Länsi- ja Sisä-Suomi Ympäristölupavastuualue Päätös Nro 144/2011/1 Dnro LSSAVI/198/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 25.11.2011 ASIA Haukinevan turvetuotantoa koskevan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 7.4.2006 antaman päätöksen nro 37/2006/4 muuttaminen ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Seinäjoki ja Jalasjärvi HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ VOIMASSA OLEVA YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölupavirastot on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle tässä asiassa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 7.4.2006 antamallaan päätöksellä nro 37/2006/4 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Haukinevan turvetuotantoon Jalasjärven kunnassa ja Seinäjoen kaupungissa. Päätöksen lupamääräykset 1 3 ja 16 kuuluivat seuraavasti: 1) Turvetta saadaan ottaa enintään 1 067 ha:n alueelta, joka sisältää 223 ha:n laajennusalueen. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta.
Laskuojiin 2 ja 9 johdettavat vedet on käsiteltävä ympärivuotisesti kemiallisella käsittelyllä. Kuivatusvedet on tarvittaessa suurten virtaamien aikana johdettava esimerkiksi tuotannosta poistettavalle alueelle tehtävälle tasausaltaalle ennen kemiallista käsittelyä. Kemiallisen käsittelyn tehon on oltava vähintään seuraava: COD 60 % kokonaisfosfori 60 % kokonaistyppi 30 %. Teho lasketaan kemialliseen käsittelyyn johdettavan veden ja laskuojaan johdettavan veden pitoisuuserosta vuoden keskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Laskuojaan 2 johdettavien vesien osalta käsittelyteho on saavutettava viimeistään vuodesta 2007 alkaen ja laskuojaan 9 johdettavien vesien osalta viimeistään toisesta toimintavuodesta alkaen. Laskuojaan 4 johdettavat kuivatusvedet on käsiteltävä ympärivuotisesti vähintään 1,9 ha:n pintavalutuskentällä. Pintavalutuskäsittelyn teholle asetetaan seuraavat tavoitteelliset arvot 1.1.2008 alkaen: kiintoaine 40 % kokonaisfosfori 50 % kokonaistyppi 20 %. Teho lasketaan vuoden keskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Jos tavoitearvoja ei ole saavutettu, luvan saajan on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle suunnitelma toimenpiteistä vesienkäsittelyn tehostamiseksi ja ryhdyttävä suunnitelman toteuttamiseen. Laskuojaan 7 johdettavat kuivatusvedet on käsiteltävä ympärivuotisesti vähintään 7,6 ha:n kokoisella kasvillisuuskentällä. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. 2
Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Laskuojaan 9 johdettaville vesille tehtävät vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ennen tuotantokenttien kuntoonpanon jatkamista. Muut uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 31.7.2006 mennessä lukuun ottamatta kasvillisuuskenttää, jonka on oltava toiminnassa 31.8.2007. Vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Jalasjärven kunnan ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 9 600 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2005 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Vaasan hallinto-oikeus on 23.1.2008 antamallaan lainvoiman saaneella päätöksellä nro 08/0011/1 muun muassa muuttanut ympäristölupaviraston päätöksen lupamääräyksen 2 neljännen ja yhdeksännen kappaleen sekä lupamääräyksen 3 kuulumaan seuraavasti: 2) --------------------------------------------------------------------------------------- Teho lasketaan kemialliseen käsittelyyn johdettavan veden ja laskuojaan johdettavan veden pitoisuuseroista vuoden keskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Laskuojaan 2 johdettavien vesien osalta käsittelyteho on saavutettava viimeistään vuoden 2009 alusta alkaen ja laskuojaan 9 johdettavien vesien osalta viimeistään toisesta toimintavuodesta alkaen. --------------------------------------------------------------------------------------------------- Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettava virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot, jotka niin sanotussa matalakenttävaiheessa voidaan tehdä juuri laskeutusaltaiden yläpuolelle. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. --------------------------------------------------------------------------------------------------- 3) Laskuojaan 9 johdettaville vesille tehtävät vesiensuojelurakenteet on toteutettava ennen tuotantokenttien kuntoonpanon jatkamista. Muut uudet vesienkäsittelyrakenteet, mukaan lukien myös kasvillisuuskenttä, on tehtävä ennen 1.1.2009. Vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatetta- 3
va tiedoksi Jalasjärven kunnan ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. -------------------------------------------------------------------------------------------------- 4 HAKEMUS Vapo Oy on 28.12.2009 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 37/2006/4 lupamääräyksen 2 muuttamista siten, että laskuojan 2 kuivatusvesiä varten rakennetulla kemiallisen käsittelyn asemalla käsitellään myös laskuojan 9 suuntaan johdettavat vedet ja että lupamääräyksessä 16 määrätty kalatalousmaksu alennetaan 6 750 euroon vuodessa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA SUUNNITELMA Suunnitelman muutoksen perusteet Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Hanketta ei ole mahdollista kohtuullisin kustannuksin toteuttaa siten, että laskuojan 9 vedet johdetaan rakennetulle kemialliselle puhdistamolle puhdistukseen ja takaisin kunnostettavalle alueelle edelleen laskuojaan 9 johdettavaksi. Puhdistuksen tehokkuus huomioon ottaen toiminnanaloittamisluvan myöntäminen ei tekisi mahdollista muutoksenhakua hyödyttömäksi, mikäli lupapäätös toiminnan aloittamiseksi kumotaan. Hakija on esittänyt 5 000 euron vakuutta. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan luvan saaneen toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Länsi-Suomen ympäristökeskus oli 6.3.2009 antanut lausunnon Vapo Oy:n esityksestä laskuojan 9 kuivatusvesien kääntämiseksi kokonaisuudessaan käsiteltäviksi laskuojan 2 vesille Haukinevan pohjoisosaan rakennetun ja talvella 2009 käyttöön otetun kemiallisen käsittelyaseman avulla ja vesien johtamiseksi puhdistettuina alapuoliseen vesistöön laskuojan 2 kautta. Lausunnossaan ympäristökeskus oli todennut, että laskuoja 2:n valumaalue on tuotannossa, mutta ei laskuoja 9:n valuma-alue. Vesienkäsittely on yhdellä kemiallisella käsittelyasemalla taloudellisesti kannattavaa, mutta käännettävän alueen laajuudesta johtuen muutokselle oli haettava Länsi- Suomen ympäristölupaviraston lupa. Alueen kuntoonpanoa ei lausunnon mukaan tule aloittaa ennen kuin muutokselle on saatu lainvoimainen lupa. Ympäristölupapäätöksen perusteena olleen suunnitelman mukaan laskuojan 2 kautta kuivatusvedet johdetaan 702 ha:n alueelta, josta tuotan-
Suunnitelman muutoksen vaikutukset nossa on 450 ha, reittiä Lyöjysluoma-Haasoja-Seinäjoki-Kyrkösjärvi- Kyrönjoki ja laskuojan 9 kautta 314 ha:n alueelta, josta tuotantoon tulevaa aluetta on 223 ha, reittiä Liikaluoma-Hirvijoki-Hirvijärvi-Jalasjoki-Kyrönjoki. Laskuojan 9 laskusuunta on jakautunut aiemmin sekä Haukiojan (1 500 ha) että Liikaluoman valuma-alueelle (3 300 ha). Vastaanottava valumaalue tulee olemaan Haasojan valuma-alue (3 900 ha). Hakija on Länsi-Suomen ympäristökeskukselle 24.2.2009 toimittamassaan Haukinevan valuma-alueen muutosesityksessä todennut, että laskuojan 2 valuma-alueelle on rakennettu kemiallinen käsittelyasema. Tilanne on muuttunut siten, että laskuojan 9 suuntaan johdetaan kuivatusvedet enää noin 120 ha:n suuruiselta alueelta ja laskuojan 2 suuntaan johdetaan kuivatusvedet 113 ha:n suuruiselta alueelta. Laskuojan 2 kuivatusvesille rakennetun kemiallisen käsittelyaseman mitoitus on riittävä myös laskuojaan 9 johdettavien vesien käsittelemiseksi. Laskuojan 9 kuivatusvedet voidaan ojittamalla johtaa alueilla, jotka ovat osaksi hakijan omistuksessa ja osaksi hallinnassa vuokrasopimuksin. Vastaanottava valuma-alue tulee olemaan Haasojan valuma-alue (3 900 ha). Alue, jonka kautta kuivatusvedet johdetaan laskuojaan 8, on hakijan mukaan poistunut tuotannosta vuoden 2010 loppuun mennessä eikä Haukinevalta enää tule kuormitusta Jalasjoen suuntaan. Laskuojien 2 ja 9 yhteinen kemiallinen puhdistus ja vesien johtamisesta aiheutuva valuma-aluemuutos mahdollistaa Haukinevan eteläosan valmistelutöiden jatkamisen ja alueen oton tuotantokäyttöön nopeammin ja taloudellisemmin, koska toisen kemiallisen käsittelyaseman rakentamisesta ja sen edellyttämästä vesienjohtamissuunnasta voidaan luopua. Haukinevalta Lyöjysluomaan ja Liikaluomaan johdettavat virtaamat nykytilanteessa ja muutoksen jälkeen on arvioitu seuraaviksi: Lyöjysluoma (Haasoja- Seinäjoki) Liikaluoma (Hirvijoki- Hirvijärvi-Jalasjoki) Nykytilanne Pinta-ala 478 ha Tuotannossa 14,5 ha, lisäaluetta 223 ha Virtaamat vuositasolla 62 l/s 31 l/s Virtaamat kesäaikaan 34 l/s 17 l/s Muutoksen jälkeen Pinta-ala Tuotannossa 478 ha, Tuotannossa 14,5 ha lisäaluetta 223 ha Virtaamat vuositasolla 91 l/s 2 l/s Virtaamat kesäaikaan 50 l/s 1 l/s 5
Nykytilanteessa Haukinevan tuotantoalueelta johdettavien valumavesien osuus Haasojan virtaamasta on noin 25 %. Vesienjohtamisjärjestelyiden muutostöiden myötä Haasojaan Haukinevalta johdettava virtaama kasvaa alkuvaiheessa noin 30 l/s nykytasostaan, muutosta Haasojan virtaamassa tapahtuu vuositasolla noin 12 %. Kesäaikana virtaama tulee kasvamaan enimmillään noin 16 l/s, mikä kasvattaa Haasojan virtaamaa 11 %. Lyöjysluoman ja Haasojan varrella ei sijaitse suuria yhtenäisiä peltoalueita. Keväisin kovien ja pitkien sadejaksojen aikana Lyöjysluoma ja Haasoja saattavat tulvia, mutta Haukinevan valumavesien virtaamalisäyksen (enintään 30 l/s) ei arvioida aiheuttavan merkittävää tulvaherkkyyden lisääntymistä. Virtaamien pienenemisen Liikaluomassa noin 10 % nykytilanteesta ei arvioida aiheuttavan haitallisia vaikutuksia. Haukinevan 223 ha:n alue on sarjaojitettu vuosia sitten, joten sen peruskuivatus on jo tapahtunut. Alueen kuntoonpanovaiheen kuormitus ja vesimäärä on hieman tuotantovaihetta suurempi. Haukinevalta Lyöjysluomaan johdettavista vesistä laskuojien 2 ja 9 valumavedet käsitellään ympärivuotisesti kemiallisesti ja laskuojan 3 valumavedet käsitellään laskeutusaltaassa. Liikaluomaan johdettavista vesistä laskuojan 8 vedet käsitellään laskeutusaltaissa. Haukinevan tuotantoalueen bruttopäästöt Lyöjysluomaan ovat vuositasolla arvioituna noin 92 kg fosforia, 4 200 kg typpeä ja 33 800 kg kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt ovat vuositasolla arvioituna noin 52 kg fosforia, 2 850 kg typpeä ja 26 600 kg kiintoainetta. Haukinevan tuotantoalueen bruttopäästöt Liikaluomaan ovat vuositasolla arvioituna noin 5 kg fosforia, 150 kg typpeä ja 680 kg kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt ovat vuositasolla arvioituna noin 4 kg fosforia, 115 kg typpeä ja 550 kg kiintoainetta. Haukinevan päästöjen vaikutuksia vesistössä on arvioitu laimenemissuhteen perusteella laskuojan 2 suulla Lyöjysluoman kohdalla ja Liikaluomassa. Haukinevan tuotantoalueen vuosittaiset brutto- ja nettopitoisuuslisäykset (netto sulkeissa) Haasojan ja Liikaluoman suulla on arvioitu seuraaviksi: Kiintoaine mg/l Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi µg/l Haasojan suu 4,3 (3,4) 12 (6,6) 531 (363) Liikaluoman suu 0,08 (0,07) 0,6 (0,5) 18 (14) Hankealueen kuivatusvedet eivät tuotantovaiheessa muuta purkureitin tilaa merkittävästi. Vuonna 2002 hankealueen lähimmälle 11 kiinteistölle lähettyihin kyselyihin kiinteistöllä mahdollisesti olevasta kaivosta vastasi kolmen kiinteistön omistajat, joista yksi oli liittynyt kunnan vesijohtoon, yksi oli autiotila ja yhdellä 6
kiinteistöllä oli yli kahden kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta käytössä oma hyväkuntoinen betonirengaskaivo, johon ei pääse pintavesiä. Kaivovettä käytetään kastelu- ja saunavetenä. Hankealueen tuotantotoimilla ei kuitenkaan arvioida olevan vaikutusta lähikiinteistöjen kaivojen veden laatuun eikä antoisuuteen. Haukinevan laskuojilla ei ole käytännössä kalataloudellista arvoa. Haukinevan kuormitus Hirvijoen suuntaan käytännössä loppuu uuden purkujärjestelyn ja tuotannosta poistuvien alueiden myötä vuoden 2010 jälkeen, minkä jälkeen vaikutukset kohdentuvat kokonaisuudessaan Seinäjoen puolelle. Seinäjoen lisääntyvä kalasto koostuu pääasiassa kevätkutuisista kalalajeista kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin Haukinevan kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. Veden laadun suhteen vaateliaampia lohikaloja, harjusta ja taimenta ei Peräseinäjoen alapuolisessa Seinäjoessa esiinny. Seinäjoen rapukanta Peräseinäjoen alapuolisella alueella on vuosien mittaan taantunut eikä joessa ole tällä hetkellä pyyntivahvaa rapukantaa. Haukinevan tuotantoalueen aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Seinäjoen veden laatuun, mistä aiheutuu kalataloudellisia haittoja kuten veden tummuutta, pyydysten likaantumista ja pohjan liettymistä. Haukinevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätaloudesta, muista turvesoista ja asutuksesta. Seinäjoen nykyinen tila, kalasto, joen paikallinen kalataloudellinen arvo ja vesistöalueen turvetuotanto kokonaisuudessaan huomioiden Haukinevan tuotantoalueen kuormituksen kalataloudelliset haittavaikutukset arvioidaan sen tasoisiksi, että ne ylittävät kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Haukinevan vesistö- ja kalatalousvaikutuksista ei arvioida aiheutuvan tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Uuden purkujärjestelyn ja tuotannosta poistuvien alueiden myötä kuormitus Hirvijoen suuntaan loppuu vuoden 2010 jälkeen, jolloin aiemmin arvioidut vaikutukset silloiseen joen rapukantaan loppuvat. Jatkossa kuormitus kohdistuu Seinäjokeen. Hirvijoen ja Seinäjoen kala- ja raputaloudellinen arvo huomioon ottaen hakija on esittänyt kalatalousmaksun suuruudeksi jatkossa 6 720 euroa. 7 Vesienhoitosuunnitelma Kokemäenjoen- Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liitetyn Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan Seinäjoen alaosan ekologinen tila on arvioitu välttäväksi. Asiantuntija-arvion perusteella Seinäjoen alaosa ei ole hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa. Alueella tarvitaan rakenteellisia kunnostustoimenpiteitä. Aluetta koskevat myös Kyrönjoen alueen ravinne-, kiintoaine- ja happamuuskuormituksen vähentämistavoitteet. Turvetuotannon osalta nykykäytännön mukaiset toimenpiteet arvioidaan riittäviksi vesienhoidossa.
8 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Seinäjoen kaupungissa ja Jalasjärven kunnassa 15.6. 14.7.2010 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmältä, Seinäjoen kaupungin ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Seinäjoen kaupungilta ja Jalasjärven kunnalta. Lausunnot 1) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on todennut, että hankkeelle ja toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta voidaan myöntää lupa. Perustetta kalatalousmaksun pienentämiseen ei kalatalousryhmän mukaan ole olemassa. Kuivatusvesien pääsy laskuojaan 9 on muutoksen jälkeen estettävä mahdollisimman tarkasti. Ojien tukkimiset ja mahdolliset penkereet tai muut rakenteet on mitoitettava siten, että kuivatusvesien pääsy vanhaan laskuojaan 9 on estetty myös virtaamien kasvaessa rankkasateiden jälkeen tai sulamisvesien aikana. Vesien luontainen virtaussuunta, jota vasten tullaan toimimaan, on otettava huomioon. Kalatalousmaksun pienentämiseksi esitetyt perustelut ovat huonot. Virtaamien muutos laskuojissa vaikuttaa kielteisesti kalastoon. Suuret virtaamat haittaavat erityisesti kalojen poikasvaiheiden selviytymistä. On otettava huomioon turvetuotannon merkitys virtaamahuippujen kasvattajana. Lyöjysluoman ja Haasojan ravinnetaso tulee vesienkäsittelystä huolimatta kasvamaan. Pienentynyt vesimäärä aiheuttaa erityisesti Liikaluomassa kala- ja rapukannoille haittaa. Muutoksella ei vähennetä hankkeesta aiheutuvaa vesistökuormitusta, jonka perusteella kalatalousmaksu on ympäristöluvassa määritelty. Haitan kohdentuminen laskuojien kesken muuttuu, mutta virtaamien muutokset aiheuttavat haittaa kalakannoille molemmissa lasku-uomissa. 2) Seinäjoen kaupungin ympäristölautakunta on puoltanut luvan myöntämistä muutoshakemukselle ja toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta. Hakijan tulee pyrkiä pitämään Seinäjokeen kohdistuva kuormituksen lisäys mahdollisimman vähäisenä. Hakijan vastine Hakija on todennut, että hakemus on selvityksiltään riittävä ja perusteltu ja että siinä tehdyt esitykset voidaan hyväksyä. Kirjelmä aluehallintovirastolle Seppo Majamäki on toimittanut 16.9.2011 aluehallintovirastoon Lyöjysluoman tilaa koskevan kirjelmän, jossa esitetyt vaatimukset hän on 18.10.2011 aluehallintovirastoon toimittamassaan kirjelmässä peruuttanut.
9 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto hylkää Vapo Oy:n hakemuksen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 37/2006/4 lupamääräyksessä 16 määrätyn kalatalousmaksun pienentämisestä. Aluehallintovirasto muuttaa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöstä nro 37/2006/4 siten, että Haukinevan tuotantoalueen laskuojan 9 kautta johdettavat kuivatusvedet johdetaan Haukinevan 223 ha:n suuruiselta alueelta Vapo Oy:n 28.12.2009 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon toimittaman suunnitelmamuutoksen mukaisesti käsiteltäviksi laskuojan 2 kuivatusvesien käsittelyä varten rakennetulla kemiallisen käsittelyn asemalla. Käsitellyt kuivatusvedet johdetaan laskuojan 2 kautta Lyöjysluomaan. Aluehallintovirasto muuttaa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 37/2006/4 lupamääräyksen 2 toisen kappaleen ensimmäisen virkkeen kuulumaan seuraavasti: Laskuojaan 2 johdettavat vedet on käsiteltävä ympärivuotisesti kemiallisella käsittelyllä. Aluehallintovirasto muuttaa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 37/2006/4 lupamääräyksen 2 neljännen kappaleen toisen virkkeen toisen lauseen, sellaisena kuin Vaasan hallinto-oikeus on 23.1.2008 antamallaan lainvoiman saaneella päätöksellä nro 08/0011/1 sen muuttanut, kuulumaan seuraavasti: Laskuojaan 2 johdettavien vesien osalta käsittelyteho on saavutettava viimeistään vuoden 2009 alusta alkaen. Aluehallintovirasto poistaa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 37/2006/4 lupamääräyksen 3 sellaisena kuin Vaasan hallintooikeus on 23.1.2008 antamallaan lainvoiman saaneella päätöksellä nro 08/0011/1 sen muuttanut, ensimmäisen virkkeen. Lupamääräys 3 kuuluu seuraavasti: Muut uudet vesienkäsittelyrakenteet, mukaan lukien myös kasvillisuuskenttä, on tehtävä ennen 1.1.2009. Vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Jalasjärven kunnan ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta muutetun päätöksen ja muutettujen lupamääräysten mukaisesti. Hakijan on asetettava 5 000 euron suuruinen Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta.
10 RATKAISUN PERUSTELUT Aluehallintovirasto katsoo, että kalatalousmaksun suuruus on päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus ja muutetun päätöksen kohteina olevien vesistöjen kalataloudellinen arvo huomioon ottaen tarkoituksenmukainen eikä perustetta kalatalousmaksun pienentämiseen ole. Laskuojan 9 kautta aiemman päätöksen mukaan johdettavien kuivatusvesien johtamiseen käsiteltäviksi laskuojan 2 kuivatusvesien käsittelyä varten rakennetulla kemiallisen käsittelyn asemalla ja johtamiseen laskuojan 2 kautta Lyöjysluomaan on edellytykset, kun otetaan huomioon, että kyseessä oleva Haukinevan 223 ha:n suuruinen alue on ojitettu vuosia sitten ja laskuojaan 2 johdettavien kuivatusvesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Edellytykset Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 37/2006/4 muuttamiseen ja muutoksen johdosta lupamääräysten 2 ja 3 muuttamiseen ovat siten olemassa. Kun otetaan huomioon Haukinevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta muutetun lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan muuttamisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Hankkeen kuivatusvesien johtamisesta aiheutuvat päästöt ja niiden vaikutukset vesistössä eivät sanottavasti vaikuta Kokemäenjoen- Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liitetyn Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 tavoitteiden toteutumiseen. Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta VASTAUS LAUSUNTOIHIN Vesien johtaminen laskuojaan 2 laskuojan 9 asemasta ei lisää kokonaispäästöjä. Lupa toiminnan aloittamiseen voidaan tässä tapauksessa myöntää. Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Aluehallintovirasto ottaa asiassa annetut lausunnot huomioon ratkaisusta ilmenevällä tavalla.
11 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Toiminta saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Ympäristönsuojelulaki 28 ja 44 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on 4 550 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1388/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan yli 300 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 9 100 euroa. Päätöksen muuttamisesta peritään 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Päätös Vapo Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Jalasjärven kunta Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, jotka ovat saaneet tiedoksiantokuulutuksen. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Seinäjoen kaupungin ja Jalasjärven kunnan virallisilla ilmoitustauluilla.
12 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Heikki Penttinen Anne Valjakka Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Heikki Penttinen ja asian on esitellyt ympäristölakimies Anne Valjakka.
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 27.12.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.