Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Rautavaaran kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Unto Murto 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Unto Murto kunnanjohtaja 040-860 8100 unto.murto@rautavaara.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 01.02.2016 5. Toimielimen nimi Nimi - kunnanhallitus 6. Onko vastaaja kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö jokin muu
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa Ei vastauksia. 8. 1. Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Kyllä Ei Ei kantaa 9. 2. Voitte perustella edellistä vastaustanne. - Maakunta on tehtävien kokoamisen kannalta taho, joka on riittävän lähellä kuntalaisia Maakunta on riittävän kokoinen talousmaatieteellinen yksikkö synergioiden ja kustan-nussäästöjen saamiseksi pitkällä aikajänteellä. Kuntien vaikutusmahdollisuudet tulee turvata.
10. 3. Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? (liite: Manner-Suomen maakunnat) Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi
11. 4. Voitte perustella edellistä vastaustanne. - Rautavaaran kunta kuuluu Pohjois-Savon maakuntaan ja on mukana maakunnanyhteistyörakenteissa. Maakunnassa on erikoissairaanhoidon palvelut, sosiaali- ja terveydenhuollon keskitetyt palvelut, päivystyspalvelut/ensihoitokeskus. Monialainen ja monipuolinen yhteistyö on vakiintunutta. 12. 5. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua? - 15- sote järjestelmän mallissa 12 alueella olisi lainsäädännön puitteissa sote-järjestämisen osalta päätös- ja ohjausvalta. Kuusi itsehallintoaluetta järjestäisi sote-palvelut pareittain (kolme yhteistä aluetta). Tärkeää on ratkaista näiden alueiden erilainen ja monimutkaisempi asema päätöksentekoa ja ohjausta koskien (mm.kahdessa valtuustossa tehtävät päätökset). Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lähipalveluja eli niitä palveluja, joita asukkaat käyttävät päivittäin ja erityisesti maaseutualueiden elinvoiman, asumisen ja turvallisuuden kannal- ta on aivan välttämätöntä, että lähipalvelut kirjataan lakiin (kriteerit, saatavuus jne). Kuntalaisten jokapäiväiseen elämään liittyvät palvelut tulee olla toimivia.
13. 6. Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys Huoltosuhde ja sen ennustettu kehitys Taloudelliset edellytykset Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet varmistaa kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa toimiva palveluverkko Mahdollisuudet toteuttaa kustannustehokas tuotantorakenne Kielelliset erityispiirteet Maakuntien välinen luontainen yhteistyö ja työssäkäynti- tai asiointisuunnat Jokin muu, mikä? Avoimet vastaukset: Jokin muu, mikä? - Mahdollisuus varmistaa lähipalvelujen saatavuus.
14. 7. Itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? - Nykyinen KYS-ERVA-alue (Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Keski-Suomi). Myös alueen sisäinen yhteistyö seudullisten ja paikallisten sekä yksityisten että kolman- nen sektorin palvelutuottajien kanssa palveluiden järjestämisessä hyödynnettävä. 15. 8. Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä, onko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua? Kyllä Ei Ei kantaa 16. 9. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Ei vastauksia. 17. 10. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? - Työllisyyteen ja maahanmuuttoon liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelut. Lähtökohtaisesti kaikki tällä hetkellä ELY:llä ja AVI:lla olevat tehtävät tulee siirtää itsehallintoalueille. Valvontatehtävät ja muut vastaavat, joita ei voida siirtää itsehallintoalueille, voidaan hoitaa ministeriöiden toimesta. Mikäli siirretään tehtävät, joissa on olemassa velvoite tai tulossa velvoite hoitaa ne kuntaa laajemmalla alueella, on varmistettava, että paikallistuntemus ja tehtäviin liittyvä tietotaito voidaan säilyttää. Kuntien yhteistyönä hoidetaan monenlaisia tehtäviä. On tarkoituksenmukaista selvittää yhteistyössä kuntien kanssa, voidaanko näitä tehtäviä jollakin aikataululla siirtää itsehallintoalueiden hoidettavaksi. Mahdollisten siirtojen tulee perustua yhteiseen näkemyk-
18. 11. Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntiin jäävien tehtävien välinen yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? - Kuntien lähtökohdat ja valmiudet ovat erilaisia ja vaihtelevia samallakin alueella, mistä syystä tulisi luoda hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen yhteistyön selkeyttämiseksi alueelliset toimintakäytännöt, kannustimet ja mahdolliset rakenteet. Uudistuksessa sosiaalipalveluita kehitetään yhtäläisesti terveyspalveluiden kanssa. Toimivalla yhteistyöllä ja niin, että palveluiden tuottajalla on mahdollisuus toteuttaa käytännön toimia kunnan erityispiirteet huomioiden. Tarvittaessa itsehallintoalueilla palvelutuotanto pitää jakaa pienempiin tuotantoalueisiin yhteistyön varmistamiseksi. 19. 12. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta. - Uudistuksessa tulee varmistaa tulevien itsehallintoalueiden aito itsehallinto. Itsehallintoalueiden käytettävissä olevat resurssit on kanavoitava alueille kokonaisuutena maakuntien itsensä päätettäväksi. Vaikka ministeriöt ovat osoittamassa itsehallintoalueille tehtäviä, niin riskinä on, ettei aito itsehallinto toteudu, mikäli keskushallinto ohjaa ja normittaa vahvasti. 20. 13. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta. - Hallituksen rahoituslinjauksessa on alusta lähtien mahdollisuuksien mukaan huomioitava nykyisen monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen. Lähtökohtana kaikissa mahdollisissa rahoitusmalleissa on oltava se, ettei kokonaisveroaste saa nousta eikä työn verotus saa kiristyä millään tulotasolla. Keskeinen kysymys rahoitusuudistuksen valmistelussa on se, miten kuntien verotuksen keventäminen on toteutettavissa. Sote-uudistuksen rahoitusratkaisua on valmisteltava hallitusohjelman linjaukset huomioiden ensisijaisesti valtion rahoitusvastuuseen perustuvana ratkaisuna. Rahoituksessa on huomioitava alueiden erilaisuus siten, että erityisesti perustason sosiaali ja terveyspalveluiden saatavuus ei vaarannu, vaan palvelut voidaan järjestää asukkaiden tarpeen edellyttämällä tavalla. Eläkevastuut ovat uudistuksessa miljardi-luokkaa. Koska valtio vastaa jatkossa itsehallinnon rahoituksesta, tulee myös eläkevastuut määrätä valtion maksettavaksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kiinteistöjen käypä arvo tulee määritellä todelliseen arvoonsa.