Kapteenin blogi Golfkausi 2017 avautui kohdaltani vähän yllättäen, kun talviloma suuntautui Dubliniin. Mukaan pakkasin myös golfkengät, tiipussin, griinihaarukan, hanskan sekä jonkun pallon. Varustelu kertoo sen, että aivan varmaa ei pelaamaan meno ollut. No, minkäs sitä luonnolleen voi. Netistä bongailin vaihtoehtoja ja viimein valitsin Heritage Golfin puistokentän 14 km länteen kaupungin keskustasta. Guinnessin tumman äärellä päädyin vaihtoehtoon, että suoraan vaan kentälle ja kysymään, onko vapaita lähtöjä? Sen verran olin perillä asioista, että maanantaiaamuna startti saattaisi olla ihan mahdollinen. Seikkailuahan se aina on kun yksin on liikkeellä. Muu perhe jäi nukkumaan, kun otin suunnan lähimmälle bussipysäkille. Siitä 25 minuuttia ajelua ja bussista pihalle ihmettelemään missä olen? Pysäkki jolle jäin oli oikealla kohdalla, mutta kenttä toisella puolelle tietä. Lilkennettä sen verran paljon, ettei tien yli niin vaan mennäkään kuin Tervossa. Kontakti paikalliseen asukkaaseen, joka opasti minut oikealle polulle ja pian marssin sisään muurilla ympäröityyn golfpuistoon.
Kävellessäni napsin valokuvia ja samalla vahvistui mielikuva, että golfkenttä alkaa olla valmis, kun se on satavuotias. Ainakin puiston puut ja istutukset olivat paikkansa löytäneet. Sellainen ensimmäinen tunne vieraalle välittyi tästä jo 1905 perustetusta Heritage Golfista. Opasteet johtivat minut helposti pro shoppiin. Ja taas piti avata suunsa saadakseen asiansa hoidettua. No, murteella ne muutkin puhuu. Ensin tuli pientä mutinaa kiireisestä päivästä, mutta kyllä sinne yksi mies sekaan sopii, kuului myötäinen päätös. Sain ovikoodit pukuhuoneeseen, jossa nopea kenkien vaihto ja sitten kassan kautta kentälle. Vuokramailat ja kärryt + green fee yhteensä 55 - varsin kohtuulista. Sitten vielä viimeiset neuvot vieraspelaajalle. Ohjeet olivat selvät; Paljonko tasoitus? Ok. Pelaa valkoisilta ja seuraa noita edellä meneviä jätkiä, eli pidä tahtia yllä and no problem lad.
Ja varsin kivasti kierros sujuikin. Mulligan ykkösellä, kuuluu asiaan. Mutta sen jälkeen lyönti pysyi kuitenkin kohtuullisesti väylällä. Vaikka yksin taputtelu ei ole yleensä mistään kotoisin, olin yllättynyt kuinka paljon nyt nautin pelaamisesta. Palloa ilmaan turhia murehtimatta. Keväinen lämmin ja aurinkoinen sää vaikutti varmasti tähän. Vuokramailoja en paljon pyöritellyt tai lavan asentoja saati grippiä miettinyt. Homma toimi selkäytimestä. Oli rento fiilis. Pelitahti oli reipas ja kierros sujui alle 3 tunnin. Ohitustakin edellä menevät tarjosivat alkuväylillä, mutta kuittasin heidän vauhtinsa riittävän minulle. Kentän kunto tähän vuodenaikaan oli hyvä. Väylien pohjat hieman kosteat ja välillä vähän mutaa tarttui pallon pintaan, mutta ei häiriten. Viheriöt olivat jopa erinomaiset ja hyvin palloa vastaanottavat. Nopeus griineillä klubituupparille sopiva. Lähipelissä chipit olivatkin osa-alue, josta tällä kertaa jäi paras maku. Sillä pelastui moni lyhyeksi jätetty kakkonen ja putit saattoi täpätä sisään ilman jännityksiä.
Kuvan 10. viheriö. Par 3 127 m. Kevätkuntoiselle harrastajalle kenttä oli ihan miellyttävä pelattava. Väylät selkeät, lyhyet siirtymät lyöntipaikolle, bunkkereita ja vesiesteitä riittävästi. Antaisin kokonaisuudesta arvosanan 8. Yhden kierroksen perusteella ei tarvitse olla liian analyyttinen, mutta ilman muuta pelaisin toisenkin kerran. No, ehkä vielä joskus. Normaalisti olisi tietysti pitänyt tutustua klubitiloihin, mutta yksin en malttanut jäädä jälkipelejä paikallisten kanssa harrastamaan. Tosin ystävällinen jäsen heitti minut bemarillaan bussipysäkille, josta nopeasti pääsin takaisin kaupunkiin ja Temple baariin tuopilliselle ja irlantilaismusiikin tunnelmaan. next
Plussat ja miinukset : + Maaliskuussa edulliset gree fee -hinnat yleisesti Irlannin kentillä, myös täällä. + Ystävällinen ja mutkaton palvelu. + Pelivauhti yleisesti reipasta- kierroksella ei nuhjata. + Selkeä puistokenttä, jossa avauksissa tilantuntua sopivasti, viheriöt hyvät. + Ruuhkaisessa kaupunkiliikenteessä bussi oli nopea ja edullinen vaihtoehto kentälle siirtymisessä. - Rangea ei näkynyt, lyöntiverkkohäkki vain, tosin lähipelialue näytti hyvältä eli vanhan klubin perusjäsenistö pitänee tasoa yllä pelaamalla ympäri vuoden. - Peliseura olisi varmasti parantanut entisestään hommaa. - Takareidet oli ihan loppu seuraavana päivänä oma moka, onneksi ohimenevä. Nautinnollisia golfkierroksia kaikille 2017 toivoen!