Kannettavaa ostamassa Miten valita kannettava tietokone? Varaudu kannettavan hankintaan kartoittamalla omat tarpeesi ja ottamalla selvää markkinatarjonnasta. Varo huippuhalpoja luksuskannettavia. TEKSTI: NIKO JAKOBSSON KUVAT: KAROLIINA PAAVILAINEN Kannettavan tietokoneen hankinta kannattaa aloittaa tarvekartoituksella: tarvitsenko pöytäkoneen korvaajan, mukana kulkevan matkakumppanin, surffailukoneen vai olohuoneen viihdekeskuksen? Mitkä ovat koneen tärkeimmät ominaisuudet itselleni ja missä järjestyksessä? 24 MikroPC 11/2011 WWW.MIKROPC.NET
Kannettavan ostajan opas Kuluttaja- vai bisnesmalli? YRITYSKANNETTAVA Y sopii myös pienyrittäjille. Bisnesmalleissa ei ole tuoreimpia komponentteja ja huipputehoa vaan laadukkaita ja kestäviä osia sekä toimintavarmuutta ja ne tehdään helpommin korjattaviksi. Yrityskannettavissa on yleensä myös akkukestoa pidentäviä energiapihejä komponentteja ja lisäakkuja on yleisesti saatavilla. Yrityskäytössä tarvitaan hallinta- ja tietoturvaominaisuuksia ja pk-yrittäjää ilahduttavat esiasennetut, esimerkiksi laitteen sormenjälkilukijaa hyödyntävät turvasovellukset. Myös näppäimistön ja hiiren laatuun on yleensä panostettu. Takuut ja palvelut vikatilanteissa ovat paremmat kuin kuluttajakannettavissa. Laitteisiin saa tavallisesti ainakin lisämaksusta erilaisia nouto- ja palautus- tai vaihtopalveluita, jolloin koneen saa huoltoon tai vaihtoon vaivatta työpäivän kuluessa. Mainoksissa korostetaan uusinta tekniikkaa ja helposti vertailtavia arvoja. Kuluttaja voi hairahtua turhan kalliiseen malliin tai vertailemaan kiintolevyn ja näytön kokoa, vaikka ne eivät olisikaan hänelle olennaisimpia valintaperusteita. Jos haluat ison näytön, mieti, onko kannettava ylipäänsä oikea valinta. Suurinäyttöiset läppärit ovat usein painavia ja virtasyöppöjä. Jos kannettavaa on hankala kantaa ja akku kestää vain paria tuntia, herää kysymys, onko siinä mitään etuja pöytäkoneeseen verrattuna. Kannattaa myös aina suhtautua varauksellisesti koneisiin, joita myyjä tyrkyttää, sillä niissä saattaa vain olla kaupan parhaat katteet. Mainoksissa hehkutettujen ominaisuuksien sijaan valinnassa kannattaa yleensä painottaa koneen kokoa ja painoa, akun kestoa, näppäimistön ja hiiren käytettävyyttä sekä rungon materiaaleja. Hinta ja laatu Säästämisen ja lisäpanostusten kohteet kannattaa valita huolella. Esimerkiksi äänetön ja nopea ssd-levy parantaa koneen käytettävyyttä perinteiseen kiintolevyyn verrattuna selvästi. Ssd-levyyn investoiminen hyödyttää useimpia, mutta ei kannata maksaa 1000 euroa lisää levyn koon tuplaamisesta 128 gigatavusta 256 gigatavuun elleivät sitten koneen muut hyödylliset ominaisuudet kasva samassa suhteessa. Laitteiston kokoonpanoa kannattaa painottaa enemmän kuin merkkiä. Merkki voi vaikuttaa takuuaikaan ja tekniseen tukeen, joskin yhä useammin tuki tarjotaan suoraan liikkeestä tai liikkeen sopimuskumppanilta kaikille merkeille. Yksittäiseen huonoon kokemukseen ei pidä takertua, sillä koneet rakennetaan pitkälti samoista komponenteista. PC World -lehden viime vuonna tekemässä kyselyssä Apple, Asus ja Toshiba saivat kannettavien luotettavuutta selvittäneissä kysymyksissä eniten hyviä arvioita. Selkeästi eniten huonoja kokemuksia 80 000 vastaajalla oli olut HP:n ja Dellin kuluttajille suunnatuista laitteista. Tässä oppaassa käydään läpi kannettavan keskeiset osat ja valintakriteerit niiden perusteella. WWW.MIKROPC.NET MikroPC 11/2011 25
Kannettavaa ostamassa Kaupassakin voi kokeilla, kuumeneeko koneen pohja liikaa. Näin valitset sopivan kannettavan 1. Kokoluokka KANNATKO KONETTA mukana vai korvaatko sillä pöytäkoneen? Pitäisikö koneen mahtua olkalaukkuun (alle 14-tuumainen)? Jos haluat mukana kuljetettavan koneen, yli 15 tuuman näytöllä varustettua laitetta ei kannata hankkia. Myös virtalähteen koko ja paino on syytä tarkistaa. Ei ole järkevää ostaa alle kahden kilon konetta, jos muuntaja painaa lähes kilon! Liian pienellä ruudulla ahertaminen vääristää työskentelyasentoa, joten tuntikausia päivässä läppäriä käyttävän kannattaa harkita minikannettavan sijaan esimerkiksi ultrakevyttä 13 tuuman näytöllä varustettua konetta, vaikka ne maksavatkin enemmän. YKSIKIN TOISTUVASTI mukana kannettu lisäkilo rasittaa, joten isompaa konetta valitessa kannattaa pohtia, olisiko helpommin päivitettävä pöytäkone parempi valinta. Varsinkin, jos aiot hankkia erillisen hiiren ja näppäimistön. Pöytäkoneella työskennellessä asento pysyy yleensä parempana, koska näyttöä voi säätää monipuolisemmin. Huomioi myös lisälaitteiden tarve: pienessä koneessa on yleensä vähän liittimiä, joten liitettävien lisälaitteiden määrä on rajallinen ilman porttitoistimia. Toisaalta pienikin kone muuttuu isoksi, jos tarvitaan paljon lisälaitteita (ulkoinen dvd-/blu-ray-asema, täyskokoinen näppäimistö ja niin edelleen). Koneen koko vaikuttaa myös akun kestoon. Suuremmassa koneessa akun kesto on Helposti huomiotta jääviä mutta tärkeitä valintaperusteita: koko, paino, akkukesto, näppäimistön ja kosketuslevyn käyttömukavuus. yleensä lyhyt virtasyöpön näytön vuoksi. Yli 17 tuuman koneissa akku riittää tyypillisesti hädin tuskin parin tunnin työskentelyyn, etenkin jos kysymyksessä on hintahaarukan edullisemmasta päästä oleva laite, jonka muutkaan komponentit eivät ole virtapihejä. Suorituskyky Pidempi palkki parempi MPC 11/11 Intel Atom N550 Intel Core i3 2357M Intel Celeron T3500 AMD A6 3410MX Intel Core i5 2467M Intel Core i7 2630QM MINILÄPPÄREISSÄ KÄYTETYT Atom-suorittimet ovat erittäin vähävirtaisia ja suorituskyvyltään vaatimattomia. Edulliset mutta virtasyöpöt Celeron-suorittimet sekä Core i3 -suorittimien vähävirtaiset versiot ovat noin kaksi kertaa suorituskykyisempiä. AMD:n A6 sekä Intelin Core i5:n vähävirtainen 2467M-malli ovat suorituskyvyltään keskitasoa. Neliytiminen Core i7 tarjoaa tämän hetken parasta mobiilisuorituskykyä. JOS KYSEESSÄ ON puhtaasti verkkovirralla toimiva pöytäkoneen korvaaja, voit satsata näytön kokoon. Isonäyttöisessä koneessa on yleensä myös numerojen syöttämistä helpottava erillinen numeronäppäimistö, joten erillistä näppäimistöä ei tarvita. Isommassa koneessa on myös enemmän vääntöä: väljemmät tilat mahdollistavat paremman jäähdytyksen lämpöä tuottaville tehokomponenteille. Isoja tehoja tai näyttöä tarvitsevan kannattaa aina harkita pöytäkonettakin, koska sylikoneen hinnalla saa vähintään vastaavantehoisen ja helpommin päivitettävän pöytämallin isolla näytöllä. 2. Suoritin KANNETTAVIEN SUORITTIMET ovat mobiilimalleja, joiden suorituskyky on kellotaajuudesta huolimatta alhaisempi kuin pöytäkoneilla. Jos kaipaat puhtaasti tehoa, pöytäkone on parempi valinta. Intelin suorittimet jaetaan kolmeen luokkaan: Core i3, i5 ja i7. Nopein näistä on i7. Numeron suuruus kertoo teholuokan, mutta sen ei pidä antaa hämätä. Myös mallinumerolla on merkitystä, sillä tarjolla on kaksi- ja neliytimisiä sekä hitaampia energiapihejä malleja: esimerkiksi Core i3 2330M on suorituskykyisempi kuin Core i7:n erittäin vähävirtainen culv-malli (consumer ultra-low voltage) 2617M. AMD on jakanut uusimmat suorittimensa A-, E- ja C-sarjoihin. A-sarjan suorittimet ovat vikkelimpiä, C- ja E-sarjan suorittimet on tarkoitettu lähinnä pienemmille koneille. Vuonna 2010 esitellyt Phenom II -sarjan suorittimet ovat AMD:n malliston tehokkaimpia. AMD:nkin suorittimista osa on kaksi- ja osa neliytimisiä. Pelkkiä kellotaajuuksia vertailemalla ei saa totuutta suorittimen tehosta. Esimerkiksi 700 euron koneissa suosittu i5-2510m on 20 prosenttia nopeampi kuin vastaavan hintaluokan koneessa oleva AMD A8-3510M, kalliimmissa luokissa AMD:tä ei juurikaan näy. AMD:n etuna C- ja E-sarjassa on yhdysrakenteisten Radeon-näytönohjainten hyvä suorituskyky. Suorittimien tehoeroista on kattava lista Notebookcheck. comin sivuilla: mpc.fi/22. SUORITINTA VALITTAESSA tulee huomioida myös energiankulutus. Energiatehokkaimpia ovat etenkin miniläppäreissä 26 MikroPC 11/2011 WWW.MIKROPC.NET
Tehosuoritin on yleensä virtasyöppö. käytetyt Intelin Atom-suorittimet ja AMD:n E-sarjalaiset, kun taas huipputehokas Core i7 vie eniten virtaa, joskin Intelin i-sarjan suorittimistakin on nykyään myös pihit culv-mallit. Vaikka kannettavien suorittimet osaavat nykyään säädellä tehoaan tarpeen mukaan, kannattaa tehokkaimpien mallien virrankulutus huomioida, jos mielii pitkää akunkestoa. Ultrakevyissä kannettavissa käytetäänkin Intelin suorittimista usein Core i7:n sijaan i3- ja i5-malleja. Energiapiheistä malleista saadaan virtaa jopa työpäiväksi, mutta suurilla näytöillä varustetut markettimikrot ja tehokoneet saattavat hiipua tunnissa tai parissa. Valmistajan ilmoittama akun kesto on tosin usein yliarvioitu: siihen päästään esimerkiksi kytkemällä langattomat yhteydet pois käytöstä, säätämällä näytön kirkkaus minimiin ja kuormittamalla laitetta minimaalisesti. 3. Muisti MUISTIEN HINTOJEN laahatessa valmistajat ovat ryhtyneet työntämään sitä koneisiin suuriakin määriä. Kolmella gigatavulla pärjää kuitenkin erittäin hyvin, eikä yli neljästä gigasta ole käytännössä mitään hyötyä, koska kannettavan suorituskyvyn muut rajoitteet tulevat vastaan. Markkinoilla olevat kannettavat käyttävät pääsääntöisesti ddr3-muistia, jota on saatavilla eri kellotaajuuksilla. Taajuuksilla (tavanomaisesti 1066 1600 MHz) on merkitystä, jos havittelet ääritehoja. Miniläppäriä ostaessa kannattaa kiinnittää hieman huomioita myös muistityyppiin: osassa markkinoilla olevista Atom N570 -kannettavissa on ddr2-muistia, joka on hitaampaa kuin uudemman sukupolven ddr3-muisti. Jos käytössä on 32-bittinen käyttöjärjestelmä, kolmea gigatavua enempää muistia ei tarvita, koska järjestelmä ei pysty käyttämään enempää. Neljä gigatavua muistia riittää useimpiin käyttötarpeisiin ja kolmellakin pärjää. MAHDOLLISTA MUISTILAAJENNUSTA varten on tärkeä selvittää, onko koneessa vapaita muistipaikkoja. Muistitikulta toimivalla CPU-Z-nimisellä sovelluksella (mikropc.net: cpu-z_1.58-32bits-en.zip, 841 kt) voit selvittää muistityypin, muistipaikkojen määrän ja vapaat muistipaikat, jos et halua aukoa konetta. 4. Kiintolevy KANNETTAVIEN yleisin tallennusväline on edelleen perinteinen kiintolevy. Tällä hetkellä tavallisin tallennuskapasiteetti on 500 gigatavun suuruusluokassa, mikä riittää hyvin monenlaiseen käyttöön. Tallennuskapasiteetin lisäksi on syytä huomioida levyn pyörintänopeus. Kannettavien levyt pyörivät tavallisesti 5400 kierrosta minuutissa, mutta saatavilla on myös 4200 ja 7200 kierroksen minuuttivauhdilla pyöriviä. Suuremmat kierrosluvut nopeuttavat järjestelmää, mutta haittana on kovempi ääni ja suurempi vaurioitumismahdollisuus konetta liikuteltaessa (vaikka koneissa onkin tunnistimia liikkeen havaitsemiseksi). JOS TARVITSET LISÄVAUHTIA, harkitse mallia, jossa on ssd-levy. Ssd-levyjen kapasiteetit ovat tavanomaisesti 64 128 gigatavua, mikä on huomattavasti vähemmän kuin perinteisessä kiintolevyssä mutta riittää hyvin etenkin hyötykäytössä. Jos kotona on esimerkiksi verkkokiintolevy tai toinen tietokone työ- ja mediatiedostojen varastointiin, suurempaa kapasiteettia ei tarvita. Ssd-levyn puolesta puhuvat tallennusviiveen poistuminen, laitteen keventyminen Näppäimistön käyttömukavuus selviää vain kokeilemalla! ja se, että levy ei tuota lämpöä perinteisen kiintolevyn tapaan. Jos tarkoituksena on editoida videoita tai pelata, perinteinen kiintolevy on parempi, sillä videot ja pelit nielevät tallennustilaa ja niiden käsittely on järkevää vain paikalliselta kiintolevyltä. 5. Näytönohjain NÄYTÖNOHJAINTA valitessasi kiinnitä huomio kahteen asiaan: onko kysymyksessä yhdysrakenteinen vai erillinen ohjain ja onko näytönohjaimessa omaa muistia. Kannettavissa useimmille riittää yhdysrakenteinen ja koneen keskusmuistia hyödyntävä malli. Rajallisen jäähdytyskyvyn takia läppäreissä käytetään joka tapauksessa mobiilinäytönohjaimia, joiden suorituskyky on vastaavia pöytäkoneohjaimia alhaisempi. Yhdysrakenteinen ohjain riittää yleensä, jos tarkoitus ei ole pelata uusimpia pelejä. Virtaa säästyy ja vähemmän vaativien pelien käyttökin sujuu. Intelin yhdysrakenteinen näytönohjain on peruskäyttöön täysin sopiva ja nykyisten Sandy Bridge -piirisarjojen myötä jopa kevyeen pelaamiseen soveltuva. Nopeimmat AMD:n/Atin ja nvidian mobiiliohjaimet pyörittävät uusiakin pelejä viimeistään grafiikka-asetuksia tiputtamalla. Nopea näytönohjain kuitenkin lyhentää akun käyttöaikaa. OMALLA MUISTILLA varustettu näytönohjain on nopeampi kuin keskusmuistia hyödyntävä, mutta valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota enemmän kiihdytinpiiriin. Hyvä vertailutaulukko eri näytönohjainpiirien nopeudesta on saatavilla esimerkiksi Notebookcheck.comista: mpc.fi/23 6. Näyttö ISO NÄYTTÖ tehostaa työskentelyä. Näytön tuumakoon lisäksi kannattaa huomioida tarkkuus. Tavallisin tarkkuus miniläppäreissä on 1 024 x 600, 13-tuumaisissa kannettavissa 1 366 x 768 ja suuremmissa esimerkiksi 1 600 x 900 tai jopa täysteräväpiirtovideoiden tarkkuus 1 920 x 1 080 kuvapistettä. Valinnassa kannattaa huomioida myös katselukulman laajuus, värien toisto ja kirkkaus. Nämä selviävät vain konetta fyysisesti tarkasteltaessa tai testitiedon perusteella. MAINOKSISSA ESIINTYY usein väite, jonka mukaan sylimikron näyttö on led-taustavalaisun takia todella kirkas. Väite ei ole relevantti, sillä käytännössä kaikki sylimikrojen näytöt ovat led-taustavalaistuja, eikä led-taustavalaisu tee automaattisesti näytöstä äärimmäisen kirkasta. Ennen tavalliset mattapintaiset näytöt WWW.MIKROPC.NET MikroPC 11/2011 27
Kannettavaa ostamassa lisäarvoa ja sd-muistikortti on toistaiseksi yleisin. Telakkaliittimet, sormenjälkitunnistimet ja lukkoreiät ovat selvemmin bisneskannettavien ominaisuuksia. ovat pääsääntöisesti korvautuneet kiiltäväpintaisilla, mutta esimerkiksi Sonylla ja Samsungilla on vielä joitakin mattamalleja. Niiden etuna on näyttöpinnan heijastamattomuus. 7. Näppäimistö ja hiiri NÄPPÄIMISTÖISSÄ on yleistynyt Applen tietokoneista tuttu saareketyyppinen laattanäppäimistö, jossa näppäimet ovat tasaisia, matalia neliöitä ja niiden välissä on selvät raot. Lähes kaikilla valmistajilla on laattanäppäimistön kaltainen toteutus. Näppäimistömallin toteutus voi olla täysin erilainen erihintaisissa malleissa. Ongelmia voivat tuottaa näppäimistön jousto ja näppäimistöt, joissa näppäimet ovat sienen hatun kaltaisesti jalustalla. Jalustanäppäimistöissä on huonompi kirjoitustuntuma ja näppäimet irtoavat todennäköisemmin kuin laattanäppämistöistä. Erillinen numeronäppäimistö on useissa yli 15 tuuman koneissa. Koko ei kuitenkaan takaa numeronäppäimistöä: sitä ei ole esimerkiksi Applen 17-tuumaisessa MacBook Prossa. HIIRIOHJAIMEN KOHDALLA kannattaa kiinnittää huomiota kosketuslevyn kokoon ja painikkeiden toteutustapaan. Erilaisia variaatioita on runsaasti. Joissakin bisneskannettavissa on lisäksi tappihiiri keskellä näppäimistöä ja joissakin levyn saa helposti kytkettyä pois päältä niin, ettei sitä sohi vahingossa esimerkiksi peukaloillaan. 8. Optinen asema PIENISSÄ KONEISSA ei välttämättä ole lainkaan optista asemaa eli cd-, dvd- tai blu-ray-levyjä lukevaa laitetta. Eikä sitä aina tarvitakaan: ohjelmat, pelit, musiikki ja elokuvat ovat yhä useammin ladattavissa internetistä tai ostettavissa digitaalisesti bittimuodossa. Jos et kuuntele cd-levyjä tai katsele elokuvia dvd- tai blu-ray-levyltä, et välttämättä tarvitse optista asemaa ainakaan, jos taloudessa on toinen kone, jolla asennuscd:t kuten Officen tai virustorjuntaohjelman asennuspaketit voidaan siirtää muistitikulle. Varmuuskopioinninkin voi hoitaa ulkoisella kiintolevyllä tai kopioimalla tiedostot internetiin tai lähiverkkoon. Ulkoisten dvd-asemien hinnat ovat tulleet melkoisen alas, joten sellainen voi olla hyvä ratkaisu harvemmin levyjä tarvitsevalle. Kone pysyy kevyenä, mutta levyjä voi silti tarvittaessa käyttää. NOIN TUHANNEN EURON kannettavissa on yleensä lukeva blu-ray-asema ja 1 300 euron hintaluokassa mahdollisesti myös tallentava. Blu-ray on alaspäin yhteensopiva, joten lukevalla blu-raylla lukee myös cd:t ja dvd:t tai vastaavasti kirjoittava blu-ray hallitsee tallentamisen vanhemmille medioille. 9. Liitännät USB-LIITÄNTÖJEN määrä pysyy valitettavan vakiona, olipa sitten kysymyksessä pikkuläppäri tai 17-tuumainen jättikone; tavanomaisin määrä on kolme. Useimmille oheislaitteille riittää tavanomainen usb 2, mutta nopeat ulkoiset kiintolevyt voivat hyötyä esata- tai usb 3 -liitännästä. Usb 3.0 on alaspäin yhteensopiva eli siihen voi kytkeä myös vanhempia usblaitteita. Firewire-aikakausi alkaa olla ohitse ja tätä liitintyyppiä näkee enää harvemmin. Näyttöliittimissä dvi-, hdmi- ja display port -liittimet alkavat pikkuhiljaa syödä alaa vga-liittimeltä. Jos tarkoitus on liittää tietokone televisioon, hdmi-liitin on helpoin, mutta uusimpia hdmi-liittimiä lukuun ottamatta sillä ei voi siirtää monikanavaääntä, joten äänelle pitää olla erikseen esimerkiksi s/pdif-liitäntä. Display portista ja dvi:stä saa adapterilla hdmi-liittimen. Analoginen vga-liitin on yleinen edelleen projektoreissa, joten moni tarvitsee sitä yhä. Muistikortinlukijat saattavat tuoda 10. Verkkoyhteydet ETHERNET- ELI rj45-liitintä ei kannata kuopata, vaikka langattomat verkot ovatkin yleistyneet. Langattomien tukiasemien säätöön tarvitaan vielä langallista yhteyttä, eikä kaikissa paikoissa välttämättä ole tarjolla langatonta yhteyttä. Sim-korttipaikka 3g-yhteyttä varten on erityisen kätevä matkakäytössä. 3g-yhteys mahdollistaa nettiin pääsyn langattoman verkon ulkopuolella, eikä erillistä, koneen kyljestä törröttävää 3g-usb-tikkua tarvita. Ongelmana on se, että sim-korttipaikalla varustetut koneet ovat yleensä miniläppäreitä tai yritysmalleja, jolloin multimediaominaisuuksista joudutaan tinkimään. Wlanista (wifi) on yleistymässä n-standardi, joten sen tuki kannattaa tarkistaa. Bluetoothista mennään jo versiossa 4.0. Kaikkein edullisimmista mikroista bluetoothia ei löydä. 11. Runko EDULLISIMMAT KONEET ovat tavallisesti muovikuorissa. Muovi on helposti särkyvää: siihen tulee naarmuja ja se saattaa murtua kolahtaessaan. Kalliimpien koneiden rungossa käytetään kevyttä metallia kuten alumiinia tai magnesiumia joko sellaisenaan tai yhdistettynä muoviin. Metallin etuna on parempi kestävyys, mutta metalli myös johtaa lämpöä ja runko voi kuumentua yllättävänkin paljon. 12. Ulkonäkö KIILTÄVÄN MUSTAT koneet tulevat nopeasti nuhruisiksi sormenjäljistä ja muusta liasta, mikä kannattaa muistaa, kun ihailee liikkeessä pianomustia komistuksia. Erityisesti metallirungoissa myös muut tummat värit paljastavat esimerkiksi sormista leviävän rasvan helposti. Valkoinen on ongelmallinen erityisesti näppäimistötason mustumisen vuoksi. Metallinharmaa pysyy paremmin siistinä. 13. Melutaso PIENET TUULETTIMET tuottavat enemmän ääntä kuin suuret, joten pienikin kone voi lämmetessään yltyä metelöimään. Merkityksellistä on tuulettimien määrä ja laatu. Kumpaakaan ei tosin voi tarkistaa koneen ulkopuolelta. Myymälätilassa on usein niin paljon 28 MikroPC 11/2011 WWW.MIKROPC.NET
taustahälyä, ettei tuulettimien äänentasoa voi arvioida. Mutta jos kone kuulostaa äänekkäältä myymälässä, on se varmasti häiritsevän kovaääninen kotona! Kannettava ei ole hyvä valinta, jos haluaa pelata kaikkein uusimpia pelejä. 14. Lämpeneminen ERITYISESTI PIENISSÄ koneissa kannattaa varoa liiallista koneen tehoa suhteessa sen kokoon. Kun runko on alumiinia tai muuta lämpöä johtavaa materiaalia, kannettava voi muuttua liian kuumaksi sylissä pidettäväksi. Lämmöntuottoa voi testata kaupassa, jos kone on ollut jonkin aikaa päällä ja sillä on käytetty joitakin sovelluksia. Lämpö tuntuu yleensä pohjasta suorittimen tai kiintolevyn kohdalta. Huomionarvoista on, että ssd-levyt tuottavat vähemmän lämpöä. Tuuletusaukon tulisi olla mieluiten koneen takana. Huonoin paikka puhaltimelle on sillä puolella, jolla normaalisti käyttää hiirtä. Tämä ongelman kanssa joutuvat painimaan erityisesti vasenkätiset. 15. Äänentoisto MAINOKSISSA HEHKUTETUT Dolby Home Theater, Dolby Advanced Audio tai Beats -järjestelmät antavat yleensä harhaanjohtavan hyvän kuvan äänentoistosta, koska kaiuttimien laatu vaikuttaa äänenlaatuun huomattavasti enemmän. Kannettavan ohut runko ja pieni paino eivät mahdollista äänentoistoltaan kovinkaan monipuolisten kaiutinelementtien asennusta. Myös merkkikaiutinelementtien tapauksessa äänenlaatua kannattaa testata ennen kaupantekoa. Erillisillä kaiuttimilla ja äänikortilla voi kohentaa äänenlaatua merkittävästi, mutta yksinkertaisin tapa parantaa äänentoistoa on käyttää hyviä kuulokkeita tai liittää tietokone esimerkiksi kotiteatteriin. 16. Käyttöjärjestelmä APPLEN KONEITA lukuunottamatta käytännössä kaikki kuluttajille myytävät koneet on varustettu Windows 7 -käyttöjärjestelmällä Jos koneessa on yli 4 gigatavua keskusmuistia, on 64-bittinen versio ainoa vaihtoehto. Tällöin pitää myös varmistaa, että nykyiset oheislaitteet ja ohjelmistot toimivat 64-bittisessä järjestelmässä. Asian voi selvittää laite- tai ohjelmistovalmistajan tukisivuilta tai Microsoftin yhteensopivuussivustolla: mpc.fi/24. Kuluttajille on yleisimmin tarjolla Home Premium -versio, mikä riittää useimpiin tarpeisiin. Miniläppäreissä on kevyempään käyttöön tarkoitettu Starter-versio. Varmista sinulle sopivin versio vertailemalla tuotteita Microsoftin sivuilla: mpc.fi/25. Mitä rahalla saa? Mainitut laitteet ovat vain yksittäisiä tuote-esimerkkejä hintaluokan sisältä, eivät MikroPC:n suosituksia. Alle 500 euroa soveltuu surffailuun ja toimisto-ohjelmien pyörittämiseen varo supertarjouksia, voit pettyä teholupauksiin jos haluat mukana kulkevan laitteen, valitse miniläppäri; isommat tämän hintaluokan koneet ovat lähinnä raahattavia eikä akkukaan kestä pitkään harkitse käytettyä voit saada edullisesti laatuläppärin. Miniläppäri: Samsung NF310 Silver: Intel Atom N550 1,5 GHz, 1 Gt keskusmuisti, 250 Gt kiintolevy, Intel GMA 3150, 10,1 1 366 x 768 kuvapisteen mattapintainen näyttö, 380 euroa Peruskone: HP Compaq CQ56-205so: Intel Celeron T3500 2,1 GHz, 4 Gt keskusmuisti, 320 Gt kiintolevy, Intel GMA 4500M, 15,6 1 366x768 kuvapisteen näyttö, dvd±rw, 390 euroa. 500 1000 euroa yleisimpiin käyttötarpeisiin soveltuvat mallit kiintolevyjen koko kasvaa lukeva blu-ray-asema varusteena hintaluokan yläpäässä haitarin yläpäässä olevat koneet soveltuvat kevyeen pelaamiseen edullisimmat ultrakevyet (alle 2 kg) mallit tästä hintaluokasta alkaen. Lukeva blu-ray: HP Pavilion dv7-6117so: AMD A6 3410MX 1,6 GHz, 6 Gt keskusmuistia, 500 Gt kiintolevy, Radeon HD 6755G2, 17,3 1 600 x 900 kuvapisteen näyttö, blu-ray, 800 euroa Pelaamiseen: Acer Aspire 5950G, Intel Core i7 2630QM, 8 Gt keskusmuistia, 750 Gt kiintolevy, Radeon HD 6850M 2 Gt muistilla, 15,6 1 366 x 768 kuvapisteen näyttö, blu-ray, 950 euroa Ultrakevyt: Apple MacBook Air: Intel Core i5 2467M 1,6 GHz, 2 Gt keskusmuistia, 64 Gt ssd, Intel HD Graphics 3000, 11,6 1 366 x 768 kuvapisteen näyttö, 1,08 kg, 1 000 euroa. 1000 1300 euroa enemmän suoritintehoa ja muistia, laadukkaita keskisarjan näytönohjaimia peli- ja tehokäyttöön usein laadukkaammat runkomateriaalit, paremmat näytöt ja näppäimistöt ssd-levyllä varustettuja malleja tässä hintaluokassa jo hyvin ultrakeveissä koneissa runsaasti tarjontaa, näissä usein esimerkiksi pidempi akunkesto. Alumiinirunkoinen: HP Envy 14-2090eo, Intel Core i7 2630QM, 8 Gt keskusmuistia, 750 Gt kiintolevy, Radeon HD 6630 1 Gt muistilla, 14,5 1 366 x 768 kuvapisteen näytönohjan, rungo harjattua alumiinia, 1 100 euroa Ultrakevyt: Samsung 900X1B: Intel Core i3 2357M, 2 Gt keskusmuistia, Intel GMA HD, 64 Gt ssd, 11,6 1 366 x 768 kuvapisteen mattanäyttö, 1,06 kg, 1 150 euroa Yli 1300 euroa viihdekeskukset, teho- ja designkoneet tallentava blu-ray-asema joissakin malleissa varo maksamasta ylihintaa viimeisimmästä tekniikasta. Tehokone: Acer Aspire 8951G, Intel Core i7 2630QM, 8 Gt keskusmuistia, 750 Gt kiintolevy, Nvidia GeForce GT 555M 2 Gt muistilla, 18,4 1 920 x 1 080 kuvapisteen näyttö, blu-ray, 3,9 kg, 1 500 euroa Viihdekeskus: Toshiba Qosmio X700: Intel Core i7 2630QM, 8 Gt keskusmuistia, 2 x 500 Gt kiintolevyt, Nvidia GeForce GTX 560M 1,5 Gt muistilla, 17 1 920 x 1 080 kuvapisteen näyttö, tallentava blu-ray, Harman Kardon -kaiuttimet, 3,4 kg, 1 700 euroa Design-pöytäkoneen korvaaja: Asus NX90SN, Intel Core i7 2630QM, 8 Gt keskusmuistia, 2 x 750 Gt kiintolevy, Nvidia GeForce GT 540M 2 Gt muistilla, 18,4 1 920 x 1 080 kuvapisteen näyttö, blu-ray, Bang & Olufsen -kaiuttimet, 4,40 kg, 2 500 euroa. WWW.MIKROPC.NET MikroPC 11/2011 29