Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL METSÄALAN TULEVAISUUSSEMINAARI 17.2.2010 Rakennusmateriaalien ympäristökilpailukyky - pärjääkö puu?
2 On sillä! Rakentamisen ekologinen jalanjälki on valtava ja tulee kasvamaan, ellei mitään tehdä. Ekologian ja yhteiskunnan kilpailukyvyn kannalta ei ole sama, mistä materiaaleista rakennukset tehdään. Puutuoteteollisuudella on erittäin hyvä tilaisuus hyötyä tilanteesta tarjoamalla uusia kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja rakentamiseen. Puun mahdollisuuksien hyödyntäminen kuitenkin edellyttää rakentamisen säädösohjauksen kehittämistä. Haasteena on saada ympäristöystävällisyys parantamaan rakentajien tuloksentekokykyä.
3 Tulevaisuudessa rakentamisen ekologisen jalanjäljen merkitys korostuu entisestään Rakentaminen kuluttaa noin puolet luonnonvaroista ja tuottaa noin 40 % jätteistä (EU tutkimushanke RELIEF 2003). Rakentaminen tulee kasvamaan voimakkaasti Väestön kasvu Kaupungistuminen ja muuttoliikkeet Hyvinvoinnin nousu Valtaosa käytetyistä luonnonvaroista on uusiutumattomia. Uusiutumattomat luonnonvarat vähenevät
Table 4-1. Life Expectancies of World Reserves, Selected Mineral Commodities 4 Luonnonvarojen riittävyys erilaisilla perustuotannon kasvuvauhdeilla* Kasvuvauhti 0 %* 2 %* 5 %* Hiili 216 84 49 Raakaöljy 44 31 23 Maakaasu 64 41 29 Alumiini 202 81 48 Kupari 28 22 18 Rauta 132 65 41 [Puu] Sources: Tilton (2002); US Bureau of mines (1977); US Geological Survey (2000a); US Geological Survey (2000b); American Petroleum Institute (2000); BP Amoco (2000); International Energy Agency (2000).
Seuraus: materiaalien hinnat nousevat. 5
6 Euroopan unionin haasteet Globalisaatio Ilmastonmuutos EU:n haasteet Ikääntyvä väestö Haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan Tehokas ja omavarainen raaka-aine ja energiahuolto Hiilineutraalius Parempi kilpailukyky: kasvava talous, työllisyys, ja verotulot Miten rakentaa entistä parempi hyvinvointi ja rakennukset käyttämällä vain 10 % nykyisistä luonnonvaroista tuottamalla samalla energiaa varastoimalla hiilidioksidia? Onko sama, mistä materiaaleista rakennukset tehdään?
7 Rakennuksen eristevaihtoehtojen ympäristövaikutukset (0,17 W/m 2 K) 25 600 20 500 15 400 300 10 200 5 100 0 Mineraalivilla 245 mm Polyuretaani 160 mm Puukuitueriste 280 mm 0 Mineraalivilla 245 mm Polyuretaani 160 mm Puukuitueriste 280 mm Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus (kg/m2) Luonnonvarojen kulutus (kg/m2) Hiilidioksipäästöt (kg/m2) Uusiutumattoman valmistusenergian kulutus (MJ/m2) Valmistusenergian kokonaiskulutus (MJ/m2) Mikko Viljakainen
Jos Euroopan asunnot rakennettaisiin betonin sijaan puusta, asuntorakentamisen aiheuttamat ympäristörasitteet laskisivat huomattavasti 8 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 Concrete structures Wood structures 0,00 Consumption of natural resouces Consumption of manufacturing energy Carbondioxide emissions
Puun käytön lisääminen vähentäisi merkittävästi rakentamisen aiheuttamia ympäristörasituksia, mutta 9 Puun käytön lisäämiseen liittyy Euroopan tasolla valtava potentiaali. Puun osuus on Eurooppalaisessa rakentamisessa Suomeen verrattuna pieni. Nykyinen rakentamisen säädösohjaus ei kuitenkaan mahdollista puun etujen hyödyntämistä millään tavoin. Ympäristövaikutusten arviointia ja vertaamista tulisi edellyttää ja ympäristövaikutusten vähentämiselle asettaa vaatimukset. Rakennustuotteiden valmistukseen käytettävä energia tulisi ottaa huomioon energiatehokkuuden laskennassa. Rakennetyypeille tulisi laatia omat ympäristöselosteet. Nykyinen materiaalimassoihin perustuva menettely on liian monimutkainen.
10 Puun ympäristöeduista hyötyminen säädöskehityksen avulla CEN TC 350 Sustainability of construction works Rakennustuoteasetus Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Julkisten hankintojen politiikat ja ympäristömerkit LEAD Market initiative Kansalliset rakentamismääräykset Mikko Viljakainen
11 Haasteena on saada ympäristöystävällisyys parantamaan rakentajien tuloksentekokykyä! Mikko Viljakainen