Valvonta ja ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero 33101 TAMPERE 20.9.2005 Pir 2005 Y 399 131 ASIA LUVAN HAKIJA KIINTEISTÖ Maidon ja lihantuotannon harjoittaminen laajennettavassa eläinsuojassa. Sammatin tila/suvi Rajala Sammatintie 36 34110 Lakiala Sammatti RN:o 2:84 Ylöjärven kaupungin Metsäkylässä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle, lupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Lupaviranomaista ratkaistaessa tilan kaikki tuotantoeläimet huomioidaan. Lupahakemus on saapunut Pirkanmaan ympäristökeskukseen 30.6.2005. TOIMINTAA KOSKEVAT NYKYISET LUVAT JA ALUEEN MAANKÄYTTÖ Toiminnalla ei ole aiempaa ympäristölupaa. Alueella ei ole maankäyttöä ohjaavia kaavoja. Alueen maankäyttö on vakiintunut haja asutusalueeksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LAITOKSEN TOIMINTA Käsittelymaksu 1200 euroa Eläinsuoja sijaitsee Ylöjärven kaupungin Metsäkylässä tilalla Sammatti RN:o 2:84. Lähimpään häiriintyvään kohteeseen on matkaa noin 200 metriä. Lähin vesistö on Sammatinjärvestä Sorvajärveen laskeva puro, jonne matkaa eläinsuojasta on noin 200 metriä. Alueella ei ole yleistä pohjavesimerkitystä. Toimintaa harjoitetaan laajennettavassa eläinsuojassa niin, että lypsylehmiä on enintään 150, hiehoja on enintään 120 ja alle kahdeksan kuukauden ikäisiä nautaeläimiä enintään 30.
Osa eläinpaikoista (50 lehmä ja 50 nuorkarjapaikkaa) vuokrataan toiselle tuottajalle. Maitoa tuotetaan noin 1 100 000 kg vuodessa ja lihaa noin 7000 kg vuodessa. Lannan poisto perustuu 10 20 pikkuvasikkaa lukuun ottamatta lietelantamenetelmään. Lanta varastoidaan rakennettavassa 2500 m 3 :n ja vanhoissa 2235 m 3 :n lietesäiliöissä. Lietesäiliöt ovat kattamattomia. Lannan varastoimistilaan voidaan lisäksi laskea lietekuilujen tilavuus (noin 70 m 3 ). Kuivikepohjalla olevien pikkuvasikoiden lanta levitetään keväällä ja syksyllä suoraan peltoon ja loppu varastoidaan vuokralaisen tilalla olevassa kuivalantalassa. Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on noin 98 hehtaaria, josta luvan hakijan hallinnassa on 46 hehtaaria ja vuokralaisen hallinnassa 52 hehtaaria. Lanta on ilmoitettu toistaiseksi levitettävän kahdessa osassa viikoilla 19 21 ja viikoilla 37 39. Lanta mullataan noin viiden tunnin kuluttua levityksestä. Kesälevitystä ei ole toistaiseksi tehty. Tuorerehu (2638 t/a) valmistetaan esikuivattuna torniin. Puristenesteet johdetaan lietesäiliöön. Eläinten ruokinta suoritetaan aperuokintana. Rehu seostetaan rehuvarastossa ja levitetään apevaunulla ruokintapöydille. Maitohuoneen pesuvedet samoin kuin eläinsuojan muut jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Lypsylehmiä ei laidunneta. Pyrkimyksenä on, että kaikki eläimet olisivat ainakin yhden kesän laitumella ennen maidontuotantoa. Laidunkauden pituus on 3 kuukautta. Laidunala on kaikkiaan 10,5 17 hehtaaria. Laitumella on kiertävä ruokintapaikka. Juotto tapahtuu siirrettävistä juottoaltaista. Vain tilan omia eläimiä laidunnetaan Sammatin tilan mailla. Vuokralainen laiduntaa omalla tilallaan. Tilalla on 1200 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu suoja altaalla. Autotallissa säilytetään lisäksi enintään 400 litraa muita öljytuotteita. Kuolleiden eläinten määräksi on arvioitu 900 kg /a. Raadot toimitetaan järjestettyyn keräilyyn. Jäteöljyt, loisteputket ja muut ongelmajätteet toimitetaan ao. jätteen keräyspisteeseen. Muovit (suursäkit) on ilmoitettu menevän uusiokäyttöön. Pilaantunut rehu kompostoidaan ja levitetään peltoon. Metalliromu toimitetaan kiertävään keräysautoon. 2
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Liikennöinti tilalle tapahtuu liittymästä Sammatintieltä. Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla 14.7. 12.8.2005 Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Ylöjärven kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on lisäksi tiedotettu Ylöjärven uutisissa 13.7.2005 ilmestyneessä numerossa. Kuulutuksesta on annettu tieto 22 asianosaiselle. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Ylöjärven kaupungilta ja Ylöjärven ympäristölautakunnalta. Muistutukset ja mielipiteet Ylöjärven ympäristölautakunta on 16.8.2005 ilmoittanut, että sillä ei ole huomauttamista lupahakemuksen johdosta. Alueella ei ole maan käyttöä ohjaavia kaavoja. Alueen maankäyttö on vakiintunut hajaasutusalueeksi eikä laajennuksen myötäkään ole odotettavissa sellaisia ympäristöhaittoja tai riskejä, jotka estäisivät luvan myöntämisen. Lautakunta pitää tärkeänä, että tilalla sijaitseva katajaketo pysyisi laidunnuksen piirissä, kuten hakemuksessa esitetään. Näin keto säilyisi maisemallisesti ja luonnonsuojelullisesti arvokkaana kohteena. Lautakunta esitti samalla kaupunginhallitukselle, että se antaisi em. ympäristölautakunnan lausunnon lupahakemuksen johdosta Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Ylöjärven kaupunginhallitushallitus on 29.8.2005 hyväksynyt ympäristölautakunnan esityksen. Hakemuksesta on esitetty kolme muistutusta/mielipidettä. ( ) (myös ( ) puolesta) ja ( ) ovat muistutuksessaan katsoneet, että tuotannon laajentaminen on maatalousyrittäjälle toiminnan kannattavuuden turvaamiseksi tärkeätä ja sinänsä kannatettavaa. Muistuttajat eivät kuitenkaan pidä suotavana, jos hakijan huomattava nautakarjan lisäys tulee aiheuttamaan Sammattijärven ja Särkijärven vesistöille haittaa esimerkiksi lisääntyvän lietelannan kulkeutumisena edellä mainittujen järvien rannoilla tai läheisyydessä olevilta pelloilta vesistöön. Lisäksi muistutuksessa ei pidetä suotavana, jos lietelannasta johtuvat hajuhaitat lisääntyvät. ( ) on huomautuksessaan puoltanut hanketta, ellei siitä tule estettä tonttien myynnille tiloilta Vormisto Ylä Vormisto ja Kotkakallio esim. hajun tai melun vuoksi. ( ), ( ), ( ) ja ( ) muistutuksessa/mielipiteessä on haluttu julkituoda mm. seuraavaa: Ko. laajennus vaikuttaa suurelta ja tuo mukanaan mittavia muutoksia lähiympäristöön. Rajanaapureina tun 3
nemme erityistä huolta mahdollisesta ennestään lisääntyvästä hajuhaitasta ja raskaiden maatalouskoneiden aiheuttamasta yhdysteiden enenevästä kuormituksesta ja sen mukanaan tuomista ongelmista. Haluaisimme myös tarkkaa tietoa laajennuksen ajankohdasta. Näin suuri muutos lähimaisemassa ei voi olla vaikuttamatta tuntemaamme perinteiseen maisemaan. Haluaisimme lisäselvitystä, miten laajennus vaikuttaa lähialueen, tässä tapauksessa erityisesti oman tilamme ekosysteemiin. Hakijan kuuleminen ja hakijalta pyydetyt lisäselvitykset Hakija on vastineessaan 28.8.2005 esittänyt ( ) huomautuksen johdosta seuraavaa: Uuden navettaosan ilmastointi toteutetaan nykyaikaisella tekniikalla (korkeakattoinen navetta), joka ei lisää tilan ympäristöön tulevia hajuhaittoja merkittävästi. Lietteen levityksestä aiheutuva hajuhaitta saattaa lisääntyä ainakin tilapäisesti 3 4 vuorokaudesta n. 7 vuorokauteen vuodessa, mikä johtuu pidentyvästä lietteen sekoitusajasta. Myöhemmin rakennettava biokaasulaitos puolestaan vähentää aikanaan hajuhaittaa huomattavasti. Muita muutoksia hajuhaittoihin ei ole odotettavissa. Rehutornin suhteen etsitään ratkaisuja, jotka hiljentäisivät rehunotosta syntyvää ääntä. Tämä asia otetaan huomioon myös toista rehutornia rakennettaessa. ( ) ja ( ) muistutuksesta hakija on em. vastineessaan esittänyt mm. seuraavaa: Lähimmältä vuokrapellolta on 200 metriä Särkijärveen ja kyseiselle pellolle on mahdotonta levittää minkäänlaista lantaa huonon tien vuoksi. Lähimmät pellot joille on levitetty lantaa, ovat noin 800 metrin päässä Särkijärvestä. Lisäksi Särkijärvi laskee Sammattijärveen, jonka isompi osa edelleen laskee Sorvajärveen. Tämän vuoksi katson, että en toimillani voi mitenkään aiheuttaa lietteen/ravinteiden kulkeutumista Särkijärveen. Sammattijärven rannalla on noin 1,5 hehtaaria vuokrapeltoa, joka osittain viettää Sammattijärveen. Lisäksi on 1 hehtaarin kesantopelto Sammattijärven yläpuolella. Muut pellot eivät ole Sammattijärven vaikutuspiirissä. Pelloilla noudatetaan ympäristötuen ja ympäristölainsäädännön ehtoja. Suurimman haitan Sammattijärvelle aiheuttaa rautatie, joka painuessaan nostaa mutaa ylös järven pohjasta. ( ) ynnä muiden muistutuksesta/mielipiteestä on keskusteltu hakijan kanssa puhelimessa. Hakijalla ei ollut erityistä lisättävää edellä esitettyyn vastineeseen. Hakijalta on saatu lisäselvityksiä paikalla 8.9.2005 suoritetussa tarkastuksessa. PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ympäristökeskus on tutkinut lupahakemuksen ja myöntää Sammatin tilalle/suvi Rajala ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon ja lihantuotannon harjoittamiselle hakemuksen 4
mukaisesti laajennettavassa eläinsuojassa Ylöjärven kaupungin Metsäkylässä tilalla Sammatti RN:o 2:84. Ympäristölupa myönnetään maidon ja lihantuotannon harjoittamiselle laajuudessa 150 lypsylehmää, 120 hiehoa ja 30 nuorkarjaksi katsottavaa nautaeläintä. Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Vastaus yksilöityyn lausuntoon ja huomautukseen/muistutuksiin Ympäristölautakunnan lausunto Ympäristökeskus toteaa, että ympäristölupapäätöksessä ei voida antaa laiduntamisvelvoitteita. ( ) huomautus Suvi Rajala on vastineessaan todennut, että lietteestä aiheutuvien hajuhaittojen kesto saattaa pidentyä 3 4 vuorokaudesta 7 vuorokauteen pidentyvästä lietteen sekoitusajasta johtuen. Tämä ei kuitenkaan ympäristökeskuksen käsityksen mukaan aiheuta naapuruussuhdelain vastaista kohtuutonta rasitusta. Naudanlanta muodostaa säiliön pinnalle nopeahkosti hajua pidättävän kuoren, eikä hajua juurikaan ilmene paitsi lietettä sekoitettaessa. Hakija on ilmoittanut (lupahakemusasiakirjat liite 5), että keväällä ja syksyllä levitettävä lanta mullataan keskimäärin viiden tunnin kuluessa levityksestä. Tämä estää tehokkaasti levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Kesälannoitusta ei ole toistaiseksi tehty ja sitä yritetään välttää jatkossakin. Paikalla 8.9.2005 suoritetussa tarkastuksessa hakija ilmoitti, että melua aiheuttava rehun purkuaika tornista on päivässä yhteensä noin 1 1,5 tuntia. Laajennuksen jälkeen purkuaika on noin 2 2,5 tuntia. Hakija ilmoitti lisäksi, että pääasiallinen melu aiheutuu navetan ullakolla olevasta lietsosta. Ullakolla suoritetaan ääneneristystoimenpiteitä, jolloin melu tullee huomattavasti pienenemään nykyisestä. ( ) ja ( ) muistutus Vesistöpäästöjä eläinsuojasta ei sallita (lupamääräys 1). Lannan levityksestä pellolle on oma lainsäädäntönsä, johon on viitattu lupamääräyksessä 7. Hajuhaittojen osalta ympäristökeskus viittaa vastaukseensa ( )huomautukseen. ( ) ynnä muiden muistutus/mielipide Hajuhaittojen osalta ympäristökeskus viittaa vastaukseensa ( ) huomautukseen. Yhdysteiden enenevästä kuormituksesta ympäristökeskus viittaa Suvi Rajalan lupahakemuksessaan esittämään liikennettä koskevaan selvitykseen: Maitoauto joka toinen päivä, 2 rehuautoa 2 3 kuukauden välein, teurasauto 12 kertaa vuodessa, sonnivasikat pakettiautolla 3 kertaa kuukaudessa, viljan tuonti varastolta 1 kerta viikossa, lannan kuljetus pellolle 15 päivää vuodessa kuormia 6 10 minuutin välein 7.00 21.00 välisenä aikana, rehun kuljetus torneihin 15 20 päivää vuo 5
Lupamääräykset dessa ajo sään mukaan. Selvityksestä havaitaan, että merkittävin liikennekuormitus aiheutuu rehun ja lannan kuljetuksista. Menettelemällä Suvi Rajalan ilmoittamalla ja lupamääräyksen 7 edellyttämällä tavalla haittojen ei voida arvioida muodostuvan kohtuuttomiksi. Lupapäätöksellä ei ole rajattu hankkeen toteuttamisajankohtaa. Luvan mukainen toiminta on kuitenkin aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan eläinsuojan laajennuksella ei ole merkittäviä vaikutuksia lähialueen ekosysteemiin. Toiminnassa tulee lupahakemuksessa sekä saaduissa lisäselvityksissä esitetyn lisäksi noudattaa seuraavaa: 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että lantaa, tuorerehun puristenestettä, maitohuonevesiä tai muita jätevesiä ei pääse vesiin eikä hallitsemattomasti maaperään. 2. Eläinsuojan toiminnassa muodostuva lanta on varastoitava vähintään 12 kuukauden varastoimisaikaa vastaavissa tiiviissä varastoimistiloissa. Tarvittava varastoimistilavuus on vähintään 6560 m 3. Varastoimistilojen tulee rakentamistekniikaltaan vastata maa ja metsätalousministeriön asetuksessa Nro 100/01 (7.1.2002) mainittuja rakentamismääräyksiä ja ohjeita. Lietesäiliöiden rakentaminen ja lietesäiliöiden salaojitus tulee perustua suunnitelmaan, joka on esitettävä ympäristökeskukselle ennen rakentamisen aloittamista. Salaoja tulee varustaa näytteenoton mahdollistavalla vesipesällisellä tarkastuskaivolla. Varastoimistilat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. 3. Tuorerehun puristenesteet tulee kerätä talteen. Mahdollinen pilaantunut rehu on varastoitava kuivikelannan tapaan asianmukaisissa varastoimistiloissa. Rehu on hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai kuljetettava ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 4. Maitohuonejätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet on johdettava lietesäiliöön tai käsiteltävä asianmukaisessa puhdistamossa. Käsittely asianmukaisessa puhdistamossa edellyttää käsittely ja tarkkailusuunnitelmaa, joka on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen rakentamisen aloittamista. 5. Karjaa laidunnettaessa on huolehdittava siitä, että sallitut lannoitustasot eivät ylity Jos karjasuojan yhteyteen tullaan myöhemmin perustamaan jaloittelutarha, tulee hanke toteuttaa siten, että pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny. Tarhan rakentamista koskeva suunnitelma tulee esittää Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen rakentamisen aloittamista. 6
6. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannalle tulee olla jatkuvasti käytettävissä eläinmäärää vastaava peltoala (vähimmäisvaatimus täydelle eläinmäärälle noin 134 hehtaaria) tai lannan vastaanottosopimus ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Ympäristökeskukselle tulee esittää ennen laajennusosan käyttöönottoa selvitys peltoalan riittävyydestä. 7. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuljetuskaluston asianmukaisuuteen liikuttaessa yleisillä teillä. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta naapureille on otettava huomioon. Kaivojen ympärille on jätettävä riittävät suojavyöhykkeet, joihin lantaa ei levitetä. 8. Kuolleet eläimet tulee toimittaa käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä, tai hävittää muulla sallitulla tavalla. Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet) tulee toimittaa ongelmajätteen vastaanottopisteeseen.. 9. Raaka aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava, käsiteltävä ja käytettävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. 10. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 11. Luvan haltijan on tarkkailtava lannan varastoimistilojen kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai säiliöiden toimintaan liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. 12. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pirkanmaan ympäristökeskukselle. 13. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta on esitettävä Pirkanmaan ympäristökeskukselle seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä, 7
ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten perustelut tiedot lannan sijoituskohteista ja levitysajoista, tiedot laidunnuksesta (laitumen pinta ala, laidunnettu eläinmäärä, laidunnusaika), tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista, tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 14. Tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset karjasuojan toiminnalle täyttyvät. Karjasuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Eläinsuojan toiminnasta ei voida katsoa erityisesti alueen aiemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Lupa on myönnetty karjasuojassa pidettävän enimmäiseläinmäärän mukaisesti. 1. Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa se, että suoria päästöjä vesiin ja maaperään ei saa tapahtua tuotantoketjun missään vaiheessa, koska suorat päästöt on kohtuullisin kustannuksin estettävissä. 2. Lantavarastojen ja kourujen tulee olla vesitiiviitä suorien valumien estämiseksi. Lannan varastoimistilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastoimistilavuutta. Tällä turvataan lantavarastojen riittävyys myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Hakemusasiakirjoissa esitetty rakennettavan lietesäiliön tilavuus on riittämätön. Tämän vuoksi hakijan tulee esittää lietesäiliöiden rakentamista koskeva suunnitelma ympäristökeskukselle ennen rakentamisen aloittamista. Edellytetty lietesäiliöiden yhteistilavuus 6560 m 3 perustuu lietelannan vuoden varastoimisaikaan koko eläinmäärälle (150 x 24 m 3, 120 x 15 m 3, 10 x 5 m 3 ), tuorerehun puristenesteisiin (2638 t x 0,05 m 3 /t), maitohuoneen jäteve 8
siin ja eläinsuojan muihin jätevesiin (375 m 3 ) ja sadevesiin (0,3 m 3 /kattamaton lietesäiliön m 2 ). Mahdollisessa vuototilanteessa säiliöiden salaojaverkosto on ensimmäinen paikka, josta vuoto voidaan havaita. Tämän vuoksi on tärkeätä, että salaojituksesta ollaan selvillä ja salaojavedestä saadaan tarvittaessa myös näyte. Varastoimistilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Tuorerehun puristenesteet ovat vesien kuormitusta koskevilta ominaisuuksiltaan erittäin ongelmallisia. Tämän vuoksi on tarpeen muistuttaa asiasta lupamääräyksissä. Pilaantunut rehu vastaa mm. ravinnepitoisuuksiltaan lähes lantaa. Tämän vuoksi pilaantuneen rehun varastoimiseen ja jatkosijoittamiseen on kiinnitettävä huomiota. 4. Maitohuonejätevedet on todettu erityisesti fosforipitoisuuksien osalta ongelmallisiksi. Puutteellisesti käsiteltyjen maitohuonejätevesien johtaminen maastoon, vesistöön tai muuhun vesiuomaan aiheuttaa ympäristönsuojelulain vastaisen vesien pilaantumisvaaran. Lupaehto on tarpeen siltä varalta, että lietesäiliöön johtamisesta haluttaisiin luvan voimassaoloaikana luopua. 5. Lupaehdolla on haluttu muistuttaa, että myös laidunnukseen liittyy ravinteiden huuhtoutumista aiheuttava ylilannoitusriski. Fosforilannoituksen enimmäistaso on noin 27 kg kokonaisfosforia/hehtaari/vuosi. Lypsylehmän lannan vuotuinen fosforisisältö on noin 18 kg. Hieholla vastaava luku on noin 7 kg. Jaloittelutarhoihin liittyy riski lantavesien pääsystä vesiin ja maaperään. Tämän vuoksi on tärkeätä, että mahdollinen tarha suunnitellaan ja rakennetaan asianmukaisesti. 6. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pellolla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu yliannostusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli kahdeksan kuukauden ikäistä muuta nautaa kohden, yksi peltohehtaari kahdeksaa alle kahdeksan kuukauden ikäistä nautaa kohden. Tällöin tarvittava peltopinta ala lupahakemuksen mukaiselle eläinmäärälle on 134 hehtaaria. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 mukaisesti. Lupahakemusasiakirjoissa on lannan levitykseen käytettävissä olevaksi peltopinta alaksi ilmoitettu 98 hehtaaria. Tämän vuoksi luvan hakijan on esitettävä ympäristökeskukselle riittävä peltoala lannan levitykseen tai lannan vastaanottosopimus ympäristöluvan omaavaan laitokseen ennen laajennusosan käyttöönottoa. 9
7. Lupamääräyksessä on tuotu esille valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ja edellytetty siinä annettujen ohjeiden ja määräysten noudattamista. Lietelantaa joudutaan kuljettamaan pitkiäkin matkoja yleisillä teillä. Tällöin on erityisen tärkeätä, että kuljetuskalusto on asianmukaisessa kunnossa. Lupamääräyksessä on haluttu korostaa myös naapureille aiheutuvaa hajuhaitan huomioon ottamista lannan levityksessä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sääolosuhteiden ja levitysajankohdan huomioimista levitettäessä lantaa lähelle asutusta sekä levitysajan jäämistä mahdollisimman lyhyeksi. Lannan levityksestä saattaa aiheutua yksittäisen kaivon pilaantumisuhkaa, vaikka kysymyksessä ei olisikaan luokiteltu pohjavesialue. Tämän vuoksi levitysalueella mahdollisesti sijaitsevien yksittäisten kaivojen ympärille on jätettävä riittävä suojavyöhyke käsittelemättä lannalla. Riittävällä suojavyöhykkeellä tarkoitetaan olosuhteista (maaperä, vietto) riippuvaa noin 30 100 metrin matkaa. 8. Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet tai kuolleena syntyneet nautaeläimet on nykyisin luokiteltu suuririskiseksi eläinjätteeksi. Hyväksyttyjä suuririskisen eläinjätteen käsittelymenetelmiä ovat tällä hetkellä käsittely eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Tietyin maa ja metsätalousministeriön asetuksessa N:o 1022/2000 määritetyin edellytyksin voidaan hyväksyä myös hautaaminen. 9. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta sekä pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteeseen aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 10. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjävoidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 11. Lietesäiliöitä ja muita lannan varastoimistiloja koskeva tarkkailuvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään tai vesistöön. 10
LUVAN VOIMASSAOLO PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 12. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 13. Toiminnanharjoittajan kirjanpitovelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta tarvittaessa saatavien tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 14. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Toiminnan harjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2016 mennessä. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten lisäksi selvitys mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toimintaa tällä lupapäätöksellä myönnetyssä laajuudessa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 41 43, 45 46, 51, 52, 55, 56, 57, 96 97, 105 : t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 6, 19, 30 :t Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 51, 52 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa ja metsätalousministeriön asetukset eläinjätteen käsittelystä (1022/2000, 100/2001) Valtion maksuperustelaki (VmaksupL 150/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöministeriö on antanut 17.12.2003 asetuksen (N:o 1237) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. Asetuksen mak 11
sutaulukon mukaan kysymyksessä olevan kokoluokan karjasuojan ympäristölupa maksaa 1200 euroa. Ylitarkastaja Tuija Sievi Korte Tarkastaja Heikki Uotila Päätöstä koskevat tiedustelut: Heikki Uotila p. (03)2420243 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Luvan hakijalle Ylöjärven kaupunginhallitus Ylöjärven ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Ylöjärven kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. LIITTEET Valitusosoitus 12
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen ja valitusoikeus Ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallintooikeudelle osoitetulla valituksella. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Valitusoikeus on luvan hakijalla sekä niillä joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ja muulla viranomaisella, jonka tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusaika Valitus on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valitusaika päättyy 20.10.2005. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmän voi tuoda valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen aukioloajan päättymistä. Tuomioistuinten ja eräiden oikeudenkäyntiviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) mukaisesti muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallintooikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Samassa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Pirkanmaan ympäristökeskus käyntiosoite Rautatienkatu 21 B postiosoite PL 297, 33101 TAMPERE puhelinvaihde (03) 242 0111 faksi (03) 242 0266 aukioloaika klo 8 16.15 e mail:kirjaamo.pir@ymparisto.fi 13