YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 169/2006/4 Dnro LSY 2003 Y 407 Annettu julkipanon jälkeen

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 169/2006/4 Dnro LSY 2003 Y 407 Annettu julkipanon jälkeen 15.12.2006 ASIA Matoneva 2:n turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Töysä LUVAN HAKIJA Vapo Oy TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Matoneva 2:n tuotantoalue sijaitsee Länsi Suomen läänissä Töysän kunnan Töysän kylässä, noin 12 km Töysän keskustasta etelään ja noin 11 km Ähtärin taajamasta länteen. Alue on valmisteltu tuotantokuntoon vuosina 1978 1985 ja tuotanto on käynnistynyt 35 hehtaarin alalla vuonna 1986. Turvetuotantoalue muodostuu kahdesta lohkosta, joista suuremman pinta ala on 23,6 ha ja pienemmän 11,7 ha. Turvetuotantoalueen koko tuotantokelpoinen 35,3 ha pinta ala on tuotannossa. Vapo Oy on 29.12.2003 ympäristölupavirastoon saapuneella ja 7.4.2004 täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Matoneva 2:n turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Matoneva 2:n turvetuotantoalue on 9.2.2000 voimaan tulleen ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain 6 :n edellyttämällä tavalla ilmoitettu Länsi Suomen ympäristökeskukselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä varten ja merkitty siihen 28.11.2001. Ympäristölupahakemus tuli jättää ympäristölupavirastol

TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tila ja käyttö 2 le 31.12.2003 mennessä. Hakija on vuokrannut turvetuotantoalueen. Etelä Pohjanmaan seutukaavassa alue on varattu turvetuotantoalueeksi merkinnällä EO 1. Yleistä Tuotantoalue sijoittuu Kaidesojan (44.054) ja Vähä Haapajärven (35.428) valuma alueelle. Tuotantoalueen kaikki kuivatusvedet johdetaan nykyisin Kaidesojan valuma alueelle, joka kuuluu Alavudenjärven alueeseen ja edelleen Lapuanjoen vesistöalueeseen. Valuma alueen pinta ala on Kaidesojan laskiessa Lapuanjokeen 44,22 km 2. Keskiylivirtaama MHQ on 5,97 m 3 /s, keskivirtaama MQ 0,420 m 3 /s ja keskialivirtaama MNQ 0,027 m 3 /s. Kaidesoja Kaidesoja on noin 10 km pituinen oja, jonka valuma alueesta noin 23 % on turvemaita. Kaidesojan veden laatua on tutkittu ainoastaan lähimpien turvetuotantoalueiden kuivatusvesien purkukohdissa vuonna 1987. Kaidesojaan johdettiin turvetuotannon kuivatusvesiä ensimmäisen kerran vuonna 1986. Vapo Oy:n tuotantoalaa on Kaidesojan valuma alueella 35,3 ha muodostaen noin 1 % valumaalueesta. Vesistöjen yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa Kaidesoja sijoittuu luokkaan välttävä/huono. Veden happamuus on ollut yhdessä näytteessä eliöstölle haitallisella tasolla (ph alle 5,5) ja muutenkin ojan vesi on ollut hapahkoa. Kaidesoja on lisäksi rehevöitynyt, mistä kertovat korkeat typpi, fosfori ja kiintoainepitoisuudet. Muu vesistökuormitus Kalasto ja kalastus Valuma alueella ei ole merkittäviä pistekuormittajia, vaan vesistökuormitus koostuu turvetuotannon lisäksi metsätalouden ja hajaasutuksen aiheuttamasta hajakuormituksesta. Metsäojituksia valuma alueella on runsaasti. Valuma alueella on lisäksi peltoja, joista huuhtoutunee ainakin ravinteita. Matonevan lisäksi Kaidesojan valuma alueella on myös pienempiä, yksityisiä turvetuotantoalueita, jotka osaltaan kuormittavat Kaidesojaa. Näitä ovat Salonneva (40 ha), Perineva (23 ha) ja Pentinneva (3 ha). Kaidesojassa harjoitetaan hyvin vähän kalastusta. Pyyntivälineenä käytetään viehettä ja onkea. Asutus ja maankäyttö Matonevan turvetuotantoalueen lohkoa 1 ympäröi metsätalouskäyttöön ojitetut suot, lohkoa 2 puolestaan peltomaat sekä metsätalouskäyttöön ojitetut suot. Lähimmät järvet ovat Iso Valkialampi noin 250 metrin etäisyydellä lounaassa lohkosta 1 sekä Pieni Kaksipuoloinen 2 lohkolta 150 metriä itään. Matonevan lähiympäristössä alle 500 metrin etäisyydellä tuotantokentästä on yhteensä 10 vapaaajanasuntoa ja yksi ympärivuotinen asuinrakennus. Rakennukset sijaitsevat noin 200 500 metrin etäisyydellä tuotantokentistä. Valta

3 osa kiinteistöistä sijaitsee Pieni Kaksipuoloisen lammen rannoilla ja loput Iso Valkialammen rannoilla. TURVETUOTANTO Matoneva 2:lla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta imuvaunumenetelmällä. Palaturve jyrsitään tuotantoalueen kentästä palannostokoneella. Tuotantoalueen keskimääräinen vuosituotantomäärä on 17 000 m 3 silloin kun koko tuotantokuntoinen alue on tuotannossa. Alueelta on tuotettu vuoden 2002 loppuun mennessä jyrsinpolttoturvetta 134 361 m 3 ja palaturvetta 9 204 m 3. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuoden 2015 loppuun mennessä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Matoneva 2:n kuivatusvedet johdetaan kahdella laskuojalla alapuoliseen vesistöön. Laskuojan 1 (11,7 ha) ha laskuojan 2 (23,6 ha) vedet ohjataan alkuperäisen hakemuksen mukaan Kaidesjärven kautta Kaidesojaan ja edelleen Lapuanjokeen. Hakija on 30.7.2004 ympäristölupavirastoon toimittamassaan selityksessä korjannut kuivatusvesien johtamisreitin laskuojista 1 ja 2 metsä ja pelto ojien kautta Pieni Kaideslampeen ja edelleen Kaidesjoen kautta Lapuanjokeen. Vesienkäsittelymenetelminä käytetään sarkaoja altaita, sarkaojapidättimiä, päisteputkipidättimiä ja laskeutusaltaita. Hankealueiden laskeutusaltaissa on vettä padottava patorakenne ja pintapuomi. Hakija on katsonut, että hankealueiden vesiensuojelua voidaan tehostaa virtaaman säädöllä. Pintavalutuskentän rakentaminen ei ole mahdollista, koska Matoneva 2:n läheisyydessä ei ole tuotantoalueen pintavalutukseen vaadittavaa kolmen hehtaarin kokoista luonnontilaista suoaluetta. Ympäröivät ojitetut suomaat eivät ole hakijan hallussa ja pintavalutus ojitetuille suoalueille edellyttäisi vesien pumppausta kahdella eri pumppaamolla. Tuotannon loppuvaiheessa sarkaojat kaivetaan kivennäismaahan saakka tarpeellisen kuivatuksen edellyttämään syvyyteen. Sarkaojapidättimiä ei asenneta kivennäismaahan eikä sarkaoja altaita kaiveta kivennäismaahan. Vesienkäsittelymenetelminä käytetään edelleen päisteputkipidättimiä, laskeutusaltaita, sarkaojapidättimiä ja virtaamansäätöpatoja. Matoneva 2:n tuotantoalueella ei ole mitattu tuotannon aiheuttamaa vesistökuormitusta, joten niiden vesistökuormitus on arvioitu Vapo Oy:n Länsi Suomen alueen kuormitustarkkailusoiden keskimääräisiin kuormitustietoihin perustuen. Mukana ei ole soilta tulevaa luonnontasoa vastaavaa perushuuhtoumaa. Laskennallinen vesistökuormitus Matoneva 2:n tuotantoalueelta kun kaikki tuotantokelpoiset alueet (35,3 ha) ovat tuotantokunnossa on vuodessa:

4 Kiintoainetta 1 069 kg Typpeä 232 kg Fosforia 7,5 kg Pöly, melu ja liikenne Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Pölyäminen riippuu sääolosuhteista ja turpeen maatuneisuudesta ja sen vaikutukset asutuksen tai vesistön läheisyydestä, maaston muodoista ja suojapuustosta. Melua syntyy työkoneiden ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotantopäivinä melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla. Turvetuotantoalueilta turve kuljetetaan noin 10 20 rekkakuormalla vuorokaudessa yhteensä noin 7 15 vuorokautena vuodessa. Matoneva 2:lta kuljetus tapahtuu työmaatien kautta Salonkyläntielle ja sieltä Alavus Ähtäri tielle. Varastointi ja jätteet Polttoaineet säilytetään farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueilla siten, ettei niitä pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säilytettävän polttoaineen määrä on alle 12 000 l. Jäteöljyjä kertyy vuosittain turvetuotantoalueilta yhteensä 106 l, kiinteää öljyjätettä 18 kg, loisteputkia ja muuta elohopeaa sisältäviä jätteitä 0,2 kg, paristoja ja akkuja 5 kg, metalleja 71 kg, sekajätettä 1 m 3 ja aumamuoveja 883 kg. Työmaalla on jätekatos, johon erilaiset jätteet kasataan. Ongelma ja sekajätteet toimitetaan niitä kerääville yhtiöille ja muovijätteet varastoidaan alueelle mahdollista jälkikäyttöä varten. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Turvetuotantoalueiden vuotuiset välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat yhteensä noin 5 henkilötyövuotta. Hankealueilla marjastus on mahdollista vain tuotantoalueiden reunoilla. Lähiympäristössä on suo ja metsäalueita, joissa marjastusta vai harrastaa esteettä. Tuotantokauden ulkopuolella metsästys alueella on mahdollista ja sallittua. Matonevan vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti laskuojiin, Pieneen Kaideslampeen ja Kaidesojaan. Vaikutukset vähenevät huomattavasti valuma alueiden kasvaessa. Laskuojilla ja Kaidesojal

Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset 5 la ei ole merkittävää virkistyskäyttöarvoa. Matonevan kuivatusvedet lisäävät vesistön ravinnepitoisuuksia laskennallisesti enimmillään noin 2 % kokonaisravinnepitoisuuksista. Hakija on katsonut, että kalatalouden kannalta muutokset alapuolisessa vesistössä ovat olleet niin vähäisiä, ettei niistä ole aiheutunut korvausvelvollisuuden perustavia haittavaikutuksia. Matonevan koillispuolella, Iso Liesjärven luoteispuolella Lieskylässä sijaitsee Lieskankaan pohjavesialue (nro 10 863 03) Lyhin etäisyys Matonevalta pohjavesialueen reunaan on linnuntietä noin 4,3 km. Lieskankaan pohjavesialue on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi alueeksi (luokka I) ja alueen antoisuus on 750 m 3 /d. Matonevan itäpuolella, lähimmillään noin 4,2 km päässä tuotantokentän reunasta sijaitsee Liesjärven pohjavesialue (nro 10 863 51). Alue kuuluu luokkaan II eli muodostuma soveltuu vedenhankintaan, mutta sille ei toistaiseksi ole osoitettavissa käyttöä. Muodostuman antoisuus on 500 m 3 /d. Hakijan käsityksen mukaan turvetuotantotoiminta ei jälkikäyttövaiheineen vaaranna pohjavesialueiden veden laatua tai antoisuutta. Hakemuksessa on arvioitu, että näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain esiintyä noin 500 metrin ja pienhiukkasia noin 1 000 metrin päässä tuotantoalueesta. Tuotantoalueet sijaitsevat syrjäisellä seudulla, jossa on hyvin harvaa asutusta. Tuotantoalueen lähiympäristössä noin 200 500 metrin etäisyydellä sijaitsee yhteensä 10 vapaaajanasuntoa ja yksi ympärivuotinen asuinrakennus. Edellä mainittujen asutusten kohdalla saattaa ajoittain esiintyä turvepölystä aiheutuvaa viihtyvyyshaittaa niinä tuotantokauden päivinä, kun työmaalla on toimintaa ja tuulen suunta on tuotantokentältä asutukseen päin. Mahdollinen pölyhaitta ei kuitenkaan ole jatkuvaa ja tuotantoalojen supistumisen myötä sen esiintyminen vähenee. Hakijalle ei ole esitetty valituksia hankealueiden turvepölystä. Tuotantotoiminnan melua ei ole hankealueella mitattu, mutta muilta työmailta saatujen tietojen perusteella hakija on arvioinut, että melun ohjearvot saattaisivat ajoittain ylittyä Matonevaa lähimpänä olevan loma asunnon kohdalla. Tässä tapauksessa melua vaimentaa maaston pinnanmuodot ja puustoisuus. Hakijalle ei ole tullut valituksia turvetuotannon tai kuljetusten melusta.

6 Ympäristöriskit Alueille on laadittu palosuojelusuunnitelmat. Työmaille on nimetty palo ja pelastusorganisaatio. Hätätilanteissa noudatetaan ISO 9002 laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Vuonna 1999 käynnistyi koko Vapo Oy Energian Länsi Suomen yksikköä koskeva käyttö, kuormitus ja vesistötarkkailuohjelma, joka on edelleen käytössä. Nykyisessä ohjelmassa ei ole kuormitustarkkailupistettä Matoneva 2:lla eikä myöskään tarkkailupistettä alapuolisessa vesistössä. Vesistökuormitus lasketaan nykyisestä yhteistarkkailuohjelmasta saatavien ominaiskuormituslukujen perusteella. Soilta purkautuvan veden laadun selvittämiseksi hakija ottaa kahtena vuonna vesinäytteitä Matoneva 2:n purkupisteistä sulanmaan aikana touko, kesä, heinä ja elokuussa. Alkuperäisessä hakemuksessa on esitetty, että Kaidesjärvestä otetaan vesinäytteitä samoina vuosina päästötarkkailun näytteenoton kanssa maalis huhtikuussa ja heinä elokuussa. Hakija tekee kalataloudellisen tarkkailuohjelmaesityksen Pohjanmaan TE keskuksen hyväksyttäväksi. Kalataloudellinen tarkkailu Lapuanjoen valumaalueella pyritään toteuttamaan yhteistarkkailuna. Hakija on katsonut, että perusteita pöly, melu tai muun tarkkailuvelvoitteen asettamiselle ei ole. Hakemuksen mukaan tuotannosta ei aiheudu korvattavia haittoja. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Alavuden kaupungissa sekä Töysän kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 29.4 31.5.2004 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 23.4.2004 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Alavuden

7 kaupungin ja Töysän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Töysän kunnalta. Lausunnot 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on huomauttanut, että ympäristöluvan myöntämisen edellytysten täyttymiseksi tulee turvetuotantoalueiden vesiensuojelumenetelmien edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakija on esittänyt Matoneva 2:lle kuivatusvesien käsittelylle perustason vesiensuojelutoimia, jotka on tehostettu virtaaman säädöllä. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan virtaaman säätö ei ole riittävä puhdistusmenetelmä kuivatusvesien käsittelylle, koska virtaaman säädöstä ei ole vielä kuin teoreettista tietoa. Ympäristökeskus on katsonut, että turvetuotantoalueella perustason vesiensuojelumenetelmän lisäksi tulee ottaa käyttöön kuivatusvesien käsittelyyn maaperään imeytys tai muu vastaavan tehoinen puhdistusmenetelmä. Lisäksi hakijan tulee esittää suunnitelma Länsi Suomen ympäristölupavirastolle lupajaksolla päättyvien tuotantoalueiden jälkikäytöstä. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että Matonevan kaltaisten vanhojen tuotannossa olevien turvesoiden vaikutusten arviointi on ongelmallista, koska vaikutuksia kalatalouteen ei ole tutkittu eikä pohjatietoja ajalta ennen kuntoonpanoa ja toiminnan aloittamista ole käytettävissä. TE keskus on katsonut, että kuivatusvesien aiheuttamaa kuormitusta alapuolisessa vesistössä on pyrittävä vähentämään. TE keskus on pitänyt virtaaman säätöä tai vastaavantasoista muuta menetelmää edellytyksenä luvan myöntämiselle. TE keskus on katsonut, että luvan saajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TEkeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Lisäksi luvan saajan on suoritettava 700 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu, koska hankkeen aiheuttamaa kalataloudellista haittaa ei voida kokonaan estää vesiensuojelun tehostamistoimenpiteilläkään. Lupaehdot on lisäksi määrättävä tarkistettavaksi 5 vuoden kuluttua. 3) Alavuden kaupungin ympäristölautakunta on lausunut, että 30.4.2004 Matonevalle tehdyllä tarkastuskäynnillä oli todettu, että Matonevan kuivatusvedet laskevat Pieneen Kaideslampeen ja sitä kautta Kaidesluomaan ja tämän vuoksi kyseisen laskuojan varrella sijaitsevan sekä Pienen Kaideslammen eteläosassa sijaitsevan kiinteistön omistajia tulisi kuulla asiassa. Lisäksi ympäristölautakunta on katsonut, että hakijan tulee osallistua laskuojien kunnossapitoon siten, ettei Pieneen Kaideslampeen laskevan ojan varressa sijaitseville kiinteistöille aiheudu vettymishaittaa.

8 Ympäristölautakunta on katsonut, että lupahakemuksessa esitettyä toimintaa voidaan harjoittaa esitetyllä alueella edellyttäen, että suunnitelmassa esitetyt vesiensuojelurakenteet rakennetaan suunnitelmien mukaisesti ja jo olemassa olevien rakenteiden riittävyys tarkastetaan ja pidetään kunnossa. Laskeutusaltaiden ja ojastojen puhdistustyöt tulee toteuttaa ajankohtana, jolloin niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alapuoliselle vesistölle. Suoritetuista toimenpiteistä tulee ilmoittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotannosta aiheutuvat pöly ja meluhaitat tulee selvittää luotettavin mittauksin Iso Valkealammen rannassa sijaitsevalla vapaa ajankiinteistöllä. Ympäristölautakunta on lisäksi katsonut, että hakijan tulee esittää jäljellä olevalle tuotantoajalle tuotantoalueita koskevat kuormitustarkkailuohjelma, vesistötarkkailuohjelma (Kaidesojalle) ja tuotannon jälkeiselle ajalle jälkitarkkailuohjelma Länsi Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi sekä kalataloudellinen tarkkailuohjelma Pohjanmaan TE keskuksen kalatalousosaston hyväksyttäväksi. Tuotantoalueen valumavesien määrään ja kuormituksen arvioimiseksi tulee alueelle rakentaa tarvittavat virtaamamittauspadot. 4) Alavudenseudun terveydenhuollon kuntayhtymä on katsonut, että toiminnan melu, päästöt ilmaan, veteen tai maaperään taikka jätteet tai muu syy ei aiheutua toiminnan vaikutuspiirissä oleville terveyshaittaa, mikäli toimintaa harjoitetaan ympäristölupahakemuksessa esitetyllä tavalla. 5) Töysän kunnan maaseutulautakunta on katsonut, että lupahakemuksessa esitettyä toimintaa voidaan harjoittaa esitetyllä alueella edellyttäen, että suunnitelmassa esitetyt vesiensuojelurakenteet rakennetaan suunnitelman mukaisesti ja jo olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden riittävyys tarkastetaan. Nykyiset ja rakennettavat vesiensuojelurakenteet on pidettävä kunnossa koko tuotantokauden ajan. Laskeutusaltaat on tyhjennettävä tarpeen mukaan. Turvetuotantoalueen lähellä Salonkylässä on vakituista asutusta sekä Pieni Kaksipuoloinen nimisen järven rannalla useita vapaaajankiinteistöjä. Nämä huomioon ottaen tulee tuotannosta aiheutuvat pöly ja meluhaitat selvittää luotettavin mittauksin ulkopuolisen tahon toimesta. Maaseutulautakunta on katsonut lisäksi, että hakijan tulee esittää jäljellä olevalle tuotantoajalle kuormitustarkkailuohjelma, vesistötarkkailuohjelma sekä tuotannon jälkeiselle ajalle jälkitarkkailuohjelma Länsi Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi. Jätehuoltoa tulisi tehostaa varsinkin muovijätteen osalta, jottei alueen ympäristö kärsi tuulen mukana leviävästä muovijätteestä. Töysänjoen rapukantaan tulisi myös kiinnittää huomiota, koska se on viime aikoina romahtanut, eikä syytä ole saatu selville.

9 Muistutukset ja mielipiteet 6) Pollari Kattelus Kalastusseura ry on vastustanut veden virtaussuunnan muuttamista ja kuivatusveden laskemista Kaidesjärveen. 7) AA ja BB, CC, DD, EE, FF ja GG, HH, II, JJ ja KK ovat Kaidesjärven rannanomistajina yhteisesti todenneet, että Matoneva 2:n kuivatusvedet on tähän saakka johdettu laskuojaa pitkin Pieneen Kaideslampeen ja edelleen Kaidesojaan. Järven virkistyskäytön turvaamiseksi tulisi kuivatusvedet johtaa edelleen samaa reittiä. 8) AA ja BB (Hietakangas RN:o 43:32 ja Luoma RN:o 43:45) ovat todenneet, että Matonevan 2:n kuivatusvedet on tähän asti johdettu Hietakankaan tilojen viljelysmaiden kautta Hietakankaantien ali kulkevaa laskuojaa myöten Pieneen Kaideslampeen, josta edelleen Kaidesojaan. He ovat vaatineet, että Vapo Oy velvoitettaisiin huolehtimaan alajuoksun kunnossapidosta. Kyseisen matkan osuus on 1 km, johon muistuttajat ovat yksin kustantaneet ison rummun ja huolehtineet ojan perkauksesta. Osa ojasta on kaivettu syväksi ja toimii samalla saostusaltaana, joka on täyttynyt lietteellä. Nämä vaatimukset huomioon ottaen muistuttajat ovat todenneet, että Vapo Oy voi laskea kuivatusvedet nykyistä laskuojaa pitkin heidän maidensa läpi Pieneen Kaideslampeen. 9) Alavuden kalastuskunta niminen osakaskunta on katsonut, että lupa voidaan myöntää edellytyksellä, että suunnitelmassa esitetyt vesiensuojelurakenteet rakennetaan suunnitelman mukaisesti ja jo olemassa olevat vesiensuojelurakenteet pidetään kunnossa. Hakijan tulee lisäksi esittää kalataloudellinen tarkkailuohjelma (Kaidesjärveen) Pohjanmaan TE keskuksen kalatalousosaston hyväksyttäksi ja jäljellä olevalle tuotantoajalle vesistötarkkailuohjelma (Kaidesojaan) Länsi Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi. 10) LL, MM, NN, OO ja PP Pieni Kaksipuoloinen järven rantakiinteistöjen omistajina yhteisesti ovat todenneet olevansa huolissaan Pieni Kaksipuoloinen järven vedenpinnan korkeudesta. Koska toiminnasta aiheutuva melu ja pölyhaitta ovat huomattavia, he ovat esittäneet toivomuksenaan, että toiminta tapahtuisi vain viikolla. Muistuttajat ovat esittäneet vaatimuksenaan, että on varmistuttava siitä, ettei Matoneva 2:n turvetuotannon seurauksena Pieni Kaksipuoloinen järven veden pinta laske. 11) LL ja MM sekä OO (863 402 66 34) ovat yhteisesti todenneet, että Matonevan kuivatusvesien suunta on aikoinaan muutettu maanomistajia kuulematta. Koska kuivatusvedet johdetaan nykyisin luontaisen kulkusuunnan vastaisesti, muistuttajat pelkäävät, että jatkossa laskuojia täytyy syventää, jotta veden kulku onnistuisi. Koska laskuoja kulkee tällä hetkellä muistuttajien peltoalueen rajalla, syventäminen aiheuttaa pellolle eroosiota ja sortumavaaraa ja samalla peltopinta alan pienenemistä. Muistuttajat ovat vaatineet, että osa kuivatusvesistä on johdettava kulkemaan luontaisen kulkusuuntansa

10 mukaisesti Jauhojärveen. Mikäli tätä ei voida toteuttaa, laskuoja on siirrettävä toiseen paikkaan muistuttajien peltoalueen rajalta. Hakijan vastine ja korjaus vesienjohtamisreittiin Hakija on antanut vastineen muistutusten ja vaatimusten johdosta sekä todennut, että maastossa tehdyn tarkastuksen perusteella kuivatusvesien reitti poikkeaa hakemuksessa esitetystä siten, että vedet eivät laske Kaidesjärveen vaan laskuojista 1 ja 2 metsä ja peltoojien kautta Pieneen Kaideslampeen ja edelleen Kaidesjoen kautta Lapuanjokeen. Pienen Kaideslammen veden laadusta ei ole tietoa. Lammen rannat ovat rakentamattomia ja asumattomia. Vastineessaan yhtiö on todennut Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta, että Matoneva 2 on pienialainen turvetuotantoalue, joka jakaantuu vielä kahteen erilliseen lohkoon. Lohkoilla on erilliset laskuojat, jotka yhtyvät noin 1,2 1,8 km etäisyydellä tuotantolohkojen reunasta ennen laskua Pieneen Kaideslampeen. Vesimatkaa Pieneen Kaideslampeen on 2,5 3,3 km lohkosta riippuen. Kuivatusvesiä ei johdeta Kaidesjärveen, joka on vesistönä arvokkaampi ja käytetympi kuin Pieni Kaideslampi. Erillisten tuotantolohkojen kuivatusvesiä ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista johtaa yhteen laskuojaan, joka mahdollistaisi keskitetyn vesiensuojelun, esimerkiksi pintavalutuksen. Hakijalla ei ole hallussa pintavalutukseen soveltuvia alueita. Suopohjaa, joka mahdollistaisi esim. kasvillisuuskentän perustamisen ei myöskään ole lähivuosina jäämässä pois turvetuotannosta. Näistä syistä hakija on katsonut, että virtaaman säätö on Matoneva 2:n tapauksessa parhaiten käyttöön soveltuvaa vesiensuojelutekniikkaa. Jälkikäytöstä ei ole tarpeen antaa luvassa määräyksiä, sen sijaan em. alueiden jälkihoidosta on tarpeen antaa voimassa olevan lupakäytännön mukaiset määräykset. Pohjanmaan TE keskuksen lausunnon johdosta hakija on lausunut, että kun kuivatusvesiä ei todellisuudessa johdeta Kaidesjärveen, korvattavaa kalataloushaittaa ei voi syntyä. Vaikutukset rajautuvat kalataloudellisesti vähäarvoisiin vesiin ja vaade kalatalousmaksun määräämisestä on siten hylättävä aiheettomana. Kalataloudellisen tarkkailun hakija on esittänyt toteutettavaksi yhteistarkkailuna muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan vaatimusten johdosta hakija on täydentänyt hakemustaan puuttuvien maanomistajatietojen osalta. Hakija ei tuotantoalueiden ympäristöolosuhteiden vuoksi ole pitänyt tarpeellisena pöly ja melumittausten suorittamista ao. kiinteistöillä. Iso Valkialammen rantakiinteistöjen ja turvetuotantoalueen välimatka on noin 0,5 km puustoista ja mäkistä maastoa. Kiinteistöt sijaitsevat tuotantoalueeseen nähden sen eteläpuolella vallitsevilta tuulilta suojassa. Hakija on katsonut, että hakemuksessa esitetty tarkkailu on riittävä. Kaidesjärven sijasta tarkkailupiste on syytä

11 siirtää Kaidesluomaan ja sovittaa se yhteen alueella sijaitsevien yksityisten turvetuottajien tarkkailun kanssa. Alavuden kalastuskunnan vaatimusten osalta hakija on katsonut, ettei Kaidesjärveen kohdistuva kalataloustarkkailu ole tarpeellinen, koska kuivatusvesiä ei nyt eikä jatkossakaan johdeta Kaidesjärveen. Pollari Kattelus kalastusseuran vaatimuksista hakija on todennut, ettei sillä ole aikomusta muuttaa kuivatusvesien virtaussuuntia eikä laskea vesiä Kaidesjärveen. AA ja BB:n vaatimusten johdosta hakija on todennut, että muistutuksen liitteenä olevasta kartasta ilmenee valuma alueen laajalti ojitettu tila ja liettyneen ojaosuuden sijainti verrattain kaukana tuotantoalueesta. Hakija on katsonut, ettei väitetty liettymä voi olla seurausta turvetuotannosta. AA ja BB:n ym:n yhteisesti esittämien vaatimusten osalta hakija on todennut, ettei sillä ole aikomusta muuttaa kuivatusvesien virtaussuuntia eikä laskea vesiä Kaidesjärveen. LL ja MM:n sekä OO:n vaatimusten johdosta hakija on katsonut, ettei hakemus sisällä vesien johtamista Jauhojärven suuntaan, joten sitä koskeva vaatimus on jätettävä tutkimatta. Muistuttajien mainitsema peltoalue rajoittuu laskuoja 2:een noin 150 metrin matkalta. Toisella puolella on M Real Forestia Oy:n kiinteistö RN:o 25:94 laskuojan kulkiessa rajalla. Laskuojan syventämistarve tullee ajankohtaiseksi muutaman vuoden kuluessa. Mikäli muistuttajien kanssa ei päästä sopuun syventämisestä, hakija neuvottelee M Real Forestia Oy:n kanssa siitä, että mahdollinen laskuojan leventäminen peltoalueen osalta tehdään kiinteistön RN:o 25:94 puolelle. Hakijan mielestä ainakin osa peltoalueen vesistä virtaa samaan ojaan ja mahdollinen syventäminen edesauttaa myös peltolohkon kuivatusta. LL:n ym:n yhteisesti esittämien vaatimusten osalta hakija on todennut, että Pieni Kaksipuoloinen sijaitsee noin 150 m etäisyydellä tuotantoalueen itäisemmän lohkon jokseenkin pohjoiseen suuntautuvasta kiilamaisesta osa alueesta, mutta muutoin sijoittuu suojaisasti ja etäämmin hankkeeseen nähden. Välinen maasto on metsävaltaista. Tuotantoalueella ei ole hydrologista yhteyttä Pieni Kaksipuoloisen kanssa. Hakijan käsityksen mukaan toiminnasta ei voi aiheutua muistuttajille kohtuutonta rasitusta pölyn ja melun muodossa eikä toiminnalle ole tarpeen asettaa rajoitteita. Töysän maaseutulautakunnan vaatimuksista hakija on todennut, että Pieni Kaksipuoloinen sijaitsee noin 150 metrin etäisyydellä tuotantoalueen itäisemmän lohkon jokseenkin pohjoiseen suuntautuvasta kiilamaisesta osa alueesta. Välinen kannas on metsävaltaista aluetta, joka toimii suojavyöhykkeenä. Muutoinkin tuotantoalue sijoittuu suojaisesti ja muiden lohkojen osalta em. lohkoa huomattavasti etäisemmin järveen nähden. Pieni Kaksipuoloinen sijoittuu tuotantoaluekokonaisuuteen nähden sen itä ja koillispuolelle. Näillä perus

12 teilla hakija on katsonut, ettei ole perusteita pöly ja meluvaikutuksen järven ranta asukkaille selvittämiselle. Tarkkailujen osalta tavanomaiset määräykset ovat hakijan mielestä riittävät. Jätehuolto toteutetaan asianmukaisesti. Matoneva 2 sijaitsee niin etäällä Töysänjoesta, että hankkeella ei saata olla vaikutusta uoman tilaan ja sen kalatalouteen. LISÄKUULEMINEN Ympäristölupavirasto on 14.9.2004 päivätyllä kirjeellä varannut PP:lle, QQ ja RR:lle, SS:lle ja TT:lle tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten esittämiseen hakemuksen johdosta. Ympäristölupavirastolle ei ole toimitettu tämän johdosta muistutuksia. MERKINTÄ LISÄSELVITYS Ympäristölupavirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 168/2006/4 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Löyännevan, Matoneva 3:n, Mylly Sikanevan ja Teerinevan turvetuotantoon Alavuden kaupungissa ja Kuortaneen sekä Töysän kunnissa ja päätöksellään nro 170/2006/4 Matoneva 1:n turvetuotantoon Töysän kunnassa. Hakija on 15.11.2006 ilmoittanut, että Matoneva 2:n tuotantokelpoinen pinta ala on vuoden 2006 lopussa 34,3 ha. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2015. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Matoneva 2:n turvetuotantoon Töysän kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään 34,3 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet.

13 Vesienkäsittely 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Virtaamansäätöpatojen rakentaminen on toteutettava viimeistään 31.5.2007 ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Töysän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Mataloituvilla kentillä, joiden turvepaksuus on alle puolimetriä, sarkaojat sekä reuna ja kokoojaojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Töysän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turve

Varastointi ja jätteet 14 pölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotanto on kielletty 1.6. 31.8. perjantaista klo 22.00 maanantaihin klo 07.00 asti tuotantoalueen itäisellä lohkolla. Pölyämista aiheuttava toiminta on kielletty auma alueella ja läntisellä lohkolla, kun tuulee pohjoisen ja koillisen väliseltä sektorilta sekä itäisellä lohkolla kun tuulee luoteen ja lounaan väliseltä sektorilta, silloin kun tuulen nopeus ylitttää 1 m/s. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22 7. Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen, reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Siirrettävien polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja muut poikkeukselliset tilanteet 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Töysän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde,

15 josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Tarkkailut 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Töysän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus vaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava asianomaiselle viranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, ja Töysän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. 16) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja

16 tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Matoneva 2 on jo pitkään tuotannossa ollut alue. Kun otetaan huomioon kysymyksessä olevan nevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta ei tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantamista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Matoneva 2:n turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyä määrätään tehostettavaksi. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutusmenetelmä tai sitä vastaava menetelmä. Matoneva 2:n osalta perustason vesienkäsittelymenetelmää virtaamansäädöllä tehostettuna, kun otetaan huomioon jäljellä oleva tuotantoala ja aika, voidaan tässä tapauksessa pitää parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisena. Lupa myönnetään määräaikaisena. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää. Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7).

17 Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Laskuojien kunnossapidon vuoksi on tarpeen antaa sitä koskeva lupamääräys 15). Lupamääräys 16) on tarpeen turpeen oton jälkeisten haittojen vähentämiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Vesienkäsittelyrakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto ottaa huomioon lupamääräyksistä 1 5) ilmenevällä tavalla. Hakemus ei koske kuivatusvesien johtamista Jauhojärveen, joten tätä koskevaa vaatimusta ei käsitellä. Kaidesjärveen, Töysänjokeen tai Pieni Kaksipuoloisen vedenpinnan korkeuteen ei hankkeella ole vaikutuksia. Pienen Kaideslammen ja Kaidesluoman varrella sijaitsevien kiinteistöjen omistajia on kuultu erikseen. Pöly ja meluhaittoja koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä 6) ja 7). Pölyämistä aiheuttavaa toimintaa rajoitetaan lupamääräyksissä siten, ettei niillä kiinteistöillä, joita koskevia pölymittausvaatimuksia on esitetty, aiheudu pölyhaittaa. Jätteiden käsittelystä annetaan lupamääräykset 8) ja 9). Tarkkailuja koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 13) ja 14) ilmenevällä tavalla. Ojien kunnossapitoa koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksessä 15). Mikäli ojien sijainnista ei päästä sopimukseen, asia voidaan saattaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsittelyyn tai ojitustoimitukseen. Kun kuivatusvesiä ei johdeta alkuperäisestä hakemuksesta poiketen Kaidesjärven kautta, niiden kalataloudelliset vaikutukset ovat merkityksettömiä alapuolisessa vesistössä eikä erillisen kalataloustarkkailun tai kalatalousmaksun määrääminen ole siten tarpeen. Koska lupa myönnetään määräaikaisena vuoden 2015 loppuun asti, ei lupamääräyksiä ole tarpeen tarkistaa. Turvetuotannon lopettamisen jälkeistä alueiden jälkikäyttöä koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksessä 16). Tämä lupa on voimassa 31.12.2015 saakka. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

18 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56 ja 90 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1 700 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001) 2.

19 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma Sinikka Laitakari Kalevi Tikka Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Sinikka Laitakari sekä ympäristöneuvokset Kalevi Tikka ja Pertti Seppänen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Sinikka Laitakari. SL/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 15.1.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2 Kartta

Liite 3 MATONEVA 2:N KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan Matoneva 2:lta laskuojaan 2 johdettavista vesistä. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja jouluhelmikuu) kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tuotannon päättymistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa.

Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.