Elektroniikkateollisuudelle eniten kansainvälisiä patentteja vuonna 2012



Samankaltaiset tiedostot
Kotimaisia ja eurooppapatentteja yrityksille edellisvuotta vähemmän vuonna 2009

Suomalaisille yrityksille myönnettiin edellisvuosia vähemmän patentteja kotimaassa vuonna 2013

Patentointi Yritysten kotimainen patentointi laskussa

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Suomessa kolmanneksi eniten haettuja eurooppapatentteja suhteessa väkilukuun

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvokanta 2014

Moottoriajoneuvokanta 2011

Moottoriajoneuvokanta 2013

Yliopistokoulutus 2011

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Yliopistokoulutus 2011

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Yliopistokoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2013 hieman edellisvuodesta

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2010

Moottoriajoneuvokanta 2009

Yrityssaneerauksien määrä kasvoi 10,9 prosenttia vuonna 2013

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007

Yrityssaneerauksien määrä edellisvuoden tasolla tammi syyskuussa 2012

Velkajärjestelyt 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Velkajärjestelyt 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2013

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Ammatillinen koulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Konkurssien määrä väheni 15 prosenttia tammi syyskuussa 2010

Velkajärjestelyt. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt kasvussa tammi joulukuussa , 4. vuosineljännes

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2010

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Yliopistokoulutus 2009

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009

Ammatillinen koulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2010

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Esi- ja peruskouluopetus 2018

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan

Rakennus- ja asuntotuotanto

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi hieman

Yrityssaneeraukset 2012

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2007

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2010

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012

Moottoriajoneuvokanta 2018

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2013

Yrityssaneerauksien määrä kasvoi 2,5 prosenttia tammi maaliskuussa 2015

Vuonna 2012 loppuun käsiteltyjen konkurssihakemusten määrä edellisvuoden tasolla

Moottoriajoneuvokanta 2017

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2006

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Konkurssit. Konkurssien määrä edellisvuoden tasolla tammi helmikuussa , helmikuu

Esi- ja peruskouluopetus 2012

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017

Yrityssaneerausten määrä väheni 7,6 prosenttia tammi syyskuussa 2016

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu

Konkurssit. Konkurssien määrä kasvoi 4,8 prosenttia tammi-toukokuussa , toukokuu

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Moottoriajoneuvokanta 2015

Moottoriajoneuvokanta 2016

Väestön koulutusrakenne 2013

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Konkurssit. Konkurssien määrä kasvoi lähes 3 prosenttia tammi joulukuussa , joulukuu

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2014

Yrityssaneerauksien määrä edellisvuoden tasolla tammi joulukuussa 2012

Yliopistokoulutus 2015

Ulosottovelallisia vuoden 2011 lopussa

Transkriptio:

Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 0 Patentointi 0 Elektroniikkateollisuudelle eniten kansainvälisiä patentteja vuonna 0 Tilastokeskuksen mukaan Yhdysvaltain (USPTO) ja Euroopan (EPO) patenttivirastot myönsivät vuonna 0 suomalaisille yrityksille ja yhteisöille patenttia, joista yli puolet kohdistui elektroniikkateollisuuden toimialoille. Teollisuudenaloista toiseksi eniten patentteja myönnettiin metalliteollisuudelle. Yrityksille ja yhteisöille myönnetyt patentit eräillä aloilla vuonna 0 Suomessa kotimaisille yrityksille ja yhteisöille myönnettiin vuonna 0 kaikkiaan patenttia, mikä oli lähes saman verran kuin edellisenä vuonna ( patenttia). Eniten patentteja saivat metalliteollisuuden alat, joille myönnettiin 0 patenttia. Helsinki.0.0 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

Yritysten ja yhteisöjen kotimaisia patenttihakemuksia kertyi vuonna 0 0, mikä ylitti vuoden 0 hakemusmäärän ( hakemusta). Yritysten tekemien hyödyllisyysmallihakemusten määrä säilyi vuonna 0 vuoden 0 tasolla ollen kappaletta.

Sisällys Patentointi 0... Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko. Suomessa haetut patentit, 0,, 000 ja 00 0... Liitetaulukko. Kotimaiset patenttihakemukset alueittain 00 0... Liitetaulukko. Yritysten ja yhteisöjen kotimaassa hakemat ja yrityksille ja yhteisöille kotimaassa myönnetyt patentit toimialoittain (TOL 00) 0... Liitetaulukko. Suomessa voimaansaatetut eurooppapatentit IPC-lohkoittain ja maittain 0... Liitetaulukko. Yrityksille ja yhteisöille myönnetyt eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset patentit toimialoittain (TOL 00) 0...0 Liitetaulukko. Yritysten ja yhteisöjen kotimaassa hakemat hyödyllisyysmallit toimialoittain (TOL 00) 0 ja 0...0 Kuviot Kuvio. Suomessa haetut patentit IPC-lohkoittain 0... Kuvio. Suomessa myönnetyt patentit IPC-lohkoittain 0... Kuvio. Suomessa myönnetyt patentit ja voimaansaatetut eurooppapatentit 00 0... Kuvio. Eräiden maiden osuudet Suomessa voimaansaatetuista eurooppapatenteista 0 ja 0... Kuvio. Suomessa haetut hyödyllisyysmallit IPC-lohkoittain 0... Laatuseloste: Patentointi...

Patentointi 0 Suomessa vuonna 0 haettujen patenttien määrä kasvoi edellisvuoteen nähden. Patenttihakemuksia tehtiin kappaletta, joista kotimaisten hakemusten lukumäärä kasvoi ulkomaisten pysyessä ennallaan. Kuvio. Suomessa haetut patentit IPC-lohkoittain 0 Sekä suomalaisten yritysten että yksityisten henkilöiden tekemien patenttihakemuksien määrät kasvoivat edellisvuodesta vuonna 0. Eniten hakemuksia yritysten ja yhteisöjen puolesta tehtiin metalli- ja konepajateollisuudelle toimialalla, hakemusta, yrityksen toimesta. Kotimaisista patenttihakemuksista suurin osa tehtiin Uudellamaalla prosentin osuudella. Vuonna 0 Suomessa myönnettiin patentteja kaiken kaikkiaan kappaletta kotimaisille ja ulkomaisille hakijoille. Myönnettyjen patenttien lukumäärä laski vain hieman vuotta aiemmasta ( patenttia). Suurin osa myönnetyistä patenteista, 0 kappaletta, myönnettiin suomalaisille yrityksille ja yksityishenkilöille. Ulkomaille patentteja myönnettiin kappaletta, joista yli puolet kohdistui Yhdysvaltoihin ja Saksaan. Yrityksille Suomessa myönnettiin edellisvuosia vähemmän patentteja vuonna 0, kappaletta. Eniten patentteja myönnettiin vuoden 0 tapaan metalliteollisuudelle. Suurin osa Suomessa myönnetyistä patenteista kohdistui työmenetelmiin ja kuljetukseen, kun taas eniten ulkomaisia patentteja myönnettiin koneenrakennuksen pääluokkaan.

Kuvio. Suomessa myönnetyt patentit IPC-lohkoittain 0 Vuonna 0 Suomessa voimaan saatettiin eurooppapatenttia, joista eniten myönnettiin kemian ja metallurgian sekä ihmisen perushyödykkeiden aloille. Eurooppapatenttien yleisimmät haltijamaat olivat Yhdysvallat, Saksa ja Sveitsi. Kuvio. Suomessa myönnetyt patentit ja voimaansaatetut eurooppapatentit 00 0

Kuvio. Eräiden maiden osuudet Suomessa voimaansaatetuista eurooppapatenteista 0 ja 0 Suomalaisille yrityksille ja yhteisöille myönnettiin patentteja Euroopan patenttiviraston (EPO) kautta kappaletta, myönnettyjen patenttien määrän kasvaen vajaalla sadalla edellisvuoteen nähden. Patentteja myönnettiin eri yritykselle tai yhteisölle, yritysten määrän kasvaessa vuodesta 0 prosentilla. Myös Yhdysvaltain patenttivirasto (USPTO) myönsi Suomalaisille yrityksille ja yhteisöille edellisvuotta enemmän patentteja, kappaletta. Patentteja saaneiden yritysten lukumäärä nousi vuoden takaisesta noin 0 prosenttia 0:een. Patentteja myönnettiin eniten metalliteollisuuden sekä elektroniikkateollisuuden toimialoille. Hyödyllisyysmallihakemuksia tehtiin vuonna 0 kaikkiaan kappaletta, joista hakemusta oli kotimaisten hakijoiden tekemiä. Eniten hyödyllisyysmallihakemuksia tehtiin rakennustekniikan ja ihmisten perushyödykkeiden päälohkoille. Teollisuuden aloista hyödyllisyysmalleja haettiin eniten metalliteollisuuden toimialoille. Yritysten tekemät hyödyllisyysmallihakemukset pysyivät vuoden 0 tasolla hakemuksella. Myöskään yksityisten henkilöiden tekemissä hyödyllisyysmallihakemuksissa ei tapahtunut suuria muutoksia, hakemusten ollessa kappaletta vuonna 0.

Kuvio. Suomessa haetut hyödyllisyysmallit IPC-lohkoittain 0

Liitetaulukot Liitetaulukko. Suomessa haetut patentit, 0,, 000 ja 00 0 Vuosi Hakija Yksityinen henkilö Yritys/yhteisö Kotimaiset Ulkomaiset hakijat Hakemukset 0 0 0 0 0 0 0 000 00 0 00 0 0 00 0 0 00 0 00 0 0 0 00 0 0 0 0 0 Liitetaulukko. Kotimaiset patenttihakemukset alueittain 00 0 Maakunta Vuosi 00 00 00 0 0 Hakemukset Hakemukset Hakemukset Hakemukset Hakemukset Maakunnat 0 Uusimaa 0 0 Itä-Uusimaa ) Varsinais-Suomi 0 0 Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Tuntematon / ulkomaat 0 ) Liitettiin Uudenmaan maakuntaan..0 0 0 0 0 0 0

Liitetaulukko. Yritysten ja yhteisöjen kotimaassa hakemat ja yrityksille ja yhteisöille kotimaassa myönnetyt patentit toimialoittain (TOL 00) 0 Toimiala Yhteensä C Teollisuus 0- Elintarvikkeet, juomat, tupakka - Tekstiilit, vaatteet, nahkatuotteet - Puunjalostusteollisuus - Öljy, kemialliset tuotteet, kumi, muovi -, -0 Metallit, koneet, kulkuvälineet - Elektroniikka, tietokoneet, sähkölaitteet Muu teollisuus D, E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa J Informaatio ja viestintä Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, pl. Muut toimialat Kotimaiset patenttihakemukset 0 Hakemukset 0 0 0 0 Yritysten lukumäärä Kotimaassa myönnetyt patentit 0 Patentit 0 0 Yritysten lukumäärä Liitetaulukko. Suomessa voimaansaatetut eurooppapatentit IPC-lohkoittain ja maittain 0 Patentin haltijan kotimaa Maat Suomi Yhdysvallat Saksa Sveitsi Japani Ranska Iso-Britannia Ruotsi Italia Alankomaat Korean tasavalta Tanska Belgia Itävalta Kanada Kiina Espanja Norja Muut maat Patentit 0 0 0 0 0 A: Ihmisen perushyödykkeet 0 0 0 B: Työmenetelmät, kuljetus 0 C: Kemia ja metallurgia 0 D: Tekstiilit ja paperi E: Rakennustekniikka F: Koneenrakennus 0 G: Fysiikka 0 H:Sähkötekniikka 0 0 00

Liitetaulukko. Yrityksille ja yhteisöille myönnetyt eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset patentit toimialoittain (TOL 00) 0 Toimiala Yhteensä C Teollisuus 0- Elintarvikkeet, juomat, tupakka - Tekstiilit, vaatteet, nahkatuotteet - Puunjalostusteollisuus - Öljy, kemialliset tuotteet, kumi, muovi -, -0 Metallit, koneet, kulkuvälineet - Elektroniikka, tietokoneet, sähkölaitteet Muu teollisuus D, E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa J Informaatio ja viestintä Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, pl. Muut toimialat Euroopan patenttivirasto 0 Patentit 0 0 Yritysten lukumäärä Yhdysvaltain patenttivirasto 0 Patentit 0 Yritysten lukumäärä 0 Liitetaulukko. Yritysten ja yhteisöjen kotimaassa hakemat hyödyllisyysmallit toimialoittain (TOL 00) 0 ja 0 Toimiala Vuosi 0 Vuosi 0 Kotimaiset hakemukset Yritysten lukumäärä Kotimaiset hakemukset Yritysten lukumäärä Yhteensä 0 0 C Teollisuus 0- Elintarvikkeet, juomat, tupakka - Tekstiilit, vaatteet, nahkatuotteet - Puunjalostusteollisuus - Öljy, kemialliset tuotteet, kumi, muovi -, -0 Metallit, koneet, kulkuvälineet 0 - Elektroniikka, tietokoneet, sähkölaitteet Muu teollisuus D, E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen 0 G Tukku- ja vähittäiskauppa J Informaatio ja viestintä 0 Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, pl. Muut toimialat 0

Laatuseloste: Patentointi. Tilastotietojen relevanssi. Yhteenveto tuotteen tietosisällöstä ja käyttötarkoituksesta Patentointia kuvaava tilasto sisältää Suomessa haetut ja myönnetyt patentit sekä tietoja suomalaisten hakijoiden kansainvälisestä patentoinnista ja Suomessa haetuista hyödyllisyysmalleista. Tietoja käyttävät tiede- ja teknologiahallinto ja muut viranomaiset sekä tutkijat. Patentti-indikaattorit ovat keskeisiä innovaatiotoiminnan tuloksia kuvaavia indikaattoreita.. Keskeiset käsitteet ja luokitukset Patentti on keksijälle tai keksinnön oikeudenhaltijalle valtuutetun viranomaisen myöntämä määräaikainen (yleensä 0 vuotta) yksinoikeus keksinnön hyödyntämiseen. Patentin myöntämisen ehtona on, että keksinnön on oltava uusi, keksinnöllinen eli ei-ilmeiseen tietoon perustuva ja sovellettavissa teolliseen käyttöön. Kansainvälinen patenttiluokitus (International Patent Classification) on WIPO:n (World Intellectual Property Organization) ylläpitämä keksinnön teknologiaa kuvaava luokitus. Luokitus käsittää kahdeksan päälohkoa, jotka edelleen jakaantuvat alalohkoihin ja alaryhmiin. Tilastoinnissa käytetään hakemuksissa ensin ilmoitettua ipc-luokkaa. Yritysten ja yhteisöjen toimialajaottelu perustuu Tilastokeskuksen luokitukseen Toimialaluokitus 00 (Tilastokeskus, käsikirjoja, Helsinki 00). Aluetiedot perustuvat hakemuksessa ilmoitettujen keksijöiden osoitetietoihin. Aluetieto määritellään kuntatasolla, mutta julkaistaan maakunta- ja seutukuntatasolla Tilastokeskuksen kulloisenkin vuoden alueluokitusten mukaisesti (Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot, Tilastokeskus, käsikirjoja ).. Lait ja asetukset Tiede- ja teknologiatilastojen tuotannossa sovelletaan tilastolakia (0/00). Lisäksi tilastojen laadintaa ohjaa EU:n tiede- ja teknologiatilastoja koskeva Komission asetus N:o /0.. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Patentoinnin perustiedot saadaan Patentti- ja rekisterihallituksen toimittamista kotimaisista patenttitiedoista sekä kansainvälisten patenttien osalta Euroopan patenttiviraston Patstat -tietokannasta. Tiedot sisältävät kaikki suomalaisten hakijoiden jättämät hakemukset. Yritysten ja yhteisöjen hakemus- ja patenttikohtaisiin tietoihin lisätään yritystunnus, jonka avulla aineistoa täydennetään Tilastokeskuksen yritysrekisterin tiedoilla. Aluetietona käytetään OECD:n suositusten mukaisesti hakemuksessa ilmoitettua keksijätietoa. Useamman keksijän tilanteessa aluetieto ositetaan eri kuntiin yhtä suurilla osuuksilla. Hakija-/haltijatieto määräytyy patenttihakemuksessa ensimmäisenä mainitun hakijan perusteella.. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilaston laadinnassa noudatetaan OECD:n suosituksia.. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Patentointia koskeva tilasto ilmestyy vuosittain. Julkistamisajankohta on tilastovuotta seuraava lokakuu.. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastotiedot julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla. Erillisselvityksiä tuotetaan asiakkaiden tilauksesta.

. Tilastojen vertailukelpoisuus Suomessa haettujen patenttien tilasto alkaa vuodesta. Euroopan patenttiviraston kautta ja Yhdysvalloissa haettujen patenttien tiedot alkavat vuodesta. Myönnettyjen patenttien aikasarja alkaa vuodesta 0. Nämä aikasarjat sisältävät lisätyt yritysten y-tunnukset. Yritysten tunnusten vaihtumista ja muita yritysmuutoksia ei ole huomioitu, vaan tunnus on kunkin tilastovuoden mukainen. Yrityksen toimiala määritellään kunkin tilastovuoden rekisteritietojen perusteella, eli mahdolliset toimialamuutokset heijastuvat tilaston aikasarjoihin.. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Patenttitietojen lähteenä olevan tietokannan tietojen päivityksistä johtuen tiedoissa voi olla eroja Patenttija rekisterihallituksen julkaisemiin tilastoihin verrattuna. Saatuja tietoja ei enää päivitetä Tilastokeskuksessa. Samoin kansainvälisissä vertailuissa voi olla eroja muiden tahojen tuottamiin tilastoihin erilaisista poimintakriteereistä ja tietokantojen päivittymisestä johtuen.

Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 0 Lisätietoja Heidi Pirkola 0 Mervi Niemi 0 Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala tiede.teknologia@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Patentointi 0. Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 0 0 www.tilastokeskus.fi ISSN -0 = Suomen virallinen tilasto ISSN -0 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 00 0 0 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi