutkinto MSOp 0,94 1,50 0,5 1,06 1,06 SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA 1,97 1,94 1,89 2,23 1,73 Hiusalan perustutkinto KKO 2,72 ei hakua 4,33 3,44 ei hakua Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto KSTO 1,85 1,94 1,53 2,06 1,73 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLIN- NON SEKÄ LUONNONTIETEIDEN ALAT 1,33 1,44 1,30 1,63 1,15 Liiketalouden perustutkinto KKO 1,09 1,48 1,40 1,64 1,15 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto KKO 2,39 1,39 0,95 1,59 1,46 Grundexamen inom företagsekonomi KKO -- -- -- -- 0,33 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA 1,31 1,50 1,38 1,67 1,41 Autoalan perustutkinto KAO 1,95 3,25 2,67 2,94 2,06 Elintarvikealan perustutkinto KAO 1,54 1,19 1,36 1,25 1,28 Kone- ja metallialan perustutkinto KAO 1,55 1,00 1,05 1,45 0,83 Kone- ja metallialan perustutkinto MSOp ei hakua 0,81 0,36 ei hakua 1,33 Laboratorioalan perustutkinto KAO 1,50 0,81 0,75 1,56 1,06 Logistiikan perustutkinto KAO 1,44 1,75 2,33 1,80 2,00 Pintakäsittelyalan perustutkinto KAO 1,61 1,94 1,83 1,56 1,50 Prosessiteollisuuden perustutkinto KAO 1,06 2,75 1,38 1,13 1,50 Puualan perustutkinto KAO 1,06 0,67 1,17 1,11 1,11 Opiskelijaraportti 2013 11

Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja KAO 1,00 2,28 1,53 1,50 2,78 Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljettaja KAO ei hakua 1,61 ei hakua ei hakua 2,28 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto KAO 1,26 0,95 1,21 1,35 1,34 Talotekniikan perustutkinto KAO 0,92 2,61 2,39 2,39 1,11 Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto KAO 0,89 0,88 0,75 0,75 1,50 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto KAO 1,44 1,28 0,67 1,39 0,89 Turvallisuusalan perustutkinto KAO -- -- -- 4,33 1,94 KULTTUURIALA 1,95 1,85 1,24 1,64 1,28 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto MSOa 1,93 2,25 1,05 1,35 1,21 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto KEPO 2,00 1,25 1,50 2,25 1,38 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 1,44 1,56 1,50 1,67 1,94 Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto KEPO 1,44 1,56 1,50 1,67 1,94 MATKAILU- RAVITSEMIS- JA TALOUSALA 1,23 0,91 1,09 0,97 1,31 Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto KAO 1,25 0,98 1,19 1,10 1,38 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto KAO ei hakua 0,63 0,69 0,50 1,13 Kotitalousopetus KAO 1,00 ei hakua ei hakua ei hakua ei hakua KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ YHTEENSÄ 1,55 1,53 1,59 1,67 1,47 Opiskelijaraportti 2013 12

Kuinka suosittua on kahden tutkinnon suorittaminen? Koulutusyhtymän opistoissa ammatillista perustutkintoa suorittavilla opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa lisäksi lukio-opinnot ja ylioppilastutkinto. Kokkolassa kahden tutkinnon suorittaminen toteutuu pääosin ryhmämuotoisesti ammattilukiolinjoilla. Muilla paikkakunnilla on omat paikalliset toimintamallinsa. Taulukossa 7 on kuvattu kahta tutkintoa suorittavien määrät vuosina 2008-2013. Viime vuosina koulutusyhtymän opistoissa kahta tutkintoa suorittavien määrä on lisääntynyt samaa tahtia opiskelijamäärän kasvun kanssa ja kahta tutkintoa suorittavien määrä on tällä hetkellä vakiintunut noin 370 opiskelijaan. TAULUKKO 7. Kahta tutkintoa suorittavat opiskelijat laskentapäivinä 2008-2013 opistoittain ja koulutusaloittain Oppilaitos Toteutunut 2009 Toteutunut 2010 Toteutunut 2011 Toteutunut 2012 Toteutunut 2013 Kokkolan ammattiopisto 79 94 110 106 104 Tekniikan ala 52 59 63 64 64 Majoitus-, ravitsemis- ja talousala 27 36 47 41 40 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 70 73 72 71 70 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 70 73 72 71 70 Kokkolan kauppaopisto 121 122 113 121 117 Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden ja hallinnon ala 96 97 89 95 90 Luonnontieteiden ala 22 22 19 20 21 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 3 4 4 6 7 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto yht. 57 61 69 71 73 Kannuksen toimipaikka, luonnonvara- ja ympäristöala 34 31 29 30 32 Kaustisen toimipaikka, luonnonvara- ja ympäristöala 4 4 8 11 11 Perhon toimipaikka, luonnonvara- ja ympäristöala 16 23 29 29 30 Toholammin toimipaikka, kulttuuriala 2 2 2 1 0 Keski-Pohjanmaan Opisto 10 10 12 6 1 Humanistinen ja kasvatusala 3 1 1 1 0 Kulttuuriala 7 9 10 5 1 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 0 0 0 0 0 YHTEENSÄ 336 360 374 374 365 Opiskelijaraportti 2013 13

Paljonko meillä on erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita? Osa opiskelijoista tarvitsee oppimiseensa erityistä tukea. Heille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS, jossa määritellään erityisen tuen tarve ja toteuttamistavat. Tällä perusteella heidän opetuksensa järjestämiseen saadaan korotettua valtionosuutta. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä on koulutusyhtymässämme ja valtakunnallisesti lisääntynyt viime vuosina. Osittain tämä johtuu systemaattisesti kehitetystä tuen tarpeen havaitsemisesta, mutta toisaalta on havaittavissa että elämänhallinnan ja oppisen vaikeudet ovat lisääntyneet. Osalle erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista on jo peruskoulussa laadittu yksilöllistetty opetussuunnitelma, mutta suurelta osin erityisen tuen tarve havaitaan ja määritellään vasta kun opiskelijat ovat tulleet opiskelijoiksi ammatillisiin opistoihin. Taulukossa 8 on esitetty erityisopiskelijoiden osuudet opistoittain ja tutkinnoittain. Koulutusyhtymän opiskelijoissa vuonna 2013 HOJKS oli laadittu 16,1 %:lle (442 henkilöä) opiskelijoista (2012: 15,5%, 431 henkilöä). Vuoden 2013 HOJKS-opiskelijoista 391 opiskeli opetussuunnitelmaperusteisessa ja 51 näyttötutkintoon valmistavassa perustutkintokoulutuksessa. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n jäsenistön viimeisin vertailutieto on vuodelta 2012. Tuolloin mittariportaaliin kuuluvien koulutuksen järjestäjien opiskelijoista keskimäärin 12,3 % oli tehty HOJKS. TAULUKKO 8. Ammatillisen peruskoulutuksen HOJKS-opiskelijat tutkinnoittain ja yksiköittäin vuonna 2013 HOJKSopiskelijoita 2013 Tutkinnon opiskelijat 2013 HOJKSopiskelijoiden osuus kaikista Koulutusala/tutkinto/koulutusohjelma LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA 55 425 12,96 % Hevostalouden perustutkinto MSOr 13 74 17,57 % Hevostalouden perustutkinto MSOp 7 30 24,72 % Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja MSOk 4 67 5,35 % Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä MSOk 11 68 16,18 % Maatalousalan perustutkinto, maatalousteknologia MSOk 10 51 19,61 % Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä MSOp 8 42 19,84 % Maatalousalan perustutkinto, turkistarhaaja MSOk 0 3 0,00 % Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto MSOp 2 39 4,49 % Metsäalan perustutkinto, metsuri MSOk 0 51 0,00 % SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA 47 478 9,81 % Hiusalan perustutkinto KKO 0 37 1,14 % Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto KSTO 47 442 10,53 % YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON SEKÄ LUONNONTIETEIDEN ALAT 37 447 8,38 % Grundexamen inom företagsekonomi KKO 0 6 0,00 % Liiketalouden perustutkinto KKO 27 328 8,20 % Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto KKO 4 61 6,97 % Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto KPAKK 6 51 12,25 % TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA 187 915 20,43 % Autoalan perustutkinto KAO 10 54 17,75 % Elintarvikealan perustutkinto KAO 37 93 39,64 % Opiskelijaraportti 2013 14

Kiinteistöpalvelujen perustutkinto KPAKK 1 5 16,67 % Kone- ja metallialan perustutkinto KAO 30 116 25,79 % Kone- ja metallialan perustutkinto MSOp 6 23 25,35 % Laboratorioalan perustutkinto KAO 3 27 9,75 % Logistiikan perustutkinto KAO 19 55 35,37 % Pintakäsittelyalan perustutkinto KAO 14 48 29,62 % Prosessiteollisuuden perustutkinto KAO 3 43 7,87 % Prosessiteollisuuden perustutkinto KPAKK 3 35 8,61 % Puualan perustutkinto KAO 16 48 33,10 % Rakennusalan perustutkinto KAO 11 88 12,97 % Rakennusalan perustutkinto KPAKK 3 6 44,93 % Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto KAO 8 114 7,04 % Talotekniikan perustutkinto KAO 14 59 23,70 % Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto KAO 6 38 15,97 % Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto KAO 4 41 9,45 % Turvallisuusalan perustutkinto KAO 0 25 0,00 % KULTTUURIALA 24 193 12,31 % Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto KEPO 5 51 9,33 % Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto KPAKK 14 67 21,29 % Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto MSOa 5 75 6,32 % HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 10 58 17,62 % Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto KEPO 10 58 17,62 % MATKAILU- RAVITSEMIS- JA TALOUSALA 56 178 31,65 % Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto KAO 29 147 19,85 % Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto KAO 18 21 85,81 % Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto KPAKK 9 11 86,64 % VALMISTAVAT KOULUTUKSET 25 51 48,46 % Aikalisä KAO 17 17 100,02 % Ammattistartti KAO 8 16 51,28 % Maahanmuuttajat KAO 0 19 0,00 % KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ 2013 442 2 746 16,09 % AMKE ka 2012 12,30 % Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 2012 431 2782 15,49 % Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 2011 410 2 762 14,83 % Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 2010 426 2 768 15,40 % Opiskelijaraportti 2013 15

Kuinka tyytyväisiä opiskelijamme ovat koulutukseen? Opiskelijoiden mielipiteitä, näkemyksiä ja tyytyväisyyttä opiskelun eri osa-alueisiin kartoitetaan vuosittain yhtenäisillä opiskelijakyselyillä, lisäksi opistot ja opettajat keräävät oman toimintansa kehittämiseksi palautetta oman tarpeensa mukaisesti. Vuodesta 2011 lähtien Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässa ammatillisen peruskoulutuksen yhteiset opiskelijakyselyt on toteutettu ISKUT-verkoston mukaisina kyselyinä, jolloin on saatu vertailutietoa muihin verkostossa oleviin koulutuksen järjestäjiin. ISKUT-verkostoon kuuluu yli 10 koulutuksen järjestäjää Itä- ja Pohjois-Suomen alueelta ja verkosto laajenee jatkuvasti. ISKUT-kyselyinä on toteutettu tulokyksely ensimmäisen vuoden opiskelijoille, olokysely toisen vuoden opiskelijoille ja päättökysely opintojaan päättäville opiskelijoille. Kyselyjen tuloksia käsitellään yhteisesti yhtymän Nuorten koulutuspalvelut -tiimissä, opistoissa, yhtymän johtoryhmässä sekä opiskelijakunnissa. Tulosten perusteella suunnitellaan toimenpiteitä toiminnan kehittämiseksi. Vuonna 2013 ISKUT-verkosto vei opiskelijakyselyidensä tulokset verkkoon osaksi AMKE:n mittariportaalia niiden saatavuutta ja vertailtavuutta parantaakseen. Näyttötutkinnoista ja niihin valmistavasta koulutuksesta kerätään palaute tutkinnon suorittajilta valtakunnallisen AIPAL-palautejärjestelmän mukaisesti. Nuorten ammatillisen koulutuksen palautteet Tulo-, olo- ja päättökyselyjen tuloksia esitetty kaavioissa 3-13. Niistä voidaan havaita, että luokitelluille eri osaalueille KPEDU:n opiskelijat antavat alhaisempia arvosanoja kuin ISKUT-verkostossa keskimäärin. Kuitenkin KPEDU:ssa opiskelijoiden antama kokonaisarvio koulutuksesta on yhtä hyvä tai parempi kuin muilla verkoston jäsenillä. Tulokyselyssä opiskelijat ovat sangen tyytyväisiä oppimisympäristöihin, koulutuksen toteutukseen sekä ilmapiiriin. Olo- ja päättökyselyissä niihin suhtaudutaan hiukan kriittisemmin. Olo- ja päättökyselyissä parhaat tulokset saatiin työelämäyhteyksistä, niiden arvioitiin olevan erittäin hyvällä tasolla (4,05-3,90) ja parantuneen edellisvuosista. Heikoimmat arvosanat opiskelijat antoivat jo kolmantena vuonna peräkkäin kysymyksiin, joilla mitattiin opintojen henkilökohtaistamista, päättökyselyssä myös ohjaaminen oli keskimäärin alle 3,4. Henkilökohtaistamisen osalta KPEDU:n opiskelijat arvioivat toiminnan selkeästi muita koulutuksen järjestäjiä heikommaksi. Tämä on huolestuttavaa, koska sen kehittäminen on pitkään ollut tavoitteena ja henkilökohtaistamisen edistämiseksi on myös toteutettu erilaisia hankkeita. Positiivinen signaali on se, että tulokyselyssä henkilökohtaistamisesta annettiin hieman parempi arvio kuin kahtena edellisvuonna. Jos asiaa kysytään opetushenkilöstöltä, he pystyvät kyllä osoittamaan henkilökohtaistamisen toteuttamisia, mutta näiden kyselyjen perusteella kovin monet opiskelijat eivät koe näin tapahtuneen. ISKUT-kyselyissä selvitetään myös mm. opiskelun aikaista kiusaamista. Ammatillisen peruskoulutuksen tulokyselyssä kiusaamista opiskelijaryhmässä havaittiin KPEDU:ssa 8,8 % (kaavio 5). Vuodesta 2012 tämä tulos on huonontunut, toisaalta vuonna 2011 kiusaamista oli kokenut peräti 11,5% uusista aloittaneista opiskelijoista. Olokyselyssä koettua tai havaittua kiusaamista kysyttiin opiskelijoilta ensi kertaa vuoden 2012 kyselyssä. Vaikka nollalinjalle ei tässäkään päästy, niin vuonna 2013 koulutusyhtymässä toisen vuoden opiskelijoiden kokivat tai havaitsivat kiusaamista vähemmän kuin edellisvuonna. Päättökyselyn kiusaamisluvut olivat KPEDU:n osalta ilahduttavat, kiusaamista oli kokenut enää 4,1% valmistuvista kun edellisvuoden vastaava luku oli 8,3% (kaavio 12). Myös opiskeluryhmässä havaittu kiusaaminen on pienentynyt 18,2 prosentista 10,8 prosenttiin. Luvut ovat toki edelleen liian suuria, asiaan puuttumista helpottaa se, että opiskelijakyselyjen tulokset saadaan purettua opiskelijaryhmäkohtaisina. KPEDU:ssa koulukiusaamistapauksiin on puututtu heti kyselyn tulosten saamisen jälkeen niissä ryhmissä, joissa kiusaamista on esiintynyt. Opiskelijaraportti 2013 16

Päättökyselyssä opiskelijoilta kysytään myös todennäköistä tilannetta valmistumisen jälkeen (kaavio 13). KPEDU:ssa suurin osa opiskelijoista arvioivat olevansa koulutusta vastaavassa työssä tai opiskelemassa. Verrattuna edellisvuoteen osuus niistä, jotka arvelevat olevansa koulutusta vastaavassa työssä on kasvanut merkittävästi (v. 2013 45% ja v. 2012 36,6%). Vastaavasti työttömäksi oletti joutuvansa noin 5 % vastaajista, kun vuotta aiemmin jopa 9,1 % arvioi tämän vaihtoehdon toteutuvan kohdallaan. Kaavio 3. Yleisarvio saadusta koulutuksesta nuorten palautekyselyissä Opiskelijaraportti 2013 17

Tulokysely Kaavio 4. Tulokyselyn tulokset eri osa-alueilta Opiskelijaraportti 2013 18

Kaavio 5. Koulukiusaaminen opiskeluryhmässä tulokyselyssä Kaavio 6. Koulukiusaaminen oppilaitoksessa tulokyselyssä Opiskelijaraportti 2013 19

Olokysely Kaavio 7. Olokyselyn tulokset eri osa-alueilta Opiskelijaraportti 2013 20

Kaavio 8. Koulukiusaaminen opiskeluryhmässä olokyselyssä Kaavio 9. Koulukiusaamisen kokeminen viimeisten vuosien aikana olokyselyssä Opiskelijaraportti 2013 21

Päättökysely Kaavio 10. Päättökyselyn tulokset eri osa-alueilta Opiskelijaraportti 2013 22

Kaavio 11. Koulukiusaaminen opiskeluryhmässä päättökyselyssä Kaavio 12. Koulukiusaamisen kokeminen viimeisten vuosien aikana päättökyselyssä Opiskelijaraportti 2013 23

Kaavio 13. Arvio tilanteesta valmistumisen jälkeen Opiskelijaraportti 2013 24

Palautteet näyttötutkinnoista ja niihin valmistavasta koulutuksesta Näyttötutkintoprosessi ja sen henkilökohtaistaminen on vahvasti säädelty laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja Opetushallituksen antamassa henkilökohtaistamismääräyksessä. Näyttötutkintoprosessi jakautuu kolmeen vaiheeseen, joista kaikista kerätään palautetta valtakunnallisella AIPAL-nimisellä kyselyllä. Henkilökohtaistamisen kolme vaihetta ovat: Hakeutuminen Tutkinnon suorittaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen (valmistava koulutus) Tutkinnon suorittaminen näyttötutkintona poikkeaa perinteisestä koulumaisesta opiskelusta. Tavoitteena on tutkinnon suorittaminen ja lähtökohtana on henkilön osaaminen suhteessa tutkinnon tavoitteisiin. Siltä pohjalta henkilö joko ohjataan suoraan tutkintotilaisuuteen osoittamaan osaamisensa tai täydentämään ammattitaitoaan esim. tutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Joissakin tapauksissa aiemmin hankittu osaaminen voidaan viedä suoraan tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi. Suuntaus myös opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa on kohti henkilökohtaistamista, joten osa näyttötutkintotoiminnan toimintamalleista voisi olla esimerkkeinä myös ammatillista peruskoulutusta kehitettäessä. Koulutusyhtymässä AIPAL kysely on ollut käytössä heti sen käyttöönotosta eli vuodesta 2008 saakka. Tulokset ovat kaikilla kolmella osa-alueella olleet jatkuvasti hyviä tai erinomaisia hieman tutkintojen ja oppilaitosten välillä vaihdelle. Vuodenvaiheen organisaatiomuutoksesta johtuen AIPALista ei saatu tätä raporttia kirjoitettaessa ulos vuotta 2013 koskevia tuloksia. Opiskelijaraportti 2013 25

Kuinka toteutuvat opiskelijoiden hyvinvointi, osallisuus ja tasa-arvo? Kouluterveyskyselyn tulokset Koulutusyhtymä osallistui vuosina 2009, 2011 ja 2013 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyyn. Valtakunnallinen kouluterveyskysely tehdään alueittain nuorten ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoille ja lukiolaisille joka toinen vuosi. Seuraavissa taulukoissa on esitelty kouluterveyskyselyn tuloksia paikkakunnittain alueellamme ja koko aineiston osalta ammatillisessa koulutuksessa vuosina 2011 ja 2013. Osa kysymyksistä vaihtui vuoden 2013 kyselyssä, jolloin vertailu vuoden 2011 tuloksiin puuttuu. Vuoden 2013 kyselyn tulokset saatiin myöhään, joten niiden käsittelyprosessi on vielä kesken. Aiempina vuosina opistomme käsittelivät omat tuloksensa ja laativat kehittämissuunnitelmia opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Kyselyn tulokset saatettiin mm. Wilma-järjestelmän kautta vanhemmille tiedoksi. Tämän lisäksi kouluterveyskyselyn tuloksia on käsitelty opiskeluhyvinvointiryhmissä sekä yhteisessä opiskeluhuollon tiimissä, NUKO-tiimissä sekä yhtymän johtoryhmässä? Opiskelijoille tuloksia on esitelty terveystiedon tunneilla, opiskelijoille suunnatuilla hyvinvointimessuilla sekä avointen ovien päivillä. Taulukoissa 9-13 kouluterveyskyselyn tulokset ovat prosentteina, vertailun vuoksi vuoden 2011 vastaava tulos on taulukossa sulkeissa. Perhossa ja Toholammilla vastaajajoukot ovat pieniä, joten joissakin kohdin prosentuaaliset luvut näyttävät hätkähdyttävän suurilta. Vastaajamäärät vuoden 2013 kyselyssä paikkakunnittain olivat: Kokkola 713, Kannus 75, Kaustinen 27, Perho 10, Toholampi 11. Koko Keski-Pohjanmaan maakunnan vastaajamäärä oli 836 ja valtakunnallisesti kyselyyn vastasi yhteensä 34.776 nuorten ammatillisen peruskoulutuksen 1. ja 2. vuoden opiskelijaa. TAULUKKO 9. Kouluterveyskysely 2013; elinolot ELINOLOT Kokkola % Kannus % Kaustinen % Perho % Toholampi % Koko maa % Ainakin yksi vanhemmista tupakoi (38) 35 (17) 25 (53) 44 (34) 50 (44) 27 (43) 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana (28) 28 (22) 26 (51) 41 (35) 0 (56) 45 ( 34) 35 Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa (49) 48 (38) 46 (53) 26 (70) 60 (56) 36 (46) 45 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa (10) 9 (9) 18 (7) 4 (24) 0 (0) 9 (8) 8 Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla (51) 56 (37) 61 (53) 50 (57) 60 (44) 36 (60) 63 Ei yhtään läheistä ystävää (8) 7 (10) 19 (5) 0 (7) 20 (0) 9 (7) 7 Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia (18) 14 (19) 16 (26) 19 (17) 10 (33) 0 (16) 15 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana (17) 21 (20) 16 (17) 30 (37) 0 (11) 18 (20) 23 Kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti 20 21 37 10 27 22 Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana (12) 11 (11) 10 (14) 15 (26) 0 (11) 27 (11) 12 Taulukossa 10 esitetyistä tuloksista voidaan huomata, että paikkakuntien välillä on eroja, mutta pääosin keskipohjalaiskunnissa tilanne on hieman parempi kuin koko maassa keskimäärin. Erityistä huolta herättävät korkeat lukemat fyysisen uhan ja seksuaalisen väkivallan kokemisen osalta. TAULUKKO 10. Kouluterveyskysely 2013; kouluolot KOULUOLOT Kokkola % Kannus % Kaustinen % Perho % Toholampi % Opiskelijaraportti 2013 26 Koko maa % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita (42) 47 (27) 30 (48) 68 (40) 40 (33) 55 (42) 41

Koulutapaturma lukuvuoden aikana (9) 11 (14) 6 (16) 7 (21) 40 (0) 9 (12) 12 Oppilaitoksen työilmapiirissä ongelmia (13) 16 (6) 14 (24) 50 (30) 10 (0) 10 (16) 18 Ei koe tulevansa kuulluksi oppilaitoksessa (16) 13 (9) 10 (19) 19 (40) 10 (11) 18 (16) 14 Opiskeluun liittyvä työmäärä liian suuri (25) 25 (15) 34 (21) 30 (23) 10 (22) 18 (24) 24 Vaikeuksia opiskelussa (30) 32 (23) 29 (33) 33 (47) 0 (22) 27 (30) 32 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (3) 4 (2) 7 (5) 11 (6) 0 (0) 0 (4) 4 Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana (15) 11 (7) 6 (5) 20 (23) 11 (25) 36 (18) 17 Ei tiedä miten voi vaikuttaa oppilaitoksen asioihin (46) 45 (32) 42 (53) 41 (49) 40 (22) 45 (47) 43 Kouluolojen osalta (taulukko 10) huomio kiinnittyy erityisesti kokemuksiin oppilaitoksen fyysisiin työoloihin. Nämä tulokset ovat vieläpä huonontuneet vuodesta 2011. Lähes puolet opiskelijoista eivät myöskään tiedä, miten voisivat vaikuttaa oman oppilaitoksensa asioihin. TAULUKKO 11. Kouluterveyskysely 2013; koettu terveys KOETTU TERVEYS Kokkola % Kannus % Kaustinen % Perho % Toholampi % Koko maa % Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi (19) 23 (25) 27 (35) 23 (24) 0 (56) 36 (21) 22 Päivittäin vähintään kaksi oiretta (18) 21 (4) 7 (21) 42 (19) 11 (33) 27 (19) 20 Väsymystä lähes päivittäin (13) 16 (4) 8 (10) 30 (15) 10 (44) 18 (14) 16 Niska- tai hartiakipuja viikoittain (38) 38 (30) 43 (65) 48 (45) 20 (78) 64 (37) 35 Päänsärkyä viikoittain (33) 35 (20) 42 (23) 41 (36) 20 (44) 27 (32) 32 Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus 12 7 8 10 18 12 Koulu-uupumus (5) 8 (4) 5 (7) 26 (11) 10 (11) 9 (7) 8 Ylipaino (18) 17 (20) 31 (28) 38 (33) 30 (40) 20 (22) 21 Taulukko 11 kertoo opiskelijoiden kokemasta terveydestä. Niska- ja hartiakivut ja päänsärky ovat yleisiä ja noin neljännes joukosta kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. TAULUKKO 12. Kouluterveyskysely 2013; terveystottumukset TERVEYSTOTTUMUKSET Kokkola % Kannus % Kaustinen % Perho % Toholampi % Koko maa % Ei syö aamupalaa joka arkiaamu (50) 48 (38) 31 (26) 22 (57) 50 (44) 45 (54) 55 Ei syö koululounasta päivittäin (16) 26 (30) 24 (9) 33 (21) 0 (11) 36 (26) 31 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä (60) 57 (64) 67 (51) 56 (81) 80 (56) 55 (57) 60 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa (46) 48 (46) 71 (74) 48 (38) 70 (56) 55 (47) 47 Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän (25) 25 (10) 26 (17) 15 (45) 30 (44) 36 (29) 31 Nukkuu arkisin alle 8 tuntia 50 31 4 33 0 47 Tupakoi päivittäin (40) 35 (27) 19 (38) 33 (36) 30 (13) 18 (39) 36 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa (32) 32 (30) 21 (33) 26 (45) 10 (56) 18 (39) 35 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran (12) 15 (3) 3 (14) 15 (9) 0 (11) 9 (18) 21 Terveystottumuksia esittelevässä taulukossa 12 huomio kiinnittyy mm. heikolta vaikuttavaan hammashygieniaan ja lyhyisiin yöuniin. Tupakointi on vähentynyt koko maan trendin mukaisesti Toholampia lukuun ottamatta. Myös Opiskelijaraportti 2013 27

humalahakuinen juominen on hieman vähentynyt. Huolta herättääkin laittomien huumeiden kokeilujen lisääntyminen tarkasteluvuosien välillä. Maakunnassa huumekokeilujen määrä on tosin vielä vähäisempää kuin koko maassa keskimäärin. TAULUKKO 13. Kouluterveyskysely 2013; kokemus opiskelijahuollon tuesta KOKEMUS OPISKELIJAHUOLLON TUESTA Kokkola % Kannus % Kaustinen % Perho % Toholampi % Koko maa % Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle (12) 12 (16) 4 (72) 44 (30) 10 (11) 0 (16) 13 Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle (38) 43 (25) 27 (74) 56 (50) 30 (11) 45 (33) 31 Vaikea päästä koulukuraattorin vastaanotolle (17) 16 (3) 10 (19) 22 (20) 30 (11) 18 (19) 17 Vaikea päästä koulupsykologin vastaanotolle (41) 42 (29) 34 (76) 44 (47) 40 (33) 64 (35) 31 Opiskelussa avun puutetta (10) 9 (7) 17 (7) 27 (17) 20 (0) 0 (9) 9 Hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta 22 30 41 10 27 (16) 24 Taulukosta 13 voidaan havaita, että opiskelijoiden kokemukset opiskelijahuollon tuen saavutettavuudesta vaihtelee suuresti paikkakunnittain ja on riippuvainen mm. paikallisen terveyskeskuksen mahdollisuuksista järjestää palveluja. Vuoden 2011 tulosten perusteella opiskelijahuollontiimi on poiminut yksittäisiä kehittämiskohteita ja toteuttanut niihin toimenpiteitä kuten tupakasta vieroituskurssit, koulukiusattujen tukiryhmä, mielenterveyden ja seksuaaliterveyden kurssi, liikunta- ja lajikokeiluja asuntolassa asuville sekä työkykyvalmiuksien vahvistamisen kurssin. Myös työkykypassia on pyritty ottamaan käyttöön, hyvinvointimessut järjestettiin Kokkolassa ja Kannuksessa. Lisäksi on tehty kysely erityisopetuksesta ja sen kehittämisestä ja samoin kaikille aloittaville opiskelijoille on tehty motivaatiokysely. Yhtymän johto on asettanut savuttomuustyöryhmän ja ryhmän kautta on pyritty viemään eteenpäin savuton Kpedu-toimintaa. Opiskelijoille on järjestetty kilpailu logon ja julisteen tekemiseksi. Opiskelijakuntatoimintaa on tehostettu ja opettajille on järjestetty koulutuksia mm. yksilöllisistä opintopoluista ja opiskelijoiden kohtaamisesta. Keke- tiimi on ottanut myös toimintaansa teemoja kyselyn pohjalta. Vuoden 2013 tulosten pohjalta tehtävien kehittämistoimien määrittely on käynnissä. Opiskelijoiden osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet Opistoissamme toimivat opistokohtaiset opiskelijakunnat ja lisäksi yhtymällä on yhteinen opiskelijayhdistys KeKo ry. Näiden kautta opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa opintojaan ja opistoaan koskeviin asioihin. Opiskelijakunnat voivat järjestää myös erilaisia tapahtumia kulttuurin ja urheilun saralla. Opiskelijakuntien kautta valitaan opiskelijaedustajat koulutusyhtymän johtokuntiin ja ammattiosaamisen toimikuntaan, joihin täten saadaan opiskelijanäkökulmaa. Vuonna 2013 opiskelijajäsen oli valittuna ammattiosaamisen toimikuntaan, Nuko-tiimiin ja Kansainvälisyys-tiimiin sekä johtokuntiin. Keko ry:n vuosittainen päätapahtuma eli salibandy-turnaus järjestettiin keväällä. Syksyllä yhdistykseen rekrytoitiin lisää jäseniä ja ryhmäydyttiin. Yhdistys tutustui yhtymän eri toimipaikkoihin ja käsitteli ISKUT-opiskelijapalautteiden tuloksia sekä antoi niistä kannanottonsa NUKO-tiimille. Opiskelijayhdistyksen antama palaute opiskelijakyselyiden rakenteesta vietiin ISKUT-ryhmän tapaamiseen ja opiskelijoidemme näkemykset huomioitiin näin lukuvuoden 2014-2015 kysymyslistoissa. Keko ry perehtyi myös organisaatiouudistukseen voidakseen tiedottaa siitä opiskelijoita eri toimipaikoissa. Opistoissa on myös tutor-opiskelijatoimintaa. Tutor-opiskelijat toimivat aktiivisessa roolissa mm. oppilaitosesittelyissä ja erilaisissa tapahtumissa. Opiskelijoiden osallisuutta päätettiin vuonna 2013 jätetyn henkilökunta-aloitteen myötä lisätä myös siten, että vuonna 2014 opiskelijat otetaan mukaan koulutusyhtymän aloitetoimintaan. Aiemmin aloitetoiminta oli rajattu ainoastaan henkilökunnalle. Opiskelijaraportti 2013 28

Tasa-arvonäkökulma opiskelussa Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista voidaan tarkastella mm. siitä näkökulmasta onko opistoissamme tarjolla sekä naisille että miehille sopivia koulutuksia jos ajatellaan perinteisen ammattien sukupuolijakauman näkökulmasta. Sitä voidaan tarkastella myös mies- ja naisopiskelijamäärien jakautumisena eri tutkintoihin. Ja tarkastelemalla, onko meillä selkeästi mies- tai naispainotteisia aloja tai tutkintoja. Suomen hallituksen tasa-arvotavoitteiden näkökulmasta ammattien sukupuolisidonnaisuutta tulisi vähentää myös koulutuksen keinoin. Taulukossa 14 on esitelty opiskelijoiden sukupuolijakaumat koulutusaloittain ja perustutkinnoittain eri yksiköissä vuosina 2011 2013. Opiskelijoista oli naisia 53 % vuonna 2011, 53,2% vuonna 2012 ja 53,1 % vuonna 2013. Ammattiopiston kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa sekä Perhon hevostalouden perustutkinnossa on viimeisen kolmen vuoden tarkastelujaksolla ollut molemmissa opiskelijana vain yksi mies. Perustutkinnoista vain yhdessä miessukupuolen edustajaa ei ollut opiskelijana viimeisen kolmen vuoden tarkastelujaksolla: Kannuksen eläintenhoitajakoulutuksessa ei ole ollut yhtään miestä. Toisinpäin tarkasteltuna täydellisen miesvaltaisia tutkintoja viimeisen kolmen vuoden aikana ovat olleet maatalousteknologian sekä turkistalouden koulutusohjelmat Kannuksessa sekä aikuisopiston opiskelijamäärältään pieni rakennusalan perustutkinto. Kaiken kaikkiaan sukupuolijakaumat vaikuttavat vastaavan melko perinteistä jakautumista ammattialoille. Opiskelijaraportti 2013 29

TAULUKKO 14. Opiskelijoiden sukupuolijakauma koulutusaloittain ja perustutkinnoittain 2011 2012 2013 Koulutusala/tutkinto/koulutusohjelma yksikkö mies nainen yhteensä mies nainen yhteensä mies nainen yhteensä LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA 229 207 436 243 201 443 225 200 425 Hevostalouden perustutkinto MSOr 15 62 77 12 65 77 12 62 74 Hevostalouden perustutkinto MSOp 0 43 43 1 33 34 1 29 30 Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja MSOk 0 62 62 0 64 64 0 66 67 Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja MSOp 0 0 0 Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä MSOk 62 21 82 57 19 76 46 21 68 Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä MSOp 35 11 46 37 10 47 33 9 42 Maatalousalan perustutkinto, maatalousteknologia MSOk 47 0 47 50 0 50 50 0 51 Maatalousalan perustutkinto, turkistarhaaja MSOk 1 0 1 2 0 2 3 0 3 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto MSOp 32 3 35 37 3 39 37 2 39 Metsäalan perustutkinto, metsuri Ka/Pe 37 6 43 47 7 54 42 9 51 SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA 32 414 446 37 432 468 37 441 478 Hiusalan perustutkinto KKO 1 36 37 1 38 39 1 36 37 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto KSTO 31 378 409 36 394 430 36 405 442 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON SEKÄ LUONNONTIETEIDEN ALAT 178 282 459 173 285 458 180 266 447 Grundexamen inom företagsekonomi KKO 1 6 7 1 7 8 1 6 6 Liiketalouden perustutkinto KKO 92 238 330 84 241 326 96 233 328 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto KKO 59 6 65 56 7 63 55 6 61 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto KPAKK 25 33 57 31 30 62 28 23 51 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA 688 211 898 684 217 901 686 230 915 Autoalan perustutkinto KAO 47 6 52 48 5 53 48 6 54 Elintarvikealan perustutkinto KAO 18 65 83 19 72 91 18 75 93 Kiinteistöpalvelujen perustutkinto KPAKK 2 3 5 Kone- ja metallialan perustutkinto KAO 116 0 116 114 0 114 115 1 116 Kone- ja metallialan perustutkinto MSOp 24 6 30 18 7 26 17 6 23 Kone- ja metallialan perustutkinto KPAKK -- -- 0 -- -- 0 0 0 0 Laboratorioalan perustutkinto KAO 11 20 32 10 19 29 8 19 27 Logistiikan perustutkinto KAO 64 5 69 56 6 62 50 5 55 Pintakäsittelyalan perustutkinto KAO 23 30 53 23 27 50 18 30 48 Prosessiteollisuuden perustutkinto KAO 36 5 41 36 6 43 36 8 43 Prosessiteollisuuden perustutkinto KPAKK 22 7 29 18 5 24 27 8 35 Puualan perustutkinto KAO 45 8 54 43 8 50 42 6 48 Rakennusalan perustutkinto KAO 79 6 85 85 8 93 79 9 88 Rakennusalan perustutkinto KPAKK 4 0 4 10 1 11 6 0 6 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto KAO 109 6 115 106 4 110 108 6 114 Talotekniikan perustutkinto KAO 72 2 73 64 1 65 59 1 59 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto KAO 0 41 41 1 40 41 2 36 38 Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto KAO 19 3 22 31 3 33 39 2 41 Turvallisuusalan perustutkinto KAO -- -- 0 3 4 8 13 12 25 KULTTUURIALA 81 155 236 71 143 214 65 128 193 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto KEPO 18 38 56 16 36 52 13 38 51 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto KPAKK 48 31 80 45 25 70 44 23 67 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto MSOa 14 85 100 10 81 91 8 68 75 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 15 43 57 15 43 57 15 43 58 Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto KEPO 15 43 57 15 43 57 15 43 58 MATKAILU- RAVITSEMIS- JA TALOUSALA 44 134 178 46 138 184 46 132 178 Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto KAO 42 115 157 41 112 153 41 105 147 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto KAO 0 16 16 0 20 20 1 20 21 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto KPAKK 2 3 5 5 7 12 4 7 11 VALMISTAVAT KOULUTUKSET 31 19 50 35 22 57 33 18 51 Aikalisä KAO 13 3 15 10 6 16 12 5 17 Ammattistartti KAO 11 6 17 17 5 23 12 4 16 Maahanmuuttajat KAO 8 10 17 8 10 18 9 9 19 Talouskoulu KAO -- -- -- 0 0 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ YHT. 1 297 1 464 2 762 1 303 1 479 2 782 1 288 1 458 2 746 Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista seurataan myös opiskelijakyselyillä ja sitä parannetaan opistoittain laadittavilla tasa-arvosuunnitelmilla. Viimeisin opiskelijoille suunnattu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely on toteutettu vuonna 2009, seuraavaksi kysely tullaan tekemään vuonna 2014. Opiskelijaraportti 2013 30