Kuva 39. Näkyvyysalueanalyysi vaihtoehdon VE 2 napakorkeuden mukaan. Mukana Svalskullan olemassa olevat voimalat (mustat), sekä Bölen (violetti) ja Pjelaxin (keltainen) hankkeissa suunnitellut voimalat. Kuvasovitteet Hankkeesta on laadittu kuudesta eri kuvauspisteestä havainnekuvat hankkeen molemmista arvioitavista vaihtoehdoista. Lisäksi voimaloiden sijainnin havaitsemisen helpottamiseksi kuvista, on laadittu luonnoskuvat, joissa roottorin ympyrä, sekä voimalatorni on vahvistettu. Kuvasovitteiden kuvauspisteet ja -suunnat on esitetty ohessa (Kuva 40) ja raportin kuvasovitteet liitteenä suuremmassa koossa. 102
Kuva 40. Kuvasovitteiden kuvauspaikat. 103
Kuva 41. Kuvauspaikka 1, Kristiinankaupunki, silta. VE 1. Svalskullan voimaloiden lavat näkyvät osittain kohteeseen (vasemmalla), mutta Kristiinankaupunki pohjoisen voimalat jäävät katveeseen puuston taakse (oikealla). Uudet voimalat eivät muuta maisemaa. Etäisyys lähimpiin voimaloihin n. 8,9 km. Kuva 42. Kuvauspaikka 1, Kristiinankaupunki, silta, VE 2. Svalskullan olemassa olevien voimaloiden lavat näkyvät osin kaukomaisemassa. Suunnitellut Kristiinankaupunki pohjoisen voimalat jäävät puuston taakse katveeseen. Maisema ei muutu. Etäisyys lähimpiin voimaloihin noin 9,3 km. 104
Kuva 43. Kuvauspaikka 2, Lidan, VE 1. Suunnitellut voimalat näkyvät hyvin yhtenä laajana voimaloiden ryhmänä peltomaiseman taustalla. Voimalat muodostavat uuden kiintopisteen maisemakuvaan. Maiseman ilme muuttuu huomattavasti. Etäisyys lähimpiin voimaloihin n. 2,5 km. Kuva 44. Kuvauspaikka 2, Lidan, VE 2. Suunnitellut voimalat näkyvät selvästi peltomaiseman taustalla, mutta eivät ole hallitsevassa asemassa maisemakuvassa. Voimalat muodostuvat kuitenkin maiseman kiintopisteeksi. Etäisyys lähimpiin voimaloihin noin 4,2 km. 105
Kuva 45. Kuvauspaikka 3, Myrkky, itäpuoli, VE 1. Voimalat näkyvät laajalla sektorilla avarassa peltomaisemassa. Tornbergetin voimalat erottuvat omaksi ryhmäksi muihin voimaloihin nähden. Kauimmaiset voimalat sulautuvat osittain taustamaisemaan. Etäisyys lähimpiin voimaloihin n. 3,2 km. Kuva 46. Kuvauspaikka 3, Kuvauspaikka 3, Myrkky, itäpuoli, VE 2. Voimalat näkyvät laajalla sektorilla peltomaisemassa ja Tornbergetin voimalat erottuvat maisemassa erillisenä ryhmänä. Kauimmaiset voimalat sulautuvat osaksi taustamaisemaa. Vaihtoehdoilla ei ole suurta eroa tästä suunnasta tarkasteltuna. Etäisyys lähimpiin voimaloihin noin 3,3 km. 106
Kuva 47. Kuvauspaikka 4, Myrkky, länsipuoli, VE 1. Voimaloiden pyörivät roottorit, sekä tornin huiput ovat paikoin havaittavissa rakennusten ja metsän takaa. Muutokset maisemassa jäävät vähäisiksi. Etäisyys lähimpiin voimaloihin n. 2,3 km. Kuva 48. Kuvauspaikka 4, Myrkky, länsipuoli, VE 2. Voimalat jäävät suurelta osin kokonaan katveeseen puuston taakse. Muutokset maisemassa ovat hyvin vähäisiä. Etäisyys lähimpiin voimaihin n. 2,3 km. 107
Kuva 49. Kuvauspaikka 5, Tiukka, silta, VE 1. Voimalat ovat paikoin havaittavissa puuston takaa, mutta jäävät suurelta osin katveeseen. Svalskullan olemassa olevat voimalat ovat havaittavissa osin kuvan vasemmassa laidassa, jolloin voimaloita on havaittavissa laajalla näkymäsektorilla. Maiseman muutokset ovat kohtalaisia. Etäisyys lähimpiin uusiin voimaloihin n. 4,4 km. Kuva 50. Kuvauspaikka 5, Tiukka, silta, VE 2. Kristiinankaupungin Pohjoisen suunnitellut voimalat jäävät pääosin puuston taakse katveeseen. Svalskullan olemassa olevat voimalat ovat osin havaittavissa suoraan sillan linjassa edessä. Muutokset maisemassa jäävät vähäisiksi. Etäisyys lähimpiin voimaloihin noin 5,0 km. 108
Kuva 51. Kuvauspaikka 6, Tornberget, VE 1. Lähimmät tuulivoimalat sijoittuvat suhteellisen nuoreen metsään ja lähimpien voimaloiden tornit erottuvat hyvin selvästi alueen virkistysreiteille. Kauempana sijaitsevat voimalat jäävät osin kaukomaisemaan, mutta etenkin pyörivät lavat ja vilkkuvat lentoestevalot on hyvin havaittavissa lounaassa. Voimalat muuttavat myös alueen äänimaisemaa. Etäisyys lähimpiin voimaloihin noin 300 m. Kuva 52. Kuvauspaikka 6, Tornberget, VE 2. Vaikutukset ovat lähes vahvat kuin vaihtoehdossa VE 1. Lähimmät voimalat muovaavat voimakkaasti alueen visuaalista ja auditiivista maisemaa. Taustalle jäävät puiston muut voimalat on helposti havaittavissa hieman korkeammalta Tornbergetin alueelta. Etäisyys lähimpiin voimaloihin n. 300 m. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat kestoltaan lyhytaikaisia ja laajuudeltaan paikallisia. Vaikutukset kohdistuvat voimaloiden, voimajohtojen, maakaapeleiden ja huoltoteiden rakennusalueille ja niiden välittömään lähiympäristöön. Työkoneet ja korkeat nosturit voivat näkyä ympäröiville alueille puuston latvuston yläpuolella. Rakentamisen aikana tuulivoimapuiston maisema on muutostilassa, kun kasvillisuutta raivataan ja uutta infrastruktuuria rakennetaan. Tuulivoimapuistossa ja sen lähivaikutusalueella äänimaisema muuttuu merkittävästi rakentamisen aikana. Tuulivoimapuiston elinkaaren lopussa tuulivoimalat puretaan ja maisemakuva palautuu kaukomaiseman osalta entiselleen. Lähimaisemaan voi jäädä näkyviin voimaloiden perustuksia, mutta nekin pyritään sovittamaan maisemaan käytön jälkeen. Lähimaiseman avoimet alueet, joille kasvillisuus ei ole ehtinyt täysin palautua, muistuttavat pidempään tuulivoimaloista. Välittömän lähialueenkin maisema palautuu ajan kuluessa pääosin ennalleen. Huoltotiestö jää yleensä maastoon muistuttamaan tuulivoimapuistosta. 109
Tuulivoimapuiston vaikutukset välittömällä vaikutusalueella 0 200 m Tuulivoimaloiden pystytysalueilta, huoltoteiden linjauksilta ja johtoalueilta kaadetaan puusto ja rakennetaan tarvittava infrastruktuuri tilalle. Kristiinankaupunki Pohjoisen tuulivoimalat ja rakennettavat huoltotiet muuttavat rakennuspaikkojen maisemakuvan tekniseksi ja moderniksi tuulivoimatuotannon maisemaksi. Rakennusalueet ovat pääosin nykytilassa suljettua tai puoliavointa metsämaisemaa. Rakentamisen myötä tuulivoimaloiden välitön lähialue muuttuu maisematilaltaan avoimeksi tai puoliavoimeksi maisemaksi. Tuulivoimapuistoalueella on metsäautoteitä ja voimajohtoja, mutta uudet rakenteet muuttavat alueen yleisilmeen entistä rakennetummaksi ja teknisemmäksi. Maisemanmuutokset tuulivoimapuiston alueella ovat merkittäviä. Tuulivoimapuiston alueella muuttuu myös alueen äänimaisema tuulivoimaloiden käyntiäänestä sekä lapojen pyörimisliikkeen aiheuttamasta äänistä johtuen. Äänimaiseman muutokset eivät ulotu asutuille alueille, mutta tuulivoimapuiston alueella liikkuville äänimaiseman muutos on havaittavissa, joskin melumallinnusten mukaan äänenpainetasot jäävät kohtalaisiksi. Äänimaiseman muutokset ovat alueella paikoin merkittäviä, koska tuulivoimapuiston alueelle ei nykytilanteessa kantaudu juurikaan melua. Tarkasteltaessa tuulivoimaloiden aiheuttamia maisemallisia vaikutuksia etäämpänä rakennusalueilta muutokset heijastuvat laajempaan maisemakuvaan, jolloin vaikutuksen voimakkuuteen vaikuttaa suuresti tarkastelupiste ja etäisyys voimaloista. Maisemanmuutokset havaitaan maiseman luonteen muutoksina, eikä enää niinkään ympäristön mekaanisena muutoksena. Tuulivoimapuiston vaikutukset lähialueella (n. 0 5 km) Tuulivoimapuisto näkyy laajana kokonaisuutena maisemassa parhaiten lähivaikutusalueen avoimilla alueilla, joilta avautuvat suorat näkymät kohti voimaloita. Tällaisilla alueilla voimalat muuttavat maiseman luonnetta merkittävästi. Voimalat voidaan nähdä myös näyttävinä veistoksellisina elementteinä. Laskennallisesti suurin maisemakuvaa hallitseva vyöhyke muodostuu molemmissa vaihtoehdoissa noin 1,4 km etäisyydelle tuulivoimaloista (140 m x 10 = 1400 m). Huomattavimmat muutokset maisemassa kohdistuvat tuulivoimapuiston itäpuolelle Teuvanjoki ja Tiukanjokilaaksoon Myrkyn ja Tiukan väliselle alueelle. Etenkin vaihtoehdossa VE 1 avoimilla peltoalueilla voi olla havaittavissa lähes kaikkien voimaloiden lavankärjet. Tornin korkein piste ja lentoestevalot eivät tule näkymään aivan yhtä laajalle alueelle. Vaihtoehdossa VE 2 voimaloiden näkyvyys heikkenee huomattavasti etenkin Myrkyn alueella. Tiukan alueelle voimalat näkyvät edelleen melko laajasti, joskin alueelle näkyy jo ennestään Svalskullan voimalat. Vaikutuksen voimakkuuteen vaikuttaa etenkin Myrkyn alueella voimaloiden havaittavuus laajassa näkymäsektorissa. Tuulivoimapuisto ei muodosta yhtä yhtenäistä ryhmää Myrkyn suunnasta tarkasteltuna. Näkyvyysanalyysin mukaan voimalat jäävät kuitenkin pihapiirien osalta monin paikoin katveeseen talojen sijoittuessa lähemmäs metsärajaa. Myös pihapuusto estää usein tehokkaasti näkymät kohti voimaloita. Lähialueella voimalat ovat havaittavissa kaikilta laajemmilta peltoalueilta. Voimaloista on kuitenkin havaittavissa pääsääntöisesti tornin yläosa ja pyörivä roottori. Voimaloiden alaosat jäävät osin katveeseen puuston, maaston muotojen tai rakennusten taakse. Voimalat muuttavat kuitenkin näillä alueilla asuvien jokapäiväistä elinympäristöä, kun voimalat ovat havaittavissa hyvin peltoalueille sijoittuvilta pääkulkureiteiltä. Lähivaikutusalueella maisemakuvan muutokset ovat avoimilla peltoalueilla merkittäviä ja vaikutukset koetaan voimakkaimpina tuulivoimapuiston elinkaaren alussa, ennen kuin voimaloihin totutaan osana maisemaa. Tuulivoimapuiston vaikutukset välialueella (n. 5 10 km) Välialueelta tarkasteltuna tuulivoimalat erottuvat selvästi maisemassa, mikäli näkemäesteitä ei ole voimaloiden ja katselupisteen välillä. Tuulivoimaloiden koko ja etäisyys on kuitenkin jo vaikeampi hahmottaa tältä etäisyydeltä. 110
Kristiinankaupunki Pohjoisen tuulivoimapuiston välialueen laajimmat avoimet alueet, joilta voimalat ovat selkeimmin havaittavissa sijoittuvat pääosin Kristiinankaupungin ja Kaskisten edustan rannikolle ja merialueelle. Etenkin rannikon lahtien länsirannoilta voi havaita osia voimaloiden lavoista ja tornin yläosia. Voimalat näkyvät myös Pjelaxin alueella, Lappfjärdin pohjoisosan avoimilla peltoaukeilla sekä Salonpään ja Perälän välisillä peltoaukeilla. Välialueelle sijoittuu huomattavia asutuskeskittymiä, joista merkittävin Kristiinankaupungin keskustan alue. Voimalat eivät kuitenkaan näkyvyysanalyysin ja havainnekuvien mukaan ole havaittavissa alueelle peitteisistä lähialueista johtuen. Pjelaxissa hankealueen luoteispuolella, Lappfjärdin alueella hankealueen eteläpuolella ja Perälän alueella hankealueen koillispuolella voimalat näkyvät paikoin myös pihapiireihin. Muilla alueilla näkyvyysanalyysin mukaan voimalat jäävät katveeseen näkemäesteiden taakse. Tuulivoimapuiston vaikutukset kaukoalueella (n. 10 20 km) Kaukoalueelle tuulivoimalat näkyvät hyvissä sääolosuhteissa, mikäli näkemäesteitä ei ole. Potentiaaliset näkymäalueet ja sektorit jäävät kuitenkin vähäisiksi ja kapeiksi, johtuen alueen maisemakuvasta ja yleisluonteesta. Vaihtelevat metsäiset selänteet ja avoimet laaksoalueet vuorottelevat ja luovat näin selkeitä näkemäesteitä kohti voimaloita. Näkyessään voimalat ovat jo osa kaukomaisemaa ja niiden maisemaa hallitseva vaikutus on hyvin pieni, muiden maisemaelementtien korostuessa. Kristiinankaupunki Pohjoisen tuulivoimapuiston kaukoalueella vaihtelevat peitteiset selännealueet ja avoimet jokilaaksot laajoine peltoaukeineen ja asutuskeskittymineen. Laajimmat asutuskeskittymät ovat Närpiö, Kaskinen, Teuva, Karijoki ja Dagsmark. Voimaloiden näkyminen näille alueille on kuitenkin jo hyvin marginaalista ja on vahvasti sidoksissa vallitseviin sää- ja valo-olosuhteisiin. Voimaloiden havaittavuus on ajoittaista ja hyvin paikallista. Vaikutukset jäävät tällä alueella vähäisiksi. Vaikutukset teoreettisella maksiminäkyvyysalueelta (n. 20 35 km) Teoreettisella maksiminäkyvyysalueella tuulivoimalat voivat erottua maisemassa sopivista tarkastelupisteistä hyvissä sää- ja valo-olosuhteissa. Voimalat voidaan parhaiten erottaa kaukana horisontissa korkeammalla sijaitsevista maaston kohdista tai korkeista rakennuksista. Pitkästä etäisyydestä johtuen maisemakuvan muutokset jäävät teoreettisella maksiminäkyvyysvyöhykkeellä erittäin vähäiseksi, jopa merkityksettömiksi. Lentoestevalojen vaikutukset Tuulivoimaloihin tulee asentaa lentoestevalot lentoturvallisuuden takaamiseksi. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan jokaiseen tuulivoimalaan tulee asentaa lentoestevalo voimalan konehuoneen päälle (Ilmailulaki 1194/09 165). Osaan tuulivoimapuiston ulkokehällä sijaitsevista voimaloista asennetaan kirkkaat vilkkuvat valkoiset valot ja muihin jatkuvasti palavat punaiset valot. Lisäksi voimaloiden torneihin asennetaan matalatehoiset punaiset valot n. 52 m:n välein. Lentoestevalot muuttavat hankealueen ja sen lähiympäristön luonnetta etenkin pimeällä ja kirkkaalla säällä, kun valkoisten lentoestevalojen samanaikaiset rytmikkäät välähdykset ovat hyvin havaittavissa. Sumuisella säällä tai kirkkaassa päivänvalossa lentoestevalojen välähdykset jäävät huomaamattomimmiksi. Pilvien ollessa hyvin matalalla lentoestevalojen välähdykset ovat havaittavissa laajemmalla alueella pilvien heijastavuudesta johtuen. Punaiset jatkuvasti palavat lentoestevalot, eivät muodostu maisemassa yhtä hallitseviksi elementeiksi. Lentoestevalojen havaittavuus myötäilee luonnollisesti koko tuulivoimapuiston näkyvyysaluetta, josta laadittu näkyvyysalueanalyysi antaa yleiskuvan. Lentoestevalojen näkyvyysalue on lievästi suppeampi, kuin voimaloiden, koska valot sijoitetaan konehuoneen päälle. Tuulivoimapuiston näkyvyysalue on kuitenkin laskettu voimaloiden napakorkeuden mukaan, koska kauempana lavat eivät käytännössä näy etäisyyden takia. Arvioinnin tukena on myös ollut näkyvyysaluekarttoja voimaloiden kokonaiskorkeuden mukaan laskettuna. 111
Tuulivoimapuiston lentoestevalot muodostavat paikoin täysin uuden valonlähteen lähiympäristön maisemaan ja siten ne muuttavat vuorokauden ajasta ja sääolosuhteista riippuen alueen maisemakuvaa merkittävästi. Vaikutukset korostuvat pimeinä ja pilvisinä aikoina. Korkealla puuston latvuston yläpuolella välähtävät valot muodostuvat kiintopisteiksi, joihin väistämättä kiinnittää huomiota. Merkittävimmät muutokset maisemakuvaan muodostuvat niillä alueilla, joilla ei muutoin ole paljon valonlähteitä. Alueilla, jonne näkyy jo olemassa olevien tuulivoimaloiden lentoestevalot, muutokset maisemassa eivät ole niin merkittäviä. Lentoestevalojen vaikutukset jäävät lievemmiksi vaihtoehdossa VE 2, koska voimaloita, ja siten lentoestevaloja, on vähemmän. Lentoestevalojen vaikutus maisemakuvaan on erittäin merkittävä hankkeen lähivaikutusalueella. Vaikutuksen merkittävyys lievenee etäisyyden kasvaessa tuulivoimapuistoon, jolloin sää- ja valo-olosuhteiden vaikutus lentoestevalojen havaittavuuteen kasvaa. Vaikutukset arvokkaisiin maisema-alueisiin ja kulttuuriympäristöihin Tuulivoimapuiston lähialueelle (0 5 km) sijoittuu yksi valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) ja viisi maakunnallisesti arvokasta maiseman tai kulttuuriympäristön aluekokonaisuutta. Butsbackenin kyläasutus (RKY 2009) sijaitsee noin viiden kilometrin etäisyydellä lähimmistä suunnitelluista voimaloista. Kohteen arvo perustuu hyvin säilyneeseen raittimaiseen kyläasutukseen ja vanhaan rakennuskantaan. Kyläasutus sijoittuu Tiukan-joen ja Långmyranin metsäalueen väliin. Voimalat sijoittuvat Butsbackenin koillispuolelle. Näkyvyysanalyysin perusteella voimalat eivät kuitenkaan juurikaan näy Butsbackenin tärkeimmälle kyläraitille. Aivan alueen itäreunamille muutamat voimalat voivat osin näkyä puuston latvuston yläpuolella, osin jo maiseman taustalla, joen pohjoispuolella olevista avoimista peltoalueista johtuen. Voimaloiden mahdollinen näkyminen eivät kuitenkaan vaikuta varsinaisesti kylän raittimaiseen kyläasutukseen ja sen luonteeseen. Merkitykset kohteelle arvioidaan vähäisiksi. Tiukan jokilaakso sijaitsee hankealueen koillispuolella. Jokilaakson maakuntakaavassa osoitettu rajaus ulottuu lähes kiinni hankealueen rajaukseen. Maiseman ja kulttuuriympäristön vaalimisen osalta tärkeä alue jatkuu Etelä-Pohjanmaan puolella Teuvanjokilaakson kulttuurimaisemana Myrkyssä. Alue on siten laaja kokonaisuus, jolle Kristiinankaupunki pohjoisen tuulivoimalat tulevat näkymään selvimmin ja muuttavat maisemakuvaa avoimilla alueilla merkittävästi. Hankkeen vaikutukset näille maakunnallisesti tärkeille maisema-alueille ovat merkittäviä. Teuvanjokilaakson kulttuurimaisema jatkuu laajempana alueella hankealueen koillispuolella noin 3,5 km etäisyydellä aina yli 10 km etäisyydelle saakka. Voimalat voivat paikoin näkyä alueen avoimille pelloille muuttaen paikallisesti hieman maisemakuvaa. Vaikutukset alueen kokonaisuuteen jäävät kuitenkin kohtalaisiksi. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa on osoitettu Perkkiönmäen esihistoriallinen alue arvokkaana noin 5 km:n etäisyydellä hankealueesta. Alue on pinta-alaltaan pieni ja sen avoimet alueet jäävät niin kapeiksi, ettei voimaloiden oleteta näkyvän alueella. Hankkeen vaikutukset kohteeseen jäävät lähes merkityksettömiksi. Jåfsbacken sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä hankealueen lounaispuolella. Se on maakunnallisesti merkittävä suppeahko maisema-alue, joilla on myös kulttuurihistoriallista arvoa. Alueen lähiympäristö on suhteellisen suljettua maisemaa kasvillisuudesta ja rakennuksista johtuen. Näkyvyysalueanalyysin mukaan muutamat voimalat ovat kuitenkin havaittavissa myös Jåfsbackenin alueella. Vaikutukset ovat alueen maisemakuvaan kohtalaisia tai merkittäviä tarkastelupaikasta riippuen. Hankkeen välialueella (5 10 km) sijaitsee kaksi RKY 2009 kohdetta sekä seitsemän maakunnallisesti merkittävää maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeää aluekokonaisuutta. Välialueella voimalat eivät ole 112
enää hallitsevia maisemassa ja etäisyyden kasvaessa voimalat alkavat vähitellen sulautua osaksi taustamaisemaa. Carlsron huvila (RKY 2009) sijaitsee noin 5,5 kilometrin etäisyydellä lähimmistä suunnitelluista tuulivoimaloista. Huvilan pihapiiriä reunustaa korkea puusto, joka katkaisee näkymät kohti tuulivoimaloita. Hanke ei aiheuta muutoksia kohteen luonteeseen, eikä suojeluperusteina oleviin arvoihin. Vaikutuksia ei synny. Isojoen kulttuurimaisema Lapväärtissä on laaja maisema-alue, joka on rajattu neljäksi erilliseksi alueeksi. Alueet sijoittuvat Kristiinankaupunki pohjoisen tuulivoimapuiston eteläpuolelle lähimmillään noin kuuden kilometrin etäisyydelle. Osa tuulivoimaloista voidaan paikoin havaita kulttuurimaisemaan kuuluvilta alueilta. Voimalat voivat muuttaa jossain määrin maisemakuvaa pistemäisissä kohteissa ja kapeilla sektoreilla. Isojoen kulttuurimaiseman laajaan kokonaisuuteen vaikutukset jäävät paikallisiksi ja enintään kohtalaisiksi niillä alueilla, joissa voimalat voidaan havaita. Tiilitehtaanmäen ympäristö sijaitsee noin 7 kilometrin etäisyydellä hankealueen lounaispuolella. Alue jää näkyvyysalueanalyysin mukaan tuulivoimaloiden näkyvyyden katvealueelle, eivät voimalat siten muuta alueen maisemakuvaa. Hankkeen vaikutukset alueen maisemakuvaan jäävät merkityksettömiksi. Kristiinankaupungin ruutukaava-alue (RKY 2009) sijaitsee noin 8,5 km etäisyydellä hankealueesta. Näkyvyysalueanalyysin ja havainnekuvien mukaan tuulivoimalat eivät ole havaittavissa tältä alueelta. Kaupunginlahden ranta-alueilta voimalat voivat olla havaittavissa taustamaisemassa puuston latvuston takana. Korkeampien talojen ikkunoista tuulivoimalat voivat olla paremmin nähtävissä. Kohteen arvo perustuu etenkin hyvin säilyneeseen ruutukaupungin kaavaan ja vanhaan rakennuskantaan. Mittakaavallisesti tuulivoimalat eivät sovi pienpiirteiseen ja matalana säilyneeseen kaupunki-kuvaan. Voimalat jäävät kuitenkin alueen taustamaisemaan tai eivät ole lainkaan havaittavissa ruutukaava-alueelta. Kokonaisvaikutuksen arvioidaankin jäävän vähäisiksi, koska voimalat eivät merkittävästi muuta alueen luonnetta, eikä vaurioita suojeluperusteena olevia arvoja. Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitetut kohteet Skatan, Leppäsalmi ja Antila ovat pinta-alaltaan pieniä ja sijoittuvat noin 8,5 10 km etäisyydelle hankealueen länsipuolelle. Alueiden maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo perustuu säilyneeseen rakennuskantaan sekä rakennusten ja toimintojen muodostamaan miljööseen. Rakennusten ja kasvillisuuden aiheuttamasta peitteisyydestä johtuen suunnitellut tuulivoimalat eivät näy kohdealueille, jolloin vaikutuksia ei muodostu. Kulttuurimaisema Isojoen Iivarinkylästä Karijoen Ylikylään on laajahko hankealueen kaakkoispuolelle, lähimmillään noin 10 km:n etäisyydelle sijoittuva maakunnallisesti merkittävä maisema-alue. Maiseman arvo perustuu laajoihin viljelysalueisiin. Osa voimaloista tai niiden osia voi olla havaittavissa alueella puuston latvuston yläpuolella. Muutokset maisemassa ovat hyvin paikallisia ja vähäisiä. Hankkeen kokonaisvaikutukset alueelle jäävät vähäisiksi. Lapväärtin kirkkoympäristö sijaitsee noin 10 km:n etäisyydellä lähimmistä suunnitelluista voimaloista. Voimalat tuskin erottuvat selvästi kirkkoympäristöön, eivätkä siten heikennä kirkkoympäristön arvoa. Kirkko ei jää myöskään alisteiseksi voimaloiden kokoon nähden, koska etäisyys on jo sen verran suuri. Vaikutukset kohteeseen jäävät hyvin vähäisiksi. 113
Hankkeen kaukoalueella (10 20 km) etäisyydellä sijaitsee seitsemän RKY 2009 kohdetta, yksi valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä kaksi maakunnallisesti maiseman tai kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeää aluekokonaisuutta. Näihin kohteisiin nähden suunnitellut tuulivoimapuiston voimalat sijaitsevat kaukana, vaikka voivat paikoin olla havaittavissa kohdealueilta hyvissä sääolosuhteissa. Osa kohteista on myös laajoja aluekokonaisuuksia, joilta tuulivoimalat voivat olla havaittavissa vain pieniltä osa-alueilta. Näkyessään kohteisiin, voimalat muuttavat vähäisissä määrin kohteiden taustamaisemaa. Jokilaaksoissa, joissa kohteiden arvo perustuu pitkälti laajoihin ja avoimiin viljelysaloihin, taustamaisessa näkyvät voimalat muuttavat viljelysmaiseman osittain tuulivoimatuotannon maisemaksi. Vaikutukset kohdistuvat kohteiden taustamaisemiin ja ovat suurelta osin hyvin paikallisesti havaittavissa sää- ja valo-olosuhteista riippuen. Vaikutukset ovat enintään kohtalaisia, mutta suurelta osin vähäisiä tai vaikutuksia ei synny lainkaan. Hankealueella ei sijaitse perinnemaisemakohteita ja lähin inventoitu perinnemaisema, Tiilitehtaanmäen laidunniitty, sijaitsee noin seitsemän kilometrin etäisyydellä lähimmistä suunnitelluista voimaloista. Perinnemaiseman arvot perustuvat pääosin alueen lajistoon ja kasvillisuuteen, mutta myös avoimella laitumella on maisemallista arvoa. Tuulivoimalat eivät näy Tiilitehtaanmäelle. Hanke ei heikennä perinnebiotoopin suojeluperusteena olevia kasvillisuuteen ja lajistoon liittyviä arvoja. Vaikutukset muinaisjäännöksiin Hankealueelle sijoittuu kuusi ennestään tunnettua muinaisjäännöstä ja viisi uutta muinaisjäännöshavaintoa. Lisäksi hankealueen läheisyyteen, osin sähkönsiirtoreittien varrelle, sijoittuu useita muinaisjäännöksiä. Tuulivoimapuiston layout-suunnitelman mukaan tuulivoimalat sijaitsevat molemmissa vaihtoehdoissa etäällä tunnetuista ja löydetyistä muinaisjäännöksistä. Brändåsenin alueella muutama voimala sijaitsee suhteellisen lähellä muinaisjäännöksiä, mutta etäisyyttä alustavan sijoituspisteen ja muinaisjäännöksen välillä on yli 50 metriä. Etenkin tällä alueella tuulivoimaloiden pystytysalueet ja huoltotiestö on suunniteltava siten, etteivät ne vahingoita muinaisjäännöksiä. Lähtökohtaisesti koko tuulivoimapuiston infrastruktuuri suunnitellaan siten, ettei muinaisjäännöksiin tarvitse kajota. Tuulivoimaloiden läheisyys voi kuitenkin vaikuttaa negatiivisesti muinaisjäännösalueiden elämykselliseen arvoon. Vaikka muinaisjäännöksiin ei kohdistu fyysistä kajoamista, muinaisjäännösalueiden elämyksellinen arvo heikkenee etenkin Brändåsenin alueella sekä jossain määrin Kilbergetin alueella. Hankkeen vaikutukset muinaisjäännöksiin arvioidaan kohtalaiseksi. Sähkönsiirron vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöihin Tuulivoimapuiston sähkönsiirron osalta on tarkasteltu kahta vaihtoehtoa. Pohjoisempi ilmajohdolla toteutettava vaihtoehto 1 sijoittuu Närpiön kunnanrajalle. Linjaus noudattelee olemassa olevaa ojituslinjaa Vanhalle Närpiöntielle asti ja sijoittuu tämän jälkeen noin kilometrin matkalla suljettuun metsämaisemaan, ennen liittymistään olemassa olevalle 400 kv:n johtoalueelle. 110 kv ilmajohto vaatii maastoon noin 25 metriä leveän puuttoman alueen. Uusi avoin johtoalue pirstaloi jonkin verran lisää metsäalueita ja muodostaa selkeän avoimen näkymälinjan voimajohdon suuntaisesti. Olemassa olevan johtoalueen rinnalla voimajohto leventää jonkin verran olemassa olevaa johtoaluetta, voimistaen olemassa olevan alueen maisemallista häiriötä. Voimajohdon vaikutusalue jää kuitenkin suhteellisen suppeaksi, koska ilmajohto sijoittuu suhteellisen suljettuun ja alueelle jolle kohdistuu vähän jokapäiväistä virkistyskäyttöä. Sähkönsiirron vaihtoehdon 1 vaikutukset voidaan nähdä kohtalaisia ja pääosin paikallisina. Huomattavimmat vaikutukset kohdistuvat metsäalueelle, jossa ei ole nykytilanteessa ojituksia tai johtoalutta. Avoimilla alueilla muutokset maisemakuvassa kohdistuvat pääosin olemassa oleville johtoalueille, jolloin muutoksen merkittävyys on vähäisempi. Sähkönsiirron eteläisempi vaihtoehtoinen linjaus, vaihtoehto 2, toteutettaisiin maakaapelilla. Hankealueelta lähtevä maakaapeli sijoitettaisiin vanhan rautatien kohdalle osin Brandmyrin metsäalueille ja pääosin avoimille peltoalueille. Erlandsbackenilta Kristiinankaupungin sähköasemalle saakka maakaapeli sijoittuisi olemassa olevien teiden varsille, tiealueen reunaan. Maakaapelina toteutettavan sähkönsiirron merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat rakentamisvaiheeseen. Rakentamisen jälkeen maakaapeli jää maastossa huomaa- 114
mattomaksi. Metsäalueillakaan ei maisemaan synny aukkohakkuuta, kun kaapeli sijoitetaan olemassa olevalle avoimelle linjalle. Sähkönsiirron vaihtoehdon 2 vaikutukset maisemaan jäävät vähäisiksi ja kohdistuvat pääosin hankkeen rakentamisvaiheeseen. Suunnitelluilla sähkönsiirron vaihtoehdoilla ei ole vaikutuksia arvokkaisiin maisemakokonaisuuksiin, kulttuuriympäristöihin tai muinaisjäännöksiin, koska suunniteltu linjaus ei sijoitu arvokohteiden alueille, eivätkä muutokset maisemassa ole merkittäviä voimajohdon osalta avoimilla arvokkailla peltoalueilla. Sähkönsiirron vaihtoehdossa 2 maakaapelilinjaus sijoittuu lähelle Butsbackenin kyläasutusta sekä Josfbackenin maakunnallisesti arvokasta aluetta. Maakaapeli ei kuitenkaan vaikuta kohteiden arvoon. 12.1.5 Yhteenveto hankkeen vaikutuksista maisemaan ja kulttuuriympäristöihin Arvioitaessa Kristiinankaupunki Pohjoisen tuulivoimapuistohankkeen maisemaan ja kulttuuriympäristöihin kohdistuvia kokonaisvaikutuksia, korostuvat tuulivoimaloiden aiheuttamat maisemakuvan muutokset. Sähkönsiirron aiheuttamat maisemalliset vaikutukset jäävät tässä hankkeessa huomattavasti vähäisemmiksi. Hankkeen maisemalliset vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle hankealueen ympäristössä voimaloiden suuresta koosta johtuen. Vaikutukset korostuvat laajoilla ja avoimilla pelto- ja vesialueilla, joilta avautuu suorat näkymät kohti voimaloita. Vaikutukset ovat huomattavimmat 0 5 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista, jolloin tuulivoimalat nousevat hallitseviksi elementeiksi avoimessa maisemassa. Peitteisillä alueilla vaikutukset jäävät vähäiseksi voimakkaan katvevaikutuksen johdosta. Tuulivoimapuisto muuttaa maisemakuvaa merkittävästi Tiukanjokilaaksossa ja Teuvanjokilaaksossa Myrkyn alueella. Muutokset vaikuttavat ihmisten jokapäiväiseen elinympäristöön, mutta muuttavat myös alueiden maakunnallisesti merkittävää maisemallista arvoa. Lähivaikutusalueellakin tuulivoimaloiden havaittavuus on kuitenkin riippuvainen tarkastelusuunnasta, vuorokauden- ja vuodenajasta sekä sää- ja valo-olosuhteista. Huomattava on myös, että vaikutusten kokeminen on aina subjektiivista. Paikalliset lähialueen asukkaat kokevat muutokset elinympäristönsä maisemakuvassa yleensä huomattavasti voimakkaammin kuin alueella satunnaisesti liikkuva henkilö. Hankkeen maisemalliset vaikutukset lieventyvät voimakkaasti etäisyyden kasvaessa yli viiteen kilometriin hankealueesta. Välialueella 5 10 km:n etäisyydellä maisemakuvan muutokset on havaittavissa lähinnä muutamilta avoimilta peltoalueilta Pjelaxin alueella, Salonpää-Perälän alueella ja Lappfjärdissä sekä rannikon merialueilta. Tuulivoimaloiden aiheuttamat maisemakuvalliset muutokset elinympäristössä korostuvat hankkeen elinkaaren alkuvaiheessa, kun tuulivoimalat muodostavat uuden kiintopisteen maisemaan. Ajan kuluessa, vaikutukset lieventyvät, kun voimalat opitaan näkemään osana maisemaa. Hankealueen läheisyydessä on jo toiminnassa olevia tuulivoimaloita ja hankealueen ympäristöön on suunnitteilla useita tuulivoimahankkeita. Jos useat hankkeet toteutuvat, on koettu maisemanmuutos vielä voimakkaampi. Etenkin hankeen lähivaikutusalueella korostuvat myös tuulivoimaloiden lentoestevalojen vaikutukset. Lentoestevalot muuttavat lähialueen maisemakuvaa erittäin merkittävästi kirkkaina ja pimeinä vuorokaudenaikoina, jolloin lentoestevalot ovat parhaiten havaittavissa. Lentoestevalojen vaikutukset maisemakuvaan ovat erittäin merkittäviä hankeen lähivaikutusalueella. Tuulivoimaloiden tuoma muutos maisemakuvaan voidaan kokea myös positiivisesti. Voimalat voidaan nähdä veistoksellisena maamerkkinä, josta alue tunnistetaan. Voimalat muodostavat maisemakuvaan myös uuden historiallisen kerroksen. Tuulivoimaloiden näkyvyys kertoo myös alueen puhtaasta, uudistuvasta energian tuotannosta. Tuulivoimapuiston elinkaaren lopussa tuulivoimat puretaan ja maisemaan muodostunut maamerkki katoaa. Maiseman muutos on jälleen merkittävä, mutta sen vaikutus on positiivinen tai negatiivinen riippuen tarkastelijan omasta suhtautumisesta tuulivoimaan. Vaikutusta on myös haasteellista arvioida tässä vaiheessa. 115
Tarkastelluista tuulivoimapuiston vaihtoehdoista VE 2 muuttaa alueen maisemakuvaa maltillisemmin. Voimalat sijoittuvat suppeammalle alueelle ja muodostavat selkeämmän yhtenäisen voimalaryhmän, joskin Tornbergetin alueen voimalat erottuvat tässäkin vaihtoehdossa hieman erillisinä. Voimalat sijoittuvat kauemmas avoimilta peltoalueilta, jolloin niiden hallitsevuus maisemassa lieventyy. Sähkönsiirron vaihtoehto 2 on puolestaan maisemakuvan muutoksen kannalta parempi. Muutokset maisemassa jäävät hyvin vähäiseksi ja maisemallinen vaikutus kohdistuu lähinnä vain rakentamisaikaan. Maakaapelin linjauksessa pystytään hyödyntämään maisemakuvassa jo nykytilanteessa olevia linjoja, jolloin muutokset jäävät entistä vähäisemmiksi. 12.1.6 Haitallisten vaikutusten estäminen ja lieventäminen Tuulivoimaloiden aiheuttamat vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöihin muodostuvat ensisijaisesti maisemakuvan visuaalisista muutoksista. Tuulivoimaloiden suuresta koosta johtuen näitä visuaalisia vaikutuksia on mahdotonta estää. Voimaloiden aiheuttamia vaikutuksia voidaan kuitenkin lieventää suunnittelemalla tuulivoimaloiden sijoittuminen maisemakuvaan ja maiseman sietokykyyn sopivaksi. Tuulivoimalat muodostavat maisemaan aina kiintopisteen suuren kokonsa vuoksi. Voimaloiden onnistuneella ryhmittelyllä voimalaryhmistä muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia, jotka muodostuvat alueen maamerkeiksi. Arvokkaiden maisema-alueiden ja kulttuuriympäristöjen läheisyydessä tulisi voimaloiden sijoittelussa huomioida, ettei niitä sijoiteta liian lähelle arvokohteita. Tarkkaa etäisyyttä on vaikea määritellä ja se täytyy arvioida aina tapauskohtaisesti. Voimalat eivät saisi kuitenkaan olla arvokohteiden maisemakuvassa hallitsevia ja alistaa maiseman arvoa. Myös maiseman kokemuksellista arvoa ei tulisi unohtaa. Kristiinankaupunki Pohjoisen tuulivoimahankkeen merkittävimmät muutokset kohdistuvat Tiukajokilaaksoon ja Teuvanjokilaaksoon Myrkyssä. Maisemavaikutuksia voitaisiin näillä alueilla lieventää toteuttamalla hankkeen vaihtoehto VE2, jolloin voimalat sijoittuvat kauemmas avoimilta alueilta. Lisäksi Torbergetin alueen voimalat poistamalla, tuulipuisto muodostaisi yhden selkeän voimalaryhmän. Lentoestevalojen aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää vähentämällä tuulivoimaloiden määrää sekä lieventämällä edelleen lentoestevaloista annettuja määräyksiä. TraFi on antanut uudet ohjeet tuulivoimaloiden päivämerkinnöistä, lentoestevaloista sekä valojen ryhmityksestä 12.11.2013. Annetun ohjeen myötä lentoestevalojen vaikutuksia on saatu jo lievennettyä, kun kaikkiin voimaloihin ei vaadita kirkkaita valkoisia valoja. Punainen jatkuvasti palava valo on maisemassa huomaamattomampi ja rauhallisempi, kuin vilkkuva valkoinen valo. Lopullisen päätöksen kohteessa käytettävistä lentoestevaloista antaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Sähkönsiirron osalta hankkeen maisemalliset vaikutukset jäävät molemmissa sähkönsiirron vaihtoehdoissa suhteellisen vähäisiksi. Maakaapelina toteutettava sähkönsiirto (vaihtoehto 2) aiheuttaa vähiten muutoksia maisemaan. Vaihtoehto 1 on alustavassa suunnittelussa sijoitettu maastoon jo hyvin olemassa olevia avoimia linjoja ja johtoalueita hyödyntäen. Lieventämistoimenpiteet on huomioitu kiitettävästi jo hankkeen alustavassa suunnittelussa. Muinaisjäännöksiin kohdistuvat haitalliset vaikutukset on vältettävissä hyvän suunnittelun avulla, kun tuulivoimaloiden pysytys- ja kasausalueet sekä huoltoteiden ja voimajohtojen reitit suunnitellaan riittävän etäälle muinaisjäännösalueista. Lähtökohtaisesti tuulivoimaloita tai uusia teitä ei tule sijoittaa alle 50 metrin etäisyydelle muinaisjäännöksistä. 12.1.7 Arvioinnin epävarmuustekijät Maisemavaikutusten arviointi perustuu alueen laaja-alaisen maisemakuvan muutoksen arviointiin, eikä hankkeen vaikutuksia yksittäisiin kohteisiin voida käytettävien menetelmien avulla arvioida. Maisemavaikutusten arvioinnissa ei pystytä tarkasti huomioimaan rakennusten tai pihapuuston aiheuttamia vaikutuksia tuulivoimaloiden näkyvyyteen. Näkyvyysalueanalyysi antaa vain yleiskuvan niistä alueista, jonne voimalat ovat parhaiten näkyvissä. Näkyvyysanalyysi on laadittu tässä hankkeessa noin 15 km:n etäisyydelle voima- 116
loista. Voimaloiden näkyvyys on tämän etäisyyden jälkeen maanpinnantasolta tarkasteltuna jo hyvin marginaalista. Etäämpänä sijaitsevien avoimien alueiden ja arvokohteiden osalta näkyvyyttä on arvioitu karttatarkastelujen, sekä aiempien lähialueiden hankkeiden näkyvyysanalyysien pohjalta. Kuvasovitteiden avulla on pyritty havainnollistamaan esimerkinomaisesti sitä, miltä alueen maisemakuva tulee hankkeen toteutuessa näyttämään. Kuvasovitteet eivät kuitenkaan vastaa ihmissilmin havaittavaa näkymää ja tarkkuutta. Valokuvissa taustamaisema hälvenee tavallisesti normaalia katsetta sumeammaksi. Kuvasovitteet esittävät myös vain tietyn hetken mallinnetun tilanteen. Sama maisema on hyvin erinäköinen eri vuoden- ja vuorokauden aikoina, kuten myös erilaisissa sääolosuhteissa. 12.1.8 Yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa Hankealueen ympäristöön on suunnitteilla useita tuulivoimahankkeita. Lähimmät yhteisvaikutuksia muodostavat tuulivoimapuistot ovat suunnitteilla Kristiinakaupunki Pohjoinen hankkeen pohjois- ja koillispuolelle samalle metsäiselle selännealueelle (Böle, Pjelax). Näiden lähihankkeiden toteutuessa muodostavat nämä kolme hanketta käytännössä yhden laajan tuulivoimapuiston. Läheiset olemassa olevat viisi Svalskullan tuulivoimalaa lisäävät yhteisvaikutuksia. Merkittävimmät yhteisvaikutukset muodostuvat vilkkuvista ja jatkuvasti palavista lentoestevaloista, jotka muodostavat yhdessä laajan puna-valkoisen valopistemeren maisemaan. Lentoestevalojen vaikutukset ovat merkittävimmät pimeällä, kun valot korostuvat maisemassa. Lisäksi Kristiinankaupunkiin ja lähikuntiin on suunnitteilla useita muita maa- ja merituulivoimahankkeita, jolloin Kristiinankaupunki Pohjoinen tuulivoimahankkeen vaikutusalueelle (n. 30 km säteellä) sijoittuisi suunnitelmien mukaan jopa satoja tuulivoimaloita kaikkien hankkeiden toteutuessa. Tuulivoimalat sijoittuvat Pohjanmaan maisemakunnan alueelle, jonka ominaispiirteitä ovat suurehkot joet, selvärajaiset jokilaaksot, jokilaaksojen väliset lähes asumattomat selännealueet sekä suhteellisen tasainen maasto, jonka korkeusvaihtelut ovat yleensä vähäisiä. Pohjanmaan maisemille on yleensä leimallista peltojen laajuus ja suuri määrä. (Ympäristöministeriö (1993a).) Suurin osa eri hankkeiden suunnitelluista tuulivoimaloista sijoittuu metsäisille selännealueille. Tuulivoimalat tulevat näkymään suuren kokonsa vuoksi monin paikoin hallitsevasti selännealueita ympäröiville alaville ja laajoille peltoaukeille, joiden maisemat edustavat tyypillistä Pohjanmaan maisemakuvaa. Yksittäisen hankkeen osalta maisemavaikutukset voivat olla havaittavissa vain tietyssä näkyvyyssektorissa ja -suunnassa. Kun hankkeita on suunnitteilla lähes jokaiselle viljelysalojen väliselle selännealueelle, avautuu avoimista maisematiloista näkymiä tuulivoimaloille useassa eri näkyvyyssektorissa ja -suunnassa. Näin ollen tuulivoimarakentamisen aiheuttamat muutokset maisemakuvassa moninkertaistuvat ja tuulivoimaloista tulee uusi tyypillinen maisemaelementti Pohjanmaan maisemakuvaan ja uusi uusiutuvaa energiantuotantoa ilmentävä maisemakuvallinen kerrostuma. Tuulivoimalat voidaan nähdä maisemaa rikastuttavana elementtinä, kun ne on sijoitettu vallitsevaan maisemakuvaan sopivaksi yhtenäiseksi ryhmäksi. Tällöin tuulivoimapuistosta muodostuu alueen kiintopiste ja maamerkki. Maatalousmaisemaa pidetään yleisesti ottaen sopivana tuulivoimaloiden sijoittamisalueena, koska maatalousmaisema on tietynlaisessa jatkuvassa muutostilassa ja sisältää moderneja elementtejä. Toisaalta taas maatalousmaisemaa pidetään suuresti arvostettuna kulttuuri- ja perinnemaisemana, jonka toivotaan säilyvän muuttumattomana. (Weckman, 2006). Edellä mainittuihin periaatteisiin nojaten, voidaan runsas tuulivoimarakentaminen nähdä osin ristiriitaisessa valossa Kristiinankaupungissa ja sen ympäristössä. Useiden tuulivoimapuistojen rakentaminen vähentää yksittäisen tuulivoimapuiston maamerkin ominaisuutta, koska samanlaisia maamerkkejä on havaittavissa useassa kohteessa suhteellisen pienellä alueella liikuttaessa. Runsas tuulivoimaloiden määrä nostaa myös tuulivoimalat maisemaa hallitsevaksi elementiksi. Yhtä aikaa useassa ilmansuunnassa havaittavat pyörivät roottorit ja lentoestevalot muuttavat maisemakuvan dynaamiseksi, joka voidaan kokea rauhattomana. Kaikkien suunniteltujen tuulivoimahankkeiden toteutuessa, siinä laajuudessa kuin niitä suunnitellaan, tulevat muutokset alueen maisemakuvassa ja ihmisten jokapäiväisessä elinympäristössä olemaan erittäin merkittäviä. Vaikutuksen voimakkuuteen vaikuttaa erityisesti se, että voimalat ovat laajalla alueella maisemaa hallitsevia elementtejä, vaikka pihapiireistä voimaloita ei välttämättä havaita. 117
Sähkönsiirron osalta maisemavaikutukset voivat olla myös merkittäviä, mikäli hankkeiden sähkönsiirtoverkostoja ei pystytä yhdistämään edes osittain samoille johtoalueille. Hankkeiden yhteisvaikutuksia vähentäisi suppeampien voimalaryhmien rakentaminen, jolloin myös lentoestevalojen vaikutukset vähenisivät. Pienemmät ja selkeämmät tuulivoimaloiden ryhmät muodostaisivat selkeämpiä kokonaisuuksia ja tuulivoimapuistot toimisivat paremmin alueiden maamerkkeinä. 118