Sisäilmatutkimus ja korjaustöiden riittävyyden arviointi

Sisäilmatutkimus ja korjaustöiden riittävyyden arviointi Hyrynsalmen yhtenäiskoulu Kaarnatie 1, 89400 Hyrynsalmi Hanke nro: WO-00331994 / Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fax. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com

Sisäilmatutkimus ja korjaustöiden riittävyyden arviointi Hyrynsalmen yhtenäiskoulu Hanke: WO-00331994 1 (11) Sisällysluettelo: 1. Kohdetiedot ja tutkimuksen tarkoitus... 2 1.1 Yleistiedot... 2 1.2 Kohdetiedot... 2 1.3 Lähtötiedot... 2 1.4 Tutkimuksen tarkoitus ja rajaus... 2 1.5 Aiemmin suoritetut tutkimukset... 3 1.6 Aiempien tutkimusten johtopäätökset toimenpide-ehdotuksineen... 3 1.7 Käytettävissä olleet asiakirjat... 3 1.8 Rajoitukset kohteessa... 4 2. Suoritetut tutkimukset... 4 2.1 Tutkimusmenetelmät ja -laitteet... 4 3. Tutkimushavainnot... 4 3.1 Aistinvaraiset yleishavainnot... 4 4. Tulokset... 6 4.1 Mittauspisteet... 6 4.2 Pintakosteusmittaus... 6 4.3 Viiltomittaustulokset... 6 4.4 VOC materiaalianalyysi... 6 4.5 VOC ilmanäytteet... 7 5. Yhteenveto ja johtopäätökset... 7 5.1 Opetustilat 1.31 ja 1.32... 7 5.2 Liikuntasali 1.36... 8 5.3 Mediateekki 2.02... 9 5.4 Opetustila 2.08... 9 5.5 Porrashuone 2.17... 9 6. Toimenpide-ehdotus... 9 6.1 Pilottihanke tilat 1.31 ja 1.32... 9 6.2 Muut jatkotoimenpide-ehdotukset... 10 6.3 Työskentelyohjeet ja viranomaisohjeita... 11 Liitteet Liite 1. Tutkimusalue Liite 3. Tutkimushavainnot Liite 3. Valokuvat Liite 4. VOC-analyysi materiaalinäytteestä VOC0102/17 Liite 5. VOC-analyysi ilmanäytteestä VOC00103/17 2 sivua 5 sivua 2 sivua 4 sivua 4 sivua Yhteensä 17 sivua

Sisäilmatutkimus ja korjaustöiden riittävyyden arviointi Hyrynsalmen yhtenäiskoulu Hanke: WO-00331994 2 (11) 1. KOHDETIEDOT JA TUTKIMUKSEN TARKOITUS 1.1 Yleistiedot Kohde: Tilaaja: Hyrynsalmen yhtenäiskoulu Kaarnatie 1, 89400 Hyrynsalmi Niina Kinnunen Hyrynsalmen kunta Laskutie 1 89400 Hyrynsalmi Tarkastusajankohta: 10.01.2017 Tutkimuksen tekijä: Anssi Pöllänen 050 522 9247 Heikki Harju 1.2 Kohdetiedot Inspecta Oy Myyntimiehenkuja 4 90410 Oulu etunimi.sukunimi@inspecta.com Kohde on 1960 luvulla valmistunut 2-kerroksinen Hyrynsalmen yhtenäiskoulu. Rakennusrunko on teräsbetonia ja runkojärjestelmä pilari-palkkirunko. Alapohjarakenne on maanvastainen teräsbetonilaatta. Ulkoverhous on osittain levy- ja tiilirakenteinen. Rakennusta on peruskorjattu ja laajennettu 1990 luvulla ja viimeisin peruskorjaus on vuodelta 2012-2013. Pohjakerroksen alla kulkee putkikanaali. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Osassa luokkatiloista korvausilma (tuloilma) on otettu siirtoilmana käytäviltä. Rakennuksen lämmitysjärjestelmänä on vesikiertoinen patterilämmitys ja rakennus on liitetty kaukolämpöverkkoon. Tutkimusalueen opetustiloissa 1.31 ja 1.32 alapohjarakenne on alkuperäinen kaksoislaattarakenne. 1.3 Lähtötiedot Tilaajalta saadun lähtötiedon ja pohjatietoaineiston perusteella käyttäjillä on ollut heikentyneeseen sisäilman laatuun viittaavia oireita, joista merkittävimpänä päänsärky. Tämän vuoksi kohteeseen on suoritettu vuonna 2016 sisäilmanlaadun selvittämiseen tähtääviä tutkimuksia ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu kemiallisia hajuja ja lattian pintamateriaalin materiaalinäytteissä VOC päästöjä. Kohteessa on suunniteltu toteutettavaksi korjauksia ns. pilottihankkeena, jossa korjaussuunnitelmista laaditaan yleispätevä sapluuna, jota voidaan soveltaa tiloittain. Pilottihankkeen alkuvaiheessa on tarkoitus korjata tilat 1.31 ja 1.32. Pilottihankkeen edetessä korjausten laadunvalvontaan, valittujen korjausmenetelmien sekä suoritettujen korjausten toteutuksen onnistumiseen voidaan kiinnittää huomiota ja valittuja menetelmiä muokata toteutuksen edetessä. 1.4 Tutkimuksen tarkoitus ja rajaus Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää pilottihankkeeseen valittujen luokkatilojen 1.31 ja 1.32 osalta lattiarakenteen kunto ja mahdollisten kemiallisten epäpuhtauksien (haihtuvien orgaanisten yhdisteiden) vaikutusta sisäilman laatuun. Tämän tutkimuksen yhteydessä otetut lattian materiaali- ja sisäilmanäytteiden tulokset toimivat ns. ennen korjausta olevana lähtötasona, jonka perusteella valitaan alapohjarakenteen pintamateriaaliin ja alapohjarakenteeseen kohdistuvat korjausmenetelmät sekä mahdollisen korjauksen laadunvalvonta voidaan toteuttaa kontrollinäyttein.

Sisäilmatutkimus ja korjaustöiden riittävyyden arviointi Hyrynsalmen yhtenäiskoulu Hanke: WO-00331994 3 (11) Tutkimukset rajataan alapohjan VOC-tutkimusten osalta pääasiallisesti opetustiloihin 1.31, 1.32 ja 1.36. Lisäksi määrätylle alueelle suoritettiin aistinvarainen yleistarkastus. Tutkimuksen yhteydessä ei ole tutkittu rakennuksen mikrobiologisia oloja muuten kuin aistinvaraisin havainnoin. 1.5 Aiemmin suoritetut tutkimukset Rakenteiden mikrobitutkimukset, ISS Proko (2011) Homekoiratutkimus, Kainuun homekoirapalvelu (2016) Tutkimus, Sartek (7/2016) Jatkotutkimus, Sartek (8/2016) Jatkotutkimus, Sartek (10/2016) Jatkotutkimus, Sartek (12/2016) Tilaajalta saadun tiedon mukaan käyttäjien toimesta tiloissa on tutkittu hiilidioksidipitoisuuksia, jonka perusteella viitearvot eivät olisi ylittyneet. Mittaustuloksista ei ole käytettävissä mittausraporttia tai -tuloksia. Tilaajalta saadun tiedon mukaan pitoisuuksien pitkäaikaisseurantaa ei ole tehty. Käytetty mittausmenetelmä ei ole tiedossa. Kiinteistöhoitajan Hannu Kyllöseltä saadun tiedon mukaan ilmanvaihdon ilmamäärämittaus on suoritettu 2016. Mittauspöytäkirjat eivät olleet käytettävissä tämän raportin laadinnan yhteydessä. 1.6 Aiempien tutkimusten johtopäätökset toimenpide-ehdotuksineen Tutkimusraportissa Sartek (7/2016) on suositeltu jatkotoimenpide-ehdotuksessa Sartekin 2016 tekemän tutkimuksen lisäksi tarkempaa tutkimussuunnitelmaa, joka sisältää jo tehtyjen rakenneavausten lisäksi uusia rakenneavauksia ja tarpeen mukaan näytteenottoa laajemmin, jotta sisäilmanlaatua mahdollisesti heikentävät tekijät saadaan selvitettyä. Näiden tutkimusten pohjalta on tehty 3 kappaletta jatkotutkimuksia, joissa on keskitytty lattiamateriaalien tutkimiseen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden osalta. Lisäksi raportissa Tutkimusraportti, Sartek (7/2016) on todettu, että jo havaittujen rakenneliittymien kautta sisäilmaan pääsevät epäpuhtaudet on mahdollista estää kivirakenteiden epätiiveyskohtien tiivistyskorjauksena vedeneristejärjestelmällä. Tällä on viitattu lattiarakenteiden rakenneliittymistä havaittujen epätiiveyskohtien tiivistämiseen. Viimeisimmässä tutkimuksessa Jatkotutkimusraportti, Sartek (12/2016) on todettu, että lattian muovimatot ovat vaurioituneet ja sen seurauksena haihtuvat orgaaniset yhdisteet ovat imeytyneet betoniin tutkittujen tilojen osalta. Jatkotoimenpiteenä on ehdotettu pintamateriaalien poistoa betonipinnan jyrsintöineen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden poistamiseksi. 1.7 Käytettävissä olleet asiakirjat Tutkimushetkellä käytössä olleet piirustukset ja asiakirjat: Pohjapiirustukset 1. 2. kerros, Linja Arkkitehdit Oy (2013) Raportti: Rakenteiden mikrobitutkimukset, ISS Proko (2011) Raportti: Homekoiratutkimus, Kainuun homekoirapalvelu (2016) Raportti: Tutkimusraportti, Sartek (7/2016) Raportti: Jatkotutkimusraportti, Sartek (8/2016) Raportti: Jatkotutkimusraportti, Sartek (10/2016) Raportti: Jatkotutkimusraportti, Sartek (12/2016) Lisäksi tutkimusten jälkeen tilaaja on toimittanut: Rakennusselitys, Linja Arkkitehdit Oy (2012) Huoneseloste 0182, Linja Arkkitehdit Oy (2012) Rakennetyypit (AP, VP, YP) RAK4462-01B, Arkins (2011) Rakennetyypit (US) RAK4462-01C, Arkins (2011)

Sisäilmatutkimus ja korjaustöiden riittävyyden arviointi Hyrynsalmen yhtenäiskoulu Hanke: WO-00331994 4 (11) 1.8 Rajoitukset kohteessa Rakennus oli tutkimuskäynnin aikana opetuskäytössä minkä vuoksi kaikkia opetustiloja ei voitu tarkastaa. Sääolosuhteiden vuoksi paine-eroja ei voitu luotettavasti arvioida. 2. SUORITETUT TUTKIMUKSET Tutkimusalue katselmoitiin tilaajan edustajan Niina Kinnusen kanssa. Alapohjarakenteeseen ja siinä käytettyyn pintamateriaalin kohdistuneet tutkimukset suoritettiin viiltomittauksin, VOC -materiaalinäyttein sekä VOC -ilmanäyttein opetustiloissa 1.31 ja 1.32. Materiaalinäytteet VOC materiaalianalyysiä varten kerättiin alapohjan pinnasta sisältäen lattian pintamateriaalin, liiman ja tasoitetta 0-5 mm. Lisäksi otettiin materiaalinäytteet liikuntasalista (1.36) massalattian tolppakengistä massalattian alta havaitusta valuvasta materiaalista VOC materiaalianalyysiä varten. Lisäksi suoritettiin aistinvarainen yleistarkastus tiloihin 1.31, 1.32, 1.33, 1.36, 1.37, 1.38, 1.39, 2.01, 2.02, 2.09, 2.11 2.1 Tutkimusmenetelmät ja -laitteet Viiltomittaus Käytetyt mittalaitteet: Rakennekosteusmittari Vaisala HM42 Viiltomittaus suoritettiin RT 14-10984 ohjekortin mukaisella menetelmällä tekemällä alapohjan pintamateriaalin viilto ja sovitetila mittalaitteen mittapäälle. Mittapää tiivistettiin pintamateriaaliin. Mittapään annettiin tasaantua 15 minuuttia ennen tulosten kirjausta. Pintakosteusmittaus Käytetyt mittalaitteet: Pintakosteusmittari Gann Hydromette LG2 + puupiikki Pintakosteusmittaus suoritettiin yleistarkastuksen yhteydessä pistokoeluontoisesti. VOC materiaalinäyte Näytteet kerättiin desinfioiduilla käsityökaluilla Inspecta Kiralab -ohjeen mukaan tiiviiseen alumiinikääreeseen, joka suljettiin tiiviiseen elintarvikemuoviin. Näytteet analysoitiin Inspecta Kiralabissa akkreditoidusti. Täydellinen laboratorion tutkimuskuvaus liitteen analyysivastauksessa. VOC ilmanäyte Näytteet kerättiin Asumisterveysasetuksen soveltamisoppaan STM 2016 mukaisella menetelmällä sisäilmasta Tenax TA -adsorbenttiputkiin (ISO 16 000-6 standardi). Näytteet analysoitiin akkreditoidussa testauslaboratoriossa Inspecta Kiralab laboratoriossa Oulussa. 3. TUTKIMUSHAVAINNOT 3.1 Aistinvaraiset yleishavainnot Sisäilma yleisesti Opetustilojen sisäilma oli yleisesti ottaen lämmintä (mitattu 22,0 24,7 C) ja tunkkaista myös sellaisissa tiloissa, jotka ovat olleet tyhjillään pidempään (luokkatila 1.32 ja 2.08). Tilojen sisäilmassa ei kuitenkaan havaittu oleskelukorkeudella selkeää mikrobilähteeseen tai VOC materiaalivaurioon viittaavaa hajua. Opetustilan 2.08 sisäilmassa havaittiin kemiallinen haju, joka paikallistettiin paljeoveen. Paljeovessa oli melko voimakas kemiallinen haju ja ovi on pinta-alallisesti suuri. Ovi sijaitsee keskellä opetustilaa jakaen opetustilan.

Sisäilmatutkimus ja korjaustöiden riittävyyden arviointi Hyrynsalmen yhtenäiskoulu Hanke: WO-00331994 5 (11) Liikuntasalin osalta sisäilma oli raikasta mutta liikuntasalin välinevarastossa havaittiin lievä mikrobeihin viittaava haju sekä liikuntasalin tolppakengissä ja niiden välittömässä läheisyydessä voimakas kemiallinen haju, josta otettiin myös materiaalinäyte. Porrashuoneessa 2.17 havaittiin melko voimakas kumimainen kemiallinen haju. Hajun lähteeksi epäillään lattian ja portaikon kumimaista pintamateriaalia sekä tilan puutteellista ilmanvaihtoa. Mediateekkitilassa 2.02 havaittiin tunkkainen lievästi mikrobilähteeseen viittaava haju. Tilassa ei havaittu kemiallista VOC-materiaalivaurioon viittaavaa hajua. Alapohja Pohjakerroksen luokkatiloissa havaittiin epätiiveyskohtia lattian ja ulkoseinän liittymissä (tilat 1.31 ja 1.32) Pohjakerroksen opetustiloissa havaittiin tiivistämättömiä läpivientejä. Luokkatilan 1.32 ulkoseinänurkan epätiiveyskohdasta tehtiin lievä mutta selvä mikrobivaurioon viittaava hajuhavainto alapohjan läpiviennistä. Suurinta osaa ulkoseinällä olevista läpivienneistä, tai ulkoseinäliittymistä ei voitu aistinvaraisesti tarkastaa tiloissa olevien kiintokalusteiden vuoksi. Jalkalistat olivat osittain huonosti kiinni alustassaan tai jalkalista puuttui kokonaan (luokkatila 1.32). Opetustilojen pintamateriaalina käytetyssä muovimatossa tai sen liimassa havaittiin kemiallinen haju, joka ei kuitenkaan ole materiaalivaurioon viittaava haju. Viiltomittauksen yhteydessä havaittiin lattian pintamateriaalin muovimaton olevan hyvin alustassaan kiinni, eikä kiinnitykseen käytetty liima ollut saippuoitunut. Välipohja IVKH 2.01 havaittiin lattian muovimatossa lähellä ulkoseinää kosteusvaurioon viittaava muodonmuutos ja VOC-viittava haju sekä pintakosteusarvo >95 keskiarvon ollessa 50-50. Yläpohja Mediateekkitilassa (2.02) alakaton akustolevyjen ja IV-konehuoneen putkiläpivientien tutkimuksen yhteydessä havaittiin suora ilmayhteys ullakko/yläpohjatilaan, josta virtasi voimakkaasti kylmää tunkkaista ilmaa sisäkaton väliin, josta ilma sekoittuu huoneilmaan. Haju oli sama kuin mikä tilasta havaittiin aiemmin. o Reiästä havaittiin ullakkotilassa puurakenteita, jotka olivat kylmää betonipintaa vasten. Opetustilojen ulkoseinäliittymät olivat tiiviit niiltä osin kuin ne oli tarkastettavissa. Kaikilta osin liittymiä ei voitu tarkastaa mm. ulkoseinillä olevien kotelorakenteiden vuoksi, joiden sisällä voi olla putki- ja sähköläpivientejä tai rakenneliittymien halkeamia. Ulkoseinä Ulkoseinissä havaittiin joitakin pystyhalkeamia. Ikkunaliittymät Ikkunaliittymät ovat tutkituilla alueilla pääosin epätiiviit ja ikkunaliittymien kautta havaittiin ilmavuotoja sisäilmaan. Ikkunapenkkien liittymissä havaittiin muutamia epätiiveyskohtia. Ilmavaihto Ilmanvaihto oli toteutettu tutkimusalueen opetustilojen osalta siten, että opetustilojen korvausilma (tuloilma) tuli käytävältä. Osassa opetustiloista tuloilmakanava ja poistoilmakanava olivat vierekkäin.

Sisäilmatutkimus ja korjaustöiden riittävyyden arviointi Hyrynsalmen yhtenäiskoulu Hanke: WO-00331994 6 (11) Tilassa 2.08 tulo- ja poistoilma kanavat sijaitsijat huonetiloja jakavan paljeoven eri puolilla, lisäksi tilassa on katon rajassa paljeoven kannatinpalkki tai kisko, joka estää lämpimän huoneilman tasaantumisen katon rajassa. Putkikanaali Putkikanaalissa havaittiin lievä mikrobiperäinen haju käytävän 2.18 tarkastusluukusta. Putkikanaalin tarkastusluukut ovat epätiiviit. 4. TULOKSET 4.1 Mittauspisteet Viiltomittauspisteet, materiaalinäytteiden ja ilmanäytteiden ottokohdat on esitetty liitteenä olevassa pohjapiirustuksessa. 4.2 Pintakosteusmittaus Pistokoeluontoisessa pintakosteusmittauksessa ei havaittu poikkeamia tutkimusalueella. Mittaustuloksia varmennettiin viiltomittauksella. 4.3 Viiltomittaustulokset Taulukko 1. Viiltomittaustulokset. Vaisala HM42. Tila Mittauspiste Anturi n:o Rakenne T [C] RH [%] Abs. [g/m 3 ] 1.31 VM2 03.1 alapohja 22,7 43,4 8,78 1.32 VM1 03.1 alapohja 19,2 42,8 7,09 Mittaustulokset ovat tavanomaisia. 4.4 VOC materiaalianalyysi Taulukko 2. VOC -materiaalianalyysien TVOC tulokset. Tarkempi analyysikuvaus tuloksineen liitteen VOC0102/17 analyysivastauksessa. Näyte Tila Rakennusosa Materiaali 1. opetustila 1.32 alapohja 2. opetustila 1.31 alapohja 3. liikuntasali 1.36 alapohja muovimatto + liima + tasoite 0-5 mm muovimatto + liima + tasoite 0-5 mm massalattian alin kerros, primer tai vastaava TVOC [µg/m³] 100 110 750 Materiaalinäytteiden 1. ja 2. pintamateriaalille kautsupäällysteinen kumimatto (Norament 925 grano) ei ole viitearvoja, sillä materiaalit eivät sisällä PVC:tä tai pehmittimiä. Näytteiden tolueenivasteella laskettu kokonaispitoisuus (TVOC) on hieman poikkeava huomioiden kumimaton PVC vapaus. Materiaalinäytteessä 2. havaittiin hieman kohonnut yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen 2-etyyli-1-heksanolin arvo 45 μg/m 3 g. Bulk-emissioiden testausmenetelmän viitearvot tasoitteille on 2-etyyli-1-heksanolin osalta 40 μg/m 3 g. Tasoitteen viiterajaan peilaten olettaen, että 2-etyyli- 1-heksanoli ei ole kumimatosta peräisin ylittyisi viiteraja.

Sisäilmatutkimus ja korjaustöiden riittävyyden arviointi Hyrynsalmen yhtenäiskoulu Hanke: WO-00331994 7 (11) Näytteen 3. tulos on poikkeava tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden TVOC osalta. Materiaalille ei ole viiterajaa. Vertailun vuoksi DINCH, DINP tai DIDP -pehmittimiä sisältävän PVC-muovimaton viiteraja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuuden osalta on 500 μg/m 3 g. 4.5 VOC ilmanäytteet Taulukko 3. VOC-ilmanäytteiden analyysitulokset. Tarkempi analyysikuvaus tuloksineen on liitteen VOC00103/17 analyysivastauksessa. Näyte Tila Mittausolosuhteet TVOC [µg/m³] 1. opetustila 1.32 muovimatto + liima + tasoite 0-5 mm 40 2. opetustila 1.31 muovimatto + liima + tasoite 0-5 mm 40 Näytteiden 1. ja 2. tulos on tavanomainen sekä tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden, että yksittäisten haihtuvien orgaanisteiden osalta. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden (TVOC) toimenpideraja huoneilmassa on 400 µg/m³. Yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen tolueenivasteella lasketun pitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 50 µg/m³. Lisäksi STM:n asetuksessa 545/2015 on säädetty erikseen toimenpiderajat 2,2,4-trimetyyli-1,3-pentaanidioli diisobutyraatille (TXIB), 2-etyyli-1-heksanolille (2-EH), naftaleenille ja styreenille. 5. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 Opetustilat 1.31 ja 1.32 Yhteenveto aikaisemmista tutkimuksista Tutkimusalueen opetustilojen lattiamateriaalin kautsupäällysteisen kumimaton tai siinä käytetyn liiman on epäilty aiemmissa tutkimuksissa vaurioituneen rakennuksessa useammissa tiloissa alapohjan kosteusolosuhteista tai rakennusaikaisesta kosteudesta johtuvista tekijöistä. Aiemmissa tutkimuksissa alapohjarakenteeksi on todettu tutkimusalueella maanvastainen kaksoislaattarakenne ja rakenteessa on havaittu opetustilasta 1.32 kaksoislaattarakenteen välistä otetussa materiaalinäytteessä mikrobivaurioon viittaavia mikrobilajistoja sekä musta vedeneristesively. Lisäksi ennen 2013 tehtyä peruskorjausta ulkoseinärakenteista otetuissa näytteissä muualla rakennuksessa on havaittu mikrobilähteitä vastaavissa rakenteissa, jotka viittaavat osaltaan mikrobivaurioihin. 2016 tehdyissä tutkimuksissa, Sartek (2016) on myös todettu, että lattian muovimatto on paikoitellen vaurioitunut. Opetustilojen lattiamateriaalin vaikutus sisäilman laatuun Tämän tutkimuksen yhteydessä alapohjaan tehdyn pintakosteus- ja viiltomittauksen perusteella alapohjarakenteen kaksoislaatan pintalaatan todettiin olevan kuiva. Lisäksi opetustiloihin 1.31 ja 1.32 tehdyissä viiltomittauksessa alapohjan pintamateriaalina on käytetty kautsupäällysteistä kumimattoa. Pintamateriaalin rikkomisen yhteydessä materiaalin havaittiin olevan ehjä sekä maton, liiman, että tasoitteen osalta eikä materiaalista tavattu selvää kumimaton tai liiman materiaalivaurioon viittaava kemiallista hajua. Materiaalissa havaittiin kuitenkin kumimatoille tyypillinen voimakas ominaishaju. Opetustilan 1.31 materiaalinäytteessä havaittiin lievästi poikkeava pitoisuus 2-etyyli-1- heksanolin osalta (45 µg/m³), joka lähellä Bulk-emissioiden testausmenetelmän DEHPpehmittimiä sisältävien PVC-muovimattojen viiterajaa 50 µg/m³. Vertailun vuoksi tasoitteiden viiteraja on 40 μg/m 3 g. Kyseessä on kuitenkin kumimatto, jolle ei ole olemassa viiterajaa. Näytteen lievästi poikkeava 2-etyyli-1-heksanolin arvo on todennäköisesti lähtöisin kumimaton kiinnitykseen käytetystä liimasta tai tasoitteesta, joka voi olla vaurioitunut kyseisessä näytteenottokohdassa. Itse mattomateriaali on kumimatto Norament 925 grano ja se ei valmistajan mukaan sisällä PVC:tä tai pehmittimiä, joista 2-etyyli-1-heksanoli olisi lähtöisin. Lisäksi kumimatto ja sen pinta on melko tiivis, joka osaltaan jonkin verran estää materiaalin alta emittoituvia epäpuhtauksien pääsyä sisäilmaan. Toisaalta matto ei ole yhtenäinen vaan puskusaumoin toteutettu noin 600x600 mm kokoisista laatoista. Mahdollisten saumojen kautta si-

Sisäilmatutkimus ja korjaustöiden riittävyyden arviointi Hyrynsalmen yhtenäiskoulu Hanke: WO-00331994 8 (11) säilmaan emittoituvien vähäisten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) vaikutusta sisäilman laatuun on vaikea arvioida mutta aiemmissa tutkimuksissa ja tämän tutkimuksen yhteydessä otettujen ilmanäytteiden puhtaudesta päätellen tiloissa 1.31 ja 1.32 alapohjasta ei emittoituisi huoneilmaan sisäilmanlaatua merkittävästi heikentäviä pitoisuuksia VOC-yhdisteitä. Opetustiloissa 1.31 ja 1.32 otetuissa ilmanäytteissä ei havaittu orgaanisiin haihtuviin yhdisteisiin (VOC) viittaavia poikkeavia arvoja. Käytetty menetelmä kuvastaa mittaushetken olosuhteita 45 min mittausaikana mittaushetkellä. Kaksoislaattarakenteen ja vedeneriste Kaksoislaattarakenteen alemman laatan pinnassa on havaittu aiemmissa tutkimuksissa Sartek (2016) pikeä muistuttava musta vedeneristesively. Havaittua pikisivelyä ei ole aiemmissa tai tämän tutkimuksen yhteydessä tutkittu mahdollisten aromaattisten hiilivety-yhdisteiden (PAH) tai asbestin osalta. PAH-yhdisteet voisivat käyttäjien oirekuvauksen perusteella olla yksi sisäilman laatuun vaikuttava haittatekijä, sillä riittävän suurina pitoisuuksina, se voi aiheuttaa kuvatunlaisia oireita kuten päänsärkyä ja huonovointisuutta. Usein aistinvaraisestikin havaittavaa kreosoottia vedeneristeestä ei oletettavasti haitallisissa määrin pääse sisäilmaan sillä VOC-ilmanäytteet ovat tavanomaiset. Naftaleenia ei ole havaittu aiemmissa tai nyt otetuissa materiaali- tai ilmanäytteissä lainkaan. Kreosoottiin viittaavaa ratapölkynomaista hajua ei myöskään havaittu rakenneliittymien epätiiveyskohdista, eikä siitä ole raportoitu aistinvaraista havaintoa aiemmin. Alapohjan rakenneliittymät ja läpiviennit Alapohjan rakenneliittymissä ja läpivienneissä havaittiin epätiiveyskohtia. Lisäksi epätiiveyskohdista tavattiin mikrobilähteeseen viittaava hajuhavainto opetustilan 1.32 ulkonurkan läpiviennistä. Esimerkiksi tilassa 1.32 suurinta osaa ulkoseinäliittymistä ei voitu tarkastaa kiintokalusteiden osalta mutta silmämääräisesti rakenteen havaittiin olevan epätiivis niiltä osin kuin jalkalista puuttui. Mikäli tilat ovat voimakkaasti alipaineiset, voi havaituista rakenneliittymien epätiiveyskohdista siirtyä ilmavirran matkassa seinä- tai lattiarakenteen mahdollisista mikrobilähteistä huoneilmaan epäpuhtauksia. Ilmanvaihto Opetustilojen ilmanvaihdon nykyisestä toteutustavasta johtuen on mahdollista, että ilmanvaihdon mahdolliset puutteet ovat yksi merkittävimmästä sisäilmanlaatuun vaikuttavista tekijöistä ja korostavat ennestään rakenteissa ja pintamateriaaleissa olevia sisäilmanlaatuun vaikuttavia epäpuhtauksia. Lisäksi opetustiloissa oli verrattain lämmin, joka ennestään tehostaa esimerkiksi haihtuvien orgaanisten yhdisteiden emittoitumista sisäilmaan. Opetustiloihin tuotu raitisilma on valmiiksi lämmennyttä ilmaa yhdyskäytäviltä, joissa säilytetään oppilaiden vaatteita ja oleskellaan. Näin ollen myös käytävillä olevat epäpuhtaudet voivat siirtyä huoneilmaan. Tutkimuksen yhteydessä ei käynyt ilmi, onko nykyistä ilmanvaihtoa ja sen tasapainoisuutta mitattu tai mitä ilmanvaihdon riittävyydestä on mahdollisen 2016 suoritetun mittauksen/säädön yhteydessä todettu. Mittauspöytäkirjojen ja ilmanvaihtoon kohdistetun tutkimusraportin puuttuessa on suositeltavaa kohdistaa ilmanvaihdon riittävyyteen lisätutkimuksia. Ikkunaliittymät Aiempien tutkimusten perusteella ja kokemusperäisen tietoon pohjautuen tutkimusalueen tiilivilla-tiili ulkoseinärakenne ja kaksoislaatta alapohjarakenne ovat riskialttiita mikrobivaurioille tiettyjen olosuhteiden vallitessa. Ikkunaliittymien epätiiveyskohdista ei tämän tutkimuksen yhteydessä tavattu mikrobilähteeseen viittaavia aistinvaraisia hajuhavaintoja mutta ikkunaliittymien havaittiin olevan epätiiviit ja niiden kautta tapahtuu sisäilmaan ilmavuotoja. Mikäli seinärakenteessa on mikrobilähde ja tilan ollessa alipaineinen voi seinärakenteen mikrobilähteistä kulkeutua mahdollisen korvausilman mukana myös muita epäpuhtauksia sisäilmaan kuten kuituja. Aiemmissa tutkimuksissa teollisia kuituja ei kuitenkaan ole havaittu. 5.2 Liikuntasali 1.36 Liikuntasalin tolppakengästä tavattu voimakas kemiallinen haju on peräisin tolppakengistä löytyneestä harmaasta ohuesta muovimaisesta materiaalista, josta otettiin tutkimusten yhteydessä materiaalinäyte VOC-materiaalianalyysiä varten. Analyysin perusteella materiaalista vapautuu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä kokonaispitoisuuden (TVOC) ollessa 750 µg/m³. Materiaalille ei ole olemassa viiterajaa mutta vertailun vuoksi PVC:tä sisältävien muovimattojen TVOC viiteraja vaihtelee käytetystä pehmittimestä riippuen välillä 200 µg/m³ - 500 µg/m³. Havaittu harmaa muovin tyyppinen materiaali sijaitsee kuitenkin massalattian alimpana kerroksena ja sen päällä

Sisäilmatutkimus ja korjaustöiden riittävyyden arviointi Hyrynsalmen yhtenäiskoulu Hanke: WO-00331994 9 (11) on noin 20 mm tiivistä polyuretaanityyppistä massaa. Itse massalattiassa tai liikuntasalin huoneilmassa ei kuitenkaan havaittu vastaavaa hajua lukuun ottamatta tolppakenkien läheisyyttä. Havaitun materiaalin vaikutusta liikuntasalin sisäilmaan on vaikea arvioida ilman tarkempia tutkimuksia. 5.3 Mediateekki 2.02 Mediateekkitilassa havaittiin suora ilmayhteys yläpohjaan suurehkon alakattotilassa olevan aukon kautta akustolevyn irrotuksen yhteydessä. Aukon kautta virtasi kylmää ilmaa, jossa oli havaittavissa tunkkainen ja mineraalivillaan viittaava haju. Aukosta oli havaittavissa kylmiä betonirakenteita vasten olevia puisia muottirakenteita. Mediateekkitilan huono sisäilman johtuu todennäköisimmin yläpohjasta virtaavasta tunkkaisesta ilmasta. Yläpohjarakenteet ja läpiviennit kyseisellä kohtaa suositellaan selvittämään jatkotutkimuksin. 5.4 Opetustila 2.08 Opetustilassa havaittiin muista tiloista poikkeava kemiallinen haju, joka paikallistettiin paljeoveen. Paljeovi on pinta-alaltaan suuri tilan ilmanvaihdon puutteet huomioiden. Paljeoven voidaan olettaa vaikuttavan opetustilan sisäilman laatuun heikentävästi. 5.5 Porrashuone 2.17 Porrashuoneen kemiallisen haju pääasiallinen lähde on kumimainen lattian pintamateriaali. Haju on materiaalille ominaista ja normaalia. Voimakkaan hajun pääasiallinen syy on tilan puutteellinen ilmanvaihto. 6. TOIMENPIDE-EHDOTUS 6.1 Pilottihanke tilat 1.31 ja 1.32 Alapohja Aiemmissa tutkimuksissa havaitut sisäilman laatuun vaikuttavat (mikrobit) tekijät voidaan korjata Tutkimusraportissa, Sartek 2016 suositeltua tiivistyskorjausmenetelmää käyttäen mikrobilähteiden osalta. Ensisijaisesti suositellaan selvittämään kaksoislaattarakenteen vedeneristeen mahdollinen PAH-pitoisuus lisätutkimuksin sillä vedeneristejärjestelmä ei ole yksinään riittävä kokonaan estämään kaasumaisten PAH-yhdisteiden mahdollista kulkeutumista sisäilmaan. Alapohjan rakenneliittymien tiivistyksessä PAH-yhdisteiden kulkeutumista vastaan vedeneristejärjestelmä on riittävä käytettäessä butyliittikumista vahvikenauhaa, joka liittyy rakenteisiin yhtenäisesti. Vaihtoehtoisesti alapohjan pintalaatta voidaan tiivistää mahdollisia PAH-yhdisteitä vastaan kapseloinnilla. Ikkunaliittymät Ikkunaliittymien osalta suositellaan tehtäväksi karmiliittymien tiivistys vedeneristejärjestelmällä ilmavuotojen estämiseksi läpi rakenteiden. Seinissä havaitut halkeamat Seinissä havaitut vähäiset halkeamat suositellaan tiivistettäväksi ilmavuotojen estämiseksi läpi rakenteiden. Rakenneliittymät ja läpiviennit Muut epätiiviit rakenneliittymät kuten pysty- ja vaakaliittymä sekä läpiviennit, jotka ovat yhteydessä alapohjaan tai ulkoseinään suositellaan tiivistettäväksi tarkoituksenmukaisella ja tarkoitukseen soveltuvalla tiivistysjärjestelmällä esim. tarkoitukseen soveltuva vedeneristejärjestelmä. Ilmanvaihto Opetustilojen ilmanvaihtoa suositellaan tarkemmin tarkasteltavaksi ilmanvaihtoon kohdistetuin lisätutkimuksin sekä hiilidioksidipitoisuuksien pitkäaikaismittauksin, jotka osaltaan kertovat ilmanvaihdon merkityksestä huoneilman laatuun. Tutkimuksen perusteella voidaan tehdään johtopäätökset ilmanvaihdon uusimistarpeesta sekä merkityksestä sisäilman laatuun.

Sisäilmatutkimus ja korjaustöiden riittävyyden arviointi Hyrynsalmen yhtenäiskoulu Hanke: WO-00331994 10 (11) Mikäli lattiarakenteen korjaukset päätetään toteuttaa tiivistyskorjauksena, tulee myös ilmanvaihdon korjaustarpeeseen kiinnittää huomiota. Jotta tiivistyskorjauksen voidaan olettaa onnistuvan, on ilmanvaihdon oltava tasapainossa ja vaihtuvien ilmamäärien riittävät koko huonetilassa. Korjausten toteutus ja valvonta Korjaustoimenpiteistä tulee laatia korjaussuunnitelma ja korjaustyö tulee tehdä valvotusti. Suunnittelijalla ja valvojalla tulee olla kokemusta kosteus- ja homevaurioiden korjauksesta sekä rakenteiden tiivistyskorjauksesta. Purkutyön aikana tulee huolehtia riittävästä suojauksesta ja mikrobipurkutöille asetettujen purkumääräysten noudattamisesta. Korjaustoimenpiteiden jälkeen tulee huolehtia perusteellisesta loppusiivouksesta. Lisäksi tulee huomioida, että rakenteissa voi olla putkieristeiden lisäksi muita asbestia tai PAH-yhdisteitä sisältäviä materiaaleja. Laadunvalvonta Edellä mainittujen korjaustoimenpiteiden toteutuksen onnistuminen suositellaan tarkastettavaksi merkkiainekokeella suoritetuin tiiveysmittauksin RT 14-11197 ohjekortin mukaan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Edellä olevien toimenpiteiden vaikutusta sisäilmanlaatuun suositellaan seurattavan ja mikäli toivottua lopputulosta ei saavuteta, suositellaan mahdolliset sisäilmanlaatuun vaikuttavat tekijät selvittämään jatkotutkimuksia. Mikäli rakenteisiin kohdistetuilla korjaustoimenpiteillä toivotaan pitkäaikaista teknistä käyttöikää >20 vuotta, on suositeltavin korjaustapa mahdollisten mikrobilähteiden ja muiden haittaainelähteiden osalta rakenteiden uusiminen kokonaisuudessaan vaurioituneilta osilta ja ilmanvaihdon uusiminen. 6.2 Muut jatkotoimenpide-ehdotukset Liikuntasali 1.36 Tolppakengät suositellaan huomioitavan korjaussuunnittelun yhteydessä esimerkiksi tiivistyskorjauksella. Mediateekki 2.02 Suositellaan tarkastamaan tilan yläpohjan osalta aukkojen ja läpivientien tiiviys sekä laatimaan korjaussuunnitelmat rakenteen korjaamiseksi ja tiivistämiseksi. Opetustila 2.08 Ensisijaisesti suositellaan poistamaan kemiallisen hajun lähde paljeovi. Muut korjaustoimen piteet soveltaen pilottihankkeen ilmanvaihtoon ja rakenteiden tiivistämiseen tähtäävistä korjaustoimenpiteistä. Porrashuone 2.17 Tilan sisäilmanlaatua voidaan parantaa järjestämällä tilaan ilmanvaihto.

Sisäilmatutkimus ja korjaustöiden riittävyyden arviointi Hyrynsalmen yhtenäiskoulu Hanke: WO-00331994 11 (11) 6.3 Työskentelyohjeet ja viranomaisohjeita Suositellaan huomioimaan, että alkuperäiset rakenteet voivat sisältää asbestia. Valtioneuvoston päätöksen asbestityöstä (798/2015) mukaan rakennuttajan tai muun, joka ohjaa taivalvoo rakennushanketta, on huolehdittava siitä, että asbestikartoituksen tulokset kirjataan rakennustyönturvallisuudesta annetun valtioneuvoston päätöksen (VNa 205/2009) 7 :ssä tarkoitettuun asiakirjaan. Asbestipitoisten rakennusosien purkutyössä on noudatettava Valtioneuvoston päätöksessä asbestityöstä (684/2015, 318/2006) annettuja määräyksiä sekä käytettävä Työsuojeluhallituksen päätöksessä (231/1990) esitettyjä hyväksyttäviä asbestityön työmenetelmiä. Asbestipurkutyön työsuunnitelma on toimitettava vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista työpaikkaa tarkastavalle työsuojeluviranomaiselle. Inspecta Oy vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 2013). Oulussa Anssi Pöllänen, RI Asiantuntija Inspecta

Liite 1. Tutkimusalue Sivu 1/2 1. KERROS

Liite 1. Tutkimusalue Sivu 2/2 2. KERROS

Liite 2. Tutkimusahavainnot Sivu 1/5 OPETUSTILAT 1.31 ja 1.32

Liite 2. Tutkimusahavainnot Sivu 2/5 LIIKUNTASALI 1.36

Liite 2. Tutkimusahavainnot Sivu 3/5 TUOLI- JA VÄLINEVARASTO 1.37 JA PORRASHUONE 1.38

Liite 2. Tutkimusahavainnot Sivu 4/5 IVKH 2.01 ja MEDIATEEKKI 2.02

Liite 2. Tutkimusahavainnot Sivu 5/5 OPETUSTILAT 2.07 ja 2.08

Liite 3. Valokuvat Sivu 1/2 Kuva 1. Opetustilan 1.32 ulkoseinältä puuttuu jalkalista. Kuva 2. Opetustilan 1.32 ulkoseinänurkassa tiivistämätön läpivienti alapohjassa, mikrobilähteeseen viittavaa hajuhavainto. Kuva 3. Tilan 1.31 ulkoseinän jalkalistan takana epätiiveyskohta. Kuva 4. Tiloissa kotelorakenteita, joiden takana olevia rakenneliittymiä ei voitu tarkastaa. Kuva 5. IVKH 2.01 katossa vanhoja kosteusjälkiä. Kuva 6. Liikuntasalin 1.36 tolppakengissä harmaata voimakkaasti haisevaa materiaalia otettiin materiaalinäytteeksi VOC-materiaalianalyysiä varten.

Liite 3. Valokuvat Sivu 2/2 Kuva 7. Pohjakerroksen kanaalin luukku opetustilojen edessä. Luukun kansi ei ole tiivis. Kuva 8. Mediateekki tilan alakaton takaa paljastunut aukko yläpohjaan. Aukosta kylmä ja tunkkainen ilmavirta huonetilaan. Kuva 9. Massalattiasta otetussa näytteessä (punainen nuoli) ei havaittu poikkeavaa hajua. Vieressä (musta nuoli) VOCmateriaalinäytteeksi otettua harmaa materiaali, jossa voimakas haju.

1 (4) VOC-analyysi materiaalinäytteestä VOC0102/17 Inspecta KiraLab, 23.1.2017 Hyrynsalmen kunta Niina Kinnunen Kohde: Hyrynsalmen yhtenäiskoulu, Kaarnatie 1, 89400 Hyrynsalmi. Työmääräin WO-00331994 Näytteenottaja: Heikki Harju, Inspecta Näytteenottopäivä: 10.1.2017 Vastaanottopäivämäärä: 13.1.2017 Analyysin päivämäärä: 17.1.2017 Analyysit Materiaalien emissionäytteet kerätään mikrokammio (µcte) -laitteistolla johtamalla puhdasta typpeä testauskammion kautta adsorptiokeräysputkeen (Tenax TA-Carbograph 5TD). Näytteet kerätään 25 ±2ºC lämpötilassa ilman kosteutusta. Keräysmenetelmä ei ole kvantitatiivinen, vaan antaa suuntaa antavaa tietoa materiaalista testausolosuhteissa haihtuvien emissioiden laadusta ja suhteellisista määristä. Näytteet tutkitaan käyttämällä termodesorptioon perustuvaa näytteensyöttöä, kromatografista erottelua ja massaselektiivistä ilmaisinta. Menetelmä pohjautuu standardiin ISO 16000-6:2011. Yhdisteiden pitoisuudet määritetään niiden omilla vasteilla ja/tai semikvantitatiivisesti tolueenivasteina sekä tunnistetaan puhtaiden vertailuaineiden ja/tai NIST-massaspektrikirjaston avulla. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet määritetään kattaen 1-40 kpl yhdisteitä tai vähintään 2/3 TVOC-alueen (n-heksaanista n-heksadekaaniin) kokonaispinta-alasta. TVOCalueen ohella ilmoitetaan myös VVOC- tai SVOC-alueilla esiintyviä yhdisteitä, kuten etikkahappo ja TXIB. Testauskammion ilmanäytteestä analysoidut pitoisuudet (µg/m 3 ) ilmoitetaan testattavan näytteen massaan (g) nähden vakioituna. Materiaalinäytteet Näyte Tila Rakennusosa Materiaali 1. 1.32 (opetustila) kemian luokka 2. 1.31 (opetustila) Alapohja Alapohja Muovimatto, liima + tasoite 0-5mm Muovimatto, liima + tasoite 0-5mm 3. Liikuntasali Alapohja Massalattian alin kerros primer tai vastaava Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty

2 (4) VOC-analyysi materiaalinäytteestä VOC0102/17 Inspecta KiraLab, 23.1.2017 Tulokset (näytteet 1 ja 2) Näyte 1. 2. Massa (g) 5,00 4,89 Kerätty ilmamäärä (l) 2,08 2,06 Suhteellinen kosteus (%) < 5 < 5 Yhdiste ja -ryhmä µg/m 3 g µg/m 3 g ALIFAATTISET HIILIVEDYT 2,2,4,6,6-Pentametyyli-3-hepteeni 2 1 5-Etyyli-1-noneeni 4 4 3,4-Dimetyyli-3-hekseeni 1 5-Etyyli-1-noneeni 2 1 8-Metyyli-1-undekeeni 1 3-Metyyli-3-hekseeni 3 1 AROMAATTISET HIILIVEDYT Hiilivetyseos (1 48 33 Indaani 1 ALKOHOLIT 2-Etyyli-1-heksanoli # 5 45 KETONIT ESTERIT JA LAKTONIT 3-Heptanoni 3 Bentsoehapon 2-Etyyliheksyyliesteri 2 TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET Junipeeni 1 1 TYPPIYHDISTEET Bentsotioatsoli 2 2 TVOC 100 110 #) Yhdisteen pitoisuus laskettu yhdisteen omalla vasteella. 1) Hiilivetyseos joka sisältää pääasiassa alifaattisia hiilivetyjä (kp. 195-215 C) Puhtaita vertailuaineita käyttäen tunnistetut yhdisteet kursiivilla. Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty

3 (4) VOC-analyysi materiaalinäytteestä VOC0102/17 Inspecta KiraLab, 23.1.2017 Tulokset (näytte 3) Näyte 3. Massa (g) 4,30 Kerätty ilmamäärä (l) 2,06 Suhteellinen kosteus (%) < 5 Yhdiste ja -ryhmä ALIFAATTISET HIILIVEDYT µg/m 3 g 1-Metyyli-2-pentyylisykloheksaani 6 1-MetyyliundekaliINI 14 2,6-Dimetyylidekaliini 6 2-Metyylidekaliini (2 85 2-Metyyliundekaani 7 Dekaliini (3 24 Dodekaani 35 Hiilivetyseos (4 130 Tridekaani 15 Undekaani 11 AROMAATTISET HIILIVEDYT 1,2,4-Trimetylyibentseeni 68 Etyyliksyleeni 7 Etyylitolueeni (5 70 Propyylibentseeni 11 Symeeni 6 Trimetyylibentseeni (6 39 ALDEHYDIT Nonanaali 7 FOSFORIYHDISTEET Trietyylifosfaatti 12 TVOC 750 2) 2-Metyylidekaliinien summapitoisuus. 3) Dekaliinien summapitoisuus. 4) Hiilivetyseos joka sisältää pääasiassa alifaattisia hiilivetyjä (kp. 215-235 C). 5) Etyylitolueenien summapitoisuus. 6) Trimetyylibentseenin summapitoisuus (pois lukien 1,2,4-Trimetyylibentseeni) Puhtaita vertailuaineita käyttäen tunnistetut yhdisteet kursiivilla. ---------------------------------- Inspecta KiraLab Henri Hakala Laboratorioanalyytikko, AMK Kemian laboratorio Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty

4 (4) VOC-analyysi materiaalinäytteestä VOC0102/17 Inspecta KiraLab, 23.1.2017 LIITE: Bulk-emissiotestaus mikrokammiomenetelmällä ja tulosten tulkinta 1. YLEISTÄ Bulk-emissiotestaus mallintaa materiaalien VOC-päästöjä niiden käyttöä, ylläpitoa ja elinkaarta vastaavassa tilanteessa. Testaus poikkeaa siten lähtökohtaisesti materiaalien päästöluokitukseen tähtäävästä testauksesta. Menetelmällä saadut tulokset eivät ole suoraan verrattavissa muilla bulk-emissiomenetelmillä ja/tai erilaisissa testausolosuhteissa saatuihin tuloksiin (Backlund P et al. 2010). Yksittäisten materiaalien, kuten lattiamattopinnoitteiden bulk-emissiopitoisuuksiin vaikuttavat materiaalityypin ja valmistelaadun ohella mm. materiaalin ikä, käytetyt kiinnitysaineet sekä pinnoitteeseen asennus- tai ylläpitovaiheessa kohdistuneet rasitteet. Bulk-emissiotestausta voidaan hyödyntää kartoitettaessa yksittäisiä sisäilman VOC-lähteitä tai materiaaleja tutkittavan tilan sisäilman riskitekijöinä. Tulokset täydentävät huoneilman hetkittäisten VOC-mittausten ja pintaemissio (FLEC) -testausten avulla saatavaa tietoa. Esimerkiksi lattiapinnoitteiden alapuolelta huoneilmaan kulkeutuvia päästöjä säätelevät useat tekijät, kuten pinnoitteen ja reuna-alueiden läpäisevyys/tiiveys sekä tilassa vallitsevat olosuhteet (ilmanvaihdon tehokkuus, suhteellinen kosteus, lämpötila). 2. TULOSTEN TULKINTA Tulkinta pohjautuu Työterveyslaitoksen vastaavalla menetelmällä keräämään vertailuaineistoon materiaalien emissiotestauksista, jotka on tehty lämpötilassa 25 ±2ºC ilman kosteutusta. Aineiston pohjalta muodostetut viitearvot edustavat materiaalikohtaisesti mitattujen emissiotasojen jakaumia, joissa 70-90 % tapauksista jää viitearvosta riippuen alle sen ilmaiseman tason (ks. taulukko 1). Yksittäinen näytetulos antaa tiedon vain kyseisen näytteenottokohdan suhteellisista päästöistä testausolosuhteissa. Tulokseen vaikuttaa testattavan materiaalin epätasaisuus, kuten liiman ja tasoitteen osuus lattiamattopalassa. Materiaalitestauksen tuloksista ei voida vetää suoraa johtopäätöstä tilojen sisäilmaongelmaan tai käyttäjien oireisiin. Taulukko 1. Bulk-emissioiden testausmenetelmän viitearvot eri materiaaleille (Työterveyslaitos 2015). Tarkasteltava osatulos PVC (pehmitin DEHP) Materiaalikohtaiset viitearvot: PVC (pehmitin DINCH, DINP tai DIDP) Linoleum Tasoitteet, betoni TVOC *) 200 µg/m 3 g 1) 500 µg/m 3 g #), 2) 650 µg/m 3 g 4) 50 µg/m 3 g 2) 2-etyyli-1-heksanoli **) 70 µg/m 3 g 1) 50 µg/m 3 g 1) - 40 µg/m 3 g 3) C 9-alkoholit *) - 320 µg/m 3 g #), 4) - - Propaanihappo **) - - 100 µg/m 3 g 2) - *) Tolueenin vasteella ilmoitettuna. **) Omalla vasteella ilmoitettuna. #) Viitearvo on suuntaa antava, koska TTL:n seurantanäytteiden mukaan emissiotasot nousevat ajan myötä. Viitearvot edustavat TTL:n asiakasnäytteiden 1) 70 %, 2) 80 %, 3) 85 % tai 4) 90 % persentiilejä. 3. KIRJALLISUUS Backlund P et al. (2010) Bulk-emissiotestausmenetelmien vertailua. Sisäilmastoseminaari 10. Sisäilmayhdistys ry, Aalto-yliopisto, TKK, LVI-tekniikka. SIY Raportti 28. s. 213-218. ISO 16000-6:2011 Determination of volatile organic compounds in indoor air and test chamber air by active sampling on Tenax TA sorbent, thermal desorption and gas chromatography using MS or MS-FID. Työterveyslaitos (2015) Bulk-emissioiden viitearvot eri materiaalityypeille. Päivitetty 9.2.2015. Haettu 10.2.2016: http://www.ttl.fi/fi/palvelut/turvallisempi-tyoymparisto/kemialliset-analyysit/sivut/default.aspx Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty

1 (4) Sisäilman VOC-analyysi VOC00103/17 Inspecta KiraLab, 23.1.2017 Hyrynsalmen kunta Niina Kinnunen Kohde: Hyrynsalmen yhtenäiskoulu, Kaarnatie 1, 89400 Hyrynsalmi. WO-00331994 Näytteenottaja: Heikki Harju, Inspecta Näytteenottopäivä: 10.1.2017 Vastaanottopäivämäärä: 13.1.2017 Analyysin päivämäärä: 17.1.2017 Analyysit Aktiivisesti yhdistelmäkeräinputkiin (kvartsivilla-tenax TA-Carbograph 5TD) kerätyt huoneilman näytteet tutkitaan käyttämällä termodesorptioon perustuvaa näytteensyöttöä, kromatografista erottelua ja massaselektiivistä ilmaisinta. Menetelmä pohjautuu standardiin ISO 16000-6:2011. Yhdisteet määritetään semikvantitatiivisesti tolueenivasteina ja tunnistetaan puhtaiden vertailuaineiden ja/tai NIST-massaspektrikirjaston avulla. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet määritetään kattaen 1-40 kpl yhdisteitä tai vähintään 2/3 TVOCalueen (n-heksaanista n-heksadekaaniin) kokonaispinta-alasta. TVOC-alueen ohella ilmoitetaan myös VVOC- tai SVOC-alueilla esiintyviä yhdisteitä, kuten etikkahappo ja TXIB. Tulokset (µg/m 3 ) perustuvat laboratoriolle ilmoitettuun ilmamäärään. Tulosten tarkastelu pohjautuu Asumisterveysasetuksessa 545/2015 annettuihin toimenpiderajoihin. Huoneilman näytteet Näyte Tila Ilmamäärä (l) Aika Mittausolosuhteet Tulosten tarkastelu 1. 1.32 (kemia) 9,00 11:29-12:15 22,7 C; 21,1 %rh Tulokset tavanomaisia 2. 1.31 9,12 12:45-13:31 22,7 C; 21,1 %rh toimenpiderajoihin nähden Tulos kertoo hetkellisestä sisäilman laadusta. Tavanomainen tulos ei poissulje mahdollista sisäilmaongelman aiheuttajaa eikä tilassa havaittava VOC-yhdisteen lähde välttämättä tarkoita sisäilmaongelmaa. Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty

2 (4) Sisäilman VOC-analyysi VOC00103/17 Inspecta KiraLab, 23.1.2017 Tulokset Pitoisuus / näyte 1. 2. Yhdiste ja -ryhmä µg/m 3 µg/m 3 ALIFAATTISET HIILIVEDYT Butaani* 1 1 2-Metyylibutaani* 0,4 1,4-Pentadieeni* 1 1 2,2,4,4,6,8,8-Heptametyylinonaani 0,5 AROMAATTISET HIILIVEDYT Bentseeni 0,9 0,8 Tolueeni 1 0,8 Etyylibentseeni 0,5 m/p-ksyleeni 2 0,5 o-ksyleeni 0,7 1,2,4-Trimetyylibentseeni 0,8 0,6 ALKOHOLIT Etanoli* 0,9 0,5 2-Etyyli-1-heksanoli 0,9 0,8 ALDEHYDIT Heksanaali 0,7 0,7 Bentsaldehydi 0,8 0,7 Oktanaali 0,8 0,7 Nonanaali 2 2 Dekanaali 1 1 KETONIT Asetoni* 5 5 2-Butanoni 0,4 HAPOT Etikkahappo* 0,4 0,4 ESTERIT JA LAKTONIT Propyleenikarbonaatti 1 3 TXIB** 0,5 0,4 TERPENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET a-pineeni 1 0,8 d-limoneeni 0,5 1 Eukalyptoli 0,6 3 Mentoli 1 2,0 PIIYHDISTEET Dekametyylisyklopentasiloksaani 6 4 TYPPIYHDISTEET Bentsotioatsoli 1 1 TVOC 40 40 *) Erittäin haihtuvat VVOC-yhdisteet, pitoisuus suuntaa-antava yhdisteen osittain läpäistessä keräimen. **) Puolihaihtuvat SVOC-yhdisteet. Puhtaita vertailuaineita käyttäen tunnistetut yhdisteet kursiivilla. ---------------------------------- Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty

3 (4) Sisäilman VOC-analyysi VOC00103/17 Inspecta KiraLab, 23.1.2017 Inspecta KiraLab Henri Hakala Laboratorioanalyytikko, AMK Kemian laboratorio Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty

4 (4) Sisäilman VOC-analyysi VOC00103/17 Inspecta KiraLab, 23.1.2017 LIITE: Sisäilman VOC-analyysit ja tulosten tarkastelu 1. YLEISTÄ Huoneilman näytteillä tutkitaan sisäilmassa näytteenottohetkellä esiintyvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) määrää ja laatua. Sisäilman VOC-pitoisuuteen vaikuttavat tilan käyttö ja sijainti, materiaaliratkaisut, huolto- ja ylläpitohistoria sekä ilmanvaihdolliset, huoneilman lämpötilaan ja suhteelliseen kosteuteen liittyvät olosuhteet. VOC-analyysi on yksittäinen osa kiinteistön kokonaistutkimusta ja johtopäätöksiin tarvittavaa aineistoa. Tavanomainen tulos ei poissulje jatkotutkimusten tarvetta, mikäli tilassa havaitaan poikkeavaa hajua tai käyttäjillä esiintyy sisäilmaongelmaan viittaavia oireita. Sisäilman laatua voivat heikentää monet tekijät, kuten ilmanvaihdon toiminnan puutteet, materiaaleista erittyvät muut yhdisteet, mikrobit ja niiden erittämät toksiinit. 2. TOIMENPIDERAJAT JA MITTAUSEPÄVARMUUS Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen 545/2015 perustuvat VOC-yhdisteiden toimenpiderajat asunnoille ja muille oleskelutiloille, eivät ole terveysperusteisia. Epätavanomaisen korkeat VOC-pitoisuudet voivat kuitenkin toisinaan heikentää sisäilman laatua. Toimenpiderajaa vastaavat tulokset viittaavat tilassa esiintyvään altisteeseen, minkä perusteella vastuullisen tahon tulee ryhtyä terveydensuojelulain 27 :n tai 51 :n mukaisiin toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Toimenpideraja katsotaan ylittyneeksi, kun tulos yhdistettynä mittausepävarmuuteen ylittää kyseiselle yhdisteelle asetetun raja-arvon. Toimistotyöpaikoilla sisäilman kemiallinen laatu on tehokkaan ilmanvaihdon vuoksi suhteellisen puhdasta ja ongelmakohteidenkin emissiotasot asetettuihin toimenpidearvoihin nähden huomattavasti alhaisempia (Valtanen A et al. 2016). Laboratorion menetelmällä mitatut pitoisuudet ovat suuntaa antavia johtuen niiden määrittämisestä tolueenivasteina. Menetelmän laajennettu mittausepävarmuus näytteenoton epävarmuus huomioituna on keskimäärin 19-32 % yhdisteestä riippuen, tolueenin määritysalueella 0,4 70 µg/m 3. Mittausepävarmuus raportoidaan yhdistekohtaisesti testausselosteen tulostaulukossa toimenpiderajan ylittävien tulosten osalta, ilmoittamalla yhdisteen keskimääräinen pitoisuus ± virherajat 95 % luottamusvälillä. Taulukko 1. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden toimenpiderajat huoneilmassa (STM:n asetus 545/2015). Tarkasteltava osatulos Toimenpideraja *) TVOC 400 µg/m 3 Yksittäinen yhdiste 50 µg/m 3 TXIB **) 10 µg/m 3 2-etyyli-1-heksanoli 10 µg/m 3 Naftaleeni 10 µg/m 3 (hajua ei saa esiintyä) Styreeni 40 µg/m 3 *) Tolueenivasteena määritettynä. **) 2,2,4-trimetyyli-1,3-pentaalidioli di-isobutyraatti 3. KIRJALLISUUS Suomen säädöskokoelma 545/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Valtanen A et al. (2016) Työpaikkojen sisäilman VOC-viitearvojen päivitys. Sisäilmastoseminaari 2016. Sisäilmayhdistys ry, Aaltoyliopisto, Energiatekniikan laitos. SIY Raportti 34. s. 359-363. Valvira Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osat I ja III, ohje 8/2016 Ympäristö ja Terveys (2009) Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty