Vapon VUOSI 2012 Vapo-konsernin tilinpäätös ja toimintakertomus 2012
Sisältö Toimintakertomus... 1 Toimintaympäristö... 1 Konsernin keskeiset tunnusluvut... 1 Kehitys liiketoimintasegmenteittäin... 2 Liikevaihto segmenteittäin... 2 Liiketulos segmenteittäin... 2 Vapo Biopolttoaineet... 3 Vapo Biolämpö... 3 Vapo Puutuotteet... 3 Vapo Ympäristö... 4 Konsernihallinto ja muut toiminnot... 4 Kassavirta, investoinnit ja rahoitus... 5 Muutokset organisaatiossa... 5 Konsernirakenteen muutokset ja sisäiset yritysjärjestelyt... 5 Toimintaan sisältyvä luontainen kausivaihtelu... 6 Henkilöstö... 6 Tutkimus- ja kehitystoiminta... 6 Ympäristöasiat... 7 Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät... 8 Tulevaisuuden näkymät... 9 Hallinto 2012... 10 Hallitus 31.12.2012... 10 Hallintoneuvosto 31.12.2012... 11 Vapo Oy:n johtoryhmä 31.12.2012... 11 Tilintarkastaja... 11 Vapo Oy:n osakepääoma ja omistus... 11 Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä... 11 Konsernitilinpäätös 2012, IFRS... 12 Konsernin laaja tuloslaskelma... 12 Konsernitase... 13 Konsernin rahavirtalaskelma... 14 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista... 15 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS... 16 Yhtiön perustiedot... 16 1. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet... 16 2. Segmentti-informaatio... 20 3. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot... 23 4. Yrityshankinnat... 23 5. Liiketoiminnan muut tuotot... 23 6. Materiaalit ja palvelut... 23 7. Henkilöstökulut... 23 8. Poistot ja arvonalentumiset... 24 9. Liiketoiminnan muut kulut ja tilintarkastajien palkkiot... 24 10. Rahoitustuotot ja kulut... 25 11. Tuloverot... 25 12. Aineettomat hyödykkeet... 26 13. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet... 28 14. Osuudet osakkuusyhtiöissä... 29 15. Myytävissä olevat sijoitukset... 30 16. Pitkäaikaiset saamiset... 30 17. Muut pitkäaikaiset sijoitukset... 30 18. Laskennalliset verot... 31 19. Vaihto-omaisuus... 32 20. Myyntisaamiset ja muut saamiset... 32 21. Rahavarat... 33 22. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot... 33 23. Rahoitusvelat... 33 24. Pitkäaikaiset korottomat velat... 34 25. Varaukset... 34 26. Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat... 35 27. Rahoitus- ja hyödykeriskien hallinta... 35 28. Rahoitusvarojen ja velkojen käyvät arvot... 38 29. Tytäryhtiöosakkeet... 39 30. Vastuusitoumukset... 39 31. Lähipiiritapahtumat... 40 Emoyhtiön tilinpäätös 2012, FAS... 42 Emoyhtiön tuloslaskelma... 42 Emoyhtiön tase... 42 Emoyhtiön rahavirtalaskelma... 43 Emoyhtiön liitetiedot... 44 Konsernin tunnusluvut 2008 2012... 53 Tunnuslukujen laskentaperiaatteet... 54 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus... 55 Tilinpäätösmerkintä... 55
Hallituksen toimintakertomus Toimintaympäristö Vapo-konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli 652,9, milj. euroa (705,0 milj. euroa vertailuvuonna 2011) ja liiketulos 5,8 milj. euroa (liiketappio 41,9 milj. euroa, vuoden 2011 liiketappio ennen arvonalentumisia oli 4,5 milj. euroa). Kertaluonteisten erien ja alaskirjausten vaikutus vuoden 2012 liiketulokseen oli 15,3 milj. euroa positiivinen. Vapaa kassavirta ennen veroja oli 64,2 milj. euroa (20,5 milj. euroa). Vapon omavaraisuusaste vuoden 2012 lopussa oli 37,1 % (33,8 %). Yhtiö keskittyi koko vuoden ajan tehostamaan toimintaansa myymällä ydinliiketoiminnan ulkopuolisia tase-eriä, karsimalla kustannuksia, nopeuttamalla käyttöpääoman kiertoa ja leikkaamalla kaikkia muita paitsi turvetuotannon vesistökuormituksen vähentämiseen liittyviä investointeja. Näiden toimenpiteiden ansiosta vuodelle 2012 asetettu 40 milj. euron kassavirtatavoite ylitettiin, tase vahvistui ja liiketulos muodostui voitolliseksi. Liikevoitto jäi kuitenkin selkeästi 40 milj. euron tavoitteesta. Luvitettujen tuotantopinta-alojen vähäisyys, sahateollisuuden heikko suhdanne, alhainen sähkön hinta sekä heikosta tuotantokaudesta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset rasittivat liiketulosta. Sahaustoiminta oli koko vuoden raskaasti tappiollista ja liiketappio oli yli 10 milj. euroa. Edellisenä vuonna käynnistetyt pellettiliiketoiminnan tervehdyttämistoimet paransivat kannattavuutta, mutta liiketoiminta oli edelleen tappiollista johtuen ylitarjonnasta ja raaka-aineen korkeasta hinnasta. Turvetuotanto käynnistyi myöhään ja sateisesta kesästä johtuen turvetuotanto jäi vain 47 %:iin tavoitteesta ja sää heikensi myös korjatun turpeen laatua. Vapon markkinaosuus voima- ja lämpölaitosten polttoaineissa alentui merkittävästi, koska varastot eivät riitä kattamaan turpeen kysyntää kuluvalla lämmityskaudella ja turvetta joudutaan korvaamaan vaihtoehtoisilla polttoaineilla. Energiaturvetta toimitettiin vuoden 2012 aikana Suomessa 13,0 TWh (16,9 TWh), Ruotsissa 1,3 TWh (1,3 TWh) ja Baltiassa 0,5 TWh (0,7 TWh). Turvealan haasteena ovat tuotantopinta-alojen vähentyminen hitaan lupakäsittelyn johdosta sekä nouseva energiavero, joka vuoden 2013 alusta nousi 1,9:stä 4,9 euroon megawattitunnilta. 1 Konsernin keskeiset tunnusluvut Milj. eur 10 12/2012 10 12/2011 1 12/2012 1 12/2011 1 12/2010 Liikevaihto 155,6 174,3 652,9 705,0 719,5 Liikevoitto (EBITA) 3,1 31,2 5,8 41,9 39,4 % liikevaihdosta 2,0 15,0 0,9 5,9 5,5 Liikevoitto (EBITA) ennen arvonalentumisia 2,8 21,5 6,5 4,5 45,7 % liikevaihdosta 1,8 10,4 1,0 0,6 6,3 Tilikauden tulos 1,1 20,1 2,8 39,1 30,1 Käyttökate (EBITDA) 8,0 10,4 48,9 41,9 89,3 +/ Käyttöpääoman muutos 7,5 1,9 42,2 59,7 26,2 Nettoinvestoinnit 11,4 18,9 26,9 81,2 74,6 Vapaa kassavirta ennen veroja 10,9 31,2 64,2 20,5 11,4 Bruttoinvestoinnit 12,9 27,0 48,0 94,5 80,9 Sijoitetun pääoman tuotto % 0,9 5,8 5,4 Sijoitetun pääoman tuotto % ennen arvonalentumisia 1,0 0,6 6,3 Oman pääoman tuotto % 0,9 11,9 8,9 Taseen loppusumma 804,8 869,3 922,7 Oma pääoma 291,6 285,8 347,0 Korolliset nettovelat 355,9 416,7 414,8 Omavaraisuusaste % 37,1 33,8 38,3 Nettovelkaantumisaste % 122,0 145,8 119,5 Henkilöstö, keskimäärin 1 154 1 226 1 333
Kehitys liiketoimintasegmenteittäin Liikevaihto segmenteittäin Milj. eur 10 12/2012 10 12/2011 Muutos, % 1 12/2012 1 12/2011 Muutos, % Biopolttoaineet 69,0 85,2 19,0 285,7 321,3 11,1 Energiaturve 43,0 51,9 17,1 178,0 204,4 12,9 Puu- ja peltoenergia 17,0 23,0 26,1 66,1 74,0 10,7 Ympäristöturve 9,0 9,7 7,2 37,2 37,9 1,6 Muut 0,6 0,5 16,4 6,0 5,6 8,7 Biolämpö 31,5 29,4 7,1 105,5 110,6 4,6 Puutuotteet 52,7 56,8 7,3 211,7 227,2 6,8 Timber 25,5 24,1 5,6 112,5 121,3 7,3 Pelletti 27,6 33,0 16,4 100,2 108,1 7,3 Ympäristö 18,0 18,1 0,8 101,9 101,9 0,0 Kekkilä liiketoiminnat 15,4 15,5 0,3 92,1 91,1 1,1 Mustankorkea 2,6 2,7 3,5 9,8 10,8 9,2 Segmenttien välinen liikevaihto 15,6 15,3 2,4 51,8 55,9 7,3 Konserni yhteensä 155,6 174,3 10,7 652,9 705,0 7,4 Segmentin liikevaihto sisältää sisäisen myynnin toiselle segmentille. Liikevoitto/-tappio segmenteittäin Milj. eur 10 12/2012 10 12/2011 Muutos, % 1 12/2012 1 12/2011 Muutos, % Biopolttoaineet 3,6 6,6 155,0 26,7 29,0 7,9 Energiaturve 2,5 2,8 189,5 23,2 31,5 26,3 Puu- ja peltoenergia 1,2 3,0 140,2 0,1 6,1 98,5 Ympäristöturve 0,5 0,6 171,3 3,7 3,9 4,5 Muut 0,5 0,2 167,4 0,1 0,2 39,3 Biolämpö 1,2 0,9 244,4 1,2 1,0 219,0 Puutuotteet 2,9 15,6 81,3 16,3 56,6 71,2 Timber 3,0 5,1 42,2 10,9 9,3 17,4 Pelletti 0,0 10,5 100,4 5,4 47,3 88,6 Ympäristö 2,5 2,4 3,2 5,9 2,4 149,7 Kekkilä liiketoiminnat 3,1 3,1 0,8 3,9 0,4 1 077,6 Mustankorkea 0,6 0,7 14,8 2,1 2,8 25,5 Muut toiminnot 2,4 4,2 43,8 8,8 13,9 36,9 Eliminoinnit 0,2 1,5 89,2 0,5 3,8 86,6 Konserni yhteensä 3,1 31,2 90,2 5,8 41,9 113,8 2
Vapo Biopolttoaineet Liiketoiminta-alue koostuu energiaturve-, ympäristöturve- ja puu- ja peltoenergialiiketoiminnoista. Liiketoiminta-alueen liikevaihto vuonna 2012 oli 285,7 milj. euroa (321,3 milj. euroa). Tilikauden liiketulos oli 26,7 milj. euroa (29,0 milj. euroa). Vuoden 2012 liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä 13,7 milj. euroa. Bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 26,0 milj. euroa (40,5 milj. euroa). Vuoden 2012 tulokseen vaikuttivat merkittävästi heikot tuotanto-olosuhteet ja alhainen sähkön hinta, joka vähensi turpeen ja puupolttoaineiden kysyntää. Turvetuotantokausi käynnistyi myöhään ja kesä oli ennätyksellisen sateinen. Heikoista tuotanto-olosuhteista johtuen turvetuotannon kiinteitä kuluja ei sisällytetty varaston hankintamenoon, vaan ne rasittivat vuoden 2012 tulosta ja negatiivinen tulosvaikutus oli 17 miljoonaa euroa. Yhtenäisten pitkien poutajaksojen puuttuessa turvetuotanto jäi alhaiseksi, vain 47 %:iin tavoitteesta. Tuotannon epäonnistumisen eräs keskeinen syy oli uusien tuotantoalueiden puute. Sateinen kesä heikensi toimitettujen polttoaineiden laatua. Polttoaineiden kohonneet toimituskustannukset heikensivät kannattavuutta. Energiaturpeen liikevaihto vuonna 2012 oli 178,0 milj. euroa (204,4 milj. euroa). Liiketulos oli 23,2 milj. euroa (31,5 milj. euroa). Liiketulokseen sisältyy 10,6 milj. euroa kertaluonteisia eriä. Energiaturvetoimitukset Suomessa olivat yhteensä 13,0 TWh (16,9 TWh). Ruotsissa energiaturvetta toimitettiin 1,3 TWh (1,3 TWh). Ympäristöturpeen liikevaihto vuonna 2012 oli 37,2 milj. euroa (37,9 milj. euroa). Liiketulos oli 3,7 milj. euroa (3,9 milj. euroa). Ympäristöturpeen kysyntä säilyi hyvällä tasolla, mutta huono tuotantokesä sekä vähäiset raaka-aine- ja kuiviketurvevarastot rajoittivat tarjontaa ja lisäsivät kustannuksia. Puu- ja peltoenergian liikevaihto vuonna 2012 oli 66,1 milj. euroa (74,0 milj. euroa). Liiketulos oli 0,1 milj. euroa ( 6,1 milj. euroa). Liiketulokseen sisältyy peltoenergialiiketoiminnan kertaluonteisia eriä 2,9 milj. euroa ja puupolttoaineliiketoiminnan kertaluonteisia eriä 0,2 milj. euroa. Ruotsin metsäpolttoaineliiketoiminta myytiin kesäkuun lopussa, mistä johtuen liikevaihto toisella vuosipuoliskolla laski edellisvuoteen verrattuna. Puupolttoaineiden toimitukset olivat Suomessa 2,2 TWh (2,0 TWh) ja Ruotsissa 0,9 TWh (1,5 TWh). Puupolttoaineiden myyntihintojen heikko kehitys yhdistettynä kohonneisiin hakeraakaaineiden hintoihin pitivät liiketoiminnan operatiivisen tuloksen tappiolla. Sateisen kesän seurauksena varastojen laatu heikkeni ja toimituskustannukset kasvoivat. Kassavirran ja kannattavuuden parantamiseen tähtäävän tehostamisohjelman seurauksena ydinliiketoimintaan kuulumatonta käyttöomaisuutta myytiin yhteensä 27 milj. euron arvosta ja bruttoinvestointeja vähennettiin 14,5 milj. euroa viime vuoteen verrattuna. Käyttöpääoma on alentunut, kun varastotasot jäivät huonon tuotantokesän jälkeen alhaiselle tasolle. Saatavien ja ostovelkojen maksuehtoja on tarkistettu. Vapo Biolämpö Liiketoiminta-alue koostuu sähkön, höyryn ja kaukolämmön tuotanto- ja lämmön jakelutoiminnan Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Puolassa. Sähköä ja lämpöä tuotetaan seitsemässä voimalaitoksessa ja 140 lämpökeskuksessa, minkä lisäksi lämpöä toimitetaan loppuasiakkaille 20 kaukolämpöverkossa. Liiketoiminta-alueen liikevaihto vuonna 2012 oli 105,5 milj. euroa (110,6 milj. euroa). Tilikauden liiketulos oli 1,2 milj. euroa (1,0 milj. euroa). Kertaluonteiset erät heikensivät liiketulosta 3,0 milj. euroa. Bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 7,0 milj. euroa (15,0 milj. euroa). Lämpöä ja höyryä toimitettiin asiakkaille yhteensä 1,8 TWh (1,8 TWh). Lämpöliiketoiminnan kannattavuutta heikensivät kohonneet kotimaisten polttoaineiden hinnat sekä kotimaisten polttoaineiden saatavuus- ja laatuongelmista johtuva tuontipolttoaineiden lisääntynyt käyttö. Uusia lämpökeskuksia otettiin vuoden 2012 aikana käyttöön Suomessa kolme ja Ruotsissa yksi. Vapon omien laitosten tuottama sähkö sekä Jyväskylän Voima Oy:ltä hankittu osakkuussähkö myytiin suoraan sähkömarkkinoille. Sähkön markkinahinta oli läpi vuoden alhainen, mikä heikensi sähkönmyynnin kannattavuutta ja pienensi Jyväskylän Voimalta hankitun osakkuussähkön volyymejä. Sähkön myynti vuonna 2012 oli 0,2 TWh (0,3 TWh). Vuoden aikana myytiin omistusosuudet Biokraft Oy:ssä, Jyväskylän Voima Oy:ssä, Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:ssä ja Mäntän Energia Oy:ssä. Lisäksi myytiin Kuivaniemen tuulivoimapuisto Leppäkosken Energia Oy:lle ja toimitila Forssan Verkkopalvelut Oy:lle. Vapo Puutuotteet Liiketoiminta-alue koostuu sahaus- ja pellettiliiketoiminnoista. Liiketoiminta-alueen liikevaihto vuonna 2012 oli 212,7 milj. euroa (227,2 milj. euroa) ja liiketulos 16,3 milj. euroa ( 56,6 milj. euroa sisältää 33,7 milj. euroa pellettiliiketoiminnassa tehtyjä alaskirjauksia). Bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 3,0 milj. euroa (17,2 milj. euroa). 3
4 Vapo Timberin liikevaihto vuonna 2012 oli 112,5 milj. euroa (121,3 milj. euroa) ja liiketulos 10,9 milj. euroa ( 9,3 milj. euroa). Euroalueen taloustilanne jatkui heikkona läpi vuoden, pitäen sahatavaran kysynnän ja markkinahinnat alhaisina. Tuotteiden keskimääräinen myyntihinta laski 2 % ja raaka-ainekustannukset nousivat 1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sahatavaran toimitusmäärä laski edellisvuodesta 8 % 491 000 m³:iin (533 000 m³). Tuotantoa rajoitettiin kaikilla kolmella sahalla loppuvuodesta 2012. Suurimmat investoinnit olivat vuoden lopulla käyttöönotettu uusi sahojen toiminnanohjausjärjestelmä sekä Pohjois-Karjalan sahojen automaattiset kameralajittelulaitteistot. Vapo Pelletin liikevaihto vuonna 2012 oli 100,2 milj. euroa (108,1 milj. euroa). Liiketulos oli 5,4 milj. euroa ( 47,3 milj. euroa). Liiketulokseen sisältyy 2,1 milj. euroa kertaluonteista myyntivoittoa käytöstä poistuneen tuotantokaluston myynnistä. Puupellettiä myytiin 521 000 tonnia (540 000 tonnia) ja turvepellettiä 39 000 tonnia (31 000 tonnia). Ruotsissa pellettiala kärsi kruunun vahvistumisesta sekä raaka-aineen korkeasta hinnasta, joskin markkinat piristyivät loppuvuotta kohden. Suomessa raaka-aineen hinta pysyi vakaalla tasolla. Suomen pellettimarkkinoilla tapahtui myönteistä kehitystä, kuten esimerkiksi Tampereen Energiantuotannon aloittama pelletin käyttö kaukolämmön tuotannossa. Kassavirran ja kannattavuuden parantamiseen suunnattuja toimenpiteitä jatkettiin sahausliiketoiminnassa ja tuloksia odotetaan vuoden 2013 aikana. Pellettiliiketoiminnassa kiinteitä kustannuksia alennettiin ja varastoja purettiin sekä Suomessa että Ruotsissa. Turvepelletin tuotantoa rajoitettiin Suomessa. Tappiollisesta Tanskan jälleenmyyntiliiketoiminnasta luovuttiin. Vapo Ympäristö Vapo Ympäristö -liiketoiminta-alue koostuu Kekkilä-konsernista sekä Vapo Oy:n 55 prosenttisesti omistamasta Mustankorkea Oy:stä. Kekkilä-konserni sisältää kuluttaja-, ammattiviljelijä-, viherrakentamis- ja ympäristöhuoltoliiketoiminnat. Liiketoiminta-alueen liikevaihto vuonna 2012 oli 101,9 milj. euroa (101,9 milj. euroa). Liiketulos oli 5,9 milj. euroa (2,4 milj. euroa). Liiketulos sisältää 2,3 milj. euroa kertaluontoisia eriä. Bruttoinvestoinnit, sisältäen Vapo-konsernin sisäiset liiketoimintajärjestelyt, olivat yhteensä 29,0 milj. euroa. Operatiiviset bruttoinvestoinnit olivat 10,6 milj. euroa (10,7 milj. euroa). Kekkilä-konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli 92,1 milj. euroa (91,1milj. euroa). Liiketulos oli 3,9 milj. euroa ( 0,4 milj. euroa). Liiketulos sisältää 2,3 milj. euroa kertaluontoisia eriä. Kuluttajaliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2012 oli 43,7 milj. euron (42,6 milj. euroa). Suomen ja Ruotsin myynti oli edellisen vuoden tasolla, Norjassa liikevaihto kasvoi. Koti & Piha tuotesarjan uutuustuotteista keväällä 2012 parhaiten markkinoilla otettiin vastaan rajausreuna sekä liuskekivet. Ammattiviljelijäliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2012 oli 26,6 milj. euroa (24,7 milj. euroa). Turveraaka-aineen saatavuusongelmien vuoksi myyntiä painotettiin kannattaville markkinoille. Viherrakentamisliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2012 oli 12,8 milj. euroa (15,0 milj. euroa). Myynti Ruotsissa kasvoi, mutta Suomessa jäätiin edellisvuotta alhaisemmalle tasolle. Liikevaihdon laskuun vaikutti kesäkuussa Suomessa omavalvonnassa löytynei den virheellisten multa-erien poisveto markkinoilta. Ympäristöhuoltoliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2012 oli 8,1 milj. euroa (8,1 milj. euroa). Markkina säilyi vakaana koko vuoden ajan. Maltillisesta liikevaihdon kasvusta ja turveraaka-aineen saatavuusongelmista sekä hintapaineesta huolimatta tuloskehitys oli positiivinen. Myyntiä on onnistuttu suuntaamaan parempikatteisiin tuotteisiin ja markkinoihin, minkä lisäksi osa tuotantokustannusten noususta on onnistuttu ottamaan huomioon hinnoittelussa. Tilikauden aikana valmistuivat laajennusinvestoinnit Ruotsissa Mosåsin sekä Norjassa Disenån tehtailla. Vuoden aikana muodostettiin Kekkiläkonserni siirtämällä tähän liiketoimintaan liittyvät yhtiöt Kekkilä Oy:n omistukseen. Raaka-aineomavaraisuutta vahvistettiin ostamalla Suomessa Vapolta, Ruotsissa ja Virossa Vapon tytäryhtiöiltä Neovalta ja Tootsi Turvakselta kasvuturpeenjalostusliiketoiminnat. Joulukuussa saatettiin loppuun elokuussa julkistettu kauppa, jolla Kekkilä osti Lassila & Tikanojalta puutarhakompostori- ja ekokäymälä -liiketoiminnat. Kauppa laajentaa Kekkilän tuotevalikoimaa ja tuo uusia asiakkaita kasvavilla markkinoilla. Kaupan myötä Kekkilän toiminnot laajenivat Venäjälle. Vuositasolla näiden liiketoimintojen liikevaihto on noin 4 milj. euroa. Konsernihallinto ja muut toiminnot Konserninhallinnon ja muiden toimintojen vaikutus liiketulokseen vuonna 2012 oli 8,8 milj. euroa ( 13,9 milj. euroa). Bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 0,6 milj. euroa. Kassavirran ja kannattavuuden parantamiseen tähtäävän tehostamisohjelman seurauksena kustannuksia on karsittu kaikissa konserninhallinnon toiminnoissa. Erityisesti IT-kustannuksia on vähennetty.
Kassavirta, investoinnit ja rahoitus Vapaa kassavirta ennen veroja oli 64,2 milj. euroa (20,5 milj. euroa). Käyttökate (EBITDA) oli 48,9 milj. euroa (41,9 milj. euroa), käyttöpääoma pieneni lisäten kassavirtaa 42,2 miljoonalla eurolla (2011 käyttöpääoma pieneni 59,7 milj. euroa). Nettoinvestoinnit olivat 26,9 milj. euroa (81,2 milj. euroa). Vuoden 2012 bruttoinvestoinnit olivat 48,0 milj. euroa eli 114 % poistojen määrästä (94,5 milj. euroa, 205 %), josta Biopolttoaineiden osuus oli 26,0 milj. euroa (40,5 milj. euroa), Biolämmön 7,0 milj. euroa (15,0 milj. euroa), Puutuotteiden 3,0 milj. euroa (17,0 milj. euroa) ja Ympäristön 29,0 milj. euroa (10,7 milj. euroa). Konsernin muut investoinnit olivat 0,6 milj. euroa (11,0 milj. euroa). Vuoden merkittävimmät investoinnit kohdistui vat turvetuotannon vesistöpäästöjen vähentämiseen. Korolliset nettovelat olivat vuoden 2012 lopussa 355,9 milj. euroa (416,7 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli vuoden 2012 lopussa 37,1 % (33,8 %) ja nettovelkaantumisaste 122,0 % (145,8 %). Konsernin taseen loppusumma oli 804,8 milj. euroa (869,3 milj. euroa). Konsernin nettorahoituskulut olivat 6,4 milj. euroa (8,3 milj. euroa). Nettorahoituskulut olivat 1,0 % liikevaihdosta (1,2 %). Muutokset organisaatiossa Vuoden 2012 alussa vahvistetun strategian mukaisesti Vapo keskittyy pääosin Suomen, Ruotsin ja Viron markkinoihin. Liiketoiminnan ytimen muodostavat polttoaine- ja energialiiketoiminnat. Näissä ydinliiketoiminnoissa otettiin Suomessa vuoden 2013 alussa käyttöön uusi asiakaslähtöisempi toimintamalli, jossa liiketoiminnoille muodostettiin yhteinen asiakasvastuullinen alueorganisaatio. Vapo Timberiä ja Kekkilä-konsernia kehitetään itsenäisinä liiketoimintoina. Vuoden 2013 alusta alkaen Vapo Oy:ssä Suomessa on kolme liiketoimintaaluetta: Turvetuotteet, Puupolttoaineet ja Lämpö ja sähkö. Turvetuotteita johtaa Pasi Koivisto, Puupolttoaineita Juhani Ylä-Sahra ja Lämpö ja sähköä Markus Hassinen. Asiakasvastuullista alueorganisaatiota johtaa Mikko Osara, joka aloitti Vapossa kesäkuussa. Vapo Timber Oy:n ja Kekkilä-konsernin hallituksiin kutsuttiin yhtiön ulkopuolisia jäseniä. Vapo Timber Oy:n uudessa hallituksessa on kolme edustajaa Vapo konsernista (Tomi Yli-Kyyny (pj), Jyrki Vainionpää ja Pasi Koivisto) ja yhtiön ulkopuolisina jäseninä Antti Kivimaa ja Hannu Linna (Vaasan Sähkö Oy:n toimitusjohtaja). Kekkilä Oy:n uudessa hallituksessa 1.8.2012 alkaen on neljä edustajaa Vapo konsernista (Tomi Yli-Kyyny (pj), Kari Poikolainen, Ahti Martikainen ja Jyrki Vainionpää) ja yhtiön ulkopuolisina jäseninä ovat Sirpa Ojala (Digita Oy:n toimitusjohtaja) ja Tiia Tuovinen (lakiasiainjohtaja Telia-Sonerassa). Torbjörn Claesson nimitettiin Vapo Oy:n Ruotsin tytäryhtiön Neova AB:n toimitusjohtajaksi kesäkuussa 2012. Konsernirakenteen muutokset ja sisäiset yritysjärjestelyt Tilikauden aikana Kekkilä-konsernin raaka-aineomavaraisuutta vahvistettiin myymällä sille Suomessa Vapolta, Ruotsissa Neovalta ja Virossa Tootsi Turvakselta kasvuturpeenjalostusliiketoiminnat. Suomessa kasvuturpeenjalostusliiketoiminnan kauppahinta oli noin 5 milj. euroa. Liiketoiminta sisältää noin 350 tuotantohehtaaria ja normaalivuoden kasvuturpeen tuotantomäärä on noin 145 000 m 3. Ruotsin liiketoiminnan kauppahinta oli noin 7 milj. euroa. Liiketoiminta sisältää noin 680 tuotantohehtaaria ja normaalivuoden tuotanto on noin 300 000 m 3. Virossa liiketoiminnan kauppahinta oli noin 7 milj. euroa. Liiketoiminta sisältää noin 600 hehtaaria tuotantoalaa ja noin 200 000 m3 kasvuturpeen vuosituotannon normaalioloissa. Tilikauden lopussa 2012 muodostettiin Kekkilä-konserni toteuttamalla yrityskaupat, joissa Neova AB myi Torvförädling i Sverige AB:n osakekannan Hasselfors Garden AB:lle. Vapo Oy myi Hasselfors Garden AB:n ja norjalaisen Hasselfors Garden AS:n osakekannan Kekkilä Oy:lle. Heinäkuussa Kekkilä Eesti Oü aloitti toimintansa. Niibin tehtaan varat ja henkilöstö siirtyivät Tootsi Turvakselta Kekkilä Eestille. Tootsi Turvas AS myi Kekkilä Eesti Oü:n osakkeet Kekkilä Oy:lle. 7.5.2012 Vapo Oy sopi omistamiensa Mustankorkea Oy:n osakkeiden myynnistä Jyväskylän kaupungille. Kauppa ei ollut toteutunut tilinpäätöksen julkistamispäivään mennessä kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyn kunnallisvalituksen vuoksi. Konsernitaseessa Mustankorkea Oy:n ulkoiset varat ja velat on IFRS5:n mukaisesti erotettu myytävänä oleviksi varoiksi ja veloiksi. 1.6.2012 Neova AB myi puupolttoaineliiketoimintansa Hans Andersson Recycling AB:lle. Vapo siirsi biodiesel -liiketoimintansa tätä tarkoitusta varten perustetulle Forest BtL Oy:lle, jonka Vapo Oy omistaa 100 %:sti. Joulukuussa 2012 Kekkilä osti Lassila ja Tikanojan kompostori- ja kuivakäymäläliiketoiminnan. Kaupan myötä perustettiin Venäjälle yritys L.L.C. Kekkilä RUS. 5
6 Toimintaan sisältyvä luontainen kausivaihtelu Vuodenaikojen lämpötilakehityksellä on suuri vaikutus Vapon liiketoiminta-alueista Biopolttoaineiden sekä Biolämmön myyntimääriin, mikä tuo toimintaan myynnin kausivaihtelua. Vuoden 2012 alhainen sähkön hinta vähensivät polttoaineiden kysyntää ja sähkön myyntiä. Turveperäisten polttoaineiden ja ympäristötuotteiden tuotanto edellyttää parhaiten onnistuakseen vähäsateisuutta ja pitempiä yhtenäisiä poutakausia. Kesän 2012 turvetuotantokausi jäi sateisen kesän johdosta alhaiseksi. Huonon tuotantokauden johdosta ei kaikkia meneillään olevan lämmityskauden asiakastoimituksia pystytä toimittamaan ja laitokset joutuvat käyttämään korvaavia polttoaineita, esimerkiksi kivihiiltä. Kesän tavoitteesta jäänyt turvetuotanto heikensi entisestään ympäristötuotteiden tilannetta, alhaisen varastotason rajoittaessa edelleen myyntiä. Henkilöstö Vapo konsernin palveluksessa oli vuonna 2012 keskimäärin 1 154 (1 226) henkilöä. Tammikuussa 2012 käynnistettiin yt-lain mukaiset neuvottelut henkilöstökustannusten alentamiseksi ja toimintojen uudelleenorganisoitumiseksi tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Neuvottelut koskivat Vapo-konsernin Suomen toimintoja ja yhteensä noin 800 henkilöä. Säästöohjelma toteutettiin lomautuksilla ja irtisanomisilla ja se johti 60 henkilötyövuoden säästöihin palkkakustannuksissa. YT-neuvottelukunta kokoontui viisi kertaa vuoden aikana. Henkilöstön hallintoedustus toteutui hallintoneuvoston kautta, jossa henkilöstöllä on kolme edustajaa. Henkilöstö Henkilöstö Vapo-konsernissa vuonna 2012, keskimäärin 1 12/2012 1 12/2011 Suomi 770 783 Muut maat 384 443 Yhteensä 1 154 1 226 Henkilöstö segmenteittäin, keskimäärin 1 12/2012 1 12/2011 Biopolttoaineet 369 399 Biolämpö 115 110 Puutuotteet 313 340 Ympäristö 237 232 Muut toiminnot 120 145 Yhteensä 1 154 1 226 1.8.2012 Vapo Oy:n ja Maintpartner Oy:n ulkoistamissopimuksen päättämisen myötä 62 henkilöä siirtyi Vapo Oy:n ja 13 henkilöä Vapo Timberin palvelukseen. Tutkimus- ja kehitystoiminta Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan panostukset vuonna 2012 olivat yhteensä 2,1 milj. euroa (4,4 milj. euroa), mikä on 0,3 % liikevaihdosta (0,6 %). Vapo kehitti aktiivisesti uusia menetelmiä vastuulliseen turvetuotantoon ja turvealueiden jälkihoitoon sekä panosti erityisesti turvesoiden vesienkäsittelymenetelmiin ja tutkimukseen. Yhteistyökumppaneina toimivat mm. VTT, Metsäntutkimuslaitos, Oulun, Joensuun ja Jyväskylän yliopistot, Åbo Akademi, Suomen ympäristökeskus, sekä alan konsulttitoimistot. Turvetuotannon vesiensuojelun kehittämishankkeiden rahoittajina ovat Vapon lisäksi olleet YM, MMM, TEM ja Keski-Suomen liitto. Vuonna 2012 Vapo oli mukana vuonna 2011 alkaneissa turvetuotannon vesienkäsittelyyn liittyvissä SulKa, SUHE ja TASO-hankkeissa. SulKa hankkeen tavoitteena on valumavesien kemiallisten käsittelymenetelmien kehittäminen, ylivuototilanteiden hallinta sekä pintavalutuskenttien ja kosteikkojen optimointi. SUHE-hankkeen tavoitteena on etsiä menetelmiä sulfidisen maaperän hapettumisesta aiheutuvan happaman vesistökuormituksen nopealle havaitsemiselle ja vähentämiselle. Valtakunnallisessa TASO-hankkeessa puolestaan suunnitellaan ja toteutetaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteitä ja seurataan niiden toimivuutta. Vapo on mukana myös Suomen ympäristökeskuksen BioTar-hankkeessa, jossa etsitään uusia biologisia seurantamenetelmiä turvemaiden käytön tarkkailuun. Vuonna 2012 aloitettiin Vapon kokonaan itse rahoittama TUMO-hanke eli Turvetuotannon monitoroinnin laajentaminen ja jatkuvatoimisten mittareiden käyttöönotto. Lisäksi käynnistettiin hankkeet humusvesien puhdistamisen kehittämiseen ja kevytkemikaloinnin säädettävyyden parantamiseen.
7 Vuoden 2012 keskeisenä kehityshankkeena oli Biodiesel-projekti. Projektissa on selvitetty liikennepolttonesteiden valmistamista kaupallisessa mittakaavassa puuperäisistä raaka-aineista Fischer-Tropsch -menetelmällä. Vapon hanke oli EU:n NER300 uusiutuvan energian rahoituskilpailussa biodiesel-kategorian paras ja kaikki uusiutuvan energian hankkeet huomioiden viidenneksi paras. Hyvän NER300-menestyksen vauhdittamana Biodiesel-hankkeen seuraavan suunnitteluvaiheen rahoitus saatiin järjestettyä ja pääteknologiasopimukset solmittua. Teknologian kaupallista ja monistamista varten Vapo perusti Forest BtL Oy:n. Investointipäätös tehtaan rakentamisesta Kemin Ajokseen on tarkoitus tehdä keväällä 2014 nyt meneillään olevan laitossuunnitteluvaiheen perusteella. Edellytys tehtaan rakentamiselle on se, että Vapo saa hankkeelle ulkopuolisia sijoittajia ja teollisia kumppaneita. Ympäristöasiat Vuonna 2012 Vapo keskittyi turvetuotannon ympäristövastuun tason parantamiseen. Tavoitteena oli vesienkäsittelymenetelmien tehostaminen BAT:n eli parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiseksi, omaehtoisen valvonnan tehostaminen, tarkkailun kehittäminen, avoin vuorovaikutus ja viestintä eri sidosryhmien kanssa sekä luontoarvosoiden vaihdot. Vesienkäsittelymenetelmien tehostaminen koskee 23 prosenttia tuotannossa olevasta pinta-alasta eli noin 11 000 hehtaaria, jolle perustason (sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaiden) lisäksi rakennetaan pintavalutuskenttä, kosteikko tai kemikalointi. Vuonna 2012 tehostamistoimet painottuivat pintavalutuskentiksi ja kosteikoiksi sopivien alueiden kartoittamiseen ja rakenteiden suunnitteluun. Rakentamistyöt aloitettiin 50 tuotantoalueella. Vuoden 2012 tehostamistoimenpiteiden jälkeen BAT:n piirissä on 82,5 prosenttia tuotantoalasta. Tavoitteena on, että vuoden 2014 loppuun mennessä kaikki tuotannossa olevat alueet ovat BAT:n mukaisia. Turvetuotantoalueiden omaehtoisia ympäristötarkastuksia jatkettiin kahden edellisvuoden tapaan tarkastamalla tuotantoalueiden vesiensuojelurakenteet, polttoaine- ja jätepisteet sekä muut ympäristölupaehdoissa mainitut asiat. Näiden lisäksi käyttöön otettiin uusi toimintatapa, jossa urakoitsijat tarkastivat vesiensuojelurakenteiden kunnon kahden viikon välein. Tarkastusten havainnot raportoitiin ja vietiin tarvittaessa toimenpiteiksi. Näiden lisäksi viranomaiset tekivät ympäristötarkastuksia 162 tuotantoalueella mikä kattaa yli kolmasosan soista. Ympäristöosaamisen lisäämiseksi Vapo koulutti omaa henkilöstöä sekä urakoitsijoita ja näiden työntekijöitä useissa tilaisuuksissa ja verkkokoulutuksena. Koulutuspäiviä kertyi noin 3 500. Tämä oli osa Vapon kolmivuotista ympäristökoulutusohjelmaa, jolla halutaan varmistaa ympäristöstrategian mukainen vastuullinen turvetuotanto. Vuonna 2012 Vapo asennutti viidelle tuotantoalueelle ensimmäiset jatkuvatoimisesti veden laatua mittaavat laitteistot. Kyseessä on uusi tekniikka, joten luotettavan datan saaminen edellyttää vielä kehitystyötä. Avoimen vuorovaikutuksen parantamiseksi Vapo julkaisi verkkosivuillaan tuotantoalueiden vastuuhenkilöiden yhteystiedot sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden laatimat päästö- ja vesistötarkkailuraportit. Vuonna 2012 Vapo tarjosi vaihdettavaksi tai suojeltavaksi 2 300 hehtaaria luontoarvoltaan merkittäviä soita. Neuvotteluja käytiin Ympäristöministeriön ja Metsähallituksen kanssa, ja sopimukseen päästiin kuuden suon eli noin 1 600 hehtaarin osalta. Neuvotteluihin on otettu lisäsoita ja neuvotteluja jatketaan 1 100 hehtaarin osalta. Merkittävin haaste on uusien ympäristölupien saaminen turvetuotantoon. Vuonna 2012 myönteinen lainvoimainen päätös saatiin vain 14 (42) turvetuotantoluvalle, joissa uutta lainvoimaista tuotantoalaa myönnettiin 690 hehtaarille (527 ha). Vuonna 2012 jätettiin 51 (67) lupahakemusta, joissa uutta tuotantoalaa haetaan 1 060 hehtaaria (5 115 ha). Vireillä olevien lupahakemusten tuotantoala on yhteensä 12 716 hehtaaria (14 762 ha). Konsernin ympäristöinvestoinnit olivat 10,2 milj. euroa (9,0 milj. euroa), jotka koostuivat pääasiassa turvetuotannon vesiensuojelurakenteista. Vuoden 2012 ympäristönsuojelukustannukset ilman oman henkilöstön työpanosta olivat yhteensä 18,6 milj. euroa (17,0 milj. euroa). Ne koostuivat pääasiassa turvetuotannon kustannuksista, kuten vesiensuojelurakenteiden ylläpidosta ja velvoitetarkkailuista. Suurimmat kustannukset muodostuivat urakointikustannuksista ja tarvikkeista. Turvesoita valmistui tuotantoa varten vuoden 2012 loppuun mennessä yhteensä 1 122 hehtaaria (2 071 ha). Tuotannossa ollut turveala oli 43 694 hehtaaria (45 500 ha). Tuotantoalueita poistui tuotannosta 1 476 hehtaaria (2 280 ha). Seuraavaan maankäyttömuotoon siirrettiin 2 129 hehtaaria (1 091 ha), josta 1 461 ha myytiin. Alueita siirrettiin metsitettäviksi 242 hehtaaria (389 ha),
8 pelloiksi 143 hehtaaria (161 ha) ja kosteikoiksi tai lintujärviksi 113 hehtaaria (52 ha). Muuhun käyttöön alueita siirrettiin 171 hehtaaria. Maanomistajille alueita palautettiin 630 hehtaaria (489 ha). Tuotannosta poistuneiden soiden ennallistamisesta aiheutuvien kustannuksiin varaudutaan jälkikäyttövarauksella, jolla katetaan tuotannon päättymisen jälkeisten vesiensuojelun, vesistön kuormituksen, maisemoinnin ja muiden ennallistamistoimenpiteiden kustannukset. Joulukuussa 2012 Vapo julkisti uudet turvetuotannon ympäristövastuusitoumukset. Niissä uusia tuotantoalueita haetaan vain luonnontilaltaan muuttuneille, pääasiassa ojitetuille turvemaille, uudet tuotantosuot vähentävät alapuoliseen vesistöön kohdistuvaa kiintoaine- ja humuskuormitusta verrattuna lähtötilanteeseen ennen turvetuotannon aloittamista ja kaikki tuotantosuot ovat tuotantokaudella päästötarkkailussa ja puolet tuotantoalueista ympärivuotisessa päästötarkkailussa. Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät Regulaatioriskit Vapon turveliiketoiminnan tulevaisuuden kannalta merkittävä riski on jatkuvasti vaikeutuva ympäristölupien saanti uusille turvetuotantoalueille. Vapo hakee ympäristölupia ja avaa uusia tuotantoalueita suo- ja turvemaiden strategian linjausten mukaisesti vain luonnontilaltaan muuttuneille, pääasiassa ojitetuille turvemaille. Vapo jatkaa 30 milj. euron investointiohjelman toteuttamista turvetuotantoalueiden ympäristösuojelurakenteisiin ja tehostettuun vesienkäsittelyyn. Regulaatioriski on tällä hetkellä osoittautunut markkinariskiä suuremmaksi vaikeuttaen energiasektorin investointeja ja kehittämistä. Turpeen veroa korotettiin 4,90 euroon/mwh vuoden 2013 alusta ja sitä korotetaan 5,90 euroon/mwh vuonna 2015. Puupolttoaineiden Kemera-tuen piti korvautua vuoden 2012 aikana pienpuun energiakorjuutuella, mutta tukipäätös viivästyi EU-käsittelyssä. Tukipäätöksen viivästyminen luo epävarmuutta voimalaitosasiakkaiden puupolttoaineiden käyttöön sekä viivästyttää investointeja, joilla mahdollistettaisiin nykyistä suurempi puupolttoaineiden käyttö lämmön ja sähkön tuotannossa. Markkinariskit Vapon sahaus-, pelletti-, puupolttoaineja sähköntuotantoliiketoimintoihin liittyy merkittäviä markkinariskejä sekä lopputuotteen hinnan ja volyymin että raakaaineen hinnan ja saatavuuden osalta. Euroalueen velkakriisistä ja globaalisti heikkenevästä taloudesta johtuen sahatavaran markkinatilanne jatkui vaikeana vuonna 2012. Taloudellisen laman myötä rakentamisaktiviteetti laski merkittävästi Vapo Timberin päämarkkinoilla erityisesti Euroopassa, mikä näkyi sahatavaran kysynnän laskuna. Vuonna 2012 sahateollisuuden raakapuukustannukset olivat lopputuotteiden markkinahintoihin nähden korkeita. Edellä mainituista syistä yhtiö rajoitti tuotantoa kaikilla kolmella sahalla loppuvuodesta 2012. Vapo Timberin markkinanäkymät jatkuvat haasteellisena vuoden 2013 jälkipuoliskolle ja toiminnan tehostamista jatketaan. Pelletin käytön kasvusta huolimatta ylitarjontatilanne pellettimarkkinoilla jatkui edelleen vuonna 2012. Suomessa ei kuitenkaan syntynyt tarvetta suuren mittakaavan pellettituotannon sopeuttamistoimenpiteisiin. Ruotsissa kruunun vahvistuminen heikensi Ruotsin pellettituotannon kannattavuutta. Suomessa ja pelletin kansainvälisillä markkinoilla odotetaan pellettimarkkinoiden maltillista kasvua vuodelle 2013. Puupolttoaineiden markkinariskiä on vuoden 2012 pienennetty kehittämällä asiakkuuksien hallintaa ja kohdentamalla hankintaa kustannustehokkaisiin puutavaralajeihin. Omilla voimalaitoksilla vuonna 2012 tuotetusta sähköstä saatu myyntihinta laski sähkön markkinahintojen mukana pienentäen sähkön myynnistä saatavia tuottoja. Sääriskit Vapon liiketoimintoihin laajasti vaikuttava yhteinen riski on sääolosuhteet. Talvella lämpötila vaikuttaa ulkoisten ja sisäisten asiakkaiden polttoaineostoihin sekä omien lämpö- ja voimalaitosten käyntiasteeseen. Keväällä sääolosuhteet ratkaisevat puutarhakaupan myyntivolyymin. Kesäaikana sään vaikutus kohdistuu biopolttoaineiden ja ympäristötuotteiden tuotantomääriin sekä laatuun. Keväällä 2012 turvevarastot olivat alhaisella tasolla edellisen lämmityskauden jäljiltä ja kesän turvetuotantomäärä jäi alhaiseksi runsaista sateista johtuen. Tuotantokauden aikana tiedotettiin aktiivisesti tuotantomäärän kehityksestä. Lopputulemana todettiin, että tuotettu turve ei riitä kattamaan lämmityskauden 2012 2013 asiakaskysyntää Suomessa. Näin ollen turpeen toimitusmääriä jouduttiin leikkaamaan sopimalla niistä yhdessä asiakkaiden kanssa. Aikainen tiedottaminen ja neuvottelut asiakkaiden kanssa mahdollistivat asiakkaille korvaavien polttoaineiden hankinnan lämmityskautta varten. Turvetuotannossa toteutunut sääriski lisäsi korvaavien ja kalliimpien polttoaineiden käyttöä myös Vapon lämmön- ja sähköntuotannossa vuonna 2012.
9 Vapon merkittävimmäksi riskiksi vuonna 2013 nousee turvetuotannon sääriski. Turvevarastojen ollessa poikkeuksellisen alhaalla mahdollisen sateisen kesän vaikutukset näkyvät suoraan yrityksen liiketuloksessa. Turpeen perusvarastojen kasvattaminen tulevina tuotantokesinä edellyttää hyviä tuotantokauden sääolosuhteita sekä riittäviä tuotantopinta-aloja. Turvetuotannon sääriskin toteutuessa myös Vapon turveurakoitsijoiden liiketoiminnan kannattavuus heikkenee ja uusien urakoitsijoiden hankkiminen vaikeutuu merkittävästi. Toimenpiteet turvetuotannon sääriskiuhan vaikutusten pienentämiseksi ovat käynnissä. Vahinkoriskit Vapon liiketoimintoihin liittyy myös vahinkoriskejä. Merkittävimpiä vahinkoriskejä Vapolle ovat omaisuus- ja keskeytysvahinkoriskit, ympäristöriskit sekä työturvallisuusriskit. Vapo pyrkii estämään vahinkoriskien toteutumista laadukkaalla toiminnalla ja ennakoivilla riskienhallintatoimenpiteillä. Riskit, joita ei voida hallita omin toimenpitein, vakuutetaan. Tavoitteena on, että mm. omaisuuteen, toiminnan keskeyttämiseen ja toiminta- ja tuotevastuisiin liittyvät vahinkoriskit on katettu asianmukaisin vakuutuksin. Vapo-konserni jatkoi Vahinkoriskien kehitysohjelmaa 2011 2016 vuonna 2012 yhteistyössä vakuutusyhtiön ja vakuutusmeklarin kanssa. Kehitysohjelman päätavoitteena on parantaa tietoisuutta olemassa olevista tuotantolaitosten ja toimipisteiden vahinkoriskeistä, ennalta ehkäistä havaittujen riskien toteutumista ja nostaa yleistä turvallisuustasoa Vapokonsernissa. Vuonna 2012 jatkettiin myös Kekkilän Turvaa työpaikkasi -projektia, jonka tavoitteena on yleinen turvallisuustason nosto ja vahinkoriskien minimointi Kekkilä-konsernissa. Vuoden aikana kiinnitettiin myös erityistä huomiota Kekkilän tuote- ja asiakaslaatuun perustamalla erillinen laatuprojekti, jonka tavoitteena on kokonaisvaltainen laadun parantaminen läpi koko tilaus-toimitusketjun. Muun muassa tästä johtuen vuonna 2012 Kekkilässä toteutuneiden vahinkoriskien ja tuotereklamaatioiden määrä oli merkittävästi aikaisempia vuosia alhaisempi Rahoitus- ja hyödykeriskit Katso liitetietojen kappale 27. Rahoitusja hyödykeriskien hallinta. Tulevaisuuden näkymät Tulevaisuuden näkymissä käytetään 1.1.2013 voimaan tulleita liiketoiminta-alueita. Vapo-konserni kokonaisuutena Vuoden 2013 ensimmäisen vuosipuoliskon odotetaan olevan voitollinen. Konsernin tavoitteena on jatkaa hyvin alkanutta tehostamisohjelmaa, parantaa sijoitetun pääoman tuottoa ja kassavirtaa sekä vahvistaa tasetta kaikkia toimintoja uudistamalla. Vapo rajoittaa edelleen investointeja vähentääkseen velkaantuneisuuttaan, mutta suunnitelluista ympäristöinvestoinneista pidetään kiinni. Turvetuotteet Huono turvetuotantokesän 2012 aiheuttama turvepula jatkuu ainakin 2013 kesän tuotantokauden alkuun saakka ja vähentää turpeen toimituksia. Puun sekä erityisesti kivihiilen käyttö lisääntyvät. Muita vuoden 2013 tulokseen vaikuttavia tekijöitä ovat sähkön hinta, kesän 2013 turvetuotannon onnistuminen, teollisuu den käyntiaste, ulkolämpötila sekä tehtyjen turpeen ja muiden polttoaineiden tuki- ja verokohtelupäätösten vaikutus kysyntään. Kassavirtaa parannetaan myymällä tuotannosta poistuneita alueita ja tuotantoon soveltumattomia alueita sekä metsätiloja, leikkaamalla investointeja. Käyttöpääoman kiertoa pyritään nopeuttamaan maksuehtojen muutoksilla. Turpeen hinnoittelua tarkistetaan kattamaan kustannusnousut ja turvaamaan investointien kannattavuus. Turvatakseen turvetuotannon jatkuvuuden Vapo investoi vuosien 2012 2014 aikana yli 30 milj. euroa vesienkäsittelyyn ja vastuulliseen turvetuotantoon. Kaikki turvetuotantosuot rakennetaan parhaan vesienkäsittelytekniikan piiriin viimeistään 2014 loppuun mennessä. Vapo luvittaa ja ottaa turvetuotantoon ainoastaan luonnontilaltaan muuttuneita, pääosin jo metsäojitettuja turvemaita. Turvetuotannon omavalvontaa on lisätty: kaikkien tuotantosoiden vesienkäsittelyjärjestelmät tarkastetaan 2 4 viikon välein. Tällä varmistetaan, että soiden vesienkäsittelyjärjestelmät ovat jatkuvasti lupaehtojen mukaisella tasolla. Lämpö ja sähkö Kannattavuuden odotetaan parantuvan vuonna 2013. Tulokseen vaikuttavia tekijöitä ovat ulkolämpötila, laitosten käytettävyys, polttoaineiden hinnat ja saatavuus sekä sähkön markkinahinta. Teollisten asiakkaiden lämmön kysyntä vaikuttaa kannattavuuteen etenkin Ruotsissa, missä merkittävä osa liikevaihdosta tulee lämmöntoimituksista sahateollisuudelle. Tavoitteena vuonna 2013 on jatkaa toiminnan kannattavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja esimerkiksi energiatehokkuusinvestointeja. Puupolttoaineet Asiakkaiden puupolttoaineiden kokonaiskäytön uskotaan lisääntyvän uusiutuvan energian velvoitepaketin,
10 metsäpolttoaineiden käytön tukemisen ja sähköntuotannon muuttuvan tuotantotuen, tuontipolttoaineiden verotuksen kiristymisen sekä turpeen niukkuuden myötä. Tavoitteena on nopeuttaa käyttöpääoman kiertoa ja nostaa myyntikatetta muun muassa keskittymällä kannattaviin asiakkaisiin, tehostamalla haketusasiakastoimitusketjua sekä varastotasoja ja maksuehtoja tarkentamalla. Puupolttoaineiden hinnoittelua tarkistetaan kattamaan kustannusnousut. Pellettiliiketoiminnan kannattavuuden odotetaan parantuvan vuonna 2013. Tulokseen vaikuttavat raaka-aineiden hinnat, sään vaikutus kysyntään ja tuonnin vaikutus markkinahintaan. Pellettiä käyttävien voimalaitosten määrä on lisääntymässä ja samoin kiinteistölämmityskäyttö, mutta samanaikaisesti tarjonnan odotetaan myös kasvavan. Vapo keskittyy kotimaan markkinoihin Suomessa ja Ruotsissa. Ruotsissa raakaainekustannusten alentaminen, aiemmin menetettyjen markkinaosuuksien palauttaminen sekä jakeluverkon ja myynnin kehittäminen ovat tärkeimpiä toimenpiteitä kannattavuuden parantamiseksi. Vapo Timber Talouden kehitys vaikuttaa sahatavaramarkkinoiden elpymiseen. Merkittävää muutosta parempaan ei odoteta vuoden 2013 ensimmäisen puoliskon aikana, mutta kysynnän odotetaan piristyvän vuoden loppua kohden rakentamisen kasvun myötä. Raaka-aineen saatavuus ja kantohintataso ovat edelleen sahojen toiminnan ja kannattavuuden kannalta merkittävimmät epävarmuustekijät. Kekkilä-konserni Kannattavuuden odotetaan parantuvan vuonna 2013, vaikka sateisesta kesästä 2012 johtuvaa turveraaka-aineen hinnannousua ei ole kokonaisuudessaan pystytty viemään asiakashintoihin. Markkinoiden arvioidaan säilyvän vähintään vuoden 2012 tasolla. Kannattavuutta pyritään kasvattamaan myynninohjauksen ja tuotehallintaosaamisen kautta, ohjaamalla myyntiä kannattavampiin tuoteryhmiin ja kannattavimmille markkinoille. Tehdastoiminnan keskittämisen ja kiinteiden kustannusten alentamisen vaikutus on vuositasolla noin 1 milj. euroa vuodesta 2013 alkaen. Tämä sisältää säästöt vähennyksistä Suomessa ja Ruotsissa, jossa yksi tehdas suljettiin syksyllä 2012. Hallinto 2012 Vapo-konsernia johtavia hallintoelimiä ovat Vapo Oy:n yhtiökokous, hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja sekä tytäryhtiöiden hallitukset ja toimitusjohtajat. Vapo Oy:n hallitus muodostaa keskuudestaan suositusten mukaisesti tarkastusvaliokunnan ja palkitsemis-valiokunnan. Toimitusjohtajan alaisuudessa toimii konsernin johto, jonka Vapo Oy:n hallitus nimittää. Konsernin johtoon kuuluvat Vapo Oy:n johtoryhmän jäsenet sekä Vapo Timber Oy:n, Kekkilä Oy:n, AS Tootsi Turvaksen ja Neova AB:n toimitusjohtajat. Hallitus 31.12.2012 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Hallitus kokoontui tilikauden aikana 14 kertaa. Hallituksen jäsenten kokouksiin osallistumisprosentti oli 96 %. Hallitus on tehnyt toiminnastaan itsearvioinnin. Hallitus on valinnut 29.3.2012 palkitsemisvaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan. Palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2012 KTM Juho Lipsanen (puheenjohtaja) ja jäseninä elinkeinojohtaja Marja- Leena Rinkineva (21.3.2012 saakka) ja toimitusjohtaja Hannu Linna (21.3.2012 saakka) sekä 29.3.2012 alkaen johtaja Taina Susiluoto ja toimitusjohtaja Arto Sutinen. Palkitsemisvaliokunta kokoontui vuoden aikana kaikkiaan 4 kertaa, läsnäoloprosentti oli 100 %. Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2012 toimitusjohtaja Perttu Rinta (puheenjohtaja) ja jäseninä toimitusjohtaja Martti Haapamäki sekä johtaja Marja Tuderman. Tarkastusvaliokunta kokoontui 5 kertaa, läsnäoloprosentti oli 93 %. KTM Juho Lipsanen toimitusjohtaja Perttu Rinta toimitusjohtaja Martti Haapamäki toimitusjohtaja Hannu Linna 21.3.2012 saakka elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva 21.3.2012 saakka johtaja Taina Susiluoto 21.3.2012 alkaen toimitusjohtaja Arto Sutinen 21.3.2012 alkaen johtaja Marja Tuderman
Hallintoneuvosto 31.12.2012 Puheenjohtaja agronomi Juha Korkeaoja 21.3.2012 saakka kansanedustaja Pentti Oinonen 21.3.2012 alkaen Varapuheenjohtaja tekn. tri h.c. Heikki Miilumäki Jäsenet toimitusjohtaja Mikko Hentinen metsänhoidonneuvoja Hannu Hoskonen 21.3.2012 saakka kansanedustaja Antti Kaikkonen 21.3.2012 alkaen asiakaspäällikkö, professori Eero Kubin kansanedustaja Esko Kurvinen kansanedustaja Jukka Kärnä 21.3.2012 alkaen kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström 21.3.2012 saakka kansanedustaja Mats Nylund 21.3.2012 saakka kansanedustaja Raimo Piirainen 21.3.2012 saakka maakuntaneuvos Simo Salmelin kansanedustaja Janne Sankelo 21.3.2012 alkaen kansanedustaja Anni Sinnemäki 21.3.2012 alkaen Henkilöstön edustajat ja varaedustajat hallintoneuvostossa 30.6.2012 saakka Tommi Pihlajasalo, ylemmät toimihenkilöt (Matti Koljonen) Heikki Salorinne, metsä- ja sahatyöntekijät (Rauno Valkendorff) Ilpo Viinamäki, turveteollisuustyöntekijät (Seppo Ala-Aho) Henkilöstön edustajat ja varaedustajat hallintoneuvostossa 1.7.2012 alkaen Timo Oksa, energia-alan työntekijät (Ari Tielinen) Tommi Pihlajasalo, ylemmät toimihenkilöt (Matti Koljonen) Heikki Salorinne, metsä- ja sahatyöntekijät (Rauno Valkendorff) Hallintoneuvosto kokoontui tilikauden aikana 4 kertaa. Osallistumisprosentti oli 82 %. Vapo Oy:n johtoryhmä 31.12.2012 Tomi Yli-Kyyny, toimitusjohtaja Markus Hassinen, liiketoimintajohtaja, Biolämpö Pasi Koivisto, liiketoimintajohtaja, Biopolttoaineet Ahti Martikainen, johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet Pirjo Nikkilä, henkilöstöjohtaja Mikko Osara, asiakkuusjohtaja Kari Poikolainen, lakiasiainjohtaja Mia Suominen, ympäristöjohtaja Jyrki Vainionpää, talousjohtaja Juhani Ylä-Sahra, liiketoimintajohtaja, Puuenergia Tilintarkastaja Tilintarkastusyhteisö Deloitte & Touche Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Tapani Vuopala. Vapo Oy:n osakepääoma ja omistus Vapo Oy:llä on yksi osakesarja. Osakkeita on kaikkiaan 30 000 kappaletta ja osakkeen nimellisarvo on 1 681,88 euroa osakkeelta. Osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa, ja kaikki osakkeet oikeuttavat samansuuruiseen osinkoon. Vuoden 2012 lopussa Vapo Oy:n osakepääoma oli 50 456 000 euroa. Vapo Oy on Suomen valtion ja Suomen Energiavarat Oy:n omistama yhtiö. Suomen valtio omistaa osakkeista 50,1 prosenttia (15 030 osaketta) ja Suomen Energiavarat Oy 49,9 prosenttia (14 970 osaketta). Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että Vapo Oy:n tilikauden tappio, 2 390 451,79 euroa, kirjataan voittovarojen vähennykseksi, jonka jälkeen yhtiökokouksen käytettävissä on voitonjakokelpoisia varoja 180 383 467,46 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle myös, että tilikaudelta 2012 jaetaan osinkoa enintään 10 miljoonaa euroa eli enintään 333,33 euroa osakkeelta hallituksen päättämänä ajankohtana. Päätöstä tehdessään hallitus ottaa huomioon yhtiön rahoitusaseman sekä tulevat rahoitustarpeet ja taloudellisten tavoitteiden mukaisen pääomarakenteen. 11
Konsernitilinpäätös 2012, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma 1 000 eur Liitetieto 1.1. 31.12.2012 1.1. 31.12.2011 LIIKEVAIHTO 2 652 947 705 021 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 46 759 7 396 Valmistus omaan käyttöön 4 421 6 219 Liiketoiminnan muut tuotot 5 25 236 9 834 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 453 168 Materiaalit ja palvelut 6 339 062 408 530 Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 7 62 622 65 707 Poistot 8 41 972 46 202 Arvonalentumiset 8 458 31 077 Liikearvon arvonalentuminen 8 162 6 385 Liiketoiminnan muut kulut 9 185 270 212 338 Liikevoitto 5 846 41 937 Rahoitustuotot 10 12 793 13 416 Rahoituskulut 10 19 175 21 727 Voitto ennen veroja 536 50 249 Tuloverot 11 3 296 11 117 TILIKAUDEN VOITTO 2 760 39 132 MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT: Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä 828 132 Myytävissä olevat sijoitukset 8 097 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 2 105 Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 828 6 123 TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 3 588 45 255 Tilikauden voiton jakautuminen Emoyhtiön osakkeenomistajille 1 959 40 143 Määräysvallattomille omistajille 801 1 011 2 760 39 132 Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön osakkeenomistajille 2 761 46 269 Määräysvallattomille omistajille 827 1 014 3 588 45 255 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Tulos/osake 65 1 338 Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 30 000 30 000 12
Konsernitase 1 000 eur Liitetieto 31.12.2012 31.12.2011 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 12 11 735 12 469 Liikearvo 12 11 886 11 905 Maa- ja vesialueet 13 45 553 46 893 Rakennukset ja rakennelmat 13 76 013 78 394 Koneet ja kalusto 13 156 623 162 545 Muut aineelliset hyödykkeet 13 190 802 190 304 Keskeneräiset hankinnat 13 40 540 45 364 Osuudet osakkuusyhtiöissä 14 6 707 8 143 Myytävissä olevat sijoitukset 15 1 005 10 080 Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset 16 3 649 4 415 Muut pitkäaikaiset sijoitukset 17 665 673 Laskennalliset verosaamiset 18 917 1 918 Pitkäaikaiset varat yhteensä 546 094 573 103 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 19 140 970 180 839 Myyntisaamiset ja muut saamiset 20 99 292 107 455 Tuloverosaamiset 518 5 256 Rahat ja pankkisaamiset 21 8 674 2 603 Lyhytaikaiset varat yhteensä 249 454 296 152 Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat 3 9 296 VARAT YHTEENSÄ 804 843 869 255 OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma Osakepääoma 50 456 50 456 Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot 29 936 29 774 Muuntoerot 123 925 Kertyneet voittovarat 207 400 202 104 Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus 287 669 281 409 Määräysvallattomat omistajat 3 967 4 355 Oma pääoma yhteensä 22 291 636 285 764 Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat 17 20 260 24 948 Pitkäaikaiset korolliset velat 23 244 070 312 371 Muut pitkäaikaiset velat 24 4 571 9 217 Varaukset 25 18 456 18 951 Pitkäaikaiset velat yhteensä 287 356 365 487 Lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset korolliset velat 23 124 165 110 423 Ostovelat ja muut velat 26 96 974 107 309 Tuloverovelat 365 271 Varaukset 25 Lyhytaikaiset velat yhteensä 221 504 218 003 Myytävänä olevat korolliset ja korottomat velat 3 4 347 13 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 804 843 869 255
Konsernin rahavirtalaskelma 1000 eur 31.12.2012 31.12.2011 Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden tulos 2 760 39 132 Oikaisut tilikauden tulokseen Poistot ja arvonalentumiset 42 590 83 664 Osuudet osakkuusyritysten tuloksista, voitoista(-) / tappioista (+) 453 168 Rahoitustuotot ja -kulut 6 382 8 312 Tuloverot 3 296 11 117 Muut oikaisut 13 346 1 025 Oikaisut tilikauden tulokseen yhteensä 32 782 80 002 Oikaisut tilikauden tulokseen yhteensä 80 002 56 817 Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuuden muutos 41 486 5 730 Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos 14 061 31 087 Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos 9 247 15 424 Varausten muutos 1 150 6 472 Käyttöpääoman muutos yhteensä 47 450 58 713 Maksetut korot 10 103 11 408 Saadut korot 385 721 Muut rahoituserät 4 242 82 Maksetut verot 3 553 4 398 Liiketoiminnan rahavirta 72 585 84 417 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 45 596 79 255 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 27 915 13 700 Ostetut tytäryhtiöosakkeet 23 Myydyt tytäryhtiöosakkeet 35 Ostetut osakkuusyhtiöosakkeet 7 064 Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet 963 65 Investoinnit muihin sijoituksiin 3 Luovutustulot muista sijoituksista 7 833 9 488 Myönnetyt lainat 94 254 Lainasaamisten takaisinmaksut 59 317 Saadut osingot 864 1 078 Investointien rahavirta 8 175 61 916 Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) 4 408 60 164 Pitkäaikaisten lainojen nostot 150 502 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 60 326 97 924 Rahoitusleasing-velkojen takaisinmaksut 401 35 Maksetut osingot 810 15 753 Rahoituksen rahavirta 57 129 23 374 Rahavarojen muutos 7 281 873 14 Rahavarat tilikauden alussa 2 603 3 839 Rahavarojen muutos 7 281 873 Valuuttakurssien muutosten vaikutus 1 213 314 Rahavarat tilikauden lopussa 8 674 2 603 Yritysjärjestelyjen rahavarat 3 50
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 1 000 eur Käyvän arvon rahasto Muut rahastot Muuntoerot Voittovarat Yhteensä Osakepääoma Määräysvallatt. omistajat Yhteensä OMA PÄÄOMA 1.1.2012 50 456 0 29 774 925 202 104 281 409 4 355 285 764 Oman pääoman muutokset Osingonjako 0 1 215 1 215 Yritysten yhteenliittymät 0 0 Tytäryhtiöomistuksen lisäys 0 0 Laaja tulos yhteensä 802 1 959 2 761 801 3 562 Muut muutokset Laskennallisten verojen osuus 751 751 751 Muut muutokset 162 4 088 4 250 26 4 276 OMA PÄÄOMA 31.12.2012 50 456 0 29 936 123 207 400 287 669 3 967 291 636 1 000 eur Käyvän arvon rahasto Muut rahastot Muuntoerot Voittovarat Yhteensä Osakepääoma Määräysvallatt. omistajat Yhteensä OMA PÄÄOMA 1.1.2011 50 456 5 992 29 861 791 257 299 342 818 4 135 346 953 Oman pääoman muutokset Osingonjako 15 000 15 000 753 15 753 Yritysten yhteenliittymät 0 0 Tytäryhtiöomistuksen lisäys 38 38 41 3 Laaja tulos yhteensä 5 992 134 40 143 46 269 1 014 45 255 Muut muutokset Laskennallisten verojen osuus 4 4 2 6 Muut muutokset 87 95 182 2 184 OMA PÄÄOMA 31.12.2011 50 456 0 29 774 925 202 104 281 409 4 355 285 764 15
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS 16 Yhtiön perustiedot Vapo-konserni on Itämeren alueella toimiva paikallisten ja uusiutuvien polttoaineiden, biosähkön ja -lämmön sekä ympäristöliiketoimintaratkaisujen toimittaja. Vapo-konserni koostuu neljästä liiketoiminta-alueesta: Vapo Biopolttoaineet, Vapo Biolämpö, Vapo Puutuotteet ja Vapo Ympäristö. Vapolla on tytäryhtiöitä sekä Suomessa että ulkomailla. Konsernin emoyhtiö Vapo Oy on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja rekisteröity osoite Vapo Oy, Yrjönkatu 42, PL 22, 40101 Jyväskylä. Yhtiön www-osoite on www.vapo.fi. Vapo Oy:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 14.2.2013 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www. vapo.fi tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista. 1. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet 1.1 Yleistä Vapo Oy:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2011 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Vapo-konserni siirtyi IFRS-tilinpäätöskäytännön mukaiseen raportointiin vuoden 2006 alussa. Aiemmin konserni noudatti suomalaista tilinpäätöskäytäntöä (Finnish Accounting Standards, FAS). Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu. Esittämistä varten yksittäiset luvut ja loppusummat on pyöristetty täysiksi tuhansiksi, mikä aiheuttaa pyöristyseroja yhteenlaskuissa. Kaikki Vapo-konsernin tilinpäätöksessä esitetyt tiedot perustuvat jatkuviin toimintoihin. 1.2. Konsolidointiperiaatteet Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Vapo Oy:n, sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on yli 50 %:n osuus osakkeiden äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta. Piipsan Turve Oy, jossa Vapon omistusosuus on 48 %, on yhdistelty sopimusrakenteen perusteella tytäryhtiönä Vapon konsernitilinpäätökseen. Osakkuusyhtiöt, joissa Vapon osuus äänimäärästä on 20 50 % ja joissa Vapolla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, on konsolidoitu pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Konserniyhtiöiden keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankintameno on kohdistettu hankitun kohteen hankintahetkellä yksilöidyille varoille ja veloille niiden käypään arvoon silloin, kun arvo on voitu määritellä luotettavasti. Hankintamenon kohdistuksista on kirjattu laskennalliset verot voimassa olevan verokannan mukaan, ja jäljelle jäävä osuus on merkitty taseeseen liikearvoksi. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään myös omana eränään osana omaa pääomaa. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Ennen 1.1.2006 tapahtuneet hankinnat on käsitelty silloin voimassa olleiden säännösten mukaisesti. 1.3. Yhteenveto käytetyistä merkittävistä laskentaperiaatteista Uusien IFRS-standardien tai IFRIC-tulkintojen soveltaminen Vuonna 2012 voimaan tulleet standardit eivät tulleet sovellettaviksi Vapo-konsernissa.
17 Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja. Merkittävimmät osaalueet, jossa johto on käyttänyt edellä kuvattua harkintaa, liittyvät varausten määriin, arvonalentumistestauslaskelmien laatimiseen ja niissä käytettyihin oletuksiin sekä rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen määrittelyyn. Tuloutusperiaatteet Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle eikä Vapo-konsernilla ole tosiasiallista määräysvaltaa myytyihin tavaroihin. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla ja alennuksilla. Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ( toimintavaluutta ). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminen Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Tuloslaskelman ja taseen eri valuuttakursseista aiheutuva keskikurssiero on kirjattu kertyneiden voittovarojen muuntoeriin. Kurssimuutoksista johtuva oman pääoman muuntoero on kirjattu omana eränään konsernin oman pääoman muuntoeroihin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai -tappiota. 1.1.2006 lähtien ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ennen 1.1.2006 tapahtuneiden hankintojen liikearvot ja käypien arvojen oikaisut on kirjattu euromääräisinä. Tutkimus- ja kehitysmenot Tutkimusmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät. Kehitysmenot, jotka aiheutuvat uusien tuotteiden suunnittelusta, aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi edellyttäen, että tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassaolevia verokantoja käyttäen. Tytäryrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi milloin konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät tilinpäätössiiroista, hankittujen yhtiöiden nettovarallisuuden arvostamisesta käypään arvoon, myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostamisesta käypään arvoon sekä sisäisistä katteista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.
18 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet Yrityksen hankinnasta syntynyt liikearvo muodostuu hankintamenon sekä hankittujen käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien nettovarojen erotuksena. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille ja se testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Osakkuusyritysten osalta liikearvo sisällytetään osakkuusyhtiösijoituksen arvoon. Mikäli kyseisen liikearvon voidaan katsoa kohdistuvan hankitun osakkuusyhtiön varoihin tai muihin aineettomiin oikeuksiin, se poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Muita aineettomia hyödykkeitä ovat patentit, tekijänoikeudet sekä ohjelmistolisenssit. Ne arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan, joka voi vaihdella viidestä kymmeneen vuoteen. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Konserniyhtiöiden hankkima aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Hankittujen tytäryhtiöiden aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Aineellinen käyttöomaisuus esitetään taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin pitoaikoihin: vuotta Rakennukset ja rakennelmat 15 40 Koneet ja laitteet 3 25 Muut aineelliset hyödykkeet 5 30 Maa-alueista ei tehdä poistoja ja turvevarat poistetaan substanssipoistoin arvioituna taloudellisena käyttöaikanaan. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolloin ne ovat syntyneet. Kooltaan merkittävien uudistus- ja parannushankkeiden menot kirjataan taseeseen, jos on todennäköistä, että ne lisäävät yritykselle koituvaa taloudellista hyötyä. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta johtuvat voitot ja tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvojen erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan. Turvevarat Vapon turveliiketoimintoihin liittyvät turvevarat sisältyvät tase-erään aineelliset hyödykkeet. Turvevaroista tehdään poisto käytön mukaan. Turvevarojen lisäykseksi kirjataan uusien tuotantoalueiden hankinnan yhteydessä turvevarojen arvioitua määrää vastaava osuus maksetusta kokonaiskauppahinnasta. Turvevarojen hankintamenon lisäyksenä käsitellään lisäksi ns. turvetuotannon valmistelumenot, jotka aiheutuvat turvetuotantoalueiden tuotantokuntoon saattamisesta. Konsernin tuotannossa olevien tuotantoalueiden turvevarojen m 3 -määriä seurataan mittauksin. Mittaustulosten perusteella ei kirjata tasearvojen muutoksia, mutta niiden perusteella tarkennetaan tarvittaessa suunnitellun käytön ja jäljellä olevan turpeen määriin perustuvaa poistosuunnitelmaa. Arvonalentumiset Omaisuuden tasearvoja arvioidaan jokaisen raportointikauden lopussa mahdollisten arvonalentumisten selvittämiseksi. Ennakoivina arvonalentumisviitteinä seurataan tunnuslukujen lisäksi viranomaispäätöksiä, energiamarkkinamuutoksia, ja -säätelyä sekä kilpailijoiden toimenpiteitä. Arvonalentumisen arviointia varten konsernin omaisuus jaetaan rahavirtaa tuottaviin yksiköihin sille alimmalle tasolle, joka on muista yksiköistä pääosin riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa. Arvonalentumisen määrä lasketaan vertaamalla omaisuuserän tasearvoa kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka omaisuuserän avulla ovat saatavissa. Turvetuotantoalueiden mahdollisten arvonalentumisten selvittämiseksi Vapo-konsernissa seurataan tekijöitä, jotka vaikuttavat turvetuotantoalueiden tulontuottamiskykyyn kuten, turvevarojen määrä ja lämpösisältö, suon logistinen sijainti, suon maantieteelliset olosuhteet, suon ympäristöluvallinen tilanne, hankintahinta ja valmistelukustannus ja elinkaaren vaihe. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty