Katja Mustonen ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMINEN PORVOON TERVEYDENSUOJELUN TOIMIALUEELLA ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTOLAIN VAATIMUSTEN MUKAAN - Johtamisen erikoisammattitutkinnon lopputyöprojekti 1 PROJEKTIN TAUSTA Eläinlääkintähuoltolain (765/2009) mukaan kunnan tulee järjestää kiireellistä eläinlääkäriapua alueellaan olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokauden aikoina. Kunnan on järjestettävä päivystyspalvelu virka-ajan ulkopuolella tarvittavaa kiireellistä eläinlääkärinapua varten yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa yhtä tai useampaa seutu- tai maakuntaa vastaavalla päivystysalueella. Porvoon terveydensuojelun toimialueella tämä tarkoittaa minimissään koko toimialueen kokoista päivystysaluetta. Tällä hetkellä toimialue kuuluu kahteen eri päivystyspiiriin, jotka käytännössä toimivat täysin erillisinä. Toiseen päivystysalueeseen kuuluvat Sipoon, Pornaisten ja Askolan kunnat sekä Porvoon kaupunki. Toiseen alueeseen kuuluvat Loviisan kaupunki ja Lapinjärven kunta Porvoon terveydensuojelun toimialueelta sekä sen ulkopuolelta Kotkan kaupunki ja Pyhtään kunta. Kiireellinen eläinlääkärinapu on järjestettävä päivystysalueella siten, että pien- ja suureläimiä hoitaa pääasiassa eri henkilökunta. Tästä vaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa päivystysalueella, jonka eläintiheys on pieni tai jossa sellaisten kotieläinten, jotka ovat pienikokoisia ja voidaan siten vaikeuksitta kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle, osuus kaikista päivystysalueella pidettävistä kotieläimistä on vähäinen tai se on muusta erityisestä syystä perusteltua. Alueen päivystystä ei ole eriytetty eli sama eläinlääkäri päivystää kaikkia alueella olevia eläimiä. Toimialueen asukasluku on noin 100 000, joten pieneläintiheys on melko suuri, arviolta 12 500 eläintä. Alueella on toimivia tuotantoeläintiloja hieman yli 100 ja hevosten määrä alueella on arviolta 1500. Vuonna 2013 oli päivystyksessä pieneläinkäyntejä 850 ja sairasmatkoja 230. Alueen pieneläin- ja suureläintiheyttä ei voida pitää pienenä. Eläinlääkintähuollon valtakunnallisen ohjelman mukaan maakunnallinen pieneläinpäivystyspiste tulee varustella lain minimivaatimukset ylittäen niin, että siellä voidaan suorittaa esimerkiksi vierasesine- ja mahalaukunkiertymäleikkaukset. Varustukseen tulisi kuulua röntgen- ja ultraäänilaitteet sekä riittävä laboratoriovalmius. Päivystysaluetta varten on järjestettävä keskitetty palvelu yhteydenottoja varten. Tämä lainsäädännön vaatimus täyttyy eli alueella on käytössä keskitetty yhteydenotto järjestelmä. Päivystysaikana omistajat soittavat päivystyspuhelinnumeroon, joka yhdistyy päivystävälle eläinlääkärille. Eläinlääkintähuoltolaki on tullut voimaan 2009. Maakunnan tai lähes maakunnan kokoisia päivystysalueita oli v. 2013 kuusi (Kainuu, Keski-Suomi, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Päijät- Häme ja Varsinais-Suomi) ja ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköistä lähes neljännes kuului
tällaiseen maakunnalliseen päivystysalueeseen. Kokonaan tai osittain eriytetty päivystys oli vuonna 2013 käytössä 43 %:ssa ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköistä, mm. pääkaupunkiseudulla, Jyväskylän seudulla, Oulun seudulla, Varsinais-Suomessa, Tampereen seudulla, Keski-Suomessa sekä Päijät-Hämeessä. Remissiosopimus pieneläinten hoidosta on käytössä ainakin Imatran seudun ympäristötoimen toimialueella, jolla on sopimus Hattulassa sijaitsevan yksityisen eläinsairaalan kanssa. Eviran laatiman valtakunnallisen Eläinlääkintähuollon ohjelman 2015 2019 mukaan eläinlääkintähuoltolain edellyttämien päivystysalueiden muodostaminen on kunnille pakollista. Tavoite on maakunnallinen päivystysalue, seutukuntatasoa voidaan pitää siirtymävaiheen ratkaisuna. Päivystysten eriyttämisvaatimuksesta poikkeaminen on perusteltava aluehallintovirastolle, joka ratkaisee onko poikkeaminen mahdollista esitetyin perustein. Päivystysten eriyttäminen on mahdollista tehdä myös osa-aikaisesti kysynnän perusteella tai remissiotyyppisesti. Ohjelman mukaan yksi vuoden 2015 painopistealueita on kunnallisen päivystysjärjestelmän saattaminen eläinlääkintähuoltolain vaatimusten tasolle. Etelä-Suomen aluehallintoviraston vuoden 2014 valvontasuunnitelaman yhtenä painopistealueena on kuntien järjestämän eläinlääkäripäivystyksen toteuttamisen varmistaminen eläinlääkintähuoltolain vaatimusten mukaisesti. Lähitulevaisuudessa on siis sekä valtakunnalliselle että alueellisella tasolla tavoitteena päivystysjärjestelmän saattaminen lainsäädännön vaatimusten mukaiseksi. Paikallista selvitystä eri järjestämismahdollisuuksista ei ole aiemmin tehty. 2 PROJEKTIN YKSILÖIDYT TAVOITTEET JA SAAVUTETUT TULOKSET 2.1 Projektin sisällölliset tavoitteet ja saavutetut tulokset Projektin tavoite oli selvittää eläinlääkintähuollon päivystyksen järjestämismahdollisuudet eläinlääkintähuoltolain vaatimusten mukaisesti. Tavoite jakautui kahteen osaan: eriytetty päivystys ja maa- tai seutukunnallinen päivystysalue. Projektin aikana kävi ilmi, että eriytetty päivystys ja päivystysalueen laajentaminen tulee selvittää vaihtoehdoin, jotka sisältävät molemmat kriteerit eikä omina erillisinä vaihtoehtoina. Päivystysvaihtoehtojen osalta kartoitettiin eri yhteistyömahdollisuuksia ja niiden kustannus yms. vaikutukset. Eriytetty päivystys aiheuttaa mahdollisesti lisäkustannuksia kaupungille. Porvoon kaupungin strategian mukaisesti talouden tervehdyttäminen on yksi painopistealue. Tästä johtuen päivystyskustannukset eivät saa nousta merkittävästi tai toisaalla on saatava aikaan säästöjä. Maakunnallisen päivystysalueen muodostaminen vaatii yhteistyötä lähialueen muiden eläinlääkintäyksiköiden kanssa. Nämä eri yhteistyömahdollisuudet selvitettiin osana eriyttämisselvitystä. Seutukunnallisen päivystysalueen muodostaminen on mahdollista terveydensuojelun oman toimialueen sisällä. Eriyttäminen ei ole kuitenkaan mahdollista pelkästään oman toimialueen sisällä, koska tällöin työntekijöiden päivystystiheys kasvaa kohtuuttoman suureksi. Projektissa selvitettiin kunnan kannan lisäksi asiaa myös henkilökunnan ja asiakkaiden kannalta. Yhteistyöverkoston rakentamista varten pidettiin Vantaan ja Hyvinkään kaupunkien sekä Keski- Uudenmaan Ympäristökeskuksen kanssa yhteistyöpalavereja eriytetyn maakunnallisen päivystyksen järjestämisestä. Selvitettäviä asioita olivat yhteistyöhalukkuus, tarvittavan henkilökunnan määrä,
työnjako sekä kustannukset. Muita yhteistyötahoja, joiden halukkuutta yhteistyöhön sekä mahdollisesta yhteistyöstä aiheutuvia kustannuksia selvitettiin, olivat yksityiset palveluntarjoajat. 2.2 Päivystysjärjestely vaihtoehdot Keskusteluissa henkilöstön kanssa sekä projektiryhmän kesken päädyttiin siihen, että pyritään löytämään muutama toteuttamiskelpoinen vaihtoehto päivystyksen järjestämiselle. Vaihtoehtojen tulee olla taloudellisesti toteuttamiskelpoisia ja myös pidemmällä aikavälillä toimivia. Siirtymävaiheen ratkaisuja ei pidetty tarpeellisena. Muutamilta ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiltä, joilla oli jo käytössään eriytetty eläinlääkäripäivystys, tiedusteltiin järjestelmän hyviä ja huonoja puolia. Hyväksi puoleksi nousi kunnaneläinlääkäreiden tyytyväisyys päivystyksen eriyttämiseen, jolloin heille jäi ainoastaan suureläinpäivystys. Haittapuolena pidettiin ostopalvelun korkeaa hintaa ostettaessa palvelu yksityiseltä palveluntarjoajalta. Maakunnallinen päivystysalue koko Uudenmaan alueella ei ole realistinen vaihtoehto suuren asukasmäärän takia. Uusimaa tulisi enemmin jakaa kolmeen päivystysalueeseen: nykyinen Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen päivystysalue, Länsi-Uudenmaan päivystysalue ja Keski- ja Itä-Uudenmaan päivystysalue. Päivystysalueet voitaisiin jakaa edelleen pienempiin päivystyspiireihin suureläinten osalta. Keski- ja Itä-Uudenmaan sekä Vantaan osalta vaihtoehtona oli suureläinpäivystyksen järjestäminen kahdessa päivystyspiirissä (Nurmijärvi, Tuusula, Järvenpää, Kerava, Hyvinkää sekä Vantaa, Sipoo, Askola, Porvoo, Pornainen, Loviisa ja Lapinjärvi) ja pieneläinpäivystyksen keskittäminen Vantaan kaupungineläinlääkärin vastaanotolle. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus ja Hyvinkään kaupunki eivät kuitenkaan olleet vielä tässä vaiheessa halukkaita yhteistyöhön. Hyvinkää osallistuu tällä hetkellä Hämeenlinnan päivystysalueeseen. Keski-Uudellamaalla on yhteistyötä Mäntsälän kunnan osalta Helsingin Yliopiston kanssa. Mikäli Porvoon terveydensuojelu päätyy yhteistyösopimukseen Vantaan kaupungin kanssa, on muiden kuntien mahdollista osallistua laajemman päivystysalueen muodostamiseen myöhemminkin. Porvoon terveydensuojelun toimialueella on tällä hetkellä mahdollista laajentaa päivystysaluetta koko toimialueen kokoiseksi. Tämän lisäksi päivystysalueeseen on mahdollista lisätä Vantaa ja/tai Pyhtää ja Kotka. Henkilöstön kanssa käytiin keskustelutilaisuus projektin alkaessa. Tällöin päädyttiin selvittämään kahta eri vaihtoehtoa eriytetyn päivystyksen järjestämiseksi. Vaihtoehtoina olivat yhteistyö Vantaan kaupungin kanssa sekä eriytetyn päivystyksen järjestäminen omana toimintana. Samalla päädyttiin selvittämään alueen yksityisten palveluntarjoajien kiinnostusta ja mahdollisuutta päivystyksen tai remissiosopimuspalvelun järjestämiseen. Vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia, vaikutuksia kilpailuun yksityisten palveluntarjoajien kanssa sekä vaikutuksia palvelun saatavuuteen ja työhyvinvointiin on esitetty liitteessä 1. 2.2.1 Eriytetty päivystys yhteistyönä Vantaan kaupungin kanssa Vantaan kaupungin eläinlääkintähuollossa on pien-ja suureläinpäivystys eriytetty. Vantaan kaupunki hoitaa pieneläinpäivystyksen omana toimintanaan. Suureläinpäivystys ostetaan Helsingin Yliopistolta. Kaupungineläinlääkärin vastaanottotilat sijaitsevat Vantaan Ympäristökeskuksen tiloissa Vantaanportissa. Eläinlääkärivastaanoton varustuksiin kuuluu mm. inhalaatioanestesia, röntgen ja verinäyteanalysaattori. Vastaanotolla on avustaja myös päivystysaikana arki-iltaisin ja
viikonloppuisin päiväaikaan. Vantaan eläinlääkintähuolto olisi halukas tekemään päivystysyhteistyö sopimuksen Porvoon terveydensuojelun kanssa vastavuoroisuus periaatteella. Alueen pieneläinpäivystys keskitettäisiin Vantaan kaupungineläinlääkärille ja suureläinpäivystys Porvoon terveydensuojelun eläinlääkäreille. Päivystyssopimus ei kuitenkaan estäisi Porvoon alueen päivystäjien pieneläinten hoitoa esim. kotikäyntejä niissä tapauksissa, kun omistajan on mahdotonta viedä eläintä vastaanotolle. Vantaan kaupungin alueella toimii kaksi tuotantoeläintilaa sekä useita hevostalleja. Vuonna 2013 Helsingin Yliopisto hoiti noin 30 Vantaan kaupungin isoeläinpäivystyspotilasta. Kaupungin kannalta vaihtoehto on taloudellinen. Päivystyskustannukset laskevat hieman nykyisistä kustannuksista. Vaihtoehto vähentää eläinlääkäreiden päivystyssidonnaisuutta ja päivystysten kuormittavuutta. Nykyisellä päivystystiheydellä kuukaudessa on päivystyssidonnaisuus noin 110 tuntia. Laajentamalla päivystysrinkiä 5-6 päivystäjään saadaan keskimääräinen päivystyssidonnaisuus laskemaan noin 65 tuntiin kuukaudessa ja viikonloppupäivystykset voidaan tarvittaessa jakaa kahteen vuoroon. Tämä vähentää ulkopuolisten päivystäjien tarvetta ja auttaa työssä jaksamista. Korkea päivystyssidonnaisuus ja pitkät päivystysvuorot, viikonloppuna 64 tuntia, vaikuttavat työssä jaksamiseen. Tällä hetkellä 90 % päivystyksistä tekevätkin osa-aikaiset sijaiset ja ulkopuoliset päivystäjät. Suureläinpäivystykset eivät ole niin kuormittavia kuin seka- ja pieneläinpäivystykset ja yötyön määrä on huomattavasti vähäisempää. Alueilla, joilla päivystys on eriytetty niin, että kunnaneläinlääkäreillä on ainoastaan suureläinpäivystys, ovat eläinlääkärit itse olleet erittäin tyytyväisiä päivystysjärjestelyyn. Toisaalta vaihtoehto laskee päivystysansioita ja lisää ajomatkoja. Suureläinmatkojen yhteenlaskettu määrä nykyisillä terveydensuojelun päivystysalueilla on noin 230 matkaa vuodessa. Vantaan matkat mukaan lukien vuosittainen päivystyskäyntien määrä olisi arviolta alle 300. Ulkopuolisten päivystäjien saatavuus saattaa olla vaikeampaa vähäisemmästä työmäärästä johtuen. Alueella toimii yksityisiä pieneläinvastaanottoja, jotka ovat avoinna myös iltaisin ja viikonloppuisin päiväaikaan. Kunnallisen pieneläinpäivystyksen järjestäminen Vantaalla ei kilpaile Porvoon terveydensuojelun toimialueen yksityisen palveluntarjonnan kanssa. Se todennäköisesti lisäisi iltaisin ja viikonloppuisin auki olevien eläinlääkärivastaanottojen kysyntää alueella. Asiakkaiden matkat päivystykseen pitenisivät etenkin pieneläinten osalta. Tuotantoeläinten osalta matkojen pituus riippuu päivystäjästä kuten tälläkin hetkellä. Pisimmät mahdolliset matkat kuitenkin pitenevät (päivystäjä alueen toisessa päässä). Matkojen pituudet pysyvät kuitenkin valtakunnallisten laatuvaatimusten sisällä, joiden mukaan päivystyspalvelua tulisi päivystysaikaan olla saatavissa 90 %:ssa tapauksista alle 100 km päässä. Päivystysaikaiset suureläinkäyntien määrät ovat nykyisellä Porvoon päivystysalueella huomattavasti korkeammat kuin Loviisan päivystysalueella. Valtaosa tuotantoeläintiloista on Askolassa, joka sijaitsee maantieteellisesti melko keskellä aluetta. Myös alueen molemmissa päissä Sipoossa ja Lapinjärvellä on useampia tuotantoeläintiloja. Eriytetyllä päivystyksellä pystytään parantamaan palvelun tasoa. Etenkin tuotantoeläinten omistajat pitävät eriytettyä päivystystä palvelua parantavana vaihtoehtona. Päivystysjärjestelyllä saadaan aikaan pientä säästöä nykyiseen järjestelmään verrattuna. Tästä on mahdollista maksaa tuotantoeläintuottajille subventiota niissä tapauksissa, joissa sairasmatkan pituus kasvaa aiemmasta. Tämä aiheuttaa vuodessa arviolta 1000-4000 menoerän. Päivystysringin suureneminen neljästä eläinlääkäristä kuuteen eläinlääkäriin kestää nykyistä paremmin pienet muutokset eläinlääkäreiden määrässä. Mahdollisista kuntaliitoksista tai maatalouselinkeinorakenteen muuttumisesta aiheutuvat muutokset eivät välttämättä vaikuta päivystysjärjestelmän toimintaan.
2.2.2 Eriytetty päivystys omana toimintana Eriytetty päivystys on mahdollista järjestää myös kunnan omana toimintana. Tällöin nykyiset päivystysalueet yhdistettäisiin (terveydensuojelun toimialue sekä Kotka ja Pyhtää). Päivystäjien määrä olisi tällöin neljä henkilöä/rinki ja päivystysrinkejä olisi kaksi. Eläinlääkärit voidaan jakaa päivystysrinkeihin oman mieltymyksensä mukaan. Porvoon terveydensuojelun eläinlääkäreiltä kysyttäessä kaikki olivat halukkaita osallistumaan suureläinpäivystysrinkiin ja kaikki yhtä eläinlääkäriä lukuun ottamatta myös pieneläinpäivystysrinkiin. Pieneläinpäivystykset tulisi keskittää muutamalle vastaanotolle, jotka varusteltaisiin minimitasoa paremmin (inhalaatioanestesia, röntgen, verinäyteanalysaattori). Investoinnit joudutaan jakamaan usealle vuodelle. Vastaanotoista ainoastaan Sipoossa on tällä hetkellä käytössä inhalaatioanestesia ja röntgenlaite, jotka ovat eläinlääkärin itse kustantamia. Päivystysjärjestelmän luominen edellyttää Kotkan ja Pyhtään mukaantuloa. Järjestelmän toimivuus edellyttää, että molemmissa yksiköissä, Porvoon ja Kotkan eläinlääkintähuollossa, nykyisten virkojen määrä säilyy ennallaan. Porvoon kaupungin päivystyskustannukset pysyisivät ennallaan. Lisäkustannuksia syntyisi vastaanottojen varustelusta. Vastaanottojen varustelutason nostolla on vaikutusta kilpailuun yksityisten kanssa myös päiväaikana. Myös kaupungineläinlääkäreiden painottuminen pelkkään pieneläinpraktiikkaan saattaa vaikuttaa kilpailuun. Eläinlääkäreiden päivystyssidonnaisuus pysyisi suurena, noin 110 tuntia kuukaudessa. Suureläinpäivystäjän osalta päivystysten työmäärä on nykytilannetta vähemmän kuormittava, mutta pieneläinpäivystäjän osalta se pysyisi ennallaan. Suureläinpäivystyksessä sairasmatkat ja niistä aiheutuvat ajomatkat olisivat samaa luokkaa kuin edellisessä vaihtoehdossa. Pieneläinpäivystyksen keskittäminen muutamalle vastaanotolle lisää ajomatkoja osalle eläinlääkäreistä (ajomatkat kotoa vastaanotolle), mikäli päivystystä ei järjestetä eläinlääkäriä lähimpänä olevalla vastaanotolla. Myös lääkkeiden ja tarvikkeiden kuljetus omalta vastaanotolta päivystysvastaanotolle aiheuttaa lisätyötä. Yötyön osuus lisääntyisi pieneläinpäivystyksessä. Suureläinpäivystyksessä matkat pitenevät tai pysyvät ennallaan, riippuen päivystäjän lähtöpaikasta. Samoin pieneläinasiakkaiden matkat päivystysvastaanotolle pysyvät ennallaan tai pitenevät. Pieneläinpäivystäjien ansiotaso pysyy ennallaan tai nousee hieman, suureläinpäivystäjien ansiotaso laskee nykyisistä päivystysansioista.