Golfseuran kapteenien käsikirja Ohjeita, neuvoja ja ajatuksia golfseuran kapteeneille ja ladykapteeneille 1
2
Sisältö Esipuhe 3 1. Johdanto 5 2. Suomen Golfliiton rooli golfin edistämisessä golfseurojen avulla ja niiden välityksellä 6 3. Golfseurojen jäsenyys Suomen Golfliitossa ja golfseurojen jäsenet 7 4. Golfseuran kapteenien historiaa, ominaisuuksista ja tehtävistä 8 4.1 Golfseuran kapteeni ennen 8 4.2 Golfseuran kapteenit tänään 8 4.3 Golfseuran kapteenien tehtävistä 10 5. Golfseuran kapteenien valtuuksista ja oikeuksista 12 5.1 Valtuudet 12 5.2 Oikeudet 13 6. Hyvän golfhengen luominen 14 6.1 Kapteenit ja klubitoimikunta 15 6.2 Kapteenit ja kilpailutoimikunta 16 6.3 Kapteenit ja kenttätoimikunta 17 6.4 Kapteenit ja sääntö- ja tasoitustoimikunta 17 6.5 Kapteenit ja naistoimikunta 19 6.6 Kapteenit ja juniori- ja seniotitoimikunnat 19 6.7 Kapteenit ja kentänvalvojat 20 7. Lopuksi 21 3
4 Esipuhe Ihminen on elämänsä aikana useiden yhteisöjen jäsen. Yhteisöjen terveys saattaa ratkaista yksilön terveydentilan, sillä sosiaaliset suhteet ja porukan tuki on jokaiselle tärkeä ja tunne kuulumisesta johonkin yhteisöön vaikuttaa myös henkiseen hyvinvointiin. Hyvässä yhteisössä kaikkia arvostetaan ja kuunnellaan. Ennen kaikkea yhteisön antamalla tuella on suuri merkitys. Tämä tuki saattaa monessa tapauksessa olla jopa huomattavasti merkittävämpi kuin taloudellinen tuki. Jokainen golfari kuuluu tavalla tai toisella golfyhteisöön, joka mahdollistaa sosiaalisen vaikuttami- sen ja kanssakäymisen. Yhteisön antama palaute ja kritiikki tekevät siitä kehittyvän ja dynaamisen. Paikallaan laahaavalla porukalla ei ole oikein elinvoimaa. Mitä sellaisella riipalla tekeekään! Golfista viestitään yksilöllisenä yhteisölajina ja että sillä on monia myönteisiä terveysvaikutuksia ja golf on arvostettu, turvallinen ja elämänikäinen liikuntamuoto, jonka terveysvaikutukset on laajasti tunnustettu. Golfin nykyiset arvot ovat edelleen vahvoja ja myönteisiä, jotka mahdollistavat lajin harrastajien fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin. Jos vielä haluamme viestiä, että golfin harrastukseen kuuluvat luonnon kunnioittaminen, hyvät luontoarvot, toisten ihmisten huomioon ottaminen, hyvä 4
sosiaalisuus ja vastuullisuus, jotka vahvistavat lajin kasvatuksellisuutta, niin olemme ihan oikealla tiellä. Jokaisen golfyhteisön sisällä on lukuisa määrä vapaaehtoisia toimijoita, joita ilman yhteisö olisi hengetön. Golfseuran kapteenit kuuluvat näihin, kapteeni, ladykapteeni, seniorikapteeni, juniorikapteeni ja mitä kaikkia niitä tällä hetkellä onkaan. Golfseuran kapteeneja kuvaillaan usein henkilöiksi, jotka uhraavat vapaa-ajastaan tunnin tai pari viikossa erilaisten klubin juoksevien asioiden hoitoon ja lisäksi kapteeneilla on oma parkkipaikka ja ehkä klubitakki. Ei se taida enää ihan näin mennä vaan kapteenit avustaa mm. toimitusjohtajaa/toiminnanjohtajaa, hallitusta, henkilökuntaa ja toimikuntia toteuttamaan jäsenistön kanssa yhdessä sovittuja tavoitteita ja kehittää seuran toimintaa. Jäsenistön luottamushenkilöinä seuran erilaiset kapteenit vievät jäsenistön mielipiteitä, nuhteita ja toiveita eteenpäin keskusteltaviksi, ratkaistaviksi ja toteutettaviksi. Kapteenit toimivat myös monesti primus-motor ina seuran sisäistä toimintaa laadittaessa ja seurojen välistä yhteistoimintaa kehitettäessä. Edellä mainittujen lisäksi kapteenit vaalivat erityisesti seurahenkeä, edistävät yhteenkuuluvuutta ja viihtyvyyttä kaikin voimin ja monin tavoin. Tämä käsikirja on laadittu tuleville ja nykyisille golfseuran erilaisille kapteeneille, heidän aloittaessaan toimikauttaan, sitä tehdessään tai ollessaan lopettelemassa. Käsikirjan tarkoituksena ei ole olla tyhjentävä käsikirja, sillä sitä se ei voi koskaan ollakaan, sillä Suomen kaikki golfseurat ovat yhtä aikaa samanlaisia, mutta samalla toiminnassaan riittävän erilaisia, että täysin kattavan käsikirjan laadinta on mahdotonta. Uudet kapteenit saattavat jäädä melko yksin aloittaessaan toimintaansa. Tämä käsikirja toimikoon uusien kapteenien apuna ja jonkinlaisena lähdeteoksena siitä, mitä heiltä oikeastaan odotetaan, mihin he voivat vaikuttaa golfyhteisössään ja mitä he voivat tehdä suomalaisen golfin edistämiseksi. Tämä käsikirja on laadittu 2013-2014 Suomen Golfliiton kapteenien työryhmän toimesta käyttäen apuna jo aiemmin tehtyä, huomioimalla olemassa olevan ja pyytämällä nykyisten golfseurojen kapteenien ja ladykapteenien apua sisällön laadintaan ja toimittamiseen. Tästä kaikille laadintaan ja toimittamiseen osallistuneille lämmin kiitos. Golfliiton kapteenien työryhmän puheenjohtajana on toiminut Eero Aro (NG), joka on vastannut pääasiassa tämän Golfseuran kapteenien käsikirja sisällön kirjoittamisesta. Hänen apunaan ovat olleet kapteenien työryhmän muut jäsenet Maijukka Paasio (OGK), Anu Kärmeniemi (AGK), Sari Lönn (PGC), Veli-Pekka Niemi (Tarina Golf ), Pasi Nieminen (NRG) ja Ray Lindberg (NGCC). Työryhmän sihteereinä ovat toimineet Aleksi Valta (SGL 2013) sekä Aarni Nordqvist (SGL 2013-2014). 5
6 6
Johdanto Golf harrastuksena on innostanut monet toimiin, ja golfharrastuksen elävänä säilyessä, se varmuudella ehkäisee ikävystymistä. Golf on opettanut monille, että tärkein hetki elämässämme on tämä hetki juuri nyt ja tässä. Eilinen on mennyttä ja huominen on tulevaisuutta. Hyvinvointimme syntyy juuri nyt ja tässä hetkessä. Nykyisissä golfyhteisöissä kommunikoinnin ja vuorovaikutusten laatu ratkaisee ihmissuhteiden laadun. Kukin golfyhteisö on yhtä tehokas ja menestyksekäs kuin yhteisön yksilöiden välinen kommunikointi. Läpinäkyvyyttä vaaditaan ja edellytetään kaikkialla. Läpinäkyvyyden periaate ei ole ihan uusi ajatus. Vuonna 1766 Ruotsin parlamentti hyväksyi maailman ensimmäisen julkisuuslain. Tämän lain takana oli suomalainen Antti Chydenius ja tästä painovapauslaista tuli laajempi kuin missään muualla, jopa laajempi kuin Englannissa, vaikkei sensuuri tuolloin täysin poistunutkaan. Laki muodosti kuitenkin perustan sille, mikä sittemmin tultiin tuntemaan pohjoismaisena julkisuusperiaatteena. Nykyajan läpinäkyvyyden vaatimukset ovat tietysti hieman erilaiset kuin 250 vuotta sitten, näin myös kaikilla klubeillamme. Enää ei riitä, että saa kysyttäessä vastauksen vaan lisävaatimuksena on kaiken tiedon avoimuus. Siis kaiken sen, mikä teoriassa on julkista, pitäisi myös käytännössä olla saatavilla ja arvioitavissa. Asiansa tunteva, empaattinen, kannustava, läsnä oleva, jäsenistön eduista ja kehittymisestä kiinnostunut, tasapuolinen ja kuuntelutaitoinen kapteeni ovat seuralle ja sen jäsenistön kehittymiselle todellisia aarteita ja vahvuus. Golfyhteisön eräs tärkeimmistä menestystekijöistä nyt ja tulevaisuudessa on läsnä oleva kommunikointi ja sitä kautta syntyvät positiiviset ihmissuhteet. Nykyajan yleisin ongelma on se, että emme ole henkisesti useinkaan paikalla vaan ihan muualla. Kun keskustelemme uudessa tilanteessa ihmisten kanssa, mietimme vielä edellistä keskusteluamme tai huolehdimme jo seuraavia odottamassa olevia tehtäviä. Emme ole paikalla ja läsnä emmekä myöskään oikeasti kuule, mitä toinen kertoo, koska mielemme on aivan liian kiireinen. Jokainen kohtaaminen golfklubeilla tai kentällä, oli se sitten lyhyt tai pidempi, synnyttää joko positiivista tai negatiivista energiaa. Läsnä oleva kommunikointi synnyttää yleensä positiivista energiaa ja auttaa ymmärtämään toisiamme ja toistemme näkökulmia. Sen avulla pystymme kehittämään vuorovaikutustamme huomattavasti golfyhteisössä vapaa-ajallamme. Jokainen ihmisten välinen kohtaaminen on mahdollisuus uuteen läpilyöntiin ja siinä hetkessä tärkein tehtävä on välittää kanssaihmisestä ja olla täysillä mukana tilanteessa, jossa jokaisella on oikeus tulla kuulluksi. Golfseuran kapteeneilla on tässä kommunikoinnissa suuri rooli. Asiansa tunteva, empaattinen, kannustava, läsnä oleva, jäsenistön eduista ja kehittymisestä kiinnostunut, tasapuolinen ja kuuntelutaitoinen kapteeni, ladykapteeni, seniori- tai juniorikapteeni ovat seuralle ja sen jäsenistön kehittymiselle todellisia aarteita ja vahvuus, sillä vuorovaikutus syntyy pienistä hetkistä, jolloin toimijat ovat tekemisissä keskenään, ja todellakin tilanteessa läsnä. Golfklubien erilaiset kapteenit ovat eräs kommunikoinnin, avoimuuden ja viestinnän avainhenkilöistä, ellei peräti golfin tärkeimmät henkilöt. Kuten Lassi Tillander kirjoituksessaan vuonna 2005 totesi (Suomen Golf no. 2/2005), niin golfklubeissa, joissa maksajat eli jäsenistö on koossa ei varmaankaan löydy tärkeämpää henkilöä kuin seuran kapteeni. Kenttämestari pääsee kyllä lähelle, mutta saa tyytyä hyvän kakkosen asemaan. Edellä esitetty saattaa olla hieman liioittelua, mutta se soveltuu oivallisesti tämän käsikirjan sisällön ohjenuoraksi ja perustaksi. 7
8 Suomen Golfliiton rooli golfin edistämisessä golfseurojen avulla ja niiden välityksellä Suomen Golfliitto on Suomen golfseurojen valtakunnallinen keskusjärjestö. Sen tarkoituksena on toimia golfurheilun alalla Suomessa toimivien yhdistysrekisteriin merkittyjen seurojen ja rekisteröimättömien alueiden aatteellisena järjestönä ja toiminnallisena yhdyssiteenä ja keskuselimenä. Liitto toimii myös eri intressipiirit yhteen kokoavana golfin ja sen olosuhteiden kehittäjänä Suomessa. Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Suomen golfille määritellyt arvot perustuvat elämän ja suomalaisen kulttuurin perusarvoihin. Keskeisiä arvojamme ovat elämisen laatu ja pelaamisen nautinto, menestymisen tahto, hyvät tavat sekä vastuullisuus. Suomen golfin ja Suomen Golfliiton on Suomen Golfin strategia 2020:n mukaan määritetty se, että golfista tulee koko kansan suosittu urheilu- ja liikuntaharrastus. Suomen golfin strategiassa on valittu seitsemän painopistealuetta, joiden kehittämiseen tullaan erityisesti keskittymään seuraavan vuosikymmenen aikana vuoteen 2020 asti. Suomen Golfliitto toteuttaa näitä painopistealueitaan yhdessä jäsenseurojensa kanssa varmistaen, että golfseurat ovat vetovoimaisia ja palvelevat jäseniään mahdollisimman monipuolisesti, seuroissa on osaavia ohjaajia ja valmentajia, sillä golfyhteisöjen vetovoimaisuus sekä toiminnan tehokkuus ja laatu ratkaisevat tulevan jäsenmäärän kehityksen. Golfin kehittämisessä Suomen Golfliiton apuna on seurojen kanssa yhteistyössä kaikkiaan 12 toimikun- 8
teenityöryhmä edustaa toimialallaan rekisteröityneiden seurojen kapteeneja ja ladykapteeneja Suomen Golfliitossa. Golfseurojen jäsenyys Suomen Golfliitossa ja golfseurojen jäsenet Suomen golfille määritellyt arvot perustuvat elämän ja suomalaisen kulttuurin perusarvoihin. Keskeisiä arvojamme ovat elämisen laatu ja pelaamisen nautinto, menestymisen tahto, hyvät tavat sekä vastuullisuus. taa tai toimikunnan kaltaista toimielintä. Näitä ovat informaatioteknologiatoimikunta, kenttätoimikunta, kilpailutoimikunta, nuorisotoimikunta, sääntö- ja tasoitustoimikunta, valmennustoimikunta, viestintätoimikunta, HCP 25 työryhmä, tutkimustoiminnan johtoryhmä, Mid Tour- toimikunta, Ladygolf- toimikunta ja seniortoimikunta. Kapteenitoimikunnan perustamista on Suomen Golfliitolle ehdotettu kahdesti (vuonna 2005 ja vuonna 2010), mutta molemmilla kerroilla ehdotus ei oikein ottanut tulta. Keväällä 2013 Suomen golfliitto päätti sen sijaan perustaa kapteenien työryhmän, joka aloitti ensimmäisen kaksivuotisen toimikautensa huhtikuussa 2013. Kapteenien työryhmään kuuluvat tällä hetkellä toimikunnan jäsenien (7) lisäksi edustaja Suomen Golfliitosta (1) ja sen hallituksesta (1). Golfliiton kap- Golfliiton jäseninä ovat Suomessa toimivat yhdistysrekisteriin merkityt golf seurat. Suomen Golfliitossa on tällä hetkellä (toukokuu 2014) 129 toiminnassa olevaa seuraa jakautuneena alueisiin seuraavasti: Uusimaa 36 seuraa, Lounais-Suomi 17 seuraa, Keski-Suomi 25 seuraa, Itä-Suomi 25 seuraa, Pohjanmaa 11 seuraa ja Pohjois-Suomi 15 seuraa. Jäseniä golfliitossa oli vuoden 2013 elokuussa tehdyn laskelman mukaan noin 144 000. Suomessa golfkentät ovat joko osakeyhtiöpohjaisia tai rekisteröityneitä yhdistyksiä. Suomen Golfliitto on määritellyt golfseurojen liiton jäsenyydelle kahdeksan kohdan kriteerit, joista tärkeimmät koskevat mm. sitä, että samalla golf kentällä voi toimia vain yksi seura, kentän tai kenttähankkeen on täytettävä liiton esittämät laadulliset ja turvallisuuteen liittyvät vaatimukset, seuran sääntöjen pitää olla yhdistysrekisterin hyväksymät ennen jäsenhakemuksen käsittelyä, jäsenhakemuksen pitää perustua seuran hallituksen päätökseen ja tietoihin tulee liittää kopiot yhdistysrekisterin päätöksestä, tieto hallituksen kokoonpanosta ja seuran jäsenluvusta. Lisäksi seuralla on oltava sopimuspohjainen hallintaoikeus kenttään vähintään 10 vuodeksi siten, että sopimus on voimassa liukuvasti aina vähintään viiden vuoden ajan. Jäsenseuralla on oltava toimintasuunnitelma seuran nuorisotyöstä, tavoitteena olevasta nuorten määrästä ja nuorisotoiminnan tavoitteista sekä toimenpiteistä asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi jäsenseuran tulee sallia vieraspelaaminen golfliiton jäsenseurojen jäsenille soveltamatta tai soveltaen tasoitus- ja peliaikarajoituksia. 9
10 Golfseuran kapteenien historiaa, ominaisuuksista ja tehtävistä Golfseuran kapteeni ennen Kapteenin tehtävät määriteltiin ensimmäisen kerran The Honorable Company of Edinburg Golfers-seuran toimesta maaliskuun 7. päivänä vuonna 1744. Samana vuonna laadittiin myös golfin ensimmäiset kirjalliset säännöt, jotka käsittivät kaikkiaan 13 pykälää. 270 vuoden aikana kapteenin asema golfseuroissa on toki muuttunut siitä, kun kapteenin arvon sai pelaaja, joka voitti seuran ainoan kilpailun eli mestaruuskilpailun. Mestaruuden voitto velvoitti hänet lahjoittamaan seuralle kultarahan ja hän sai myös oikeuden pitää seuran vedonlyöntikassaa. Hänen tehtävänsä oli myös selvittää jäsenten väliset erimielisyydet ja johtaa golfkenttään liittyviä asioita. Vuonna 1806 siirryttiin St. Andrews'issa käytäntöön, jossa kapteeni valittiin äänestyksellä ja näin on ollut tapana golfseuroissa siitä lähtien ja brittiläisessä golfkulttuurissa kapteeni on edelleen seuran arvostetuin henkilö. Nykyään kapteeni-instituutiota noudatetaan kaikissa niissä maissa, missä brittiläinen golfkulttuuri on päässyt vaikuttamaan. Golfseuran kapteenin käsite muissa Pohjoismaissa kuin Suomessa on lähes tyystin tuntematon. Suomeen kapteeniperinne tuli heti alusta pitäen Helsingin Golfklubilta. Golfseuran kapteenit tänään Suomessa golfkenttiä on sekä ry-pohjaisia että osakepohjaisia. Kapteenin/kapteenien rooli seuroissa vaihtelee suuresti riippuen seuran iästä, perinteistä muodostuneista tavoista ja seurojen säännöistä. Kapteenien rooliin ja vastuuseen golfseuroissa kuuluvat tärkeysjärjestyksessä pelin turvallisuus, golfetiketti ja -käyttäytyminen, golfsääntöjen noudat- 10
taminen seurassa ja kentällä, paikallissääntöjen laatiminen, kentän merkinnät, koulutukseen liittyviä asioita (kapteenien kierrokset, sääntö illat yms.) sekä muut golfseuran toimintaan liittyvät asiat. Laiska tai välinpitämätön kapteeni/ladykapteeni, mies tai nainen, vanha tai nuori, on melko turha henkilö missä tahansa seurassa. Sitä vastoin asiansa tuntevat, empaattiset, kannustavat, läsnä olevat, jäsenistön eduista ja kehittymisestä kiinnostuneet, tasapuoliset ja kuuntelutaitoiset kapteenit ovat seuran ja sen jäsenistön kehittymiselle todellinen vahvuus. Golfin sääntöjen etikettiosan uudistuminen vuoden 2004 alusta teki välttämättömäksi määrittää golfseurojen kapteeneille jonkinlaiset yhteneväiset toimivaltuudet ja roolit. Niinpä suomalaiseen golfkulttuurin yhteisötoimintaan kuuluu tällä hetkellä olennaisesti kapteeni ja ladykapteeni omilla rooleillaan ja sovitulla työjaollaan. Lähes jokaisessa suomalaisessa golfseurassa on joko jäsenten valitsemat tai hallituksen nimittämät kapteenit. Kapteenit yleensä sopivat seuran toimintaan luontevasti liittyvästä työnjaosta. Kapteenien rooliin ja vastuuseen kuuluvat yleensä golfetiketti ja -käyttäytyminen, golfsääntöjen noudattaminen seurassa ja kentällä, pelin turvallisuus, paikallissääntöjen laatiminen sekä koulutukseen liittyviä asioita. Kapteenien asema golfseurassa mm. golfkulttuurin vaalijana on joka tapauksessa sen verran tärkeä, että heidän tulisi kaiketi kuulua seuransa hallitukseen, siitä olisi aika lailla hyötyä. Toisaalta ilman seuran puheenjohtajan ja hallituksen sataprosenttista tukea kapteenit ovat aika lailla voimattomia. Valtakunnallinen ja Suomen Golfliiton tuella ja hyväksynnällä toimiva kapteenien yhteistyöelin (kapteenien työryhmä) on tärkeä väline, jolla luodaan kaikkien Suomen golfseurojen kapteeneille yhtenäiset toimintaedellytyksen ja mahdollisimman hyvä tieto/taitopohja. Tällä hetkellä monissa seuroissa kapteeniksi valitaan joko se joka on vuorossa tai joku jolla on aikaa, ajattelematta lainkaan millaisia onnistumisen edellytyksiä henkilöllä on tai mitä jäsenistö ja golfperinteet loppujen lopuksi kapteeneiltaan edellyttävät ja odottavat. On selvää, että asiansa ja jäsenistönsä tuntevat kapteenit (mies tai nainen) on mille tahansa seuralle ja sen jäsenistölle varsinainen aarre. Kapteenin henkilöominaisuuksien yleispätevä määrittely on vaikeaa, mutta vuosien kokemusten kautta on mahdollista kirjata joitakin ominaisuuksia (iällä ja sukupuolella ei ole niin väliä): Golfseuran kapteeneilla tulee olla ensinnäkin riittävästi aikaa hoitaa kapteenin tehtäviä. Muutama tunti silloin ja tällöin ei oikein tahdo riittää, mutta kyllähän harrastuksen vaalimiseen aina aikaa löytyy, jos on halua. Hyvä golfsääntöjen ja etiketin tunteminen on oleellista. Seuratuomarin kortti taskussa on paikallaan. Jos seuratuomarin korttia ei vielä ole, niin eipä olisi hassumpi ajatus osallistua SGL:n järjestämälle seuratuomarikurssille (päivän mittainen peruskurssi joka on suunnattu seuratason kilpailujen järjestäjille, kilpailutoimikunnan jäsenille ja kapteeneille). Oma pelitaito tulisi olla hyvä, (tai ainakin keskikertainen) ja aktiivitasoitus on oltava olemassa. Osallistuminen oman ja muiden seurojen kilpailuihin on välttämätöntä eikä osallistumista SGL:n järjestämiin kilpailuihinkaan pidä unohtaa. Kapteeneilla on oltava kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja heidän tulee olla ulospäin suuntautuneita ja esiintymiskykyisiä. Vaikka golf onkin mitä suurimmassa määrin yksilölaji, kaikki lajia harrastavat tietävät, että pelisi kanssa ja pelatessasi olet yksin, mutta samalla yksinoloasi helpottaa golfin ominaisuus olla upea sosiaalinen yksilölaji. Se antaa mahdollisuuden olla yksin ja samalla yhdessä. Kapteeneilla tulee olla tarpeeksi rohkeutta hoitaa ikäviäkin asioita, kuten pelisanktioiden määrääminen. Hyvä golfin yleissivistys on paikallaan. Sekä historiallinen tietämys ja nykyisyyden osaaminen eivät ole kapteeneille mitenkään haitaksi. Kotimaan golfsektorin tuntemus on itsestään selvää ja tarpeellista. Hyvät kapteenit tuntevat oman seuransa, sen tilan ja tavoitteet sekä jäsenistönsä, niinpä jäsenyys seuran hallituksessa ja toimikunnissa on todella tarpeen. 11
12 Golfseuran kapteenien tehtävistä Kapteenien asema golfseurassa on riippuvainen seuran rakenteesta ja tavasta toimia. Asemaan liittyy myös olennaisesti minkälaiset toimintavaltuudet kapteeneille annetaan. Kapteenien profiili on viime vuosina hieman muuttunut ja laajentunut. Kapteenien tehtävien luonne on nykyään kolmijakoinen ja ne voidaan määritellä vaikkapa seuraavasti: Hyvän golfhengen luominen Kapteenien tehtävinä ja tavoitteena on välittömän ja aktiivisen seuratoiminnan aikaansaaminen, seuran jäsenten toivomuksien ja kommenttien kuunteleminen ja eteenpäin vieminen, seuran sääntö- ja etikettikoulutuksen järjestäminen, uusien jäsenien vastaanotto ja sisäänajo seuraan, kapteenin kierroksien järjestäminen, kirjoittaminen säännöllisesti seuran lehdessä ja/tai tiedotteissa ja seuran nettisivuilla sekä näkyminen kentällä ja seuratiloissa ja toimiminen monilla tavoin esimerkkinä seuran jäsenille. Kapteenien tehtäviin ja velvollisuuksiin kuuluvat sääntöjen ja golfetiketin tunteminen. He valvovat, että sekä SGL:n että seuran sääntöjä ja etikettiä noudatetaan, he toimivat seuran sääntö- ja tasoitustoimikunnan jäseninä ellei peräti vetäjänä/vetäjinä. Lisäksi he toimivat jäsenenä seuran kenttätoimikunnassa ja kilpailutoimikunnassa. Hyvään golfhenkeen kuuluu olennaisena osana myös se, että kaikentasoiset pelaajat voivat pelata samanaikaisesti ja turvallisesti kentällä, peliin saadaan riittävä ripeys ja pelinopeus turvallisuudesta tinkimättä ja pelaajat toteuttavat kenttää säästävää pelitapaa. Kapteeni tarvittaessa katsoo sen perään, että kaikki pelaajat (siis seuran omat pelaajat ja vieraspelaajat mukaan lukien) ovat pukeutuneet asianmukaisesti. Sosiaalinen kanssakäyminen Kapteenit osallistuvat sisäisten kilpailujen järjestämiseen ja lisäksi järjestävät mestaruuskisat, reikäpelit, paripelit, osallistuvat seurojen välisiin tapahtumiin ja vierailuihin, järjestävät talkootapahtumia (oleellinen osa kapteenien toimintaa), mahdollisesti osallistuvat klubiretkiin ja matkoihin kotimaassa ja ulkomailla, organisoivat klubipäiviä, osallistuvat ilman ehtoja kauden avajaisiin, avajaiskilpailuun, päättäjäisiin ja päätöskilpailuihin. Lisänä voivat olla vielä esim. Juhannuskisat, illanvietot ja teemapäivät. Seuran määräämät muut tehtävät Keväällä kapteenien tehtäviin kuuluu huolehtia siitä, että kentän merkinnät ovat ajan tasalla ja että peliturvallisuus on mahdollisimman hyvin hoidettu (yhdessä kenttä- ja/tai kilpailutoimikunnan kanssa), sillä kapteenit ovat vastuussa yhdessä kenttähenkilökunnan kanssa kentän peliturvallisuudesta. Kapteenit ovat mukana seuraottelujen järjestelyissä yhdessä junioritoiminnan ja seniorien toiminnan vetäjien kanssa (juniorikapteeni/seniorikapteeni). Juniori/seniorikapteenin, yhdessä kapteenin kanssa, tehtäviin kuuluvat virallisten seurojen välisten ottelujen toteutusvastuu, he/hän valitsevat joukkueen yhdessä, kapteenin, seniori/junioritoimikunnan ja kilpailutoimikunnan kanssa ja he/hän toimii tarvittaessa joukkueen kapteenina. Kapteenien tehtäviin tulee kuulua myös osallistuminen golfseurojen kapteenien valtakunnalliseen ja alueelliseen yhteistoimintaan. Näitä ovat muun muassa alueellinen kapteenitoimikunta ja SGL:n kapteenien työryhmän toiminta ja sen järjestämät valtakunnalliset kapteenien päivät, jotka mahdollistavat verkostoitumisen ja ajatusten vaihdon. Seura voi määrätä tai ehdottaa myös seuraavien tehtävien hoitoa: Jäsenien tutustuttaminen toisiinsa ja jäsenien pelitaitojen ja tason parantaminen (ei Pro-toimintaa vaan avustamista, jos rahkeet vaan riittää). Jäsenistön tutustuttaminen muihin seuroihin ja kenttiin, erilaisten tapahtumien järjestäminen seuran jäsenille, jäsenien pelaamisen aktivointi ja uusien pelaajien rekrytointi seuran jäseniksi/pelaajiksi. Ja lopuksi auttaa panoksellaan nauttimaan pelistä, aktiivisesta toiminnasta ja viihtyisästä seurasta. Edellä mainittu kolmen kohdan tehtävien määrä on jo aika läkähdyttävä, eikä tarkoituksena olekaan, että kaikissa seuroissa nämä kaikki toteutuisivat kapteenien toimesta. Se tuskin on mahdollistakaan. 12
13
14 Golfseuran kapteenien valtuuksista ja oikeuksista Valtuudet Golfseuran kapteenien valtuuksiin voisi kuulua oikeus osallistua tarvittaessa seuran kaikkien (ainakin pelin ja golfhengen kannalta tarpeellisten) toimikuntien kokouksiin (klubitoimikunta, kilpailutoimikunta, kenttätoimikunta, sääntö- ja tasoitustoimikunta). Tämä on perusteltua, sillä seuraan perustetut toimikunnan keskittyvät omaan toiminta-alueeseensa hallituksen antamin valtuuksin ja sovitun talousarvion puitteissa. Toimikunnat raportoivat suoraan hallitukselle ja tiedon sujuvaksi välittämiseksi jäsenistölle kapteenien osallistumisoikeus on varsin perusteltua. Toimikuntien puheenjohtajathan yleensä valitsevat omiin toimikuntiinsa riittävän määrän asiantuntijajäseniä ja pitävät yhteyttä SGL:n vastaaviin toimikuntaan sekä tutustuvat sieltä tulevaan informaatioon. Tiedon levittäminen jäsenistölle hallituksen, toimikunnan ja kapteenien kautta on jopa suositeltavaa. Kapteenien tulisi olla myös jäsenenä seuran (r.y.:n) hallituksessa, ainakin osallistumisoikeus hallituksen kokouksiin olisi suotavaa. Monissa seuroissa näin toimitaankin tai kapteeneilla on ainakin läsnäolo- ja puheoikeus kokouksissa. Oy:n hallituksen jäsenyys on toinen kysymys, eikä missään tapauksessa helposti ratkaistavissa, mutta ei kapteenien hallitusjäsenyydestä tai ulkojäsenyydestä haittaakaan ole avoimuuden ja viestinnän kannalta, tai jäsenistön kannalta. Kapteeneilla tulee olla valtuudet, riippumatta seuran tai klubin luonteesta, puuttua jatkuvaan piittaamattomuuteen hyvästä golfkäytöksestä ja vaarallisena pidettyyn peliin. Itse asiassa kapteeneilla on velvollisuus puuttua kaikkiin sääntö- ja etikettirikkeisiin omalla kentällään ja oman seuran jäsenten rikkeisiin muiden seurojen kentillä. Tällainen toiminta vaatii lujan valtuutuksen, sillä ilman seuran puheenjohtajan, toimitusjohtajan / toiminnanjohtajan sekä hallituksen sataprosenttista tukea kapteenit ovat aika lailla voimattomia kiistatilanteissa. 14
Riittävän valtuutuksen turvin kapteeneilla on mahdollisuus käsitellä eritasoiset rikkeet seuran sääntöjen mukaan ja rankaista pelaajaa tai puuttua havaitsemiinsa tai hänen tietoonsa tulleisiin etiketti-, sääntö-, käytösrikkomuksiin laatimalla suositus rankaisemismenettelyksi (jonka tulisi olla mahdollisimman yhteneväinen kaikissa golfseuroissa noudattaen SGL:n suosituksia) esimerkiksi seuraavasti: lievemmissä tapauksissa puhuttelu varoitus kirjallinen huomautus määräaikainen pelikielto (2-4 viikkoa, tilanteen mukaan) erottaminen seuran jäsenyydestä (päätös tehtävä yhdessä seuran hallituksen tai erikseen nimitetyn kurinpitovaliokunnan tai muun vastaavan kanssa). Oikeudet Kapteenien toimikausien pituus vaihtelee golfseuroissa yksivuotisesta toimikaudesta lähes elinkautiseen (lähes vuosikymmen). Joka tapauksessa kapteenin toimikauden tulisi olla riittävän pitkä (mieluimmin ainakin 2-3 vuotta). Vuosi tuntuu varsin lyhyeltä ajanjaksolta, mutta monien seurojen säännöt edellyttävät kapteenien valinnan vuosittain vuosikokouksen yhteydessä. Kokemuksien mukaan 3-vuotinen toimikausi saattaa olla paras pituus, sillä yleensä ensimmäinen vuosi kuluu asioiden opettelussa, toinen vuosi jo sujuvassa toteuttamisessa ja kehittämisessä ja kolmas vuosi asioiden rutiininomaisessa hoitamisessa ja siirtämisessä seuraavalle seuran kapteenille. Eri seurojen yhteismitallisuus kapteenien toimijakson pituudessa saattaisi olla varsin järkevää, sillä vuosittain valtakunnallisesti noin 40 kapteenin ja 30 ladykapteenin vaihtuminen (30 %) tuntuu ihan järkevältä. Mikä on oikea toimikauden pituus, on kieltämättä hieman makuasia, mutta 3-vuoden toimikausi saattaa olla aika lähellä hyvää. Kapteenien tehtävien asianmukainen hoito edellyttää, että kapteenille myönnetään riittävästi taloudellisia edellytyksiä asioiden hoitoon. Kysymyksessä eivät ole yleensä kovinkaan suuret taloudelliset resurssit, mutta ilman niitä moni asia jää hoitamatta. Mikäli kapteeni kuuluu jäsenenä ry:n ja/tai Oy:n päättäviin elimiin, ovat taloudelliset edellytykset melko helposti budjetoitavissa ja kaikkien tiedossa. Monilla golfseuroilla kapteeneilla on samalla tavoin kuin puheenjohtajalla ja muilla toimihenkilöillä oma merkitty parkkipaikka näkyvällä sijainnilla. Tällä ei ole koskaan ollut tarkoitus tärkeillä vaan kysymyksessä on tiedon levittäminen jäsenistölle siitä, että kapteeni/kapteenit ovat paikalla ja seurassa tavoitettavissa. Käytäntö on osoittautunut varsin hyväksi ja näppäräksi tiedotustavaksi. Usealla golfalueella seuran kapteeneilla on mahdollisuus vierailla muilla kentillä ja tutustua muihin seuroihin ja kenttiin kauden aikana ainakin kerran/ kenttä vapaalla pelioikeudella. Vierailu edellyttää tietysti yhteydenottoa kentän kapteeneihin hyvissä ajoin ennen vierailua. Näin toimitaan kaikilla alueilla. Tämä on osoittautunut hyväksi tavaksi verkostoitua, ottaa opiksi ja oppia eri kenttien ja seurojen käytännöistä. 15
16 Hyvän golfhengen luominen Eräs golfin suurista viehätyksistä on eri klubien jäsenistö ja peliseura yleisesti, koko luonteiden ja taitojen kirjo, eikä pelkästään golfin parissa. Monimuotoisuus on tässäkin voimaa. Mitä erilaisempia olemme ihmisinä ja pelaajina sen helpompaa meillä on toimia yhdessä ja erikseen ja sen mukavampaa meillä yhdessä on. Erilaiset näkökulmat, katsantokannat ja erilaisen tekemisen malli ovat lumoavia. Miten tämä monimuotoisuus muka sitten toimii? Ensinnäkin golfyhteisöjemme jäsenistön moninaisuus lisää tietoa, näköalaa ja osaamista. Yhdessä olemme enemmän kuin erikseen ja erikseenkin on helpompaa, kun on aina joku ystävä tai tuttu, jolta kysyä, kun kohtaa ongelmia tai vaikeuksia. Tämä perustuu siihen, että auttaminen kuuluu ihmisen perusolemukseen, se on lajin geeneissä, vaikka nykyaika omaan napaan tuijotuksineen sitä tahtoo piilotella ja peitellä. Tämä pätee myös golfiin yleisesti ja klubitoimintaan erityisesti. Toisaalta golfissa on tilanteita, jossa yksikin sana, neuvo, opastus, ohjaus tai auttaminen on liikaa. Silloin tarvitaan vain hyvää tilannetajua ja pelisilmää, jos tuli on irti. Toiseksi auttaminen ja opastus eivät kuitenkaan ole monivalintatehtäviä, jossa voi valita itselleen tilanteen mukaan sopivimman käyttäytymismallin eikä siihen pidä houkutella ketään vetoamalla myötäelämisen kykyyn. Auttaminen kun ei ole moraalinen valinta, jossa punnitaan kuinka pyyteetön mahdollinen auttaja on. Kentällä tulee aina eteen tilanteita, jolloin tarvitsee toisen ihmisen neuvoa tai 16
apua tai sitä voi antaa. Ne ovat tilanteita, jossa voi tuntea itsensä hyödylliseksi ja on hienoa, että klubeilta löytyy paljon jäseniä, joilla on aikaa toisilleen. Klubihengen siemen löytyy juuri tästä. Klubihengen/golfhengen vaaliminen seurassa tulee olla kapteenien erityisessä huolenpidossa. Hyvät kapteenit pitävät huolta siitä, että me kaikki viihdymme kentällä ja klubilla. Klubihenki ei kasva eikä säily itsestään. Klubin henki syntyy monien yksittäisten, golfklubin yleiseen toimintaan, henkilökuntaan, kenttään, peliin, pelaajiin, valvojiin ja ympäristöön liittyvien osasten summana. Miten asioita yhdessä teemme ja kuinka hyvin. Hyvä seurahenki vaikuttaa myös vapaaehtoistyöhön, jota klubitoiminta kaipaa. Hyvä seurahenki lisää viihtyvyyttä, siitä ei ole epäilystäkään, ja viihtyvyys on klubin toiminnan toinen tärkeä elementti, sekä jäsenille että vieraille. Parhaimmassa tapauksessa klubilla on toisiaan täydentäviä persoonallisuuksia ja jäsenistö ymmärtää laajasti sen, että klubihenki on aarre, jota ei voi hukata. Klubihengen perinteitä ei voi ostaa pro-shopista - ne pitää itse tehdä, rakentaa ja vaalia. Mitä kapteenit sitten sen eteen voivat tehdä? Hyvän golfhengen luomiseksi seurassa kapteenien tulee ensinnäkin myötävaikuttaa välittömän ja aktiivisen seuratoiminnan aikaansaamiseen. Tämä ei tarkoita sitä, että kapteenit ovat jokaisessa mahdollisessa ja mahdottomassa mukana, sillä seuratoimintaan kuuluu oleellisena osana kaikkea mahdollista seuran sisäisistä kilpailuista, tilaisuuksista ja tapahtumista erilaisiin monimuotoisiin seurojen välisiin tapahtumiin, kilpailuihin ja klubimatkoihin asti. Ei muutaman ihmisen voimat kaikkeen riitä ja mitä enemmän jäsenistöä on toiminnassa mukana, sitä helpompaa on seuran ja sen kapteenien toimia. Kapteenit voivat omalla esimerkillään edesauttaa hyvän ja avoimen ilmapiirin syntyä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tasapuolisuutta kaikkia pelaajia kohtaan riippumatta heidän yhteiskunnallisesta asemastaan, pelitaidoistaan, sukupuolestaan tai iästään, ystävällistä tervehtimistä ja käytöstä, vieraspelaajien kohteliasta tapaamista ja vastaanottamista sekä kaikkien pelikaverien auttamista ja kunnioittamista. Kapteenit ja klubitoimikunta Kapteenien eräs keskeisistä tehtävistä on vaalia ja luoda golfseuran me-henkeä. Hyvät kapteenit osallistuvat seuran klubitoimikuntaan, sillä toimikunnan tavoitteena on yleisesti hyvän toiminta-hengen ja yhteenkuuluvuuden sekä jäsenistön välisen yhteistyön edellytysten luominen sekä jäsenistön toiminnan aktivointi. Viihtyvyys on eräs edellytys seurahengen synnyttämisessä. Hyvällä seurahengellä taasen saadaan pelaajat pysymään ja viihtymään seurassa sekä tavoitetaan uusia jäseniä. Hyvä seurahenki on seuran runsas voimavara. Seurahenkeen liittyvä vapaaehtoistyöllä on jopa mahdollista alentaa seuran vuosittaisia kustannuksia. Klubitoimikuntahan aloittaa seuraavan kauden tapahtumien suunnittelun, kunhan kauden kilpailukalenteri alkaa olla valmis yleensä helmi-maaliskuussa. Klubitoimikunnan aktiviteetit vaihtelevat suuresti seurasta riippuen, mutta esimerkiksi kauden avaukseen kapteenin ja ladykapteenin avauslyönneillä liittyy luontevasti kapteenien puheenvuoro ja katsaus seuran ajankohtaisista asioista ja kauteen sisältyvistä odotuksista ja tapahtumista. Klubitoimintaan liittyviä ja toimintaa edesauttavia tapahtumia ovat muun muassa erilaiset klubipäivät, talkoot kauden alussa, avajaiset ja avajaiskilpailu, juhannuskisat, rapujuhlat, klubiretket ja pelimatkat, klubien väliset ottelut, elokuun valopallokilpailut, erilaiset illanvietot ja teemaillat. Mahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon ja klubitoimikunnan on syytä tehdä yhteistyötä muun muassa kilpailutoimikunnan, senioritoimikunnan, junioritoimikunnan ja naistoimikunnan kanssa erilaisten tapahtumien järjestelyissä. Kapteenien tehtäviin kuuluu luoda yhteyksiä naapuriseuroihin kilpailullisen tai muun yhteistoiminnan käynnistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Tätä mahdollisuutta on syytä käyttää, ehkä enemmän kuin nykyisin on tapana. Monilla klubeilla kapteenien järjestämät teemaillat ovat osoittautuneet erittäin hyväksi tavaksi lisätä tietoa ja avoimuutta jäsenistön keskuudessa. Vuo- 17
18 sittain toistuvia, mutta sisällöltään vaihtelevia teemailtoja kapteeni voi järjestää yhteistyössä klubitoimikunnan/naistoimikunnan kanssa. Teemoina voisivat olla vaikkapa seuraavat usein esille tulevat keskustelun aiheet: Golfin valmennus ja peliin valmentautuminen: Onko kaikki vain henkimaailman asioita? Golfin välineistö: Totuuksia ja kuvitelmia vai valmistajien suuria keksintöjä? Säännöt ja etiketti: Mitä teen ja miten käyttäydyn? Enhän halua olla ääliö! Kenttä ja ympäristö: Miten kenttää ja ympäristöä hoidetaan? Ilmasto ja pukeutuminen: Miten pukeudun hyvin ja peliin sopivasti? Mitä uudet tekokuidut ja materiaalit oikein ovat? Teemailtojen järjestämisessä on paljon mahdollisuuksia, sillä kaikilla klubeilla jäsenistöstä löytyy uskomaton määrä erilaista asiantuntemusta ja mikäli omalta klubilta ei teeman erityisosaamista löydykään, niin lähimaisemasta se kyllä löytyy tai sitten SGL:n avulla tai omien verkostoitumisien kautta. Klubitoimikunnan tilaisuudet, joiden järjestelyyn kapteenien on syytä aina osallistua, ovat vuosittaisten, sesongin mukaan järjestettävät talkoot. Talkoita tarvitaan ainakin pelimiljöön ylläpitämiseksi ja kohentamiseksi keväällä ja syksyllä, sillä talkoot on erinomainen tapa putsailla greenien ympäristöä, bunkkereita, tiiauspaikkoja sekä rangen- ja harjoitusalueen ympäristöä. Kapteeneilla on kevättalkoissa esimerkiksi hyvä tilaisuus tarkistaa kentän merkintöjen oikeellisuus ja ajantasaisuus. Kapteenit ja kilpailutoimikunta Jokaisella liittoon kuuluvalla seuralla on oikeus järjestää ilman eri lupaa muita kuin liiton kilpailuja. Liiton kilpailujen järjestämisoikeuden myöntää liiton hallitus. Yleensä kilpailutoimikunta vastaa seuran kilpailutoiminnasta. Toimikunta suunnittelee ja toteuttaa kilpailut yhdessä seuran henkilökunnan, kapteenien ja muiden toimikuntien kanssa. Kapteenien on peruste olla kilpailutoimikunnan jäsen. Toimikunta päättää kilpailumääräyksistä, jotka eivät voi poiketa golfin säännöistä. Kilpailutoimikunnan tehtävänä on muun muassa laatia seuran vuotuinen kilpailukalenteri, jonka seuran hallitus käsittelee ja hyväksyy. Lisäksi kilpailutoimikunta laatii seuran kilpailujen säännöt ja määräykset, nimeää kilpailujen johtajat ja organisaatiot, laatii ohjeita palkinnoista, jotka noudattavat SGL:n ilmoittamia amatöörisääntöjä ja laatii ohjeet tehtävänjaosta kilpailunjohtajan/toimiston välillä yhdessä toimiston kanssa. Suomen Golfliiton kilpailuiksi luetaan kaikki ne kilpailut Golfliiton jäsenseurojen kentillä, joiden pitopaikan ja ajankohdan ratkaisee Golfliiton hallitus. Näihin kilpailuihin kuuluvat, EM-kilpailut, PM-kilpailut, SM-kilpailut, Finnish Golf Tour, Haastajakiertue, Junior Tour ja alueelliset juniori-tourit, Finnish Amateur Open kilpailut sisältäen seniorien avoimen SM-kilpailun, Mid Tour, Finnish Senior Tour ja erilaiset katsastus- ja karsintakilpailut. (SGL 2009. Kilpailukäsikirja 2009-2011). Avoimia kilpailuja ovat taasen kaikki ne seurojen järjestämät kilpailut, joihin voivat osallistua muutkin, kuin järjestävän seuran jäsenet. Seurojen sisäiset kilpailut ovat tarkoitettu vain seuran jäsenille ja niiden järjestäminen, kuten eri sarjojen reikäpelimestaruudet, ikäkausimestaruuskilpailut ja klubin mestaruuskilpailut elokuussa, voivat olla kapteenien vastuulla. Näiden organisointi käy parhaiten yhteistyössä erityisesti kilpailutoimikunnan kanssa. Monelta golfklubilta on puuttunut kilpailu niille aloitteleville jäsenille, jotka eivät ole koskaan osallistuneet kilpailuihin tai jotka eivät vain uskalla osallistua kisoihin. Tämänkaltaisen kisan järjestäminen on uusien pelaajien rekrytoimiseksi erityisen tärkeää. Eräänä keinona kapteenit voisivat harkita järjestävänsä 36+ HCP pelaajien ryhmiin mukaan varttuneemman / edistyneemmän hyväntahtoisen pelaajan ja opastajan osallistumiskynnyksen madaltamista varten. 18
Kapteenit ja kenttätoimikunta Kapteenit voivat vastata kentän rajoista ja muista merkinnöistä yhdessä kenttätoimikunnan kanssa. Niinpä kapteenien tulee määritellä yhdessä kenttätoimikunnan kanssa seuraavat kenttää koskevat asiat: (i) kenttä ja ulkona oleva alue (ii) vesiesteiden ja sivuvesiesteiden rajat (iii) kunnostettava alue (iv) haitat sekä kentän oleelliset osat. Kapteenien vastuulla ovat pääasiassa kentän merkinnät ja kapteenien on syytä pitää silmänsä auki kentällä ollessaan. Kentän merkinnöillä on taipumus siirtyä ja muuttua kauden aikana ilman selvää näkyvää syytä, ja tämän johdosta merkintöjen säännöllinen tarkastus on paikallaan. Kapteenit ja sääntö- ja tasoitustoimikunta Seurassa kapteenit vastaavat sääntö- ja etikettikoulutuksen järjestämisestä ja usein kapteeni (jompikumpi) toimii sääntö- ja tasoitustoimikunnan puheenjohtajana. Seurassa golfin sääntöjen noudattaminen on kapteenien vastuulla. Golfia pelataan useimmiten ilman tuomaria, minkä takia jokaisen pelaajan tulee hallita golfin perussäännöt sekä kuinka sääntökirjaa käytetään. Itse asiassa sääntökirja olisi hyvä löytyä jokaisen pelaajan golflaukusta. Sääntöjen osaaminen ja taito käyttää sääntökirjaa hyödyttää hyvin usein pelaajaa. Pelin lähtökohta on se, että jokainen pelaaja pelaa rehellisesti sääntöjä noudattaen, sillä niitä rikkoessaan hän huijaa ennen kaikkea itseään. Yksinkertainen lähtötilannehan on se, että kenttä tulee pelata sellaisena kuin se on ja pallo pelataan siitä paikasta, johon se on päätynyt, elleivät säännöt tai paikallissäännöt toisin määrää. Kapteenien tulee huolehtia siitä, että kaikki pelaajat noudattavat turvallista, toiset pelaajat huomioon ottavaa ja kenttää säästävää pelitapaa ja pelaamisen nopeus on myös kapteenien vastuulla. Rikkeistä tai vilpistä on kilpailuissa sääntöjä rikkoneen pelaajan merkitsijällä velvollisuus huomauttaa asiasta. Jos pelitilanne on niin epäselvä, ettei kumpikaan tiedä miten jatkaa, voidaan lyöntipelissä pelata kaksi palloa reikään asti, kahden eri tulkinnan mukaisesti ja selvittää jälkikäteen oikea sääntö kilpailun johtajalta pelin päätyttyä. Kapteenia on näistä tapauksista ja asioista aina syytä informoida, että hänellä/heillä olisi ajantasainen tieto olemassa. Sääntö ja tasoitustoimikunta vastaa yhdessä kapteenien kanssa kentän Course Rating- ja Slope-määräyksistä sekä ylläpitää kenttien paikallissääntöjä yhteistyössä muiden toimikuntien kanssa. Kapteenien tehtävänä on laatia ja soveltaa paikallissääntöjä. Kilpailuissa noudatettavista kilpailumääräyksistä ja paikallissäännöistä vastaa taasen kilpailutoimikunta. Kapteenien tehtävänä on pitää paikallissäännöt ajan tasalla ja poistaa niistä, yhdessä kenttämestarin/kenttätoimikunnan ja kilpailutoimikunnan kanssa viivyttelemättä kohdat, jotka on laadittu vain poikkeuksellisia olosuhteita varten, ja kun nämä olosuhteet ovat lakanneet vaikuttamasta. Tällaisia ovat esimerkiksi seuraavat: siirtosäännön voimassaolo maahan painuneen pallon puhdistaminen pallon puhdistaminen kunnostettavat alueet kentän vauriot työkoneiden jäljet sadeveden valumisesta aiheutuneet vauriot Uusi EGA:n (European Golf Association) tasoitusjärjestelmä ja aktiivitasoitus on saattanut aikaan paljon keskusteluja. Suomessa on käytössä nykyään EGA:n tasoitusjärjestelmä 2012 2015. SGL:n sivuilta on luettavissa lyhennelmä EGA Handicap System 2012 2015 julkaisusta (https://www.golf.fi/tasoitus ), mutta tätä lyhennelmää ei tule käyttää pelkästään alkuperäisen korvikkeena. Saadakseen lisätietoja mistä tahansa EGA:n tasoitusjärjestelmän kohdasta, kannattaa katsoa alkuperäisen julkaisun vastaavaa kohtaa. Johdanto tasoitusjärjestelmään on tarkoitettu pelaajille, joilla on EGA-tasoitus tai pelaajille, jotka haluavat saada EGA-tasoituksen. 19
20 Koko EGA-tasoitusjärjestelmän tarkoituksena on saavuttaa yhtenäinen ja mahdollisimman oikeudenmukainen tasoitusjärjestelmä koko Euroopassa ja mahdollistaa eritasoisille pelaajilla pelaaminen ja kilpaileminen mahdollisimman reilusti ja tasapuolisesti. Saadakseen virallisen EGA-tasoituksen tulee pelaajan ottaa yhteyttä SGL:n alaiseen seuraan. Pelaajan tulee pelata vähintään kolme tasoituskelpoista kierrosta ja palauttaa pelaajan ja merkitsijän allekirjoittamat kortit kyseisiltä kierroksilta. Tämän jälkeen pelaajalle myönnetään tasoitus, joka vastaa parasta palautettua tulosta. Jotta varmistettaisiin oikea ja toimiva EGA:n tasoitusjärjestelmä, on tärkeää että jokainen taho, joka on mukana tasoituksen ylläpidossa tietää vastuunsa oikeudenmukaisesta tasoituksen ylläpidosta. Itse asiassa jokainen pelaaja on lopullisesti itse vastuussa omasta tasoituksestaan ja jokaisesta muutoksesta joita tasoitukseen tulee tehdä tasoituskierroksen jälkeen. Pitääkseen aktiivisen tasoituksen, pelaajan täytyy palauttaa vähintään neljä (4) tasoituskierrostulosta joka vuosi, jotta tasoitus olisi aktiivinen EGA-tasoitus. Seuran tasoitustoimikunta on vastuussa tasoitusjärjestelmän oikeanlaisesta täytäntöön panosta. Kapteeni voi myös avustaa tasoitustoimikuntaa tässä velvoitteessa. Pelaajan on syytä kääntyä seuran tasoitustoimikunnan/kapteenien puoleen, jos on syytä epäillä, että joku pelaa väärällä tasoituksella (tasoitus on liian korkea tai matala). Seuran tasoitustoimikunnalla on oikeus muuntaa kaikkien pelaajiensa tarkkaa tasoitusta erityisesti vuosittaisen tasoitustarkastuksen yhteydessä ja sen tulisi toimia myös erityisissä tapauksissa myös vuosittaisten tasoitustarkastusten välissä. Lisätietoja tasoitusjärjestelmästä on saatavilla osoitteesta: http://www.ega-golf.ch/ Kapteenit ja naistoimikunta Ladykapteeni toimii naistoimikunnan primus motorina ja hän on sen puheenjohtaja. Kapteenilla, paitsi jos hän on myös ladykapteeni, on yleensä vähäinen rooli naistoimikunnassa. Naistoimikunnan painopiste on seuran naisten osallistumisen ja teke- 20
senioreita, on kapteenien syytä pitää silmällä erityisesti junioreita, sillä he ovat myös tyttö- tai poikajunioreille kapteeneja. Kapteenien tulee osallistua junioritoimintaan näkymällä kentällä ja seuratiloissa junioreiden kanssa ja olla oikeudenmukaisella käyttäytymisellään esimerkkinä seuran nuorille jäsenille. Junioreiden kanssa kapteenien on syytä suunnata kentälle, sillä heidän kanssaan oppimisen tie muuttuu kaksisuuntaiseksi kapteenien pelitaidoista riippumatta. Senioritoimikunta on monesti aika lähellä kapteenien sydäntä, niinpä kapteenit ainakin jossain määrin automaattisesti painottavat tekemisiään senioreiden suuntaan. Sekään ei ole väärin harmaantuvassa Suomessa. misen aktivoinnissa. Tässä ladykapteeni edesauttaa toiminnallaan ja esimerkillään erittäin paljon seurahenkeä, yhteenkuuluvuutta ja viihtyvyyttä. Useissa seuroissa ladykapteeni valmistelee ja järjestelee mm. naisten peli-illat, sopii naisille tarkoitetuista golfklinikoista, sopii ja järjestää naisten välisiä seuraotteluita, osallistuu naiskapteenien tilaisuuksiin, vastaa naisten kilpailujen järjestämisestä, huolehtii teemallisten tapahtumien järjestämisestä, huolehtii naisjäsenille tiedottamisesta, osallistuu klubi-iltoihin ja toimii klubitoimikunnassa. Usein ladykapteeni on golfseuran hallituksen jäsen. Kapteenin rooli naistoimikunnassa on tällä hetkellä varsin ohut tai olematon. Kapteenin ja naistoimikunnan välisessä yhteistyössä onkin paljon kehittämisen mahdollisuuksia. Kapteenit ja juniori- ja senioritoimikunnat Kapteenien on syytä olla hyvässä yhteistyössä sekä junioritoimikunnan että senioritoimikunnan kanssa. Vaikka suurin osa Suomen golfklubien kapteeneista ei ole iältään lähelläkään junioreita, pikemminkin Kapteenit ja kentänvalvojat Kapteenit toimivat kentänvalvojien kanssa yhteistyössä pelinvalvontaa suunniteltaessa. Joillakin kentillä kapteenit toimivat mahdollisuuksiensa mukaan kentänvalvojien esimiehenä. Kentällä oleva pelin valvoja toimii seuran valtuuttamana. Valvoja liikkuu autolla, joka on merkitty VALVOJA -kyltillä tai vastaavalla kyltillä/nimellä. Marshall kyltti on maailmalla yleinen ja peliavustaja-nimikkeestäkin on keskusteltu ja se on jo joillakin kentillä käytössä. Nykyaikana myös asiakaslähtöisempi Player s assistant on käytössä valvojan nimikkeenä. Nimikkeestä riippumatta, oli se sitten valvoja/peliavustaja tms. kenttävalvojalla on oikeus tarkastaa pelaajan henkilöllisyys ja tarkistaa pelilupa. Kenttävalvojan tehtävänä on saada pelaajat viihtymään kentillämme, eikä hoputtaa ja juoksuttaa pelaajia. Kenttävalvoja ei ole tuomari, ei kilpailunjohtaja eikä mikään rankaisija. Kenttävalvojalta odotetaan hyvää sääntö- ja kilpailutuntemusta ja täydellistä ajankohtaisten paikallissääntöjen tietämystä ja lisäksi ihmisten käsittelytaitoa. Tärkein viihtyvyyttä ylläpitävä asia on joutuisa, ripeä peli unohtamatta positiivista ja tehokasta palvelua. Kapteenien ja kentänvalvojien välinen joustava ja hyvä yhteistyö on pelaajille eduksi kaikilla kentillä. 21
22 Lopuksi Golfin toimintaympäristö on kovasti muuttunut. Eräs havainnoista liittyy siihen, että golfilla on entistä paremmat mahdollisuudet menestyä osana modernia, muuttunutta elämäntapaa, mikäli osaamme sovittaa sen siihen. On esitetty väitteitä, että nykyihmiselle aika on paljon tärkeämpi valintoja ohjaava tekijä ja sosiaaliset kontaktit kilpailemista tärkeämpiä. On tietysti totta, että golfin harrastaminen vaatii aikaa, mutta ajan vaade ja käyttö antavat puolestaan sosiaalisia kontakteja. Kiire näyttäytyy nykyaikana yhteisöjen toiminnan osana. Kiirekulttuuri tarkoittaa yleensä tehokkuuden maksimointia. Kaikilla on krooninen kiire. Se näkyy ihmisten käyttäytymisessä, liikkumisessa, puhumisessa ja tekemisessä. Golfklubeillakin on alkanut vaikuttaa kiireellinen mentaliteetti. Niinpä golf-sektorin suunnitelmissa on erilaisia tuotteita kilpailtaessa ajankäytöstä muiden harrasteiden kanssa. On suunnitteilla 6:väylän kenttiä/kentänosia ja 9:väylän kierroksista on tullut suosittuja ja aktiivisesti markkinoituja, pelaajia hoputellaan nopeuteen ja tehokkaaseen ajankäyttöön, kenttiä mainostetaan pelinopeudella, lyhyydellä ja helppoudella. Tämän rinnalla varteenotettava vaihtoehto on kiireettömyyden ilmapiirin rakentaminen koko golfyhteisön yhteiseksi tavoitteeksi. Tässä ei pidä sotkea hitautta ja kiireettömyyttä toisiinsa. Hitaus on hitautta Pariisissakin, mutta kiireettömyys sisältää ripeyden, joka olkoon tavoitteena. Kiireettömyyden ilmapiirissä mieli lepää ja motivaatio toimia yhteisön kehittämisen hyväksi lisääntyy. Yhteisössä jaetaan, opitaan ja kehitytään. Tässäpä on tehtävää sekä nykyisille että tuleville golf seurojen kapteeneille. Helsingissä 3. maaliskuuta 2014 SGL:n kapteenien työryhmä 22
23
Suomen Golfliitto ry Kapteenien työryhmä Helsinki 20.2.2014 24