-Cfla// too/zote- Sisdasiainministerio Maahanmuutto-osasto Viite: Lausu ntopyynt6 7.6.2013, SM 0 1 1 :O0 l2o1 2 MtcRlN LAUSUNTO: HALLITUKSEN ESITYS ULKOMAALAISLAIN MUUTTAMISEKSI JA ERATKS! suhen LItrryvlKSt LAETKS!; yhdistelmalupadirekt!lvln TAYTANT66nPNNO Sisdasiainministeri6n maahanmuutto-osasto on pyytiinyt Maahanmuuttovirastolta lausuntoa otsikossa mainitusta esitysehdotuksesta. Maahanmuuttovirasto on ollut mukana esityksen valmistelutyoryhmdssd alusta ldhtien, ja pitiia esitystd kokonaisuudessaan onn istuneena. Esitetyt ulkomaalaislain 5 luvun muutokset edistdvdt tydnteon perusteella my6nnettdvien oleskelulupien kdsittelyn sujuvuutta ja selkeyttdmistii. Ulkomaalaislain ulkopuoliset muutosesitykset muiden hallinnonalojen lainsddddnt6on toteuttavat hyvin yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Neljdn kuukauden kiisiftelyaikamaksimi Maahanmuuttoviraston kannalta esityksen keskeisin sddnnds on ehdotettu uusi ulkomaalaislain 82 $. Ty6nteon perusteella haetuille oleskelulupahakemuksille asetettu uusi neljdn kuukauden ktisittelyaika edellyttdd sekd viraston prosessien edelleen tehostamista ja tilastoinnin kehittdmistd ettd myos viranomaisten vdlisen yhteisty6n kehittdmistd. Vaikka Maahanmuuttoviraston keskimddrdiset kdsittelyajat jo nykyiselldiin ovat pddsddntdisestivaadituissa rajoissa, tapauskohtaisia eroja ldytyy lisdselvitysten laajuuden tarpeessa ja kuulemisten mddrdssd ja ndiden toimien vaatimassa ajassa. Myds TEtoi mistojen kiisittelyajoissa on h uomattavia alueellisia eroja. Maahanmuuttoyksik6ssd ratkaistaan tydnteon perusteella vireille pantavat ensimmdistd oleskelulupaa koskevat hakemukset. Kaikki vireillle tulleet hakemukset kiiydddn liipi esikarsinnassa, jossa pyritddn seulomaan tdydelliset ja heti ratkaisuvalmiit hakemukset nopeaan pddtoksentekoon. Maahanmuuttoyksikdssd on myds miidritelty sisdisille prosesseille omat tavoiteajat, jotka ohjaavat mm. sen suhteen, milloin viimeistddn uusi oleskelulupahakemus tulee ottaa kdsiteltdvdksi tai milloin viimeistddn selvitykset saatuun hakemukseen tulee tehdii pddt6s. Ndiden omien tavoiteaikojensa avulla virasto pyrkii turvaamaan sen, ettai pystyy myds yhdistelmiilupadirektiivin edellyttdmddn kiisittelyaikatavoitteeseen omalta osaltaan. Vastaavanlaiset omien prosessien sisdiset tavoiteajat sidosryhmienkin sisdlld (TE-toimistot, edustustot) varmistaisivat paremmin maksi mi kokona iskdsittelyajan toteutu m isen. Tapauksissa, joissa ty6nteon perustella vireille pantua hakemusta on tarpeen selvittdd kuulemalla hakijaa suullisesti ulkomailla Suomen edustustossa, virasto on huolissaan prosessi n mahdollisesta pitkittym isestd. Tdistti syystd 82 $ : n yksityiskohtaisten www.migri.fi
perusteluiden tarkkuus ja maaraajan mahdollinen lyhytkin pidentamismahdollisuus ovat tarkeita suullista kuulemista vaativissa tilanteissa. Virasto esittaa viela harkittavaksi sen, voisiko suullisen kuulemisen tarvetta avata yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitsemalla, etta tarve kuulla hakijaa suullisesti perustuu esimerkiksi siihen, ettei asiakirjaselvitystd ole saatavissa tai sen luotettavuus on kyseenalaista tai tapauksessa epaillaan olevan kyse maahantuloseann6sten kiertamisesta. Kdsittelyajan seuraaminen edellyttdd tilastoinnin edelleen kehiftdmistd, jotta voidaan varmistua siita, etta vastuuviranomaiset suoriutuvat omasta harkinnastaan ja hakemusten kiisittelystii jaetussa maksimiajassa (2 kk + 2 kk). Talla tilastoinnin ja j6rjestelmien kehittiimistyolld on myos taloudellisia vaikutuksia. Tydskentelyn vastikkeellisuus ja minimitason palkka Maahanmuuttovirasto ehdottaa 5luvun pykaliin tai yksityiskohtaisiin perusteluihin kirjattavaksi yleisen edellytyksen kaiken tydskentelyn vastikkeellisuudesta. Ehdotetuissa pykdlissd tama tasmennys on tehty vain tyontekijen oleskelulupaa koskien (s. 31, 73 S:n perustelut). Muiden tyonteon perusteella my6nnettavien oleskelulupien kohdalla tarvitaan vastaava saantely. Kaytann6ssd esimerkiksi urheilijoiden oleskelulupaharkinta on ollut vaikeaa, kun missd6n ei ole selvasti saadetty sita, etta jos hakija toimii ammattimaisena urheilijana ja h6nelle my6nnetaen silla perusteella oleskelulupa tydnteon perusteella, tyonteosta (urheilusta) pitaa myds saada (ainakin minimitason) korvaus. Esityksessd ja ehdotetussa 73.3 g:ssd on tydntekijiin oleskelulupien kohdalla tasmennetty toimeentulon tdyttymisen arviointia hyvdlld tavalla. Muissa kuin ty6ntekijan oleskelulupahakemuksissa asiaa pitaisi arvioida siten, ettd vaikka toimeentulo tdyttyisi ulkomaalaislain 39 $:n mukaisesti, ei tyonteon perusteella voida myontdd oleskelulupaa, jos tydsta ei saada riittevaa ansiota. Vaikka ehdotettu uusi maaritelma tulee siseltamaan termin ansioty6, tdmdn lisdksi virasto toivoo kirjausta minimitason korvauksen edellyttamisesta (vuonna 2013: 1 134 euroa). Muita huomioita esitykseen Maaritelmisse, 3 S:n 7 kohdasta esityksessd ehdotetaan poistettavaksi viittaus siihen, ettd elinkeinoharjoittajan oleskelulupaa vaaditaan, kun ulkomaalaisen tarkoituksena on elinkeinon harjoittaminen. Nykyisen maaritelmen muotoilusta on epasuorasti johdettu se, etta muulla oleskeluluvalla saa harjoittaa elinkeinoa, koska sitd ei erikseen ole saadetty luvanvaraiseksi samalla tavalla kuin tyontekoa, ja elinkeinonharjoittajan oleskelulupaa on haettava silloin kuin paaasiallinen maassa oleskelun tarkoitus on elinkeinonharjoittaminen. Aiheuttaako uusi muotoilu mahdollisesti ongelmia tdmdn tulkinnan kannalta? Olisiko esityksessd mahdollista tasmentea sopivassa kohdin sitd, ettd elinkeinonharjoittajan oleskelulupa vaaditaan silloin, kun hakijan maassa oleskelun paaasiallinen tarkoitus on elinkeinonharjoittaminen? (Elinkeinonharjoittajan oleskeluluvalla tarkoitetaan ulkomaalaiselle, jonka maassa oleskelun tarkoitus on elinkeinonharjoittaminen, tate tarkoitusta varten myonnettdvdd oleskelulupaa, joka myonnetaan kaksivaiheisessa menettelyssd... ).
jatkolupaan on kuitenkin ollut kielteinen.) Kielteinen osaratkaisu sitoo poliisia, eike jatkolupaa ty6ntekijan oleskelulapana kuvatunlaisissa tilanteissa voida my6ntdii. Op i skelij an ty1nteko-oike uteen I i ittyvi ii h u om ioita Opiskelijan ty6nteko-oikeuden yhteydessa (ehdotettu 78 $ 6 momentti, s. 32) voisi viel6 miettis muotoilua, jossa viitataan nimenomaan opiskelijan oleskeluluvan saaneiden tyonteko-oikeuteen sen sijaan, ettd viitataan yleisesti "opiskelua varten" oleskeluluvan saaneisiin. Nykykaytannossa on linjattu hakijan eduksi epaselvisse tilanteissa, etta myos 49 a $ 1 momentin 2 kohdan mukaan oleskeluluvan "opintojen suorittamiseen tai ammattikoulutukseen osallistumista varten" saaneilla on 80 $ 1 mom. 1 kohdan mukainen tyonteko-oikeus. Muusta syyste 49 a S 1 mom. 3 kohdan perusteella tilapaisen luvan saavat eivdt ole tydnteko-oikeutettuja, eikd mikiiiin viittaa siihen, etta tarkoitus olisi kohdella 2 kohdan mukaisia muusta syysta luvan saaneisiin nahden eri tavalla. Opiskelijoiden rajoitettu tydnteko-oikeus; "25 tuntia viikossa aikana, jolloin oppilaitoksessa jerjestetaan varsinaista opetusta" viittaa selvdsti siihen, etta lupa on my6nnetty nimenomaan taysipaivaista opiskelua varten ja tutkintoon valmistumistarkoituksessa ja tarkoiteftu koskemaan nimenomaan opiskelijan oleskeluluvan saaneita. Turvapaikanhakijan tydnteko-oikeuteen liiftwie huomioita Virastosta on aiemmin taman yhdistelmalupaa koskevan ulkomaalaislain valmistelun ulkopuolella esitetty toive saada lakiin tdsmennetyksi turvapaikan hakijan tyontekooikeuden paattyminen vastaamaan aiempaa ulkomaalaislaissa ollutta saantelya. Lisaksi kaytannossa on mietitty sita, onko turvapaikanhakijalla oikeus turvapaikanhakijan tyonteko-oikeuden turvin perustaa avoin yhti6 / osakeyhti6, kommandiittiyhtio, toiminimi tms. vai koskeeko turvapaikanhakijan tydnteko-oikeus vain ansiotyota tydnantajan lukuun. Asiasta ei nimenomaisesti saadeta ulkomaalaislain esitdissa (HE 240l2009vp ja HE 2812003 vp), mutta lain sanamuodoista voisi kuitenkin paatella, etta taustaajatuksena on ollut nimenomaan taata turvapaikanhakijalle oikeus tehda ansiotydta: oikeus tehdd ansioty6ta ilman ty6ntekijan oleskelulupaa (elinkeinonharjoittaminen omassa pykalassaan). Turvapaikkayksikossd on tulkittu asiaa siten, etta turvapaikan hakija ei voi tydnteko-oikeutensa nojalla harjoittaa elinkeinoa. Maksu a setu ksee n liiftyvd h uomio Esityksessa todetaan, ettei elinkeinonharjoittajan oleskelulupaa katsota tydnteon perusteella haetuksi oleskeluluvaksi (esim. ehdotetun 82 S:n perusteluissa). Tdmd olisi syyta huomioida jatkossa my6s maksuasetuksessa. Nykyisin virasto perii elinkeinonharjoiftajan oleskelulupahakemuksesta saman maksun kuin tydnteon perusteella haetusta, vaikka maksuasetuksessakin puhutaan "ensimmeista oleskeluluvista ty6ntekoa varten". Ylijohtajan sijainen, johtaja Vesa Hagstrdm Tulosalueen johtaja Pauliina Helminen
Jakelu SM, maahanmuutto-osasto