Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Valitus Juha Juuti Päätöksestä PL 180 Nro 2014/00037 53101 Lappeenranta sähköposti: juuti.juha@gmail.com puh. 0500221213 16.4.2014 Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta PL 820 00101 Helsinki sähköposti: valituslautakunta@valituslautakunta.fi Valitus Suomen Riistakeskuksen myöntämästä rauhoittamattomien lintujen rauhoitusaikaista hävittämistä koskevasta poikkeusluvasta 2014/00037 Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys hakee muutosta Suomen Riistakeskuksen päätökseen Nro: 2014/00037, joka myöntää metsästyslain 41 b :n mukaisen poikkeusluvan Viipurin Golf Oy:lle rauhoittamattomien lintujen rauhoitusaikana tapahtuvaan hävittämiseen. Tämä päätös on tehty metsästyslain (615/1993) 41 b :n 1 momentin 3 kohdan perusteella viljelmille koituvan vakavan vahingon estämiseksi. Valittaja katsoo, että lupa on peruttava, koska riittävän päteviä perusteita kanadanhanhien hävittämiselle ei löydy ts. lupaehdot eivät täyty. Suomen Riistakeskus katsoo, että poikkeuslupa vakavan vahingon estämiseksi voidaan ja täytyy laittaa täytäntöön muutoksenhausta huolimatta päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien. Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys katsoo tässä valituksessa esittämillään perusteilla, ettei poikkeuslupahakemuksessa ole esitetty saati osoitettu ja yksilöity kanadanhanhien aiheuttavan golfkentillä mitään sellaista vakavan vahingon uhkaa, joka tekisi välttämättömäksi laittaa lupa täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Perustelut Lintujen määrä Hakemuksessa sanotaan, että kanadanhanhet ovat alueella yleisiä ja kanadanhanhia on alkanut kerääntymään alueelle suurina parvina. Hakemuksen tiedot lintujen määrästä ja parvien koosta ovat subjektiivisia ja summittaisia, minkäänlaisia tarkempia havaintotietoja tai näyttöä (esim. valokuvia) ei esitetä. Tarkempia tietoja hanhien määristä tarvittaisiin, että voitaisiin arvioida niiden mahdollisesti aiheuttaman vahingon olemassaoloa tai suuruutta. 1
Muu tyydyttävä ratkaisu Lintuja on yritetty hätistellä pois kaikilla mahdollisilla tavoilla, mutta ne tulevat välittömästi takaisin. Käytetyistä karkotuskeinoista ei esitetä tarkempaa kuvausta. Hanhien karkottamiseen on olemassa monia ei-tappavia keinoja. Näitä ovat mm. 1) kemialliset karkottimet (Cinnamiadi, metyyliantranilaatti ) 2) häirintä (liput, viirit, lippusiimat, koulutetut koirat, äänet, laserosoittimet ja valot) Haulikolla ammuttavien, välähtävien ja paukahtavien patruunoiden on todettu toimivan hyvin esimerkiksi kurkiparvien karkottamisessa viljelyksiltä. Lisäksi esiintymisen hallintaan voidaan käyttää metsästystä, joka Suomessa on mahdollista lajin metsästysajan puitteissa. Kuitenkin, kun lintuja karkotetaan niiden ruokailualueilta, on muistettava, että karkotus voi olla tehokasta vain silloin, kun linnuilla on tarjolla vaihtoehtoisia ruokailualueita, joilla ne saavat laiduntaa häiriöttä (Aguilera ym. 1991, Conover 1991, Vickery & Summers 1992). Jos muita ruokailualueita ei ole saatavilla, palaavat linnut ei-toivotulle alueelle yhä uudelleen, eikä karkottaminen ole tuloksellista pitkällä tähtäimellä (Owen 1977, Summers & Hillman 1990). Edellä mainittuun viitaten valittaja ei usko myöskään muutaman (tai useammankaan) linnun ampumisen parvesta olevan pidempiaikaisesti tehokas keino lintujen karkottamiseen, vaikka se lyhytaikaisesti tehoaisikin. Komission antaman ohjeasiakirjan 3.4.10 kohdan mukaan poikkeus on viimeinen keino. Edelleen kohdassa 3.4.11 todetaan, että keinoa ei voida pitää epätyydyttävänä pelkästään siitä syystä, että se olisi poikkeuksen edunsaajien kannalta epäkäytännöllisempi kuin poikkeusluvan saaminen. Lintujen aiheuttamat vahingot Hanhet syövät pois kasvillisuuden kentältä ja niiden ulosteiden määrä pilaa viheriöiden ja väylien kasvillisuutta. Tässä viittaamme puutteelliseen tietoon kanadanhanhien määristä puheenaolevilla golfkentillä. Vahingon suuruus on suorassa suhteessa hanhien määrään. Pääkaupunkiseudun golfkentillä saattaa laiduntaa tuhatpäinen valkoposkihanhiparvi ja niidenkin kanssa on tultava toimeen. Lappeenrannan kanadanhanhimäärät tuskin ovat lähelläkään tuota määrää, joten niiden aiheuttamien vahinkojen määrä vaikuttaa liioitellulta. Turvallisuus- ja hygieniariskit Hanhien suuri määrä väylillä aiheuttaa vaaratilanteita päivittäin pelaajille ja kenttähenkilökunnalle. Pelaajien pallot osuvat päivittäin hanhiin ja osa hanhista tulee raajarikkoisiksi. Hanhien käyttäytyminen muuttuu isoissa laumoissa uhkaavaksi ja aiheuttaa vaaratilanteita pelaajille. Valittaja haluaisi saada hanhien aiheuttamista vaaratilanteista tarkempaa kuvausta ja näyttöä. Nyt tilanteet vaikuttavat lähinnä spekulatiivisilta. Hanhien käyttäytyminen saattaa joistain ihmisistä vaikuttaa uhkaavalta, mutta todellista vaaraa niistä ei ihmisille ole. Hanhet eivät tiettävästi ole riski yleiselle turvallisuudelle, ellei oteta huomioon lentoliikennettä. Tämän hetkisen tiedon valossa kanadanhanhien ulosteet eivät aiheuta ihmisille terveydellistä, vaan ainoastaan esteettistä haittaa. 2
Yhteenveto Valittaja vaatii Suomen Riistakeskuksen antaman myönteisen poikkeuslupapäätöksen kumoamista. Poikkeuslupa on ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön kanssa. Luvan hakija ei ole esittänyt riittävää näyttöä kanadanhanhien määristä, niiden aiheuttamien vahinkojen vakavuudesta tai siitä että kanadanhanhia olisi pyritty häätämään muilla keinoilla. Poikkeuslupa on aina viimesijainen keino, kun muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole. Lintudirektiivin 9 artiklan mukaisia poikkeuslupia on tulkittava suppeasti. Jos omaksutaan esimerkiksi Suomen Riistakeskuksen päätökseen nojautuva lavea tulkinta ilman riittävää objektiivista kytkemistä poikkeuslupaperusteisiin, poikkeuslupa menettää poikkeuslupaluonteensa ja siitä tulee yleisesti käytettävissä oleva ratkaisu. Tämä ei ole valittajan käsityksen mukaan yhteneväinen lainsäädännön sisällön ja oikeuskäytännön kanssa. Liitteet: Liite 1 Suomen Riistakeskuksen päätös ja valitusosoitus Lappeenranta 16.4.2014 Juha Juuti, puheenjohtaja Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Raine Kekäläinen, sihteeri Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry 3
SUOMEN RIISTAKESKUS Kaakkois-Suomi Pikkuympyräkatu 3 A 49400 Hamina 029 431 2001 Matti Nenonen/ Matti Sakara Vehkataipaleentie 589 53300 Lappeenranta PÄÄTÖS Pvm Nro 19.03.2014 2014/00037 LIITE 1 2014/00037 1 METSÄSTYSLAIN 41 B :N MUKAINEN POIKKEUSLUPA HAKIJA HAKEMUS Viipurin Golf Oy Hakija on hakenut poikkeuslupaa seuraavasti: Lintulaji ja -määrä Kanadanhanhi 14 kpl Hakemuksen alue Lappeenranta Alueen pinta-ala Viipurin Golf Oy 60 ha Hakija on 10.3.2014 päiväämällään ja Suomen riistakeskus Kaakkois-Suomelle 12.3.2014 saapuneella hakemuksellaan hakenut poikkeuslupaa 3-6 kanadanhanhen pyyntiin Viipurin Golf Oy:n Kahilanniemen kentälle ja 4-8 kanadanhanhen pyyntiin Tuosan kentälle Lappeenrantaan. Haettu poikkeuslupa-aika on 1.4. - 31.10.2014. Hakija on ilmoittanut, että tarkoitus on jo keväällä arkiinnuttaa kanadanhanhia niin, etteivät ne tulisi alueelle poikasten kuoriutumisen jälkeenkään. Näin säästyttäsiin kesäaikaisilta vahingoilta ja ongelmilta. Hakemustaan hakija perustelee seuraavasti: Hanhet syövät pois kasvillisuuden kentältä ja niiden ulosteiden määrä pilaa viheriöiden ja väylien kasvillisuutta. Hanhien suuri määrä väylillä aiheuttaa vaaratilanteita päivittäin pelaajille ja kenttähenkilökunnalle. Pelaajien pallot osuvat päivittäin hanhiin ja osa hanhista tulee raajarikkoisiksi. Hanhien käyttäytyminen muuttuu isoissa laumoissa uhkaavaksi ja aiheuttaa vaaratilanteita pelaajille. Hanhien poistaminen tapahtuu ampumalla (haulikko) illalla, kun pelaajat ovat poistuneet kentältä. Asumuksia ei ole haulikon kantamatkan etäisyydellä. Viheriöiden kasvillisuuden tuhoamisessa puhutaan jopa kymmenien tuhansien eurojen haitoista, jos lintuja ei saada hätisteltyä pois. Henkilökunnan työpanos kasvaa ja henkilökustannukset kasvavat 5000-10 000 euroa/vuosi. Lisäksi pelaajat kokevat pelaamisen vaaralliseksi ja greenfeetuloa menetetään arviolta 20 000 euroa vuosittain. Kokonaiskustannukset voivat nousta jopa 50 000 euroon vuositasolla. Hakijan mukaan linnut on saatava siirtymään turvallisimme alueille, koska haitat ovat
2014/00037 2 niin suuret. Keväällä pyritään pyytämään niin, etteivät hanhet pesisi kenttien läheisyydessä. Lintuja on yritetty hätistellä pois kaikilla mahdollisilla tavoilla, mutta ne tulevat välittömästi takaisin. Hakemuksen liitteenä on kartat pyyntialueista. Välitoimenpiteet PÄÄTÖS Suomen riistakeskus on hakemuksen käsittelyn yhteydessä selvittänyt hakemusalueiden ja niiden lähiympäristön Natura 2000 -alueet, sekä arvioinut hakemuksen mukaisen toiminnan vaikutusta näiden alueiden suojeluarvoihin. Suomen riistakeskus on päättänyt myöntää poikkeusluvan hakemuksesta poiketen seuraavasti: Kanadanhanhi 12 kpl Kahilanniemen alueelta voidaan pyydystää enintään kaksi (2) kanadanhanhea aikajaksolla 26.4. - 2.5.2014 ja enintää kolme (3) kanadanhanhea 16.7. - 31.7.2014. Tuosan alueelta voidaan pyydystää enintään kaksi (3) kanadanhanhea aikajaksolla 26.4. - 2.5.2014 ja enintään neljä (4) kanadanhanhea 16.7. - 31.7.2014. Lupa-alue: Hakemuksessa ja sen karttaliitteessä esitettyjen golf-kenttien alueet Lappeenrannassa. Tämä poikkeuslupa on myönnetty metsästyslain 41 b :n 3 momentin perusteella viljelmille koituvan vakavan vahingon estämiseksi. Ehdot Poikkeusluvan ehdot ovat seuraavat: Tämän poikkeusluvan nojalla voidaan pyytää hakemuksen karttaliitteeseen rajatulla alueella edellyttäen, että luvan käyttäjällä on alueella siihen muutoin metsästyslain säännösten edellyttämä oikeus. Poikkeusluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle poikkeusluvan nojalla tapahtuneen pyynnin tuloksesta. Ilmoitus on tehtävä toimittamalla Suomen riistakeskuksen Kaakkois-Suomen aluetoimistolle oheinen saalisilmoituslomake poikkeusluvan voimassaolon päätyttyä seitsemän vuorokauden kuluessa. Jos poikkeuslupa on myönnetty vuotta pidemmäksi ajaksi, ilmoitus on tehtävä kunkin kalenterivuoden päätyttyä seitsemän vuorokauden kuluessa. Ilmoituksessa on mainittava tämän poikkeusluvan numero, pyydystettyjen lintujen määrä ja pyyntipaikan koordinaatit. Poikkeusluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle, jos vuotta pidemmäksi ajaksi myönnetyn poikkeusluvan myöntämisedellytys ei ole enää voimassa. Ilmoituksen seurauksena poikkeusluvan voimassaolo lakkaa. Houkutuskuvien ja -pillien käyttö on pyynnissä kielletty. Pyynti tulee kohdistaa vain parveutuneisiin lintuihin. Pyynnissä on muutoin noudatettava mitä metsästyslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään.
2014/00037 3 Perustelut Keskeiset sovelletut säännökset ja määräykset Keskeiset sovelletut säännökset: Kanadanhanhi on rauhoitettu 1.1. - 20.8. klo 12 välisenä aikana metsästysasetuksen (666/1993) 24 :n kohdan 12 perusteella. Rauhoituksesta voidaan poiketa Suomen riistakeskuksen luvalla metsästyslain 41 :n 1 momentin nojalla 41 b :ssä säädetyin edellytyksin, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä 1) kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi; 2) lentoturvallisuuden takaamiseksi; 3) viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estämiseksi; 4) kasviston ja eläimistön suojelemiseksi; tai 5) tutkimus- ja koulutustarkoituksessa, kannan lisäämis- ja uudelleenistutustarkoituksessa sekä tehdäkseen mahdolliseksi näitä varten tapahtuvan kasvatuksen. Suomen riistakeskus voi metsästyslain 41 b :n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa myöntää luvan myös poiketa 32 :ssä säädetyistä moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käytön rajoituksista, 33 :ssä säädetyistä pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskevista kielloista, 34 :n nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksistä ja 35 :ssä säädetyistä metsästysaseen kuljettamista koskevista säännöksistä sekä 51 :n 1 momentissa säädetystä koiran kiinnipitovelvollisuudesta. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (452/2013) 1 :ssä säädetään poikkeusluvan hakemisesta, 2 :ssä poikkeusluvan edellytysten arvioinnista, 5 :ssä poikkeusluvan voimassaoloajasta ja 7 :ssä poikkeuslupaan liittyvästä saaliin ilmoittamisvelvollisuudesta. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n 1 momentin mukaan Suomen riistakeskuksen on metsästyslain 41 b :n 1 momentin 1-4 kohdassa säädettyä luvan myöntämisedellytyksiä arvioidessaan selvitettävä rauhoittamattomien lintujen osalta toimenpiteet, jotka poikkeusluvan sijasta voitaisiin toteuttaa. Saman pykälän 3 momentin mukaan Suomen riistakeskuksen on kirjattava selvityksen keskeiset tulokset poikkeuslupapäätökseen. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 2 momentin mukaan poikkeusluvat ovat voimassa määräajan, jonka on vastattava poikkeusluvan tarkoitusta ja joka voi olla enintään viisi vuotta. Poikkeuslupa voidaan myöntää vuotta pidemmäksi ajaksi vain: 1) pysyvästi perustetulle kohteelle; 2) eläimistön suojelemisen perusteella; 3) tutkimusperusteella; tai 4) luonnonhoitohankkeen yhteydessä. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 3 momentin mukaan poikkeusluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle, jos vuotta pidemmäksi ajaksi myönnetyn poikkeusluvan myöntämisedellytys ei ole enää voimassa. Ilmoituksen seurauksena poikkeusluvan voimassaolo lakkaa. Ilmoitukseen on liitettävä 7 :ssä tarkoitettu saalisilmoitus vielä ilmoittamatta olevalta kalenterivuodelta. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 7
2014/00037 4 :n 2 momentin mukaan pyynnin tuloksesta on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle poikkeusluvan voimassaolon päätyttyä seitsemän vuorokauden kuluessa. Jos poikkeuslupa on myönnetty vuotta pidemmäksi ajaksi, ilmoitus on tehtävä kunkin kalenterivuoden päätyttyä seitsemän vuorokauden kuluessa. Saman pykälän 3 momentin mukaan ilmoituksessa on mainittava pyydystettyjen eläinten määrä ja pyyntipaikan koordinaatit. Suotuisa suojelutaso Tämä poikkeuslupapäätös on tehty kanadanhanhen kannantila huomioon ottaen, jolloin poikkeamisella ei haitata lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä. Kanadanhanhi on runsaslukuinen ja sen suojelun taso on suotuisa. Tällä poikkeuslupapäätöksellä sallittu rauhoituksesta poikkeaminen ei millään tavoin haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä. Kanadanhanhen esiintyminen ja niiden aiheuttamat vahingot hakemusalueella Kanadanhanhet ovat alueella yleisiä. Kanadanhanhi on ihmisen tuomana tulokaslajina jätetty arvioimatta uhanlaisuusarvioinnissa (punainen kirja 2010). Hakemuksessa mainitulla alueella viljellään tarkasti hoidettavaa nurmea ja kanadanhanhia on alkanut kerääntymään alueelle suurina parvina. Hanhet syövät kasvustoa sekä pilaavat aluetta ulosteillaan. Lintuihin osuvat pallot voivat vahingoittaa myös itse lintuja. Suuret kanadanhanhiparvet voivat aiheuttaa vaaratilanteita pelaajille, jolloin kyse on yleisestä turvallisuudesta. Lisäksi ne voivat aiheuttaa hygianiariskin ulosteiden kautta. Vahinkojen suuruudeksi on arvioitu pahimmillaan jopa 50 000 euroa. Tätä voidaan pitää erittäin vakavana vahinkona. Muun tyydyttävän ratkaisun käyttö Alueen mekaaninen suojaaminen hanhilta ei ole käytännössä mahdollista alueen laaja-alaisuuden johdosta. Lisäksi suojaukset haittaisivat kohtuuttomasti alueen käyttöä. Erilaisiin pelottimiin ja hätistelyyn linnut tottuvat nopeasti. Kyseessä olevien lintujen määrän mahdollisimman tehokas rajoittaminen on tarpeen vahinkojen estämiseksi. Muina vuoden aikoina tapahtuvalla pyynnillä vahinkoja ei pystytä riittävästi vähentämään. Näin ollen poikkeusluvan myöntämiselle ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua. Lisäksi kokemusperäisesti muutamien lintujen ampuminen parvesta on osoittautunut tehokkaimmaksi hanhien hätistelykeinoksi. Poikkeuslupa-aika Hakemuksessa mainittujen lajien lupa-aikaa on rajoitettu siten, ettei pyynti kohdistuisi muuttaviin yksilöihin (KHO:n päätös 3909/1/05) ja että eläinsuojelulliset näkökohdat tulisivat lajien pesäpoikasvaiheen osalta mahdollisimman hyvin huomioon otetuiksi. Poikkeamisaikaa on rajattu alkamaan haettua myöhemmäksi, jotta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan ratkaisujen (esim. Dnro 143/4/2012, 19.7.2012, Dnro 103/4/2011, 10.11.2011, Dnro 104-105/4/2011, 17.11.2011 ja Dnro 275/4/2008, 20.11.2008) mukainen valitusaika ehtii kulua ennen päätöksen täytäntöönpanoa. Harkinnassa on otettu huomioon myös Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut (mm. 4.2.2014 nro 286) sekä apulaisoikeuskanslerin on
ratkaisu Dnro OKV/931/1/2012 12.2.2014. 2014/00037 5 On todennäköistä, että linnut saadaan arkiinnutettua myönnetyn ajan kuluessa. Tämän takia lupa-aika on rajattu kahteen eri jaksoon siten, että keväällä voidaan lintujen arkiinnuttamiseksi pyydystää muutama lintu. Toinen lupa-aikajakso on myöhemmin kesällä, jos linnut kuitenkin kevään karkoitustoimista riippumatta uusine poikueineen hakeutuvat kentille. Kanadanhanhen metsästysaika alkaa 20.8.2014 klo 12.00 ja jatkuu 31.12.2014 asti. Metsästyaikana erillistä poikkeuslupaa pyyntiin ei tarvita. Mahdollisimman tehokkaan pelotevaikutuksen aikaansaamiseksi ja toisaalta pesivien hanhien suojelemiseksi pyynti on rajattu parveutuneisiin lintuihin. Sallitun pyynnin määrä Suomen riistakeskus on rajoittanut poikkeusluvan siihen laajuuteen, joka on välttämätön kyseessä olevan ongelman ratkaisemiseksi. Päätösharkinnassa on otettu huomioon samalle hakijalle aiempina vuosina myönnetyt poikkeusluvat ja niiden nojalla saatu saalis. Koska kyseessä on vahinkoa aiheuttavien lintujen hätistelytarkoitus, houkuttimien käyttö ei ole perusteltua. Natura -arviointi Luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 :n mukaan jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Hakemusalueet tai niiden lähiympäristö eivät sisälly Natura 2000 -rajauksiin, eikä hakemuksen mukaisella toiminnalla todennäköisesti ole Natura -alueille ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Hakemusalueita lähin Natura 2000 -alue (Sudensalmen metsä, FI0411009, SCI-alue) sijaitsee lähietäisyydellä Tuosan hakemusalueesta, mutta käytännössä kyseisellä pienen lintumäärän pyynnillä ei voida katsoa olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia kyseiselle Natura-alueelle. Näin ollen luonnonsuojelulain 65 :n mukaista vaikutusarviota ei ole tarpeen tehdä. Loppuyhteenveto Hakijalle myönnetään metsästyslain 41 b :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu poikkeuslupa, koska muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole. Poikkeusluvan nojalla tapahtuvalla pyynnillä ei haitata myöskään päätöskohdassa tarkoitettujen lajien suotuisan suojelutason säilyttämistä. Ajallisesti ja määrällisesti rajattu poikkeuslupa on myönnetty vain sille rajatulle alueelle, jolla metsästyslain 41 b :ssä säädetyt poikkeusluvan myöntämisedellytykset täyttyvät. Päätöksellä on päätös -kohdassa kuvatusti sallittu poiketa kanadanhanhen rauhoituksesta. Pyynnissä on muutoin noudatettava mitä metsästyslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä
määrätään. 2014/00037 6 Edellä mainituilla perusteilla ja ottaen huomioon oikeusohjeissa mainitut säännökset Suomen riistakeskus on tehnyt päätöskohdasta ilmenevän päätöksen ehdot -kohdassa mainituin rajoituksin. Päätöksen täytäntöönpano Oikeusohjeet Tämä Suomen riistakeskuksen päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta riistahallintolain (158/2011) 31 :n 2 momentin nojalla. Muutoksenhakuviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Päätöstä tehtäessä on sovellettu seuraavia oikeusohjeita: metsästyslain (615/1993) 41 :n 1 momentti, 41 b :n 1 momentti ja 90, riistahallintolain (158/2011) 8 :n 4 momentti ja 31 :n 2 momentti, metsästysasetuksen (666/1993) 24, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (452/2013) 1, 2, 4 :n 1 momentti, 5 :n 2 ja 3 momentti ja 7 :n 2 ja 3 momentti, valtion maksuperustelain (150/1992) 6, 11 a ja 11 b, Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten julkisten hallintotehtävien maksuista vuonna 2014 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1023/2013) 1 :n 1 momentin 6 kohta, luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 :n 1 momentti. Tiedoksiantovelvoite Muutoksenhaku Hallintolain (434/2003) 56 :n 2 momentin mukaan hakijan on ilmoitettava tämän päätöksen tiedoksisaannista muille hakemuksen allekirjoittajille uhalla, että se mainitun lain 68 :n 1 momentin mukaan laiminlyödessään ilmoitusvelvollisuuden on velvollinen korvaamaan ilmoittamatta jättämisestä taikka sen viivästymisestä aiheutuneen vahingon, sikäli kuin se laiminlyönnin laatuun ja muihin olosuhteisiin nähden harkitaan kohtuulliseksi. Suomen riistakeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalta kirjallisella valituksella. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Käsittelymaksun määräämisen osalta valittaja voi vaatia valtion maksuperustelain (150/1992) 11 b :n nojalla oikaisua Suomen riistakeskukselta. Oikaisuvaatimusosoitus on päätöksen liitteenä. LISÄTIEDOT Lisätietoja päätöksestä antaa: Erkki Kiukas 029 431 2221 SUOMEN RIISTAKESKUS Julkiset hallintotehtävät Sauli Härkönen julkisten hallintotehtävien päällikkö Erkki Kiukas esittelijä, riistapäällikkö Päätös on allekirjoitettu koneellisesti riistahallintolain (158/2011) 8 :n 4 momentin
nojalla. 2014/00037 7 JAKELU Päätös hakijalle käsittelymaksuin postiennakolla Tiedoksi: Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistys Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri Kaakkois-Suomen poliisilaitos MAKSU Käsittelymaksu 30,00 EUR
VALITUSOSOITUS Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalta. Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä, joka osoitetaan maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle, on ilmoitettava seuraavat asiat: valittajan nimi ja kotikunta; päätös, johon muutosta haetaan, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan; postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Valitusaika Valitusaika on 30 päivää. Ajan laskeminen alkaa tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Tiedoksisaantipäivä lasketaan seuraavasti: Jos päätös on luovutettu asianomaiselle, asianomaisen asiamiehelle tai lähetille, tiedoksisaantipäivä ilmenee päätöksessä olevasta leimasta. Jos päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vastaan, tiedoksisaantipäivä ilmenee saantitodistuksesta. Jos päätös on postitettu tavallisena kirjeenä sen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä postituspäivästä, jollei muuta ilmene. Jos päätös on toimitettu tiedoksi muulla tavalla jollekin muulle henkilölle kuin päätöksen saajalle (sijaistiedoksianto), katsotaan päätöksen saajan saaneen päätöksen tiedoksi kolmantena päivänä tiedoksianto- tai saantitodistuksen osoittamasta päivästä. Jos päätös tai kuulutus sen nähtävänä pitämisestä on julkaistu virallisessa lehdessä tai julkisella kuulutuksella ilmoitustaululla, katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jolloin kuulutus virallisessa lehdessä on julkaistu tai kuulutus pantu ilmoitustaululle. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmän voi toimittaa maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse maksettuna postilähetyksenä, telekopiona tai sähköpostina. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän virka-ajan päättymiseen. Käsittelymaksu Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta perii pääsääntöisesti valitusasian tutkimisesta käsittelymaksuna 114 euroa maa- ja metsätalousministeriön antaman asetuksen (1067/2012) nojalla. Maksu peritään yleensä postiennakolla päätöksen lähettämisen yhteydessä. Yhteystiedot MSVLK 00.02.2010 Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta postiosoite: PL 820, 00101 HELSINKI käyntiosoite: Kaisaniemenkatu 4 A puhelinvaihde (09) 6811 500 telekopio (09) 6811 5010 sähköposti valituslautakunta@valituslautakunta.fi virka-aika klo 8.00-16.15
OIKAISUVAATIMUSOSOITUS Maksuvelvollinen, joka katsoo, että valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n sekä Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten julkisten hallintotehtävien maksuista vuonna 2014 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1023/2013) 1 :n perusteella määrätyn maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia siihen valtion maksuperustelain 11 b :n nojalla oikaisua. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka osoitetaan Suomen riistakeskukselle, on ilmoitettava seuraavat asiat: vaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot päätös, johon oikaisua haetaan, miltä kohdin maksuun haetaan oikaisua, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella oikaisua vaaditaan. Jos vaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja tarvittavat yhteystiedot. Oikaisuvaatimuskirjelmän liitteet Oikaisuvaatimuskirjelmään on liitettävä: päätös tai muu asiakirja, johon maksun periminen perustuu, alkuperäisenä tai jäljennöksenä. asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja Aika oikaisuvaatimuksen tekemiselle Oikaisuvaatimus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä. Oikaisuvaatimuskirjelmän toimittaminen Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa Suomen riistakeskukselle henkilökohtaisesti, postitse maksettuna postilähetyksenä taikka asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Postittaminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Suomen riistakeskukselle ennen kuuden kuukauden määräajan päättymistä, jotta vaatimus voidaan tutkia. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto, määräaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän. Käsittelymaksu Oikaisuvaatimukseen annettava päätös on maksuton. Yhteystiedot Suomen riistakeskuksen yhteystiedot löytyvät päätöksen etusivulta.