LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 119/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 33 Annettu julkipanon jälkeen 22.9.2006 ASIA Korpelan voimalaitoksen kalatien rakentamista koskevan lupaehdon muuttaminen ja kalavesien omistajille aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen, Kannus HAKIJA Lestijoen kalastusalue HAKEMUS Lestijoen kalastusalue on ympäristölupavirastoon 9.2.2005 saapuneella ja 20.5.2005 täydentämällään hakemuksella pyytänyt Vaasan läänin maaherran 18.3.1925 antaman Korpelan voimalaitoksen rakentamista koskevan luvan velvoitteiden uusimista katselmustoimituksessa. Samalla tulisi arvioida nousuesteestä ja voimalaitostoiminnasta kalavesien omistajille aiheutuneet vahingot. Korpelan voimalaitoksen omistaja, joka nykyisin on Korpelan Voima kuntayhtymä, on edellä mainitun maaherran päätöksen lupaehdossa 6) velvoitettu rakentamaan ja kunnossapitämään kalatie Korpelankosken voimalaitoksen patoon kalastushallituksen lähempien ohjeiden mukaan, jos se vastaisuudessa katsotaan tarpeelliseksi. Lestijärven kunta haki vuonna 1986 Länsi Suomen vesioikeudelta voimalaitoksen omistajan velvoittamista kalatien rakentamiseen. Vesioikeus hylkäsi hakemuksen 5.12.1989 antamassaan päätöksessä 64/1989/2. Vesioikeus katsoi, ettei kala saatujen selvitysten ja lausuntojen perusteella noussut merestä Lestijokea pitkin voimalaitospadolle eikä liikkunut joessa padon yläpuolella siinä määrin, että voimalaitoksen omistaja olisi ollut velvollinen rakentamaan lupaehdossa mainitun kalatien. Vesiylioikeus ei 8.3.1991 antamassaan päätöksessä (nro 43/1991) muuttanut vesioikeuden päätöstä. Vesiylioikeus totesi, että kalatie liittyy laajempaan Lestijoen kalataloudelliseen elvytysohjelmaan ja ottaen huomioon joen tilan, sitä koskevat suunnitelmat ja sen, ettei asiakirjoissa ollut kalastusviranomaisen ohjetta tai suunnitelmaa voimalaitospadolle tehtävästä kalatiestä, kalatien tarpeellisuutta ei voitu asian tässä vaiheessa arvioida. Hakemuksen mukaan Lestijoen kehittämisen suunnittelu oli tuolloin kesken ja se teki rakentamisesta saatavat hyödyt epäselviksi. Lisäksi ratkaisuun lienevät vaikuttaneet suhteellisen suuriksi arvioidut kustannukset ja asiaa koskevien tietojen puutteellisuus. Lestijoki on nykyisin Pohjanmaan parhaiten säilyneitä virtavesiä ja joessa lisääntyy alkuperäinen, erittäin uhanalaiseksi luokiteltu taimenkanta. Joki suojeltiin lisärakentamiselta koskiensuojelulailla
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen 2 vuonna 1987 ja liitettiin Natura suojeluohjelmaehdotukseen vuonna 1998 (kohdenumero FI1000057). Suojeluohjelmaa toteutetaan vuonna 1989 valmistunutta luonnontaloudellista kehittämissuunnitelmaa noudattaen. Lestijoen uittosääntö on kumottu. Joen yläosan kalataloudellinen kunnostus on aloitettu vuonna 2004. Alaosan kunnostuksesta ei ole vielä lainvoimaista päätöstä. Hakemuksen mukaan Lestijoessa on toiminut 80 vuotta kalan kulun sulkeva ja lyhytaikaissäännöstelyä harjoittava voimalaitos ilman mitään kalataloudellista tai vesistönhoidollista kompensaatiota. Tilanne on ympäristölainsäädännön ja vakiintuneen oikeuskäytännön vastainen, eivätkä Lestijoen kalatalousyhteisöt ole samassa asemassa muiden jokien yhteisöjen kanssa. Esimerkiksi Siikajoella ja Kokemäenjoella säännöstely ja padotuslupiin on hakemuksen mukaan määrätty mittavia velvoitepaketteja (KHO:n päätökset 2005:7 ja 2004:98) eikä velvoitteita ole sidottu havaittaviin nousukalamääriin. Edellä mainittuihin jokiin ei nouse alkuperäiseksi katsottavaa meritaimentai lohikantaa. Lestijoella haitan kärsijöitä vaaditaan järjestämään kalannousun seuranta, jotta kalatie voitaisiin osoittaa tarpeelliseksi. Myöskään riittävää nousukalamäärää ei ole määritetty. Jos kalatievelvoite säilytetään ehdollisena, voimalaitoksen omistajan tulisi maksaa nousukalaseurannan kustannukset. Nousueste käsitetään nykyisin laajemmin kuin maaherran päätöksen lupaehdoissa. Vaelluseste vaikuttaa koko vesiekosysteemin toimintaan ei vain joihinkin arvokalalajeihin. Nousueste vähentää Lestijoen yläjuoksun arvostusta kalastajien keskuudessa ja vähentää kalastuslupamyyntiä ja matkailutuloa. Voimalaitoksen lupaehdoissa tulisi huomioida muuttuneet olosuhteet ja uusin vesiekosysteemistä kertynyt tieto. Osin kalataloudellisen kunnostuksen seurauksena meritaimenen parhaat lisääntymisalueet sijoittuvat lähitulevaisuudessa padon yläpuolelle. Nousueste on este myös joen yhtenäiselle kalataloudelliselle hoidolle. Nousuesteen vuoksi alkuperäisten kalakantojen hoitoon liittyvät toimenpiteet kuten emokalapyynti ja istutukset vaativat mittavaa byrokratiaa, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia. Lestijärvenkalastuskunta on kokouksessaan 10.5.2005 todennut yhtyvänsä kalastusalueen näkemykseen ja pitää tarpeellisena sitä, että kalastusalue vie asiaa eteenpäin. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6 ja 9 :n mukaisesti 21.6.2006 pyytänyt Länsi Suomen ympäristökeskuksen, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen ja Korpelan Voima kuntayhtymän lausunnon hakemuksesta.
3 Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on esittänyt, että Korpelan voimalaitoksen luvanhaltija velvoitetaan selvittämään kalatien rakentamisvaihtoehdot ja toimittamaan suunnitelma ja hakemus voimalaitospadon ohittavan kalatien rakentamiseksi. Pato on 80 vuoden ajan estänyt kalan nousun ilman kompensaatiovelvoitetta, mikä on osaltaan heikentänyt joen meritaimen ja nahkiaiskantaa. Natura 2000 ohjelman ja Lestijoen vesistön luonnontaloudellisen kehittämissuunnitelman sekä EU säädösten ja direktiivien tavoitteet ja velvoitteet puoltavat kalatien rakentamista. Olosuhteet Lestijoella ovat muuttuneet huomattavasti runsaan vuosikymmenen aikana. Vaasan lääninhallituksen työryhmän selvityksen mukaan nahkiainen ja meritaimen sekä satunnaisesti merilohi nousevat padolle saakka ja voisivat hyödyntää padon yläpuolisia alueita. Lestijoki on liitetty Natura 2000 verkostoon mm. uhanalaisten eliölajien suojelemiseksi. Joki on nahkiaisen ja meritaimenen luontainen lisääntymisalue. Luontodirektiivin liitteen I mukaisista luontotyypeistä Lestijoki edustaa erityisesti luonnontilaisia jokireittejä ja liitteen II mukaisia lajeja alueella ovat saukko ja nahkiainen. Alueen suojelu voidaan turvata koskiensuojelu ja vesilailla ja toteuttamalla Lestijoen vesistön luonnontaloudellista kehittämissuunnitelmaa. Kalatien rakentaminen on kehittämissuunnitelman toimeenpanoa ja se edistäisi myös luontotyyppien ja lajien tilaa. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on turvata uhanalaiset kalakannat ja niiden hyödyntäminen. Lestijoen meritaimenkanta on erittäin heikko. Nahkiaiskanta heikentyi 1980 luvulla eikä ole elpynyt. Lestijoen yläosan kalataloudellinen kunnostus saadaan päätökseen vuoden 2005 syksyllä ja alaosan kunnostusta koskeva hakemus jätetään ympäristölupavirastoon 28.2.2006 mennessä. Siten kalatien rakentaminen yhdistyy laajempaan luonnontaloudelliseen kunnostukseen. Vesistöjen hyvästä ekologisesta tilasta ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on yhä selkeämpi tavoite. Vesipuitedirektiivin mukaan vesien hyvä ekologinen tilan on saavutettava vuoteen 2015 mennessä ja biodiversiteettisopimuksen mukaan luonnon monimuotoisuus tulee turvata ja estää sen heikkeneminen vuoteen 2010 mennessä. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on katsonut, että kalatie on ehdottomasti rakennettava, koska Lestijoen meritaimenkanta on yksi kuudesta alkuperäisestä meritaimenkannasta Suomessa ja äärimmäisen uhanalainen. Hoitotoimenpiteistä huolimatta kanta on kymmenen vuoden aikana tullut entistä uhanalaisemmaksi. Tehdyt kunnostukset padon yläpuolella on saatava hyötykäyttöön. Myös luonnonvarainneuvosto on kannanotossaan vuonna 2005 vaatinut, että meritaimenvesistöistä on poistettava vaellusesteet.
4 Lestijoen suuhun on perustettu kalastukselta suojattu kalaväylä ja Lestijoen ja sen edustan merialueen kalakantoja hoidetaan ja kalastusta valvotaan tehostetusti. Korpelan voimalaitoksen kalannousuesteen poistamistyöryhmä arvioi vuonna 1995, että kalannousuväylän kustannukset olisivat noin 1 milj. mk. Vuosina 1995 2005 Lestijokeen on istutettu meritaimenta yli 570 000 euron (noin 3,4 milj. mk) arvosta. Työryhmä arvioi, että Lestijoen meritaimentuotanto nousisi 6 000:sta 15 000 smolttiin vuodessa, jos joki kunnostetaan ja taimenen nousu Korpelan padon yläpuolisille kutualueille mahdollistetaan. TE keskus katsoo, että maaherran päätöksen määräys ehdollisesta kalatiestä on annettu väärin perustein, sillä taimen on noussut kudulle Lestijokeen ja sen kalastuksesta on historiallista tietoa. Vuonna 1961 julkaistussa selvityksessä "Pohjanmaan joet vaelluskalavesinä" Lestijoki luokitellaan lohi ja taimenpitoiseksi vesistöksi. Lestijoen meritaimenkanta on istutusten ja emokalaviljelyn varassa. Nahkiaiskannan elvyttämiseksi on kokeiltu nahkiaisen viljelyä ja istutuksia Lestijokeen. Voimalaitoksen yläpuoliset 14 koskea on kunnostettu vuosina 2004 2005. Alapuolisen jokiosuuden kunnostusten lupakäsittely on kesken. Lestijoen sivu uomissa on tehty pienimuotoisia kunnostuksia. Muistutukseen on liitetty Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen julkaisu "Meritaimenen tila ja kalastus Pohjanlahden alueella", jonka mukaan Lestijoella voimalaitoksen alapuolelta on 1990 luvulla tavattu luonnonkudusta peräisin olevia meritaimenenpoikasia useimpina vuosina. Voimalaitoksen yläpuolella on ollut lisääntyvä paikallinen taimenkanta, mutta sen tila heikkeni 1990 luvun alussa. Meritaimenkannan elvyttämiseksi em. julkaisussa esitetään tehokkaan kalastuksen säätelyn lisäksi istutusten jatkamista, vesiensuojelun tehostamista, koskien kunnostusta ja nousumahdollisuuden järjestämistä Korpelan voimalaitoksen ohi. 3) Korpelan Voima kuntayhtymä on katsonut, että hakemus on hylättävä. Voimalaitoslupaa edeltävässä katselmuksessa on todettu, että Korpelankoskessa ei sanottavasti kulje kaloja, eikä lohi tai siika nouse Lestijokeen. Pato ei ole siis estänyt kalan kulkua. Länsi Suomen vesioikeus hylkäsi vaatimukset kalatien rakentamisesta vuonna 1989 eikä vesiylioikeus muuttanut päätöstä vuonna 1991. Vesiylioikeus perusti päätöksensä samaan lainkohtaan vesilain 2 luvun 22 :än, jonka kalastusalue esittää hakemuksensa perustaksi. Vesioikeuden ja vesiylioikeuden päätösten perusteet ovat edelleenkin voimassa. Kalataloudellinen tilanne tai kalan nousu ei Lestijoella ole muuttunut. Joki ei hakijankaan mukaan ole siinä kunnossa, että kala nousisi Korpelan padolle, koska joesta puuttuvat kosket ja kutualueet. Koskiensuojelulaki ja hallinnolliset päätökset kuten valtioneuvoston Natura päätös, eivät sellaisenaan vaikuta kalan kulkuun. Tieteellistä näyttöä Lestijoen alkuperäisestä taimenkannasta ei ole. Olisi täysin perusteetonta ja kohtuutonta velvoittaa Korpelan Voima rakenta
5 maan kallis kalatie (kustannukset noin 2 milj. mk vuonna 1989) paikkaan, jossa kala ei kulje. Vaikka parhaat kutualueet sijoittuisivatkin tulevaisuudessa padon yläpuolisiin joen osiin, merkittävämpiä kalan nousun kannalta ovat padon alapuolisten osien olosuhteet ja veden laatu. Vuosina 1987, 1988 ja 1995 tehdyissä koekalastuksissa meritaimenta ei löydetty padon alapuolisesta koskesta, vaikka laajamittaisia istutuksia on tehty yli 30 vuoden ajan. Pato ei siis muodosta nousuestettä. Huonoimmat nahkiaisen tuotantoalueet Lestijoessa ovat voimalaitoksen alapuolella. Kalataloudellisen kompensaation määrääminen edellyttää vahinkoa, jota kompensoidaan eikä tällaista ole hakemuksessakaan osoitettu. Toisille laitoksille muissa vesistöissä määrätyt velvoitteet eivät voi olla peruste määrätä velvoitteita Korpelan voimalaitokselle. Hakemuksessa mainitut Korkeimman hallinto oikeuden päätökset koskevat vesistön säännöstelyluvan määräysten muuttamista ja epätarkoituksenmukaisten kalatievelvoitteiden muuttamista kalatalousmaksuiksi sekä kalatalousmaksun muuttamista olosuhteiden olennaisen muuttumisen johdosta. Ne eivät ole oikeusohjeita nyt käsiteltävässä asiassa. Kalatien tarpeellisuuden määrittelyyn liittyvät tutkimukset eivät kuulu Korpelan Voimalle vaan lähinnä kalatalousviranomaiselle. Korpelan Voima on ilman velvoitetta maksanut kalastuskuntien istutuksia vuosina 1968 1993. Vesialueiden puolesta esitetty kalatalousvahinkojen selvittämisvaatimus on asiaton ja kohtuuton. Vesialueiden omistajat eivät ole tällaisia vaatimuksia esittäneet ja Korpelan Voima on yksi suurimmista vesialueen omistajista Lestijoessa. Hakijakaan ei ole kyennyt esittämään mitään näyttöä vahingosta. Lisäksi yhtiö on viitannut aiemmassa vesioikeuden käsittelyssä lausumaansa. Korpelan Voima kuntayhtymän lausunto viranomaisten kannanotoista Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa on viitattu Vaasan lääninhallituksen työryhmän selvitykseen, jossa todetaan, että nahkiainen, meritaimen ja lohi nousevat Korpelan padolle saakka. Maininta ei perustu tutkittuun tietoon. Samoin selvityksessä on todettu, että meritaimen ja lohi nousivat joessa Lestijärveen saakka, mikä on ristiriidassa voimalaitoksen katselmuksen toimituskirjassa esitettyjen tietojen kanssa. Ympäristökeskuksen esittämä vaatimus kalatien rakentamisesta on perusteeton, koska luvan mukaan laitoksen omistaja on velvollinen tekemään kalatien kalastushallituksen lähempien ohjeiden mukaan. Väite siitä, että pato on 80 vuoden ajan estänyt kalan ja nahkiaisen nousun ilman kompensaatiovelvoitetta, on asiaton. Pato ei voi estää kalan ja nahkiaisen nousua, kun nousevaa kalaa ja nahkiaisia ei ole. Kompensaatiovelvoitteen edellytyksenä on, että on jotakin kompensoitavaa, mitä tässä asiassa ei ole.
6 Pohjanmaan TE keskuksen lausunnosta kuntayhtymä toteaa, että kalannousuestetyöryhmän tehtävänä ei ollut arvioida kalatien rakentamisen tarpeellisuutta. Työryhmän tehtävänä oli selvittää mahdollisuudet nousuesteiden poistamiseen mukaan lukien voimalaitostoiminnan lopettaminen. Työryhmän selvityksestä ei löydy mitään perustetta arvioida kalatien tarpeellisuutta. TE keskus väittää, että ehdollinen määräys kalatien rakentamisesta on annettu väärin perustein. Perusteluna on esitetty julkaisu "Pohjanmaan joet vaelluskalavesinä" vuodelta 1961, jossa ei mitenkään korosteta Lestijoen merkitystä vaelluskalajokena, pikemminkin päinvastoin. Vuonna 1925 tehtyä lupapäätöstä varten asia selvitettiin katselmustoimituksessa ja asianosaisilla oli mahdollisuus tehdä muistutus ja kalatalousviranomainen antoi asiasta lausunnon. Siten päätös on tehty luotettavammin perustein kuin nyt TE keskuksen esittämät väitteet. MERKINTÄ Ympäristölupavirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 118/2006/4 muuttanut Korpelan voimalaitoksen lupapäätöksen lupaehtoa 1) ja poistanut lupaehdot 5) ja 7). YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Korpelan Voima kuntayhtymän on tehtävä selvitys Korpelan voimalaitoksen padon ohittavan kalatien vaihtoehdoista, suunnitelma kalatiestä ja hakemus kalatien rakentamisesta Länsi Suomen ympäristölupavirastolle 31.3.2007 mennessä. Ympäristölupavirasto hylkää vaatimuksen kalavesien omistajille nousuesteestä ja voimalaitostoiminnasta aiheutuneiden vahinkojen selvittämisestä ja katselmustoimituksesta. Perustelut Korpelan voimalaitoksen rakentamisluvan lupaehdon 6) mukaan laitoksen omistaja on velvollinen kalastushallituksen lähempien ohjeiden mukaan rakentamaan ja kunnossapitämään patoon kalatien, jos sellainen vastaisuudessa katsotaan tarpeelliseksi. Lestijoki on yksi harvoista Suomen joista, joiden alkuperäinen meritaimenkanta on säilynyt. Kanta on kuitenkin erittäin uhanalainen. Lestijoki on osa Natura 2000 verkostoa ja nousuesteen poistaminen Korpelankoskesta on tärkeää joen luontoarvojen suojelun ja parantamisen kannalta. Suojelua toteutetaan Lestijoen vesistön luonnontaloudellisen kehittämissuunnitelman toimenpiteillä, joihin kalatien rakentaminen sisältyy. Olosuhteet Lestijoella ovat oleellisesti muuttuneet viimeisten viidentoista vuoden aikana. Padon yläpuolinen osa Lestijokea on kunnostettu kalataloudellisesti ja alaosan kunnostuksen lupahakemus on ympäristölupavirastossa vireillä. Kunnostusten myötä kalojen lisääntymis ja elinolosuhteet joessa padon ylä ja alapuolella paranevat. Veden laadun perusteella parhaat lisääntymisalueet ovat padon yläpuolella. Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tietojen mukaan meritaimen nousee nykyisinkin Lestijokeen ja lisääntyy siellä luontaisesti.
Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista 7 Vesiylioikeus on todennut Korpelan voimalaitoksen luvan muuttamista koskevassa päätöksessään nro 165/1992, joka on annettu 24.6.1992, että vesioikeuden päätöstä ei muuteta siltä osin kuin vesioikeuden on katsottava hylänneen vaatimukset voimalaitoksen käytöstä jo aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta. Voimalaitoksen toiminnassa ei sen jälkeen ole tehty muutoksia, jotka olisivat aiheuttaneet kalataloudellisia vahinkoja, eikä hakijakaan ole sellaisia esittänyt. Voimalaitoksen rakentamisesta aiheutuneet vahingot on ratkaistu rakentamisluvan yhteydessä. Asiassa ei siten ole tarvetta katselmustoimitukseen. Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimukset kalatien rakentamisesta ratkaisussa ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto hyväksyy Korpelan Voima kuntayhtymän vaatimuksen hakemuksen hylkäämisestä korvausten selvittämisen osalta ja hylkää vaatimuksen kalatien rakentamisvelvoitteen hylkäämisestä Perustelut kohdasta ilmenevin perustein. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 22 ja 22c KÄSITTELYMAKSU 490 euroa Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 17.12.2003/1238
8 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Leena Simpanen Kalevi Tikka Heikki Penttinen Raija Aaltonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Kalevi Tikka ja Heikki Penttinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Raija Aaltonen. RHA/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 23.10.2006. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde 020 490 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.