SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä elokuuta 2004 N:o 686 696 SISÄLLYS N:o Sivu 686 vesihuollon tukemisesta... 1943 687 hukkakauran torjunnasta annetun lain 11 :n muuttamisesta... 1948 688 kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain 15 :n muuttamisesta... 1949 689 rehulain 25 :n muuttamisesta... 1950 690 siemenkauppalain 18 :n muuttamisesta... 1951 691 taimiaineistolain 7 b :n muuttamisesta... 1952 692 eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnasta annetun lain 3 :n muuttamisesta... 1953 693 maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta... 1954 694 maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain 5 :n muuttamisesta... 1955 695 totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta... 1956 696 peruskuivatustoiminnan tukemisesta annetun lain 26 :n muuttamisesta... 1957 N:o 686 vesihuollon tukemisesta Annettu säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tässä laissa säädetään vesihuollon tukemisesta valtion talousarviossa tätä varten myönnettävillä määrärahoilla. Vesihuoltoavustuksiin sovelletaan lisäksi, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään. Jollei muualla toisin säädetä, tätä lakia sovelletaan myös tuettaessa vesihuoltotoimenpiteitä Euroopan yhteisön rakennerahastoista tai muista Euroopan yhteisön varoista. 2 Tuen muodot Vesihuoltotoimenpidettä voidaan tukea myöntämällä sitä varten avustusta (vesihuoltoavustus) tai toteuttamalla toimenpide valtion työnä. HE 19/2004 YmVM 8/2004 EV 55/2004 105 2004 440201
1944 N:o 686 Toteutettaessa vesihuoltotoimenpide valtion työnä valtio vastaa toimenpiteen toteutuksesta ja osallistuu yhdessä tuensaajan kanssa toimenpiteen kustannuksiin. 3 Tuettavat toimenpiteet ja tuensaajat Vesihuoltotoimenpiteellä tarkoitetaan tässä laissa toimenpidettä, joka palvelee asutuksen tai siihen rinnastuvan elinkeino- ja vapaaajantoiminnan vedenhankintaa eli veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä jäteveden poisjohtamista ja käsittelyä mukaan lukien käsittelyn yhteydessä syntyvän lietteen käsittely ja hyväksikäyttö. Tukea voidaan myöntää vesihuoltolaissa (119/2001) tarkoitetulle vesihuoltolaitokselle tai muulle vesihuoltoa varten perustetulle yhtymälle tai yhteisölle taikka kuntayhtymälle tai kunnalle vesihuoltotoimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on: 1) alueellisen yhteistyön aikaansaaminen vesihuollossa; 2) vesihuollon turvaaminen erityistilanteissa; 3) vesihuoltolain 1 :ssä tarkoitetun vesihuollon aikaansaaminen maaseutuyhdyskunnissa ja haja-asutusalueilla; tai 4) pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäiseminen taikka niiden tilan parantaminen. Vesihuoltoavustusta voidaan lisäksi myöntää rakennetun kiinteistön omistajalle tai haltijalle siten kuin 6 :ssä säädetään. 4 Tukemisen yleiset edellytykset Vesihuoltotoimenpiteen tukemisen edellytyksenä on, että: 1) sen toteuttamista on taloudellisista, terveydellisistä, ympäristönsuojelullisista tai muista niihin verrattavista syistä pidettävä tarpeellisena; 2) sitä varten on laadittu suunnitelma, jossa on otettu huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma ja alueellinen vesihuollon yleissuunnitelma; 3) tuettaessa vedenhankintaa varmistetaan jätevesien käsittelyn riittävyys ja tuettaessa jätevesien poisjohtamista ja käsittelyä myös vedenhankintaan liittyvät näkökohdat otetaan riittävästi huomioon; ja 4) toimenpiteen kustannukset ovat kohtuulliset sillä saavutettaviin hyötyihin verrattuna. Tuen myöntämisen edellytyksenä on sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, että vesihuollosta perittävillä maksuilla ei kateta niitä kustannuksia, joita varten tukea myönnetään. Edellytyksenä tuen myöntämiselle on sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, että avustuksen saajalla tai valtion työn vastaanottajalla on toimenpiteen laajuus ja vaativuus huomioon ottaen edellytykset vastata toimenpiteen toteutuksesta ja toteutuksen jälkeisistä velvoitteista. 5 Tukipäätös Tämän lain mukaisen tuen myöntämisestä päättää asianomainen alueellinen ympäristökeskus maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön sille tätä varten myöntämien määrärahojen rajoissa. Sen lisäksi, mitä valtionavustuslain 11 :ssä säädetään avustuspäätöksen sisällöstä, on avustuspäätöksessä asetettava tarpeelliset ehdot vesihuoltoavustuksen saajalle toimenpiteen aloittamisesta, toteuttamisesta ja loppuunsaattamisesta. 2 luku Vesihuoltoavustukset 6 Kiinteistön omistajalle tai haltijalle myönnettävä vesihuoltoavustus Rakennetun kiinteistön omistajalle tai haltijalle vesihuoltoavustusta voidaan myöntää vain, jos 4 :ssä tukemiselle asetetut yleiset edellytykset täyttyvät ja: 1) kiinteistöä käytetään pysyvään asumiseen; 2) kiinteistöä käytetään pysyvään asumi-
N:o 686 1945 seen liittyvään ja siihen vesihuolloltaan rinnastuvaan elinkeinotoimintaan; tai 3) kiinteistöllä sijaitsee vesihuolloltaan asumiseen rinnastuva yleinen rakennus. Vesihuoltoavustusta voidaan myöntää kiinteistön omistajalle tai haltijalle kiinteistön liittämiseksi vesihuoltoverkostoon. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitsevan kiinteistön omistajalle tai haltijalle voidaan vesihuoltoavustusta myöntää vain, jos kiinteistön omistajalle tai haltijalle muutoin aiheutuisi poikkeuksellisen suuret kustannukset kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta liittämiskohtaan saakka. Vesihuoltoavustusta voidaan myöntää myös kiinteistön omistajalle tai haltijalle kiinteistön omaa vedenhankintaa tai jätevesien poisjohtamista ja käsittelyä varten, jos kiinteistön liittämiselle vesihuoltolaitoksen tai kiinteistöjen yhteiseen verkostoon ei kiinteistön sijainnin vuoksi ole edellytyksiä. 7 Hyväksyttävät kustannukset myönnettäessä vesihuoltoavustusta Sellaisia toimenpiteen kustannuksia, joita varten vesihuoltoavustusta voidaan myöntää, ovat vesihuoltotoimenpiteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä niitä palvelevista selvityksistä aiheutuneet kustannukset. Hyväksyttävinä kustannuksina ei kuitenkaan pidetä vesihuoltolaitteistojen ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Sellaisia 1 momentissa tarkoitettuihin vesihuoltotoimenpiteiden toteuttamiseen sisältyviä laitteita ja rakennelmia, joita varten vesihuoltoavustusta voidaan myöntää, ovat vesihuoltolaitoksen verkostot ja muut vesihuoltolaitteistot sekä yksittäisen kiinteistön tai usean kiinteistön yhteisessä toimenpiteessä tarpeelliset vesihuoltolaitteistot lukuun ottamatta rakennuksen sisäpuolisia vesijohtoja ja viemäreitä. 8 Vesihuoltoavustuksen osuus toimenpiteen kustannuksista Määriteltäessä vesihuoltoavustuksen osuutta toimenpiteen hyväksyttävistä kustannuksista on otettava huomioon toimenpiteen yleiset hyödyt terveyden, turvallisuuden ja vesiensuojelun kannalta sekä toimenpiteen vaikutus vesihuollosta perittäviin maksuihin tai kiinteistölle aiheutuviin muihin kustannuksiin. Vesihuoltoavustuksen osuus voi olla enintään 30 prosenttia toimenpiteen hyväksyttävistä kustannuksista. Vesihuoltoavustuksen osuus voi erityisestä syystä kuitenkin olla enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Vesihuoltoavustuksen ja toimenpiteelle myönnettävän muun valtion tuen yhteismäärä ei saa ylittää 75 prosenttia toimenpiteen hyväksyttävistä kustannuksista. Euroopan yhteisön rakennerahastoista tai muista yhteisön varoista myönnettävän avustuksen osuus hyväksyttävistä kustannuksista määräytyy sen perusteella, mitä siitä erikseen säädetään. 9 Avustushakemus Vesihuoltoavustusten hakemisesta ilmoittaa asianomainen alueellinen ympäristökeskus. Avustushakemus on toimitettava alueelliselle ympäristökeskukselle ennen kuin tuettavan toimenpiteen toteuttaminen aloitetaan. Hakemukseen on liitettävä toimenpidettä varten laadittu suunnitelma kustannusarvioineen, rahoitussuunnitelmineen ja toteuttamisaikatauluineen sekä tarpeelliset selvitykset tuen myöntämisen edellytysten arvioimiseksi. Alueellisen ympäristökeskuksen on tarvittaessa pyydettävä asianomaisen kunnan lausunto toimenpiteestä. 10 Vesihuoltoavustuksen maksaminen Vesihuoltoavustus voidaan maksaa avustuksen saajalle yhdellä kertaa sen jälkeen, kun työ on hyväksyttävällä tavalla suoritettu ja kustannukset erääntyneet. Jos vesihuoltoavustuksen myöntänyt viranomainen katsoo sen
1946 N:o 686 tarkoituksenmukaiseksi, avustus voidaan myös maksaa työn edistymisen ja kustannusten ajoittumisen mukaan enintään kolmessa erässä. Viimeinen erä, jonka tulee olla vähintään 20 prosenttia myönnetystä määrästä, maksetaan sen jälkeen, kun työ on hyväksyttävästi loppuun saatettu siten, että se täyttää sille avustuspäätöksessä asetetut ehdot, ja tilitys on tarkastettu. 3 luku Valtion työt 11 Hyväksyttävät kustannukset toteutettaessa toimenpide valtion työnä Sellaisia valtion työnä toteutettavan toimenpiteen kustannuksia, joita varten tukea voidaan myöntää, ovat työ- ja materiaalikustannukset sekä säädöksiin tai lupiin perustuvista velvoitteista toimenpiteen toteuttamisvaiheen aikana aiheutuvat kustannukset. 12 Tuen osuus toimenpiteen kustannuksista toteutettaessa toimenpide valtion työnä Määriteltäessä tuen osuutta toimenpiteen hyväksyttävistä kustannuksista on otettava huomioon toimenpiteen yleiset hyödyt terveyden, turvallisuuden ja vesiensuojelun kannalta sekä toimenpiteen vaikutus vesihuollosta perittäviin maksuihin. Toteutettaessa toimenpide valtion työnä voi tuen osuus olla enintään 50 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Tuen osuus voi erityisestä syystä kuitenkin olla enintään 75 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Euroopan yhteisön rakennerahastoista tai muista yhteisön varoista myönnettävän tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista määräytyy sen perusteella, mitä siitä erikseen säädetään. 13 Sopimus valtion työstä Ennen valtion työn aloittamista on valtion ja tuensaajan kesken tehtävä sopimus toimenpiteen toteuttamisesta ja työn luovuttamisesta tuensaajalle. Sopimuksen tekee valtion puolesta alueellinen ympäristökeskus. Valtion tuen ollessa yli 2 000 000 euroa alueellisen ympäristökeskuksen on kuitenkin saatava asianomaiselta ministeriöltä oikeutus sopimuksen tekemiseen. Sopimuksessa on määriteltävä sopijapuolten tehtävät ja vastuut hankkeen toteuttamisessa, työn luovuttamisessa noudatettava menettely sekä ne ehdot, joita luovutuksen jälkeen tulee noudattaa. 4 luku Erinäiset säännökset ja voimaantulo 14 Tietojärjestelmä Alueellinen ympäristökeskus tallentaa tarvittavat tiedot avustushakemuksista, tehdyistä tukipäätöksistä ja sopimuksista sekä tuettavien toimenpiteiden toteutumisesta ympäristöhallinnossa ylläpidettävään tietojärjestelmään. 15 Tarkemmat säännökset Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuettavista toimenpiteistä, tukipäätöksen ehdoista ja valtion työstä tehtävään sopimukseen sisällytettävistä seikoista. 16 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
N:o 686 1947 Tällä lailla kumotaan yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta 18 päivänä tammikuuta 1980 annettu laki (56/1980) sekä valtion vesihuoltotöistä 12 päivänä joulukuuta 1985 annettu valtioneuvoston päätös (976/1985) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.
1948 N:o 687 hukkakauran torjunnasta annetun lain 11 :n muuttamisesta Annettu muutetaan hukkakauran torjunnasta 8 päivänä maaliskuuta 2002 annetun lain (185/2002) 11 :n 2 ja 3 momentti seuraavasti: 11 Valtuutetut tarkastajat Jos valtuutettu tarkastaja on hallintolain (434/2003) mukaan esteellinen suorittamaan tehtäväänsä, tarkastuskeskus voi määrätä jonkun muun tilapäisesti suorittamaan hänen tehtäviään. Tilapäisesti määrättyyn henkilöön sovelletaan, mitä valtuutetusta tarkastajasta säädetään. Valtuutetun tarkastajan on tarkastusta suorittaessaan kiinnitettävä huomiota siihen, että elinkeinonharjoittaja voi esittää hänelle omat näkemyksensä äidinkielellään suomeksi, ruotsiksi tai saameksi. Jos alueen haltija tai elinkeinonharjoittaja ei osaa kielilain (423/2003) mukaan käytettävää kieltä, tarkastajan on huolehdittava siitä, että tarkastus toimitetaan huolehtimalla hallintolain 26 :n mukaisesti tarvittavasta tulkitsemisesta ja kääntämisestä.
1949 N:o 688 kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain 15 :n muuttamisesta Annettu muutetaan kasvinterveyden suojelemisesta 18 päivänä heinäkuuta 2003 annetun lain (702/2003) 15 :n 2 ja 3 momentti seuraavasti: 15 Valtuutetut tarkastajat Jos valtuutettu tarkastaja on hallintolain (434/2003) mukaan esteellinen suorittamaan tehtäväänsä, Kasvintuotannon tarkastuskeskus voi määrätä jonkun muun tilapäisesti suorittamaan hänen tehtäviään. Tilapäisesti määrättyyn henkilöön sovelletaan, mitä valtuutetusta tarkastajasta säädetään. Valtuutetun tarkastajan on tarkastusta suorittaessaan kiinnitettävä huomiota siihen, että toimija voi esittää tarkastajalle omat näkemyksensä äidinkielellään suomeksi, ruotsiksi tai saameksi. Jos toimija ei osaa kielilain (423/2003) mukaan käytettävää kieltä, tarkastajan on huolehdittava siitä, että tarkastus toimitetaan huolehtimalla hallintolain 26 :n mukaisesti tarvittavasta tulkitsemisesta ja kääntämisestä. Valtuutetun tarkastajan tulee tarkastuksen kohteen niin vaatiessa esittää kirjallinen selvitys valtuutuksestaan.
1950 N:o 689 rehulain 25 :n muuttamisesta Annettu muutetaan 5 päivänä kesäkuuta 1998 annetun rehulain (396/1998) 25, sellaisena kuin se on laissa 228/2001, seuraavasti: 25 Valtuutetut tarkastajat ja näytteenottajat Kasvintuotannon tarkastuskeskus käyttää valvontatehtävissä apunaan tehtävään kirjallisesti valtuuttamiaan tarkastajia ja näytteenottajia. Valtuutetut tarkastajat ja näytteenottajat toimivat virkavastuulla. Jos valtuutettu tarkastaja tai näytteenottaja on hallintolain (434/2003) mukaan esteellinen suorittamaan tehtäväänsä, Kasvintuotannon tarkastuskeskus voi määrätä jonkun muun tilapäisesti suorittamaan hänen tehtäviään. Tilapäisesti määrättyyn henkilöön sovelletaan, mitä valtuutetusta tarkastajasta ja näytteenottajasta säädetään. Valtuutetun tarkastajan ja näytteenottajan on tarkastusta tai näytteenottoa suorittaessaan kiinnitettävä huomiota siihen, että toiminnanharjoittaja voi esittää hänelle omat näkemyksensä äidinkielellään suomeksi, ruotsiksi tai saameksi. Jos toiminnanharjoittaja ei osaa kielilain (423/2003) mukaan käytettävää kieltä, tarkastajan tai näytteenottajan on huolehdittava siitä, että tarkastus tai näytteenotto toimitetaan huolehtimalla hallintolain 26 :n mukaisesti tarvittavasta tulkitsemisesta ja kääntämisestä.
1951 N:o 690 siemenkauppalain 18 :n muuttamisesta Annettu muutetaan 4 päivänä elokuuta 2000 annetun siemenkauppalain (728/2000) 18 :n 2 ja 3 momentti seuraavasti: 18 Valtuutetut tarkastajat ja näytteenottajat Jos valtuutettu tarkastaja tai näytteenottaja on hallintolain (434/2003) mukaan esteellinen suorittamaan tehtäväänsä, Kasvintuotannon tarkastuskeskus voi määrätä jonkun muun tilapäisesti suorittamaan hänen tehtäviään. Tilapäisesti määrättyyn henkilöön sovelletaan, mitä valtuutetusta tarkastajasta ja näytteenottajasta säädetään. Valtuutetun tarkastajan ja näytteenottajan on tarkastusta tai näytteenottoa suorittaessaan kiinnitettävä huomiota siihen, että elinkeinonharjoittaja voi esittää hänelle omat näkemyksensä äidinkielellään suomeksi, ruotsiksi tai saameksi. Jos elinkeinonharjoittaja ei osaa kielilain (423/2003) mukaan käytettävää kieltä, tarkastajan tai näytteenottajan on huolehdittava siitä, että tarkastus tai näytteenotto toimitetaan huolehtimalla hallintolain 26 :n mukaisesti tarvittavasta tulkitsemisesta ja kääntämisestä. 2 440201/105
1952 N:o 691 taimiaineistolain 7 b :n muuttamisesta Annettu muutetaan 16 päivänä joulukuuta 1994 annetun taimiaineistolain (1205/1994) 7 b :n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 727/2000, seuraavasti: 7b Valtuutetut tarkastajat Jos valtuutettu tarkastaja on hallintolain (434/2003) mukaan esteellinen suorittamaan tehtäväänsä, Kasvintuotannon tarkastuskeskus voi määrätä jonkun muun tilapäisesti suorittamaan hänen tehtäviään. Tilapäisesti määrättyyn henkilöön sovelletaan, mitä valtuutetusta tarkastajasta säädetään. Valtuutetun tarkastajan on tarkastusta suorittaessaan kiinnitettävä huomiota siihen, että taimiaineiston toimittaja voi esittää tarkastajalle omat näkemyksensä äidinkielellään suomeksi, ruotsiksi tai saameksi. Jos taimiaineiston toimittaja ei osaa kielilain (423/2003) mukaan käytettävää kieltä, tarkastajan on huolehdittava siitä, että tarkastus toimitetaan huolehtimalla hallintolain 26 :n mukaisesti tarvittavasta tulkitsemisesta ja kääntämisestä.
1953 N:o 692 eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnasta annetun lain 3 :n muuttamisesta Annettu muutetaan eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnasta 13 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1205/2001) 3 :n 4 momentti seuraavasti: 3 Asioiden käsittely lautakunnassa Asioita lautakunnassa käsiteltäessä noudatetaan mitä hallintolaissa (434/2003), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999), kielilaissa (423/2003) ja saamen kielilaissa (1086/2003) säädetään.
1954 N:o 693 maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta Annettu muutetaan 12 päivänä maaliskuuta 1999 annetun maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 14 :n 2 momentti, 44 :n 2 momentti ja 62, sellaisina kuin niistä ovat 14 :n 2 momentti laissa 44/2000 ja 44 :n 2 momentti laissa 274/2003, seuraavasti: 14 Paikalliset toimintaryhmät Paikallisen toimintaryhmän hallituksen jäsenten esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain (434/2003) 28 :ssä säädetään. 44 Tarkastusoikeus Valvonnan ja tarkastusten asianmukaiseksi suorittamiseksi maa- ja metsätalousministeriö voi valtuuttaa toisen viranomaisen tai ulkopuolisen tilintarkastajan suorittamaan 1 momentissa mainittujen tukimuotojen käyttöön liittyviä tuen välittäjiin, myöntäjiin ja saajiin kohdistuvia tarkastuksia. Tilintarkastajan tulee olla tilintarkastuslaissa (936/1994) tai julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetussa laissa (467/1999) tarkoitettu hyväksytty tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastusyhteisön on nimettävä tarkastuksesta vastuullinen tilintarkastaja. Tarkastustehtävää suorittamaan valtuutettuun tilintarkastajaan tai tilintarkastusyhteisöön sovelletaan hallintolakia, kielilakia (423/2003) sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999). Tarkastusta suorittavat tilintarkastajat toimivat virkavastuulla. 62 Päätöksen tiedoksianto Päätöksen tiedoksiannosta on voimassa, mitä hallintolaissa säädetään.
1955 N:o 694 maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain 5 :n muuttamisesta Annettu muutetaan maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1336/1992) 5 seuraavasti: 5 Tiedoksisaanti Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen päätöksen tiedoksi saamisesta on voimassa, mitä hallintolain (434/2003) 59 :ssä säädetään.
1956 N:o 695 totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Annettu muutetaan totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen 23 päivänä marraskuuta 2001 annetun lain (1055/2001) 9 :n 3 momentti ja 14 :n 5 momentti seuraavasti: 9 Avustuksen hakeminen Keskusjärjestön osallistuessa hakemuksen käsittelyyn sovelletaan käsittelyssä hallintolakia (434/2003), kielilakia (423/2003), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) sekä valtion virkamieslain (750/1994) 14 ja 15 :ää. 14 Tarkastusoikeus Tilintarkastajaan ja ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan hallintolakia, kielilakia, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia sekä valtion virkamieslain 14 ja 15 :ää.
1957 N:o 696 peruskuivatustoiminnan tukemisesta annetun lain 26 :n muuttamisesta Annettu muutetaan peruskuivatustoiminnan tukemisesta 24 päivänä lokakuuta 1997 annetun lain (947/1997) 26 seuraavasti: 26 Tiedoksianto Päätöksen tiedoksiannosta on voimassa, mitä asiasta hallintolaissa (434/2003) säädetään.
SDK/SÄHKÖINEN PAINOS JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 686 696, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2004 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904