Kurssin runko 1. luento (ti 4.3.) Kurssin esittelyä, ennakkotehtävä 2. luento (to 6.3.) Ilmakehä 3. luento (ti 11.3.) Ilmastonmuutos 4. luento (to 13.3.) Ilmastonmuutos, harjoitustehtävä 5. luento (ti 18.3.) Stratosfäärin otsonikato, harjoitustehtävä Huom!! To 20.3. ja ti 25.3. ei luentoja!! 6. luento (to 27.3.) Troposfäärin otsoni, liikenteen päästöt, harjoitustehtävä 7. luento (ti 1.4.) Happamoituminen, harjoitustehtävä 8. luento (to 3.4.) Ilmakehän hiukkasmaiset epäpuhtaudet, raskasmetallit ja POP:it, harjoitustehtävä 9. luento (ti 8.4.) Yhdyskuntien ilman epäpuhtaudet, harjoitustehtävä 10. luento (to 10.4.) Ilmansuojelun hallinto ja lainsäädäntö, kurssiyhteenvetoa, harjoitustehtävä(t) Harjoitustehtäviin liittyviä esityksiä pidetään pitkin kevättä 13.3. alkaen Ilmansuojelun lainsää äädäntö ja hallinto 1
Keinoja Kansainväliset sopimukset Lainsäädäntö Strategiat (EU taso, kansalliset, kunnalliset, sektorikohtaiset) Taloudellinen ohjaus verot tuet YK:n Euroopan talouskomission kaukokulkeutuvia ilmansaasteita koskeva sopimus CLRTAP UNECE Convention on Long Range Transboundary Air Pollution http://www.unece.org/env/lrtap www.unece.org/env/lrtap/ 2
Tausta ja historia Ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskeva yleissopimus Tavoitteena suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä yli rajojen kulkeutuvien ilmansaasteiden vaikutuksilta 1960 l 1970 l osoitettiin yhteys manner Euroopan rikkipäästöjen ja Skandinavian järvien happamoitumisen välillä 1972 YK:n Tukholman kokous todettiin tarve kansainväliseen yhteistyöhön 1979 Geneve, UN ECE (YK:n Euroopan talous komissio) ministeritason kokous alueellisen tason sopimus (CLRTAP, osapuolina 34 maata ja sen aikaiset Euroopan yhteisön maat) ilmansaasteiden torjumiseksi tehtävän saavuttamiseksi luo kehikon, jossa: sovitaan toiminnan yleisistä periaatteista yhdistyy tutkimus ja päätöksenteko CLRTAP astui voimaan 1983, tarkentavina 8 erillistä protokollaa 49 osapuolta ratifioinut, mukana myös USA ja Kanada Protokollat 1. 1984 Geneve: monitorointi ja arviointiverkosto EMEP (voimaan 1988, 39 osapuolta) 2. 1985 Helsinki: Rikkipäästöjen vähentäminen 30% (voimaan 1987, 22 osapuolta) 3. 1988 Sofia: NOx päästöjen vähentäminen (voimaan 1991, 29 osapuolta) 4. 1991 Geneve: VOC päästojen vähentäminen (voimaan 1997, 21 osapuolta) 5. 1994 Oslo: Rikkipäästöjen lisävähennykset (voimaan 1998, 25 osapuolta) 6. 1998 Århus: Raskasmetallit (voimaan 2003, 29 osapuolta) 7. 1998 Århus: POPit (voimaan 2003, 29 osapuolta) 8. 1999 Göteborg: Happamoitumisen, rehevöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentäminen (voimaan 2005, 24 osapuolta) 3
Suomi ja voimassaolevat protokollat Geneven protokolla (#1) Suomessa 3 EMEP asemaa Virolahti, Ähtäri, Oulanka Helsingin protokolla (#2) Rikkipäästöt (1000 t SO 2 /a) 1980: 584 1993: 123 (vähennys 79 %) Tavoite saavutettu Sofian protokolla (#3) NOx päästöjen jäädyttäminen 1987: 288 (1000 t NO 2 /a) 1999: 247 (ylityksiä 1988 1991) Tavoite saavutettu Geneven protokolla (#4) VOC päästöjen vähentäminen 30% 1988 tasosta 1999 mennessä 1988: 213 (1000 t/a) 1996: 179, vähennys 16% 2000: 159,9, vähennys 25% 2006: 132,6, vähennys 38% Tavoite saavutettu, mutta NEC direktiivissä vielä tekemistä (kts. Troposfäärin otsoni) Oslon protokolla (#5) Rikkipäästörajana Suomella 116 (1000 t SO 2 /a) vuonna 2000, todelliset päästöt 73,5, tavoite saavutettu Århusin protokolla Kadmiumin, lyijyn ja elohopean sekä dioksidien, furaanien ja PAHien päästöt laskettava vuoden 1990 tason alle, tavoitteet ~saavutettu (paitsi heksaklooribentseeni) 4
EU:n ilmansaasteiden pääp äästöjä ja ilmanlaatua ohjaavat direktiivit Päästöjä koskevia direktiivejä Päästökatto direktiivi NEC (2001/81/EY) SO2, NOx, NMVOC, NH3 enimmäispäästömäärät, joita ei saa ylittää 2010 alkaen IPPC direktiivi (Integrated Pollution Prevention and Control) (96/61/EY) Tavoitteena estää ja vähentää teollisuuslaitosten aiheuttamaa ympäristön pilaantumista Sisältää toimenpiteitä veteen, ilmaan ja maaperään kulkeutuvia päästöjä koskien (tavoitteena kokonaisvaltainen hallinta) LCP direktiivi Suurien (>50MW) polttolaitoksien ilman epäpuhtauspäästöjen rajoittaminen (määrittelee vähimmäisehdot IPPC direktiivin mukaiselle toiminnalle) Suomessa koskee yli 200 laitosta Jätteenpolttodirektiivi Jätettä polttaville laitoksille tarkat raja arvot ja jatkuvatoiminen mittausvelvollisuus CO, NOx, SO2, HCl, HF, hiukkaset ja TOC Sekapolttoa harjoittaville laitoksille laskentakaavat, jolla raja arvot määräytyvät Ilmanlaadun puitedirektiivi (96/62/EY) ilmanlaatua koskevat tavoitteet arvioida ilmanlaatua yhtenäisin menetelmin saada riittävästi tietoa ilmanlaadusta ja tiedottaa siitä ylläpitää hyvää ilmanlaatua tai parantaa sitä Kansallisilla viranomaisilla vastuuna: direktiivien toimeenpano (sisällyttäminen kansalliseen lainsäädäntöön) ilmanlaadun arviointi mittaukset EU:n ilmanlaadun tytärdirektiivit Ilmanlaadun puitedirektiivin pohjalta laadittu tytärdirektiivejä, jotka jäsenmaiden sisällytettävä lainsäädäntöönsä (1999/30/EY) 1. tytärdirektiivi ulkoilman SO 2, NO, NO 2, PM 10, Pb (Suomessa sisällytetty) (2000/69/EY) 2. tytärdirektiivi bentseenin ja CO:n raja arvoiksi (Suomessa sisällytetty) (2002/3/EY) 3. tytärdirektiivi ilman otsonin tavoite ja kynnysarvoista (Suomessa sisällytetty) (2004/107/EY) 4. tytärdirektiivi As, Ni, Cd, Hg ja PAH tavoitearvot 5
Ajankohtaista EU:ssa, mm. Uusi ilmanlaatudirektiivi Tavoitteena ajanmukaistaminen ja yhtenäistäminen Yhdistetään puitedirektiivi ja kolme ensimmäistä tytärdirektiiviä Uutena pienhiukkasten (PM2.5) tavoite ja raja arvo. Myös määräyksiä niiden mittaamiseksi ja koostumuksen arvioimiseksi Pitoisuudet alle 25 µg/m3 2010 alkuun mennessä (tavoitearvo) Viimeistään 2015 alkuun mennessä Altistumisen vähentämistavoite Jos AEI>13 µg/m 3 : 20% 2020 mennessä vuoden 2010 altistumisindikaattoriin (AEI) verrattuna Jos AEI 7 13 µg/m 3 : altistumistavoite (AEI*1,5) prosenttia AEI lasketaan kaikkien jäsenvaltion alueella olevien kaupunkitausta asemien vuosikeskiarvoista kolmen vuoden liukuvana keskiarvona PM10 raja arvot säilyvät (ml. hiekoituspoikkeama; ohjeistusta tulossa) EURO V taso voimaan 2009 lopulla, EURO VI neuvottelussa EURO standardit diesel ja bensiiniautoille Henkilö ja pakettiautot sertifioidaan testaamalla auto alustadynamometrissä ja tulokset ilmoitetaan g/km Raskaat ajoneuvojen (>3500 kg) moottorit sertifioidaan testipenkissä ja suhteutetaan moottorin tekemään työhön (g/kwh) 6
Suomen ilmansuojelua koskeva lainsää äädäntö Direktiivien säännökset on sisällytetty Suomen lainsäädäntöön Ympäristönsuojelulaki korvannut ilmansuojelulain ja asetuksen Lakien ohella valtioneuvoston asetukset ja päätökset http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1164&lan=fi Esim. valtioneuvosto säätänyt asetuksilla (711/2001, 783/2003 ja 784/2003) tytärdirektiivien toimeenpanosta (esim. ilmanlaadun raja arvot) Päästörajoituksille useita asetuksia ja päätöksiä Ympärist ristönsuojelulaki YSL 11 16 Valtioneuvosto voi asetuksilla säätää: ympäristön laatu, tarkkailu, seuranta ympäristönsuojelutoimet (mm. <10 MW energialaitos, VOC toimialat) ajoneuvojen päästöt, joutokäynti ilmakehään haitallisesti vaikuttavan aineen käytön tai tuotannon rajoitukset/kiellot EU:n säädösten täytäntöönpano 7
Muu lainsää äädäntö YVA laki (468/1994) ja asetus (713/2006): määritelty YVA menettelyn vaativat hankkeet Terveydensuojelulaki (763/1994, 27 ) Naapuruussuhdelaki (90/2000, 17 ) Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa ja puhtaanapidosta (669/178) Kuntien omat määräykset (YSL, järjestyslaki ja jätelaki) Ympärist ristölupamenettely Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa (ympäristölupa) YSL 28 asetuksella tarkemmin määritelty luvanalaiset toiminnot (YSA 1 ) Esimerkiksi (jossa päästöt ilmaan huomioitava): Energiantuotanto: voimalaitos, jonka suurin polttoaineteho >5 MW tai polttoaineen energiamäärä vuodessa vähintään 54 TJ Öljynjalostamo VOCeja käyttävä toiminta Sementtitehdas 8
Ympärist ristölupamenettely Lupahakemus toimitettava toimivaltaiselle lupaviranomaiselle YSL 35. Hakemukseen liitettävä tarpeellinen selvitys toiminnasta, vaikutuksista, asianosaisista YSL 35 (tarkemmin eritelty YSA 9 ). Lupaviranomaisen on käsiteltävä hakemus joutuisasti (YSA 17 ) pyydettävä lausuntoja asianosaisilta viranomaisilta (YSL 36 ), voi hankkia myös muilta varattava asianosaisille ja muille kuin asianosaisille tilaisuus tehdä muistutuksia lupa asian johdosta (YSL 37 ) kuuluttamalla lupahakemuksesta vähintään 30 päivän ajan kunnan/kuntien ilmoitustaululla Lupaviranomaiset Ympäristölupavirasto (3 kpl) Merkittävimmät ympäristöluvat (YSA 5 ) esim. yli 300 MW energialaitos Luvat, joissa alueellinen ymp.keskus on luvanhakijana tai hankkeen merkittävänä edistäjänä Alueellinen ympäristökeskus (13 kpl) Alueellisesti merkittävät ympäristöluvat (YSA 6 ) esim. vähintään 50 MW energialaitos Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Muut ympäristöluvat (YSA 7 ) esim. Yli 5, alle 50 MW energialaitos 9
Ympärist ristölupamenettely Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa (YSL 42 ) terveyshaittaa merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa ym. Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset (YSL 43 ja 46 ): päästöistä ja niiden ehkäisemisestä toimista poikkeustilanteissa käyttö ja vaikutustarkkailusta Ympärist ristölupamenettely Lupapäätös (YSL 52 ) myönnetään toistaiseksi (tarkistettava) tai määräajaksi, perusteltava päätös päätös asetettava ilmoitustaululle sekä annettava hakijalle, muistuttajille ja erikseen pyytäneille raukeaa määräajan kuluttua tai umpeutuu jos toiminta keskeytynyt/ei aloitettu 5 v kuluessa tai jos lupaa ei tarkistettu määräaikana (YSL 57 ) muutettava mm. mikäli toiminnasta ei aiheudu ennalta arvioitua pilaantumista tai aiheutuu kielletty seuraus (YSL 58 ) peruutettava jos esim. hakija antanut virheellistä tietoa tai lupamääräystä toistuvasti rikottu (YSL 59 ) 10
Paras käytettk ytettävissä oleva tekniikka BAT (YSL 3, 3 IPPC direktiivi direktiivi) Toiminnon ja siinä käytettävien tapojen tehokkainta ja edistyneintä astetta, jolla voidaan osoittaa olevan sellaiset tekniset ja käytännölliset ominaisuudet, jotka soveltuvat periaatteessa käytännön pohjaksi raja arvoille, joiden tarkoituksena on estää tai milloin se ei ole mahdollista, vähentää yleisesti päästöjä ja vaikutuksia ympäristöön. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. BREF asiakirjat: alakohtaisesti BAT tekniikoiksi sovitut tekniikat ja päästötasot BAT tekniikkaa käytettäessä Esim. hiukkaspäästöjen torjunta pienissä polttolaitoksissa <50MW, pääsääntöisesti (Savolainen, 2008, Diplomityö): <5MW sykloni tai multisykloni 5 10MW joko sykloni, sähkösuodatin tai pesuri >10MW sähkösuodatin (ja pesuri) Ympärist ristövalvonta Tietojärjestelmää (YSL 27, YSA 28 ) ylläpitävät alueelliset ympäristökeskukset ja SYKE, jossa: YSL:n mukaiset luvat ja ilmoitukset ym. niihin liittyvä raportointi (jos pilaantumisen vaaraa, ilmoitettava vaikka ei tarvitse y:lupaa) ympäristön tilan seuranta ja tutkimus Ympäristövalvontaa suorittavat alueellinen ympäristökeskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Valvontaviranomaisen (ensisijaisesti se joka on lupahakemuksen käsitellyt) suoritettava tarkastus riittävän usein toiminnan seuraamiseksi (YSA 29 ) 11
Ilmanlaadun seuranta Kunnan on alueellaan huolehdittava paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ympäristön tilan seurannasta (YSL 25 ), tiedot julkisia. Pääkaupunkiseudulla seurantaa hoitaa YTV (Laki pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta 1269/1996) Alueellisten ympäristökeskuksien on oltava selvillä ilmanlaadusta ja huolehtia siitä, että ilmanlaadun seuranta on järjestetty hyvin (Vna 711/2001, 7 ) Seurannan suunnittelua ohjaa arviointikynnykset, (kevyimmillään päästökartoitukset ja mallinnus, raskaimmillaan jatkuva mittaus) Vna 711/2001, 9 Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun monitorointiverkko 12
Ilmanlaadun turvaaminen (YSL 102 ) Kunnan on varauduttava estämään asetukseen perustuvan (Vna 711/2001) ilmanlaadun rajaarvon ylittyminen Ylittymisestä tiedotettava ja varoitettava väestöä Jos raja arvo ylittyy kunnan on ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin tai annettava määräyksiä liikenteen rajoittamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi Helsingissä hengitettävien hiukkasten raja arvo ylittyi vuosina 2005 ja 2006 13
Ilmanlaatudirektiivin hiekoitushiekkapoikkeama Mikäli hengitettävien hiukkasten (PM10) raja arvon ylitys johtuu teiden tai katujen talvihiekoituksesta, tulee kunnan laatia selvitys, josta ilmenee kyseisten alueiden laajuus, hengitettävien hiukkasten pitoisuudet, tiedot hiukkaskokojakaumasta ja hiukkasten lähteistä. tulee esittää tiedot suunnitelluista ja jo toteutetuista toimista pitoisuuksien alentamiseksi sekä arvio näiden toimien vaikutuksista pitoisuuksiin. Helsinki on tehnyt selvitykset vuosien 2005 ja 2006 ylitysten seurauksena, joiden on arvioitu johtuneen pääasiassa katupölystä Komissio on hyväksynyt selvitykset, mutta on antamassa ohjeistusta miten ylitykset tulee todentaa jatkossa Strategiat ohjaavat käytk ytännön ilmansuojelutyötä EU CAFE strategia (6. EUn ympäristöä koskeva toimintaohjelma) Tavoitteena saavuttaa ilmanlaatu, joka ei aiheuta merkittäviä kielteisiä vaikutuksia tai riskejä ihmisen terveydelle ja ympäristölle Ohjaa direktiivien ja päästörajojen tarkistustyötä Kaupunkien teemakohtainen strategia Kansalliset strategiat Ympäristöministeriön ilmansuojeluohjelma 2010 Suomen kansalliset suunnitelmat ja toimet päästökatto direktiivin (NEC) täyttämiseksi Liikenteen toimintalinjat ympäristökysymyksissä vuoteen 2010 (LVM) Kasvihuonekaasupäästöt ja ilmanlaatua heikentävien päästöjen vähentäminen Suomen kansallinen ympäristöterveysohjelma (STM ja YM) Liikennemäärien vähentäminen kaupunkien keskustoissa Pakokaasuvaatimukset kylmissä olosuhteissa Maakunnalliset ja kaupunkien ympäristö/ilmansuojeluohjelmat 14
Helsingin kaupungin valmiussuunnitelmat NOx:n ja hiukkasten episoditilanteet Katupöly Pienhiukkasten kaukokulkeuma Suunnittelussa mukana Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja rakennusvirasto sekä YTV:n ympäristötoimisto ja liikenneosasto Valmiutta nostetaan asteittain Valmiussuunnitelma akuuttien katupölyhaittojen torjumiseksi YTV tehostaa tiedotusta viranomaisille, kun PM 10 vrk rajaarvon numeroarvo (50 µg/m 3 ) ylittyy. Helsingin ympäristökeskus tiedottaa rakennusvirastoa varautumaan seuraavana päivänä katupintojen kasteluun laimealla CaCl2 suolaliuoksella (ennakkovaroitus) Mikäli numeroarvo on ylittynyt kahtena edellisenä päivänä ja oletettavasti myös tänä ja seuraavana, ympäristökeskus tiedottaa HKR:a (toimenpiderajan ylittämistiedoite). Rakennusvirasto aloittaa katupintojen kastelun HKY ja HKR lähettävät tiedotteen tiedotusvälineille ja kehottavat kiinteistöjä mahdollisiin toimenpiteisiin 15
8000 4000 0 Pölyn sidonta (CaCl2) ) Helsingissä 2006 Nuuskija pitoisuudet µg m 3 12000 21.3.2006 Kansakoulunkatu Simonkatu Kaivokatu Kaisaniemenkatu Käsittelemättömät kadut: Unioninkatu Ei systemaattista vähenemää päästötasossa Mannerheimintie(Kiasma Helsinginkatu) Runeberginkatu µg m 3 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 22.3.2006 Aleksanterinkatu Average Siltasaarenkatu Hämeentie Käsitellyt kadut: CaCl2 liuos levitettiin aamulla, Nuuskija mittaus tehtiin puolilta päivin Keskimääräinen päästövähenemä 69% (osin kosteuden vaikutuksesta) Pääskylänkatu Sörnäisten rantatie Hakaniemenkatu Mannerheimintie pohjoinen Tukholmankatu Haartmaninkatu 21.3.2006 22.3.2006 Topeliuksenkatu Average Pölyn sidonta (CaCl2) ) Helsingissä 2006 Ilmanlaatuasemien mittaukset CaCl2 Lumisade Päivät ilman käsittelyä (20.3, 21.3.): Mannerheimintie päästötaso 35 50% alhaisempi kuin Töölöntullissa Mannerheimintie käsiteltiin 22.3. : päästötaso 81% alhaisempi kuin Töölöntullissa Huom! Pakkaskeli CaCl2 pölynsidontaa voi tehdä, kun kevätpuhdistus ei vielä mahdollista (yöpakkaset) 16
Pölyn sidonta (CaCl2) ) Espoossa 2007 vertailu raja arvotason arvotason ylityksiin 1.1. 30.3.2007 ennen tutkimusajankohtaa Tutkimuskohteessa Espoonkeskus 13 PM10 raja arvotason ylitystä (50 µg/m 3 ) Vertailuasemilla Leppävaara 11 ylitystä Mannerheimintie (Helsinki) 17 ylitystä 31.3. 30.4.2007 tutkimusajankohta Toistuvat CaCl2 käsittelyt usealla kadulla Espoon keskuksessa Ei raja arvotason ylityksiä Vertailuasemilla: Leppävaara 4 ylitystä Mannerheimintie 6 ylitystä Erityishuomio kiinnitettiin liuoksen levitykseen Kohdistettu levitys kadun reunaan; Kohdistaa pölynsidonnan alueelle, joka ongelmallisin; Mahdollistaa väkevämmän suolaliuoksen käytön pölyn sidontaan, kuin ajoradalla Yllä: Espoon kaupungin täsmälevitin Yllä: Helsingin kaupungin täsmälevitin 17
Helsingin NOx valmiussuunnitelma Aktivoitu perusvalmius, kun raja arvon numeroarvo vaarassa ylittyä. osapuolet tarkistavat valmiutensa suunnitelman toteuttamiseen Tehostettu valmius, kun raja arvon numeroarvo ylittyy ja tilanteen ennustetaan jatkuvan keskitytään tiedottamiseen ja kehotetaan käyttämään henkilöauton sijaan muita vaihtoehtoja maksuton joukkoliikenne, tehostettu joutokäyntirajoituksen valvonta Täysvalmius (kaupunginjohtajan päätöksellä), kun rajaarvo ylittyy ja tilanteen ennustetaan jatkuvan liikenteen asteittainen rajottaminen 18
Helsingin NOx valmiussuunnitelma Täysvalmiuden asteittain käyttöön otettavat rajoitukset Henkilöautoliikenteen puolittaminen kantakaupungissa (vaihe 1): parillisina päivinä parilliset rek.nrot, parittomina päivinä parittomat rek.nrot, ei sähkö ja kat autot. Hlöautoliikenteen puolittaminen koko Helsingin alueella (vaihe 2), ei sähkö ja kat autot. Hlöautoliikenteen kieltäminen koko Helsingin alueella (vaihe 3), myös kat autot. Maksuton joukkoliikenne, lisää kalustoa käyttöön Vuonna 1995 tilanne, jossa olisi edetty tehostettuun valmiuteen 19
Taloudellinen ohjaus Ympäristöverot (1998 23 mrd mk, osuus kaikista verotuloista ja sotumaksuista 7.3% EUn keskitasoa) Energiavero polttoaineverot sähkövero Ajoneuvoverot hankintaan kohdistuva vuotuinen ajoneuvovero muulla kuin bensiinillä toimivan ajoneuvon vuotuinen moottoriajoneuvovero Ympäristömaksut (1998 4 mrd mk) Ympäristölupamaksut (ympäristölupamenettely) Tuet: Taloudellinen ohjaus Energiapoliittiset tuet tuet energiakatselmuksien järjestämiseksi Ympäristöhankkeiden tuet Tutkimusohjelmat (EU, TEKES, ministeriöt) Ympäristölaina (pk yritysten vapaaehtoiset ympäristöinvestoinnit) päästöjen vähentäminen (esim. pölypäästöt) 20