Suomen ensimmäiset sosiaaliset yritykset

1 Suomen ensimmäiset sosiaaliset yritykset Sosiaaliset yritykset aloittivat Suomessa vuonna 2004. Niiden tavoitteena on tarjota uusia työllistymismahdollisuuksia erityisesti vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille. KOLMAS TÄYDENNETTY PAINOS

2 Hyvä lukija Yritykset pyrkivät luonnollisesti tuottamaan voittoa. Kehittäessään toimintojaan ja soveltaessaan uusia tapoja tuottaa tavaroita ja palveluita yritykset luovat samalla talouskasvua. Yritykset luovat työpaikkoja ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan taloudellisen perustan. Yhteiskuntien on myös sopeuduttava taloudellisiin muutoksiin, mutta samalla yhteiskunnilla on laaja sosiaalinen vastuu. Sosiaaliset yritykset toimivat aivan kuin muut yritykset. Myös sosiaalisten yritysten keskeinen liikkeelle paneva voima on kannattavuus ja voiton tavoittelu. Sosiaaliset yritykset tuottavat palveluita ja tavaroita millä toimialalla tahansa. Sosiaalisen yrityksen lailliseksi muodoksi soveltuu mikä tahansa kaupparekisteriin hyväksyttävä yrityksen muoto. Sosiaaliset yritykset maksavat kaikille työntekijöilleen työehtosopimuksen mukaisen palkan kuten muut yritykset. Sosiaaliset yritykset poikkeavat muista liikeyrityksistä olennaisesti henkilöstönsä suhteen. Sosiaalisten yritysten työntekijöistä vähintään kolmekymmentä prosenttia on vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Tällä on merkitystä. Talouden globalisaation kiristämä kilpailu asettaa entistä kovempia haasteita yrityksille. Yhä selvemmin on nähtävissä, että jotkin ryhmät, esimerkiksi juuri vajaakuntoiset ja pitkäaikaistyöttömät, uhkaavat syrjäytyä työmarkkinoilta. Yritykset arvioivat vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työpanoksen vähemmän tuottavaksi kuin muiden työntekijöiden. Työllistämällä vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä sosiaaliset yritykset vaikuttavat tasapainoisemman, osallisemman ja inhimillisemmän yhteiskunnan syntyyn. Sosiaalisilla yrityksillä on siten muita yrityksiä laajempi yhteiskunnallinen tarkoitus. Työllistäessään vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä sosiaalinen yritys on oikeutettu tässä esitteessä esiteltäviin tukiin. Tuet ovat yhteiskunnan korvaus sosiaalisen yrityksen ottamasta yhteiskuntavastuusta. Työministeriö on asettanut sosiaalisten yritysten lain toimeenpanon ohjausryhmän tukemaan lain käyttöönottoa. Vuoden 2004 alussa perustettiin maan kattava tuki- ja neuvontapalvelu neuvomaan ja auttamaan sosiaalisen yrityksen perustajia. Tavoitteena on, että TE-keskukset, seudulliset yrityspalvelupisteet, uusyrityskeskukset ja työvoimatoimistot sisäistävät lain ja auttavat kaikin käytettävissä olevin keinoin sosiaalisen yrityksen perustamisessa. Vetoan kaikkiin yrittäjiin, että he harkitsisivat mahdollisuuksia muuntaa yrityksensä sosiaaliseksi yritykseksi. Toivon kaikkien yritystoiminnan aloittamista suunnittelevien ottavan lukuun ryhtymisen sosiaalisiksi yrittäjiksi. Soisin pankkien ja muiden yksityisten ja julkisten rahoituslaitosten huomaavan sosiaaliset yritykset kannattavina rahoituskohteina. Kuntien ja kuntayhtymien etujen mukaista on osaltaan saada aikaan suotuisat edellytykset sosiaalisille yrityksille. Tarja Filatov Työministeri

3 Sosiaaliset yritykset aloittivat Suomessa vuonna 2004 Laki sosiaalisista yrityksistä (1351/2003) tuli voimaan vuoden 2004 alussa. Sosiaalinen yritys mikä se on? Sosiaalinen yritys on ennen muuta liikeyritys, yritys yritysten joukossa. Se on merkitty kaupparekisteriin. Se tavoittelee voittoa ja tuottaa markkinoille tavaroita tai palveluja. Sosiaalinen yritys voi toimia millä toimialalla tahansa. Sosiaalinen yritys poikkeaa muista yrityksistä vain siten, että se on merkitty työministeriössä pidettävään sosiaalisten yritysten rekisteriin. Sosiaalisen yrityksen nimeä saavat liiketoiminnassaan ja markkinoinnissaan käyttää vain tähän rekisteriin merkityt yritykset. Sosiaalisten yritysten rekisteriin hyväksyminen edellyttää, että yritys työllistää koko työntekijämäärästään vähintään 30 prosenttia vajaakuntoisia tai yhteenlaskettuna vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä (työllistettyjen osuus), maksaa kaikille työntekijöilleen alan työehtosopimuksessa täysin työkykyiselle sovitun palkan, ei ole elinkeinotoiminnassaan rikkonut lakia eikä ole toiminut hyvän liiketavan vastaisesti eikä myöskään ole laiminlyönyt maksaa veroja, sosiaaliturva- tai sosiaalivakuutusmaksuja. Yritys merkitään työministeriön pitämään rekisteriin omasta hakemuksestaan. Sosiaalinen yritys poistetaan rekisteristä omasta pyynnöstään tai kun se ei enää täytä rekisteröinnin edellytyksiä. Jos vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien osuus laskee alle 30 prosenttiin, rekisteriin merkityllä yrityksellä on kuitenkin kuusi kuukautta aikaa täyttää edellytys uudelleen. Työllistettyjen osuus Työllistettyjen 30 prosentin osuutta laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan yritykseen työsuhteessa olevat työntekijät, joiden työaika on yli 75 prosenttia alan enimmäistyöajasta. Vajaakuntoisista voidaan kuitenkin eräin edellytyksin ottaa huomioon vähintään puoliaikatyössä olevat työntekijät. Vajaakuntoinen luetaan työllistettyjen osuuteen koko työsuhteen ajan. Pitkäaikaistyötön luetaan työllistettyjen osuuteen sen ajan, kun hänen palkkauskustannuksiinsa maksetaan työllistämis- tai yhdistelmätukea sekä vielä vuoden ajan työsuhteen päättymisestä. Ilman tukia työssä oleva pitkäaikaistyötön luetaan työllistettyjen osuuteen vuoden ajan. Vajaakuntoisella tarkoitetaan työvoimatoimiston välittämää työntekijää, jonka mahdollisuudet saada työtä, säilyttää työ tai edetä työssään ovat vähentyneet huomattavasti asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia. Vajaakuntoiseen rinnastetaan sosiaalihuoltolain mukaisessa työllistymistä tukevassa toiminnassa oleva työntekijä. Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan työvoimatoimiston välittämää työntekijää, joka ennen työn alkamista on ollut työttömänä työnhakijana vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti tai useassa työttömyysjaksossa. Pitkäaikaistyöttömiksi katsotaan myös työmarkkinatukeen oikeutetut, joiden oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt, tai jotka ovat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 500 päivältä. Vuoden 2007 loppuun saakka pitkäaikaistyöttömään rinnastetaan myös ns. yhdistelmätukikokeilun avulla työllistetty, joka on saanut työmarkkinatukea vähintään 200 työttömyyspäivän ajalta. Tuet sosiaaliselle yritykselle Sosiaaliset yritykset ovat samassa asemassa muiden yritysten kanssa yksityisen ja julkisen rahoituksen suhteen. Sosiaalisille yrityksille voidaan kuitenkin maksaa työllisyysmäärärahoista työllistämistukea, yhdistelmätukea ja työllisyyspoliittista projektitukea muille yrityksille maksettavasta tuesta poikkeavin ehdoin. Työllistämistukena ja yhdistelmätukena maksettavan tuen avulla korvataan työttömän vajaakuntoisen tai pitkäaikaistyöttömän alentunut työpanos. Työllistämistukea ja yhdistelmätukea koskevia säännöksiä on muutettu siten, että sosiaalisille yrityksille tukea voidaan myöntää muita yrityksiä väljemmin ehdoin ja pidemmäksi ajaksi.

4 Työllistämistuki Sosiaalisen yrityksen ei tarvitse tehdä toistaiseksi voimassaolevaa työsopimusta työllistettävän kanssa tukea saadakseen. Sosiaaliselle yritykselle maksettavan työllistämistuen määrä työllistettävän työmarkkinavalmiudet huomioon ottaen on noin 430-770 euroa kuukaudessa. Työllistämistukea voidaan maksaa henkilöä kohden kerrallaan pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen kaksi vuotta ja työttömän vajaakuntoisen työllistämiseen kolme vuotta. Vajaakuntoinen voidaan kuitenkin työllistää työllistämistuella uudelleen myös kolmen vuoden työllistämistukijakson päätyttyä, jos se on hänen työkykynsä ja työllistämismahdollisuuksiensa kannalta tarkoituksenmukaista. Yhdistelmätuki Yhdistelmätukea voidaan myöntää, jos työllistetty on työmarkkinatukeen oikeutettu ja hän on saanut enimmäisajan työttömyyspäivärahaa tai on saanut työmarkkinatukea työttömyytensä perusteella vähintään 500 päivältä. Yhdistelmätuen ehdot täyttävän pitkäaikaistyöttömän työllistämisestä maksettava täysimääräinen tuki sosiaalisille yrityksille on ensimmäiseltä vuodelta noin 930 ja toiselta vuodelta noin 500 euroa kuukaudessa. Yhdistelmätuen ehdot täyttävän työttömän vajaakuntoisen työllistämisestä voidaan harkinnan mukaan maksaa myös toiselta vuodelta noin 930 euroa kuukaudessa. *) TYÖLLISTÄMISTUKI HENKILÖÄ KOHTI PALKKAKUSTANNUKSIIN/kk, euroa Vajaakuntoiselle 36 kk...430-770 (joissakin tapauksissa pidemmäksi ajaksi) Pitkäaikaistyöttömälle 24 kk...430-770 Sosiaalisella yrityksellä on mahdollisuus sijoittaa työllistämistuella tai yhdistelmätuella työllistämiään pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä yhteistyökumppaninsa yritykseen, muuhun yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle henkilölle. Sosiaalinen yritys voi sijoittaa edelleen myös työllistämänsä vajaakuntoisen. Työn järjestäjältä sosiaalinen yritys saa kuitenkin periä enintään työllistämiskustannusten ja sille maksettavan työllistämis- tai yhdistelmätuen erotuksen. Työllisyyspoliittinen projektituki sosiaaliselle yritykselle Sosiaaliselle yritykselle voidaan maksaa työllisyyspoliittista projektitukea silloin, kun yrityksen tavoitteena on työllistää nimenomaan heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Tämä toimintatavoite on ilmaistava selvästi yhtiöjärjestyksessä, -sopimuksessa, liiketoimintaa harjoittavan yhdistyksen säännöissä tai vastaavassa asiakirjassa. Projektitukea voidaan myöntää sosiaalisten yritysten perustamiseen ja toiminnan vakiinnuttamiseen. Sosiaalisen yrityksen perustamis- ja vakiinnuttamiskustannuksiin tarkoitettua tukea voidaan myöntää enintään 50 prosenttia hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Tukea ei kuitenkaan myönnetä liiketoimintakustannuksiin eikä investointeihin, ellei kysymys ole vähäisistä tarvike-, kone- tai laitehankinnoista. Projektituen myöntää, maksaa ja sen käyttöä valvoo se työvoima- ja elinkeinokeskus, jonka alueella sosiaalisella yrityksellä tai sellaiseksi aikovalla on kotipaikka. Sosiaalinen yritys voi saada projektitukea enintään kolmen vuoden ajan. Yrityksen perustamis- ja vakiinnuttamiskustannuksiin tukea myönnetään kuitenkin vain siksi ajaksi, jonka yrityksen toiminnan käynnistymisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän. Projektituen saajan on vuosittain annettava selvitys tuen käytöstä. YHDISTELMÄTUKI HENKILÖÄ KOHTI PALKKAKUSTANNUKSIIN/kk, euroa 1. vuosi 12 kk...930 2. vuosi 12 kk...500 *) Edellä mainitut tuet vastaavat vuoden 2004 tasoa. Täysimääräinen työllistämistuki voidaan myöntää, jos työllistetyn työaika palkanmaksukaudella on vähintään 85 prosenttia alan enimmäistyöajasta.

SUOMEN ENSIMMÄISET SOSIAALISET YRITYKSET TUSINA 5 Tyke Oy MONIALAISUUS TUO TURVALLISUUTTA Toimitusjohtaja Timo Anttilan mukaan satakuntalaisen Tyke Oy:n tärkein syy hakeutua sosiaaliseksi yritykseksi oli tulevaisuuden turvaaminen. Vuonna 1984 perustetun Tyke Oy:n omistaa Satakunnan erityishuoltopiirin kuntayhtymä. - Haluamme elää, mitoittaa työntekijämäärän tarpeiden mukaan, kehittää itseämme ja tuottavuutta sekä myös investoida. Kun tähän yhdistää ideologiamme, vajaatyökykyisten työllistämisen, tulos on sosiaalinen yritys. Kun tulevaisuus on turvattu, mielikuvahyötyäkin sosiaalisen yrityksen statuksesta saa tulla, jos on tullakseen. - Hyvä on, jos ostajat valitsevat kahdesta samanarvoisesta tuotteesta sen, joka on suomalainen ja sosiaalisen yrityksen tekemä, Anttila toteaa. Toimintaa viidellä paikkakunnalla Tyke Oy työllistää ja kuntouttaa tarjoamalla työtä vajaakuntoisille ja erilaisin työllistämismuodoin työllistettäville henkilöille. Toimialoja on viisi, ja toimintaa on viidellä paikkakunnalla. Hallinto ja myynti on Ulvilassa, apuvälineiden tuotantolaitos Raumalla, kesäkalusteiden Kankaanpäässä, sairaalatarvikkeiden ja sosiaalitilakalusteiden Porissa sekä teräslankatuotteiden Kokemäellä. Tämän lisäksi Tyke tekee alihankintatöitä eri alojen yrityksille. Kasvunäkymiä apuvälinepuolella - Toimialojen ja tuotteiden monialaisuus tasoittaa suhdanteiden heilahtelua ja tuo turvallisuutta. Liikevaihdon mukaan laskettuna sairaalatarvikkeet on hienokseltaan toimialoista suurin. Kysynnän kannalta se on myös niistä stabiilein. Kasvunäkymiä Timo Anttila löytää apuvälinepuolelta. - Tämä johtuu siitä, että suuret ikäluokat harmaantuvat, ihmisten elinikä pitenee ja kodinomaiset olosuhteet halutaan säilyttää mahdollisimman pitkään. - Tavoittelemme voittoa ja kilpailemme vertaisena muiden kanssa. Erona muihin yrityksiin on lähinnä se, että omistajamme ei vaadi yhtä kovaa tuottoa sijoittamalleen pääomalle kuin mitä toisaalla vaadittaisiin. www.tyke.fi Varkauden Warkop SAUNANOVIEN OSAAJA Varkautelainen Warkop Oy on hyvä esimerkki siitä, miten työkeskuksesta kasvatettiin sosiaalinen yritys. Yhtiön perustaminen edellytti myös omistajilta, Varkauden kaupungilta ja Hengitysliitto Heliltä ihailtavaa riskinottoa. Pääomaa merkittiin ja maksettiin yhteensä 1,5 milj. euroa. Warkop Oy:n päätuotteita ovat laadukkaat ovet, joissa on keskitytty aitoihin puuoviin. - Meiltä lähtee vuosittain noin 30 000 ovea saunoihin ja hirsitaloihin eri puolille maata ja maailmaa, toimitusjohtaja Kari Tikkanen toteaa - Aina kun taustana on työkeskus, tuotetta arvostellaan ankarammin kuin muiden yritysten tuotteita. Tuotteen laadun ja saatavuuden on oltava kunnossa. Hinnan ei tarvitse olla halvin, mutta sen pitää olla käypä markkinahinta, Tikkanen muistuttaa. Yksi Warkopin laadun tae on työn rationalisointi ja osittamiseen perustuva pienryhmä- ja parityöskentely. Työ on sarjatyötä, ja sen jokainen oppii nopeasti. Onnistuminen työssä tuo tekijöille omanarvontuntoa ja työn iloa. Tavoitteena tuottavuus Warkop Oy tuottaa työhönkuntoutuspalveluja Kelalle, työhallinnolle, vakuutusyhtiöille ja kunnille sekä tarjoaa työpaikkoja ovitehtaalla ja kierrätyskeskuksessa. - Palvelujen tarjoaminen ja tuotanto täydentävät toisiaan. Pystymme tällä rakenteella löytämään sopivaa työtä, toimintaa ja kuntoutusta erilaisille henkilöille, Kari Tikkanen korostaa. - Yhtiön toimintatapa on kaikessa tuloshakuista. Emme tavoittele voittoa omistajille. Kaikki kertyvä raha käytetään ihmisten hyväksi, työ- ja toimitilojen parantamiseen ja koneiden hankimiseen. Lisäksi kertynyttä reaalipääomaa tarvitaan kantamaan yritystä vaikeiden aikojen ja tulevien muutosten yli. Luottamuspääoma toiminnalla - Sosiaalinen yritys voi hankkia luottamuspääoma vain hyvällä toiminnalla. Lisäksi sosiaalinen yritys tarvitsee vahvan liikeidean ja sille tulisieluisen toteuttajan. - Sosiaalista yritystä pitää tarkastella yrityslähtökohdista ja pohtia, miten vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille luodaan työpaikkoja. Sosiaalinen yritys on oikea yritys ei sosiaalinen yhteisö eikä projekti, joka puuhastelee mummoille polttopuita.

6 Tervatulli Oy ON TEOLLISEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIYRITYS Oulun Tervatulli Oy:n toimitusjohtaja Mauri Korhonen tervehtii lakia sosiaalisista yrityksistä ilolla. - Olen pian kymmenen vuotta selittänyt, mikä sosiaalinen yritys on. Yleensä 10 prosenttia on ymmärtänyt idean ja 90 prosenttia on pitänyt minua hulluna. Joku on jopa ilkeillyt meidän tekevän liiketoimintaa vajaakuntoisten kustannuksella. - Ensiksi vain muutama poliitikko ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus oivalsivat sosiaalisten yritysten mahdollisuudet. Ympäristöpuolen ihmiset huomasivat heti, että kestävään kehitykseen voi hyvin yhdistää myös sosiaalisesti kestävän kehityksen. Oulun Kuurojen Yhdistys perusti Tervatulli Oy:n vuonna 1997. Tervatulli perustettiin RAY:n rahoittaman Tervatupaprojektin tuloksena. Kaatopaikkakamasta uutta työtä Tervatullin toiminnan punainen lanka on kestävän kehityksen periaate ja luonnonvarojen järkevä käyttö. Toimialoja on kolme. Tilauskonepaja tekee mm. kaide-, porras- ja teräsrakenneratkaisuja, pyörätuoliluiskia ja kierrätystä helpottavia laitteita, kuten lasimurskaimia. Rakennustoimintaan kuuluu uudis- ja korjausrakentaminen, saneeraukset ja rakennusten lajitteleva purku. Kolmas toimiala, teollinen kierrätystoiminta, jakaantuu sähkö- ja elektroniikkalaitteiden (SER), kertakäyttölasin sekä lajittelevan purun tuloksena syntyvän aineksen kierrätykseen. Tervatulli tarjoaa asiakkailleen myös siivouspalvelua. SER-käsittelyssä Tervatulli on edelläkävijä Suomessa. Yritys otti ensimmäisenä käyttöönsä kuvaputkien halkaisulinjan (v. 2000) ja on nyt toimittanut vastaavaa ympäristötekniikkaa muille yrityksille ympäri Suomea. Mauri Korhonen kutsuu teollista kierrätystä tulevaksi italaksi ja uudeksi kaivosteollisuudeksi. - Se, mitä ennen vietiin kaatopaikalle, synnyttää nyt uutta työtä ja puhtaita raaka-aineita uusiin tuotteisiin, hän toteaa. Kehittämiskumppanina Oulun yliopisto Tervatullin ja Oulun yliopiston kasvatustieteen ja taloustieteen laitosten sekä arkkitehtuurinosaston yhteistyö on ollut tiivistä. Arkkitehtien kanssa yhdessä on kehitetty lajittelevan purun sekä rakennusosien ja -materiaalin kierrätysmenetelmiä ja taloustieteilijöiden kanssa sosiaalisen yrityksen konseptin malleja jne. - Yhteistyön ansiosta meidän ei ole tarvinnut tehdä ihan miljoonaa virhettä. Päivittäisessä hyörinässä aikaa ei liiemmin jää tutkimusten tekoon tai tuotekehittelyyn, Mauri Korhonen mainitsee. www.tervatulli.fi Rainan Tekopoint Oy SOSIAALISEKSI YRITYKSEKSI ENSIMMÄISTEN JOUKOSSA Naantalissa toimiva metallialan yritys Rainan Tekopoint Oy hakeutui sosiaaliseksi yritykseksi ensimmäisten joukossa. Jo ennen lain voimaan tuloa Rainan Tekopoint Oy täytti kaikki sosiaalisen yrityksen kriteerit. - Laki ankkuroi sosiaaliset yritykset tähän maahan. Uskon sen ajan myötä tuovan myös imagohyötyä ja lisäävän toiminnan statusta, toimitusjohtaja Arto Alaranta sanoo. - Sosiaaliset yritykset täydentävät, mutta eivät poista olemassa olevaa, vahvaa ja voimakasta kolmannella sektorilla tapahtuvaa työllistämisen edistämistoimintaa, hän muistuttaa. Rainan Tekopoint Oy toimii metallialan alihankkijana laivanrakennus-, rakennus-, ilmastointi- ja sähköalan yrityksille. Se tunnetaan myös omasta tuotannostaan. Omia tuotteita ovat Jätkä-loimusavustimet, Jätkä-kynttilät ja -tuikut sekä piipunhatut ja venepukit. Jätkä-tuotteet ovat Suomalaisen työn liiton hyväksymiä Avainlipputuotteita. Henkilökunta on mukana omien tuotteiden tekemisen lisäksi myös niiden suunnittelussa. Rainan Tekopoint Oy:n toiminta muutettiin vuonna 2001 ISO 9001 -laatujärjestelmän mukaiseksi. Liiketoimintasuunnitelma on a ja o Arto Alaranta sanoo työkeskuksen kehittymisen sosiaaliseksi yritykseksi vieneen aikaa ja olleen taloudellinen haaste. - Tulevia sosiaalisia yrityksiä neuvoisin paneutumaan tosissaan liiketoimintasuunnitelman tekoon ja käyttämään hyväkseen kaikkea sitä tietoa, mitä TE-keskuksen yritysosasto tarjoaa. Liiketoimintasuunnitelmasta selviävät kaikki ne tosiasiat, mitkä sosiaalisen yrityksen on kohdattava. Yritysosaaminen on tässä työssä välttämätöntä, hän muistuttaa.

7 Muuta tärkeää sosiaalisen yrityksen toiminnassa muistettavaa Alarannan mukaan on mm. yritystoiminnan talous; pääomat ja vakavaraisuus, palvelujen ja muiden hyödykkeiden kehittäminen, tuotteistaminen, palvelujen vaikutusten arviointi sekä eri tavoin vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden kohtaaminen. Osa Raina-konsernia Raina-konserni, jonka muodostavat Sosiaalipalvelusäätiö Raina ja Rainan Tekopoint Oy, perustettiin vuoden 1997 lopussa. Sosiaalipalvelusäätiö Raina järjestää sosiaalisena palveluna työtoimintaa sekä ammatillista kuntoutusta ja koulutusta vajaakuntoisille ja eri tavoin vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. www.rainantekopoint.fi Kankurin Ilo ON AINA OLLUT SOSIAALINEN PAIKKA Osuuskunta Kankurin Ilo Lahdesta on esimerkki naisenergian voimasta. Käsityökeskuksen omistaa 79 naista. - Kaikki sai alkunsa siitä, kun kaupunki vuonna 1998 lopetti kotitalousneuvonnan, toimitusjohtaja Merja Salonen- Kovasiipi kertoo. - Silloinen hallituksemme puheenjohtaja totesikin, että koska kaupunki tuottaa kudonnan harrastajille surua, meidän itsemme pitää tehdä se ilo. Ja niin naiset perustivat osuuskunnan ja aloittivat varainhankinnan myyjäisillä. - Kankurin ilo on aina ollut sosiaalinen paikka. Kun joku sitten heitti ilmaan ajatuksen sosiaaliseksi yritykseksi ryhtymisestä, näin tehtiinkin, Merja Salonen-Kovasiipi toteaa. - Tänne tulemiseen tarvitaan vain iloinen mieli. Kutoja voi ostaa kaiken tarvitsemansa, ja loimetkin laitetaan valmiiksi. Käytössä on 33 kangaspuut ja osaavat ohjaajat. - Pelkomme siitä, että kutojakunta vanhenee ja harrastus hiipuu, on ollut turha. Meille tulee koko ajan uusia harrastajia. Kiireiset nykyihmiset kaipaavat käsillä tekemisen iloa. Voi olla, että tulevaisuudessa edessämme on laajentamisen paikka. Kankurin ilo on myös lahjatavara- ja materiaalimyymälä, siellä järjestetään kudontakursseja koululaisille ja keramiikkaym. pienimuotoisia kursseja muille harrastajille sekä jo perinteeksi muodostunut vuosittainen mattohuutokauppa. www.kankurinilo.cjb.net WoodFox Oy - SYNTYMÄSTÄÄN SOSIAALINEN YRITYS WoodFox Oy:n taustalla ja omistajana on Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Yhdistyksellä on noin 20 vuoden kokemus kuntoutustoiminnasta mielenterveyskuntoutujien, syrjäytyneiden ja pitkäaikaistyöttömien kanssa. - Sosiaalinen yritys oli luonnollinen jatkumo työhönvalmennukselle, työvoimapoliittisille koulutuksille ja työllisyyttä edistäville projekteille, toimitusjohtaja Timo Haapoja kertoo. - Lisäksi Etelä-Pohjanmaa on aina ollut perinteistä yrittäjäaluetta. Yrittäjyys on arvossaan, ja alue on tunnettu pienistä perheyrityksistä. Lähtökohdat uudelle yritystoiminnalle olivat siten suotuisat. Yritysyhteistyö on a ja o - Lähdimme suunnittelemaan yritystä yhdessä alueen muiden yritysten kanssa. Heiltä kartoitettiin mahdollisia tuotantoaukkoja tai puutteita huonekaluteollisuuden osalta. Tästä tarvekartoituksesta ilmeni, että osa yrityksistä oli valmiita ulkoistamaan omaa tuotantoaan oman ydinosaamisen tehostamiseksi, Timo Haapoja toteaa. WoodFox Oy syntyikin näiden ulkoistettavien töiden ympärille. Samalla muodostui tiivis verkostoyhteistyö yritysten kesken. - Näistä lähtökohdista käsin emme ole törmänneet valituksiin kilpailun vääristymisestä, Haapoja mainitsee. WoodFox Oy:n toimiala on huonekaluteollisuuden komponenttien valmistus ja erikoisosaaminen jyrsityt koivukomponentit. Sosiaalisten yritysten rekisteriin on vuoden 2005 alkuun mennessä merkitty myös seuraavat yritykset: Osuuskunta Vanhakallio, Helsinki, toimiala: ravintola- ja kahvilapalvelut Suomen Setlementtisäätiö, Helsinki, toimiala: koulutus ja pienkoneitten korjaus ja kierrätystoiminta Neo-Act Oy, Helsinki, toimiala: kierrätys, aliurakointi Elwira Oy, Kemijärvi, toimiala: SER-kierrätys Bovallius-Palvelut Oy, Pieksämäki, toimiala: kiinteistö-, kierrätys-, koti- ym. palvelut, vajaakuntoisten työllistäminen Oulun Pönkä ry, Oulu, toimiala: vaikeasti työllistyvien työllistäminen

Lisätietoja Valtakunnallinen sosiaalisten yritysten tuki- ja neuvontapalveluverkosto neuvoo ja tukee toimintaansa aloittavia sosiaalisia yrityksiä sekä edistää niiden verkottumista. Verkostoa vetää Vates-säätiö. Toimintaa rahoittavat työministeriö ja RAY. Vates-säätiö, Pl 40, 00621 Helsinki, p. (09) 7527 551, f. (09) 7527 5521 www.vates.fi EkoKuopio ry, Kuopio, p. (017) 368 7722 Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry, Seinäjoki, p. (06) 421 8990 Honkalampi-säätiö, Joensuu, p. (013) 275 8815 Jupiter-säätiö, Vaasa, p. (06) 325 4600 Kumppaniksi ry, Kajaani, p. (08) 615 5466 Laptuote-säätiö, Lappeenranta, p. 020 743 2670 Meri-Lapin työhönvalmennus -säätiö, Kemi, p. (016) 259 576 Mikkelin Ekotori, Mikkeli, p. (015) 360 932 Parik-säätiö, Kuusankoski, p. (05) 886 4200 Sosiaalipalvelusäätiö Raina, Naantali, p. (02) 436 3000 Rovaniemen Monitoimikeskus -säätiö, Rovaniemi, p. (016) 321 1211 Työvalmennussäätiö Tekevä, Jyväskylä, p. (014) 624 984 Sosiaalisista yrityksistä työvoima- ja elinkeinokeskukset, työministeriö Työllisyyspoliittisesta projektituesta työvoima- ja elinkeinokeskukset, www.te-keskus.fi Työllistämis- ja yhdistelmätuesta työvoimatoimistot, www.mol.fi/mol/fi/tyovoimatoimistot.jsp Sivustosta www.sosiaalinenyritys.fi (Sivusto avataan vuoden 2005 alkupuolella). Ohjausryhmä seuraa lain toimeenpanoa Työministeriö on asettanut uuden lain toteutuksen seurantaan ohjausryhmän vuosiksi 2003 2007. Ohjausryhmä seuraa lain toimivuutta, tekee ehdotuksia muutoksista, teettää seurantatutkimuksen lain vaikutuksista, huolehtii viestinnästä ja perehdyttämiskoulutuksesta sekä informoi erityisesti työmarkkinaosapuolia lain vaikutuksista. Ohjausryhmään kuuluvat: Johtaja Matti Pukkio, puheenjohtaja, työministeriö Kehittämispäällikkö Sirpa Alitalo, kauppa- ja teollisuusministeriö Ylitarkastaja Aini Kimpimäki, sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen, työministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työministeriö Osastopäällikkö Pekka Hakala, Uudenmaan TE-keskus, työvoimaosasto Puheenjohtaja Lea Karjalainen, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY ry. Toimitusjohtaja Marjatta Varanka, Vates-säätiö Toimitusjohtaja Mauri Korhonen, Tervatulli Oy Toimitusjohtaja Kari Tikkanen, Warkop Oy Ylitarkastaja Paavo Saikkonen, sihteeri, työministeriö 8 ISBN 951-735-826-1 TM/VIESTINTÄ OY VIISIKKO/SAVION KIRJAPAINO OY 12/2004 www.mol.fi