PÄÄTÖS Nro 168/08/1 Dnro ISY-2008-Y-142 Annettu julkipanon jälkeen 15.12.2008 HAKIJA Keuruun kaupunki ASIA Kiinteän padon rakentaminen Tervapuroon Niemelänjärven kunnostustarkoituksessa, Keuruu HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon 9.6.2008 toimitetulla hakemuksella pyytänyt lupaa asiakohdassa sanottuun rakentamiseen. Niemelänjärvi (eli Haarajärvi) sijaitsee Keuruun kaupungissa välittömästi Haapamäen taajaman eteläpuolella. Järvi kuluu Petäisjärven valuma-alueeseen (35.653). Järven pinta-ala on 23,5 ha ja rantaviivan pituus 2,8 km. Valuma-alueen koko on 8,8 km 2. Niemelänjärvestä vedet laskevat Tervapuron kautta Tervapuron kautta Kangaslampeen ja edelleen Petäisjärveen. Niemelänjärven ongelmana ovat liian alhaiset vedenkorkeudet, matalien alueiden runsastuva vesikasvillisuus ja ajoittain esiintyvät sinileväkukinnot, mistä on haittaa virkistyskäytölle, kuten veneilylle ja kalastukselle. Myös vesimaisemalle liiallinen vesikasvillisuus on haitaksi. Vedenkorkeuden noston tavoitteena on vähentää näitä haittoja. Järven vesi on keskirehevää tai rehevää sekä ruskeaa. Talven ja loppukesän näytteiden perusteella järvellä on lievää hapen vajausta. Helmikuussa 2003 oli havaittu merkittävää hapen vajausta. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä tai välttävä. Vedenpinnan noston myötä lisääntyvän vesitilavuuden toivotaan parantavan myös veden laatua, erityisesti happipitoisuutta.
2 Hanketta koskevan kasvillisuusselvityksen mukaan hankkeen vaikutuspiirissä ei ole sellaisia esiintymiä tai luontotyyppejä, joille toimenpiteet olisivat uhaksi. Niemelänjärvellä kalastus on pienille järville tyypillistä kotitarve- ja virkistyskalastusta. Kalastajia on noin kymmenestä ruokakunnasta. Muu virkistyskäyttö on kesäaikaista veneilyä ja talviaikaista moottorikelkkailua. Järvellä on myös ympärivuotisessa käytössä oleva yleinen uimaranta. Rannalla on yhteensä reilut kymmenen vakituista ja vapaa-ajan asuntoa, joista suurin osa sijaitsee itärannalla. Järven lännenpuoleinen ranta on kokonaan rautatiekäytössä. Järven pohjoispäähän rajoittuu Haapamäen taajaman omakotitaloalue. Vedenpinnan nostamiseksi rakennetaan pohjapato järvestä laskevan Tervapuron (Tervaspuron) yläosaan. Patopaikka sijaitsee 165 m järven luusuasta alavirtaan. Sijoittamalla pato tähän kohtaan saadaan vedenkorkeutta nostettua myös Tervapuron yläosassa. Patopaikka on välittömästi radan kuivatusojan yläpuolella, joten vedenpinnan nosto ei vaikuta radan kuivatusojan toimivuuteen. Suunnitellun padon harjan alin korkeus on N 60 +122,41 m. Padon kokonaispituus on 15,6 m. Padon luiska ylävirtaan päin tehdään kaltevuuteen 1:2 ja alavirtaan päin 1:10. Alavirran puoleinen luiska muotoillaan luonnonkoskimaiseksi, jolloin kalan nousu padon yli Niemelänjärveen on edelleen mahdollista. Pato tehdään maa-aineksista, ja keskelle asennetaan vesivanerinen tiivistyssydän. Padon pinta verhoillaan luonnonkivillä. Pato sopeutetaan ympäröivään jokimaisemaan muun muassa asettelemalla padon ylä- ja alapuolelle muutamia maisemakiviä. Työmaaliikenteeseen käytetään radan varren maantietä. Seuraavassa taulukossa on esitetty Niemelänjärven nykyiset ja tulevat vedenkorkeudet (N 60, m) sekä hankkeella aikaansaatava vedenkorkeuden nousu (m). Vesitila Nykyiset Tulevat Vedenkorkeuden muutos Ylin vesi HW 123,36 123,37 0,01 Keskiylivesi MHW 123,15 123,16 0,01 Keskivesi MW 122,55 122,63 0,08 Keskialivesi MNW 122,32 122,48 0,16 Alin vesi NW 122,26 122,46 0,20
Alimman vedenpinnan 20 cm:n nosto on melko pieni, mutta sen suuruutta rajoittavat järven eteläpään alavat peltoalueet ja järven itäpuoliset alavat metsäalueet. 3 Järvestä purkautuvat virtaamat (m 3 /s), jotka on määritetty järven valuma-alueen perusteella, ovat seuraavat: Ylin virtaama HQ 2,18 Keskiylivirtaama MHQ 1,32 Keskivirtaama MQ 0,08 Keskialivirtaama MNQ 0,01 Alin virtaama NQ 0,004 Pohjapadon vaikutukset järvestä purkautuviin virtaamiin ovat niin vähäisiä, ettei niillä ole merkitystä alapuolisessa vesistössä. Järven itärantaan laskevan kaivetun uoman vedet ohjataan kulkemaan osittain tukkeutunutta luonnonuomaa käyttäen rantaheton kautta. Tällä järveen tulevaa kiintoainemäärää ja mahdollisesti myös ravinnekuormaa pienentävällä toimenpiteellä pyritään parantamaan järven veden laatua. Hankkeen toteuttamisen yhteydessä järven lasku-uomassa nykyisin oleva kivipato poistetaan, mikä parantaa kalojen nousumahdollisuuksia ja saattaa vaikuttaa myönteisesti järven kalakantaan. Keskivedenkorkeus nousee 8 cm, jonka vuoksi kapea kaistale ranta-aluetta jää veden alle. Suurimmassa osassa Niemelänjärven rantaa on rantatöyräs, mistä syystä keskiveden nousun vaikutuksesta veden alle jäävän maa-alueen pinta-ala on pieni. Muutamilla tiloilla ranta on melko alavaa, jolloin veden alle jäävä maa-alue on suurempi. Kaikki maa- ja vesialueiden omistajat ovat hyväksyneet vedenpinnan noston. Jokainen on tehnyt hankkeesta luvan hakijan kanssa sopimuksen, jossa on todettu hankkeen hyötyjen olevan haittoja suuremmat ja jossa omistaja on suostunut korvauksetta hankkeeseen. Sopimuksella maa-alueiden omistajat ovat myös antaneet hakijalle pysyvän käyttöoikeuden veden padotusta varten. Sopimus on tehty lisäksi padon rakentamispaikasta ja järveen idästä laskevan uoman alapään muuttamisesta.
Vedenkorkeuden muutoksen seurauksena vesialueeksi muuttuu noin 0,3 ha maaaluetta seuraavan tilakohtaisen erittelyn mukaisesti. 4 Rn:o Tilan nimi Omistaja MW:n nousun vuoksi veden alle jäävän maaalueen pinta-ala (m 2 ) 18:2 Kolmio MARTIN SAFARIT OY 326 4:671 LEPONIEMI KEURUUN KAUPUNKI 143 4:670 RANTAMAA 24 4:218 LEPOLA 910 4:210 SAAVUTUS 3 4:209 KOTIKUNNAS 2 4:208 VALORINNE 5 4:127 LEPONIEMI 150 4:213 JÄRVENSIVU 64 4:219 NIEMELÄ 1000 5:211 NIEMELÄ 68 5:198 VARPURANTA 13 5:222 PAJAKANGAS 1 5:69 RAUHAKUMPU 2 5:246 SÄRKISUO 6 5:253 RANTSU 27 5:180 SAHI 49 5:8 RAUTATIEALUE RATAHALLINTOKESKUS 130 4:22 RAUTATIEALUE SUOMEN VALTIO/ 157 RATAHALLINTOKESKUS 4:20 RAUTATIEALUE SUOMEN VALTIO/ 157 RATAHALLINTOKESKUS YHTEENSÄ 2895 Hakija on todennut, että hankkeesta saatavaa euromääräistä hyötyä on vaikea määrittää. Hyöty onkin arvioitava yleisen edun kannalta. Hankkeella parannetaan kokonaisuudessaan järven yleistä tilaa ja varsinkin kelpoisuutta virkistyskäyttöön. Koska ylivedenkorkeudet eivät juuri muutu, tulvahaittoja ei lisätä. Aliveden noston vaikutuksesta jotkut ranta-alueet vettyvät nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Ne ovat kuitenkin sellaisia alueita, joita ei voida nykyisinkään käyttää tehokkaasti. Sopimuksissa jokainen asianosainen on arvioinut tilakohtaisesti hankkeen hyötyjen olevan haittoja suuremmat. Kokonaishyödyt ovat tällä perusteella arvioiden huomattavasti haittoja suuremmat. Hakijan mukaan hankkeessa ei synny korvattavia vahinkoja tai haittoja.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY 5 Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään 4.9.2008. MUISTUTUKSET 1) Keski-Suomen TE-keskus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksesta. Hanke parantaa alueen kalataloudellisia olosuhteita. 2) Keurusselän ympäristölautakunta on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksesta. 3) AA (Leponiemi RN:o 4:127) on vaatinut, että Tervapuron padon rakentamisen yhteydessä on Niemelänjärven alajuoksua (Tervapuroa) perattava riittävän pitkältä matkalta, jotta tulvavedenpinta ei nouse liian korkealle ja että tulvavesi poistuu riittävän nopeasti. Muistuttajan mukaan tulvavesi poistuu Niemelänjärvestä hitaasti, koska Tervapuro on liettynyt ajan myötä. Kun järven pintaa nostetaan, sen kyky varastoida vettä pienenee. Tämän vuoksi puron uomassa on oltava riittävä vedenjohtokyky tulvavesille. Tällä hetkellä näin ei ole. SELITYS Hakija on selityksessään toistanut hakemukseen sisältyvän edellä sivulla 2 esitetyn taulukon, jossa näkyvät Niemelänjärven nykyiset ja tulevat vedenkorkeudet (N 60, m) sekä vedenkorkeuden muutos (m). Hakija on todennut, että tulevat vedenkorkeudet on laskettu Tervapuron nykyisen vedenjohtokyvyn perusteella. Padon rakentaminen ei vaikuta alapuolisen uoman vedenjohtokykyyn. Padon rakentamisen yhteydessä ja hankkeen toteuttamisen jälkeen huolehditaan lasku-uoman riittävän hyvästä vedenjohtokyvystä, jotta vedenkorkeudet pysyvät suunnitelman mukaisella tasolla.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 6 Ympäristölupavirasto myöntää Keuruun kaupungille luvan kiinteän padon rakentamiseen Tervapuroon Niemelänjärven kunnostamiseksi Keuruun kaupungissa. Ympäristölupavirasto myöntää tehtyjen sopimusten mukaisesti luvan saajalle oikeuden padon rakentamiseen tilan Kolmio RN:o 18:2 alueelle sekä pysyvän käyttöoikeuden toiselle kuuluviin padon alle jäävään vesialueeseen ja keskivedenkorkeuden nousun seurauksena vesialueeksi muuttuviin yhteensä 2 895 m 2 :n alueisiin. Padon sijainti on osoitettu hakemussuunnitelman liitteenä 5 olevassa asemakartassa (1:5 000) ja liitteenä 6.1 olevassa sijaintikuvassa (1:200) ja sen rakenne liitteinä 6.2 ja 6.3 olevissa leikkauspiirustuksissa (1:100). Padon harjan pituus on 15,6 m ja korkeus reunoilla N 60 +123,52 m sekä keskellä N 60 +122,61 m, josta reunat avautuvat kaltevuudessa 1:2. Padon keskiosassa on alivirtaama-aukko, jonka alin korkeus on N 60 +122,41 m. Alavirran puoleinen luiska muotoillaan kaltevuuteen 1:10 ja ylävirran puoleinen luiska kaltevuuteen 1:2. Luiskat vahvistetaan kiviverhouksella. Tehdyt sopimukset huomioon ottaen hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta annetaan määräys. MÄÄRÄYKSET 1. Rakennustyö on tehtävä niin, että veden samentuminen ja siitä aiheutuvat haitat vesistössä jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 2. Rakentamiseen on käytettävä puhtaita maa- ja kiviaineksia. 3. Lasku-uomassa Tervapurossa oleva kivipato on poistettava. Uoman toimivuus myös tulvatilanteissa on varmistettava ja ryhdyttävä tarvittaessa välittömästi uoman vedenjohtokykyä parantaviin toimenpiteisiin. 4. Työalueet on maisemoitava ympäristöön sopivalla tavalla.
5. Luvan saajan on pidettävä rakenteet suunnitelman mukaisessa kunnossa. 7 6. Luvan saajan on tarkkailtava järven vedenkorkeuksia Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Suunnitelman mukaisten vedenkorkeuksien toteutumisen seuraamiseksi tarkkailua on jatkettava niin kauan, että myös tulvatilanteista saadaan luotettava kuva, mutta kuitenkin vähintään viisi vuotta. 7. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 8. Ennen työn aloittamista on aloittamisajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9. Työ on tehtävä neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti 60 päivän kuluessa ympäristölupavirastolle, Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. PERUSTELUT JA VASTAUS MUISTUTUKSEEN Padon rakentaminen Tervapuroon nostaa Niemelänjärven keskivedenkorkeutta 8 cm ja alinta vedenkorkeutta 20 cm turvaten siten vedenkorkeuksien säilymisen erityisesti keskimääräistä alempien vedenkorkeuksien vallitessa. Ylimpien vedenkorkeuksien nousu hankkeen seurauksena on vain 1 cm. Vesialueeksi muuttuu yhteensä noin 0,3 ha maa-aluetta. Kaikki maa- ja vesialueiden omistajat ovat hyväksyneet vedenpinnan noston tekemällä hankkeesta luvan hakijan kanssa sopimukset, joissa on todettu hankkeen hyötyjen olevan haittoja suuremmat ja joissa omistajat ovat suostuneet korvauksetta hankkeeseen. Sopimusten mukaan maaalueiden omistajat ovat myös antaneet hakijalle pysyvän käyttöoikeuden veden padotusta varten. Sopimus on lisäksi tehty padon rakentamispaikasta.
8 Hankkeesta saatavana hyötynä on järven yleisen tilan ja virkistyskäyttömahdollisuuksien paraneminen, kun muun muassa umpeenkasvu vähenee ja kalojen elinolosuhteet kohenevat. Hankkeella on edullisia vaikutuksia myös veden laatuun ja vesimaisemaan. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat siten olemassa. Muistutuksen 3) johdosta ympäristölupavirasto toteaa, että hakemuksen mukaan hankkeella ei lisätä tulva-aikaisia haittoja tulvakorkeuden nousun ollessa vain 1 cm, mikä on mainittu myös luvan saajan ja muistuttajan välisessä sopimuksessa. Järven purku-uoman toimivuutta myös tulvatilanteissa koskevalla määräyksellä luvan saaja on velvoitettu ryhtymään toimenpiteisiin muistutuksessa mainittujen haittojen ilmetessä. LAINKOHDAT Vesilain 2 luvun 3, 6 :n 2 momentti, 7 :n 2 momentti ja 11 :n 3 momentti. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 495 euroa (maksutaulukon mukaista maksua 2 300 euroa pohjapadosta tai muusta kiinteästä padosta, jolla padotetaan vesialuetta 0,1 4 km 2, on alennettu 35 %, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää pienempi). Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006). ILMOITUS MAANMITTAUSTOIMISTOLLE Koska päätöksellä myönnetyt käyttöoikeudet kohdistuvat vain vähäisiin osiin kiinteistöistä, vesilain 21 luvun 8 :n 2 momentin nojalla ilmoitusta kiinteistörekisterin pitäjälle ei tehdä.
MUUTOKSENHAKU 9 Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Seppo Kemppainen Ilpo Hiltunen Erkki Kaijalainen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Kemppainen, Ilpo Hiltunen ja Erkki Kaijalainen (asian esittelijä). EK/PH Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8071
V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 14.1.2009 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Asiakaspalvelu: 020 690 180 Telekopio: (017) 510 004 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00 16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.