TOIMINTAKERTOMUS 2007
SISÄLTÖ Toimitusjohtajan katsaus...3 Hallituksen toimintakertomus...4 Talous...7 Standardointi... 11 SESKO julkisuudesssa... 18 Kansainvälinen työ... 20 Yhdysvaltojen kuluttajavetoinen taantuma on aiheuttanut raha- ja rahoitusmarkkinoiden levottomuutta. Tämä on heijastunut huolena niin yritysten kuin kuluttajienkin keskuudessa. Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto kasvoi Suomessa kuitenkin viimevuonna euromääräisesti noin 10 % verrattuna vuoden 2006 liikevaihtoon. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden, johon kuuluvat tietoliikennelaitteet, sähkökoneet ja instrumentit, yritysten liikevaihto kasvoi viime vuonna puolestaan euromääräisesti 5 % verrattuna edelliseen vuoteen. Tietotekniikka-alan, johon kuuluu tietotekniikkapalvelut ja ohjelmistot, yritysten liikevaihto kasvoi viime vuonna euromääräisesti vajaat 10 % verrattuna edellisvuoteen. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa henkilöstön määrä väheni jonkin verran vuonna 2007 ja oli vuoden lopussa noin 63 000 henkilöä. Tulevana vuonna sen arvioidaan vähenevän noin prosentin verran.
Toimitusjohtajan katsaus Asennusstandardit vauhdilla käyttöön Pienjännitesähköasennuksia koskevan käsikirjan uudistus, joka on merkittävin sitten käsikirjan ilmestymisen ensimmäistä kertaa vuonna 1994, vaikutti siihen, että SESKOn alueen SFS:n käsikirjojen myynti kasvoi voimakkaasti. Sähköalan ammattilaiset hankkivat niitä käyttöönsä parin kuukauden aikana huikean määrän - melkein 3000 kappaletta. Tämä merkitsi myös sitä, että SESKOn saamat laadintakorvaukset kasvoivat 26 %. Myös IEC-standardien myynti jatkoi kasvuaan ja oli 8 %. Sähkö- ja elektroniikkaalan standardit ja standardointi läpäisivät mediakynnyksen niin, että ammattimedioissa julkaistiin yli 100 SESKOn alueen haastattelua, artikkelia ja tiedotetta. Vuonna 2007 vahvistettiin 602 uutta kansainvälisiin esikuviin perustuvaa sähköalan standardia, joista peräti 71 julkaistiin suomeksi. Ruotsiksi käännettiin yhteensä 34 standardia. Tutkimus osallistumismotiiveista SESKOn tutkimus syksyllä 2007 paljasti, että teknisten komiteoiden ja seurantaryhmien asiantuntijat kokevat standardointiin käyttämänsä ajan tavallista hyödyllisemmäksi työajaksi. Asiantuntijat osallistuvat standardointiin, koska heidän ammattitaitonsa kehittyy merkittävästi ja he voivat luoda suhteita oman alan muihin toimijoihin. Asiantuntijoita standardointiin lähettävien yritysten päättäjät ovat sitä mieltä, että yritykset saavat konkreettisia tieto- ja verkottumishyötyjä osallistumisesta. He kokevat voivansa vaikuttaa standardien sisältöön ja pysyvänsä kehityksen kärjessä olemalla mukana standardoinnissa. Vaikka standardoinnissa mukana olevien arviot ovat myönteisiä, ei syytä ylpistelyyn ole. Monet päättäjät sellaisissa yrityksissä, jotka eivät ole mukana standardoinnissa, eivät edes tiedä, miten standardointiin pääsee mukaan. Tämä tieto asettaa jatkossa tiedotushaasteita SESKOlle. Kansainvälistä tunnustusta suomalaiselle Jari Hällströmille myönnettiin vuonna 2007 ainoana suomalaisena IEC:n 1906 Award-palkinto tunnustuksena toiminnasta IEC:n teknisten komiteoiden työryhmissä ja projekteissa. Palkinto jaettiin neljännen kerran ja sillä halutaan huomioida teknisten komiteoiden ja työryhmien asiantuntijoita heidän esimerkillisestä työstään käytännön standardointityössä. Standardit tutuksi opiskelijoille SESKOn yhteistyö oppilaitosten kanssa jatkui edelleen. Syksyllä SESKO, SFS, MetSta ja YTN järjestivät iltapäivän pituisen Standardit tutuksi -infotilaisuuden Kokemäenjokilaakson ammattiopistolla, jossa oli paikalla noin 160 asentajaopiskelijaa sekä lähes 40 opettajaa ja lähiseudun yrittäjää. Lisäksi SESKOn asiantuntijat pitivät luentoja standardeista Vaasan ja Tampereen yliopistoissa sekä Porin ammattikorkeakoululla. Sähkö- ja elektroniikka-alan opiskelijat ovat ottaneet omakseen myös oppilaitospainokset pienjänniteasennusten sekä automaation standardikäsikirjoista ja hankkineet niitä runsain mitoin käyttöönsä. SESKOn palvelulupaukset ohjaavat toimintaa SESKO palvelee sähköteknisessä standardoinnissa suomalaista yhteiskuntaa: elinkeinoelämää, viranomaisia, kuluttajia, oppilaitoksia ja tutkimusta. SESKO haluaa varmistaa alkuperäisiä esikuvia vastaavien ja myös suomalaiset olosuhteet huomioonottavien standardien tuottamisen käyttäjille. Olemme nopea ajan tasalla oleva sähköteknisen standardoinnin tietolähde ja tarjoamme tehokkaan kanavan osallistua sähkö- ja elektroniikka-alan standardointiin. Meille SESKOssa on tärkeää tunnistaa asiakastarpeet ja palvella edelleenkin asiantuntevasti standardointiin osallistuvia ja standardien käyttäjiä. Haluamme kaikin tavoin edistää standardien hyödyntämistä ja käytettävyyttä.
Hallituksen toimintakertomus Hallituksen helmikuun 2007 kokouksen osanottajat. Edessä istuvat Tapio Halkola, Kimmo Saarinen ja Rainer Smått. Takana Leo Laaksonen Matti Häkkinen Sinikka Hieta-Wilkman, Vesa Haakana Olli-Heikki Kyllönen Harri Westerlund ja Martti Alakoski. SESKOn hallitus vuonna 2007 (Kunkin jäsenen henkilökohtaisen varajäsenen nimi on kursivoitu) Puheenjohtaja Kehitysjohtaja Kimmo Saarinen, Evox Rifa Group Oyj, (Sähköinsinööriliitto ry) Toimitusjohtaja Risto Forssell, Sähkösuunnittelutoimisto Forssell Oy (Suomen Sähköteknikkojen Liitto ry) Varapuheenjohtaja Johtaja Rainer Smått, ABB Oy (Teknologiateollisuus ry) Insinööri Patrick Frostell, Teknologiateollisuus ry Hallituksen jäsenet Automaatiopäällikkö Matti Häkkinen, UPM Kymmene Oyj Voikkaa (Teollisuuden Sähkö ja Automaatio ry) Toimitusjohtaja Seppo Pyyskänen Duocon Oy (Sähkö- ja Automaatioseura SAS ry) Toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Laatupäällikkö Juhani Mäenpää, Tekmanni Oy (Talotekniikkaliitto ry) Ryhmäpäällikkö Leo Laaksonen, Teknologiateollisuus ry (Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry) Toimitusjohtaja Jarmo Salonen, Sähkö-Sinssi Oy (Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry) SESKOn jäsenyhteisöt Digita Oy Energiateollisuus ry Finnet-liitto ry Neuvottelevat Sähkösuunnittelijat NSS ry Radioteknillinen Seura ry SGS Fimko Oy Suomen Automaatioseura ry Suomen Radioamatööriliitto ry Suomen Sähköteknikkojen Liitto ry Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Sähköalojen Ammattiliitto ry Sähköinsinööriliitto ry Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry Talotekniikkaliitto ry Teknologiateollisuus ry TeliaSonera Finland Oyj Teollisuuden Sähkö ja Automaatio ry Turvatekniikan keskus Valtion teknillinen tutkimuskeskus Viestintävirasto Jäsenistö SESKOn jäsenmäärä oli vuoden 2007 lopussa 21. Jäsenet kokoontuivat sääntömääräiseen vuosikokoukseen maaliskuussa ja vaalikokoukseen marraskuussa. Vuosikokouksen yhteydessä järjestettiin perinteinen kevätseminaari SESKOn komiteoiden ja seurantaryhmien asiantuntijoille sekä jäsenyhteisöjen edustajille. Kevätseminaarin 2007 teemana oli Standardit osana tutkimusta sekä tuote- ja palvelukehitystä. Hallinto SESKOn hallitukseen kuului yhteensä kymmenen jäsentä. Hallituksen ja yhdistyksen puheenjohtajana toimi kehitysjohtaja Kimmo Saarinen Evox Rifa Group Oyj:stä ja varapuheenjohtajana johtaja Rainer Smått ABB Oy:stä. Lisäksi hallituksen varsinaisina jäseninä oli toimintakertomusvuonna kahdeksan jäsenyhteisöjen piiristä valittua henkilöä. Hallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Tekninen johtaja Tapio Halkola, Finnet-liitto ry Standardointiyksikön päällikkö Timo Leppinen, Viestintävirasto Johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry Puheenjohtaja Martti Alakoski, Sähköalojen Ammattiliitto ry Johtaja Reijo Mattinen, Turvatekniikan keskus Yli-insinööri Harri Westerlund, Turvatekniikan keskus Ympäristöjohtaja Kirsi Sormunen, Nokia Oyj (Teknologiateollisuus ry) Insinööri Peter Malmström, Teknologiateollisuus ry Insinööri Vesa Haakana, Inspecta Oy (Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry) Varatoimitusjohtaja Jukka Vuorinen, SGS Fimko Oy Hallituksen työvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2007 puheenjohtaja Kimmo Saarinen, varapuheenjohtaja Rainer Smått sekä jäsenet Leo Laaksonen ja Reijo Mattinen. 4
Talous Tilintarkastus SESKOn tilintarkastajina ovat toimineet KPMG Oy:stä kauppatieteiden maisteri Heidi Vierros KHT ja Turvatekniikan keskuksesta hallintojohtaja Juha Karjalainen. Varatilintarkastajia olivat yhteisö KPMG Oy ja toiminnanjohtaja Heikki Silván Sähköinsinööriliitto ry:stä. Komiteat Hallituksen asettamien kansallisten standardoimiskomiteoiden määrä oli toimintakertomusvuoden lopussa 44. Komiteoiden lisäksi kansallisia seurantaryhmiä oli runsaat 80. Asiantuntijajäseniä komiteoissa ja seurantaryhmissä oli 474 henkilöä. Hallitus vahvisti 602 standardia, joista 71 julkaistiin suomeksi. Henkilöstö SESKOn palveluksessa oli vuoden 2007 lopussa 10 henkilöä: kuusi teknistä asiantuntijaa ja neljä hallinnon tukipalvelutehtävissä. Yksi henkilö teki lyhennettyä työpäivää. Huomionosoitukset IEC 1906 Award palkinto Vuonna 2007 IEC jakoi 1906 Awardin 155:lle teknisten komiteoiden ja niiden työryhmien asiantuntijalle. Palkinto jaettiin neljättä kertaa. Ainoana Suomesta palkittiin vuonna 2007 erikoistutkija Jari Hällström Teknillisen korkeakoulun Sähköverkostojen ja suurjännitetekniikan yksiköstä. Jari Hällström on ollut mukana vuodesta 2003 lähtien IEC:n suurjännitteiden testaustekniikoita käsittelevän teknisen komitean TC 42 standardointityössä. Samasta vuodesta lähtien hän on toiminut komitean ylläpitoryhmän MT 7:n vetäjänä. Jari Hällströmin johdolla ja hänen aktiivisella panostuksellaan valmisteltiin uusi ehdotus suurjännitepuolen testausstandardista. Palkintoa puoltaneet kollegat arvostavat hänen aktiivista toimintaansa komiteassa TC 42 ja sen ylläpitotyöryhmässä MT 4, joka työstää uutta versiota suurjännitepuolen testaustekniikoiden standardista. Erkki Yrjölä mitalit Erkki Yrjölä mitalit myönnettiin 2007 kolmelle ansioituneelle standardoinnin asiantuntijalle: Terttu Peltoniemelle Nokia Oyj:stä, Pekka J. Riisiölle Finnmast Oy:stä ja Tapio Siirilälle Uudenmaan työsuojelupiiristä. Terttu Peltoniemi on osallistunut ansiokkaasti SESKOn staattisen sähkön niin kansainvälisten kuin kansallistenkin komiteoiden työskentelyyn toimien pitkään SESKOn vastinkomitean puheenjohtajana. Hän on ollut myös elektroniikan kokoonpanotekniikkakomitean sekä sen edeltäjän, piirilevykomitean ja vastaavien kansainvälisten komiteoiden jäsen. Pekka J. Riisiö, joka on yksi Suomen arvostetuimpia ilmajohtojen ja mastojen mitoituksen asiantuntijoita, on toiminut aktiivisesti kansainvälisissä ja kansallisessa suurjänniteilmajohtokomiteassa. Hän on toiminut 25 vuoden aikana sekä komitean jäsenenä että kansallisen komitean puheenjohtajana. Hän on ollut Suomen edustajana CENELECin komitean työryhmässä, jossa on valmisteltu ensimmäiset eurooppalaiset ilmajohtojen rakenteita koskevat standardit, jotka on otettu käyttöön Suomessa. Tapio Siirilä palkittiin pitkäaikaisesta ja asiantuntevasta koneturvallisuuteen liittyvästä standardointityöstä. Hän on tullut mukaan SESKOn standardointitoimintaan lähes 20 vuotta sitten ja toiminut koneturvallisuuden sähköteknistä osuutta koskevan komitean puheenjohtajana. Hän on ollut myös kansainvälisten vastinkomiteoiden ja useiden kansainvälisten työryhmien jäsen. Yhdistyksen toimintakulut olivat 1 151 612 euroa, josta henkilöstökulujen prosenttiosuus 56 % oli kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vaikka palkat nousivat vuonna 2007 kohtalaisesti, henki-löstökulut laskivat. Tämä johtui siitä, että SESKOssa työskenteli nyt koko vuoden 10 henkilöä, kun edellisenä vuonna osan vuodesta palveluksessa oli 11 henkilöä. Muiden kulujen osuus nousi yleistä kustannustason nousua vastaavasti. Yhdistyksen tulos vuodelta 2007 oli positiivinen ja määrältään 57 254 euroa. Valtaosa tästä kertyi pienjännitesähköasennuksia standardisarjan käsikirjan SFS 600 poikkeuksellisen korkeasta myyntimäärästä vuoden kahden viimeisen kuukauden aikana. Tämä rahamäärä käytetään vuonna 2008 SESKOn verkkosivujen ja asiakasrekisterin uudistamiseen sekä atk-infrastruktuurin uudistamiseen ja sovittamiseen valittuihin toimitilaratkaisuihin. Standardien myynti Standardien myynti kattoi SESKOn rahoituksesta 48 % (44 %). SFS-standardien ja käsikirjojen laadintakorvauksista kertyi 34 % (29 %). Suluissa on esitetty edellisen vuoden luvut. Pienjänniteasennuksia koskevan SFS-käsikirjan 600 uudistus syksyllä 2007 vauhditti myyntiä loppuvuodesta. IEC-standardien nettomyynti kasvoi 8 %, mutta sen suhteellinen osuus kokonaisrahoituksesta pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 14 % (14 %). Osallistumismaksut 2007 2006 2005 2004 2003 23 % 26 % SESKOn standardoimiskomiteoissa ja seurantaryhmissä sekä kansainvälisissä erityistehtävissä toimi 474 sähköteknistä asiantuntijaa suomalaisen yhteiskunnan eri alueilta. Vaikka osallistujien määrä kasvoi edellisvuoden tapaan 2 %, osallistumismaksutuotot laskivat 4 % ja kattoivat 23 % koko rahoituksesta. Tuottojen lasku johtui siitä, että toimintavuonna SESKO luopui kokonaan hinnakkaammasta painojulkaisupalvelusta ja kaikki SESKOn asiakkaat siirtyivät käyttämään sähköistä dokumenttipalvelua. 29 % 28 % SESKOn rahoituksen jakauma 2003-2007 34 % 15 % 14 % 13 % 15 % 14 % 28 % 28 % 26 % 26 % 23 % 16 % 15 % 17 % 14 % 17 % 13 % 2 % 14 % 1 % 14 % 14 % 14 % SFS-standardit IEC-standardit Osallistumismaksut KTM-avustus STEK ym. Muut Kansainväliset jäsenmaksut SESKO sai valtionapua kauppa- ja teollisuusministeriöltä (KTM) Suomen Standardisoimisliiton SFS:n kautta yhteensä 184 300 euroa, josta 58 % kului kansainvälisiin jäsenmaksuihin (IEC, CENELEC). SFS maksoi KTM:n valtionavusta sihteeristö-, käännös- ja kokouskuluja. Suoraan kansainvälisiin standardisointikokouksiin osallistuneille maksettujen matka-avustusten osuus oli 29 000 euroa. VTT vastasi IECEx:n jäsenmaksusta ja Evox Rifa Group Oyj (KEMET) huolehti IECQ:n jäsenmaksusta. Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen tuki Toimintavuonna Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen (STEK) myöntämä sähköturvallisuuden standardisointituki oli 150 000 euroa, mikä kattaa 13 % rahoituksesta. 2 % 3 % 3 % 6 7
TULOSLASKELMA TASE 1.1. - 31.12. 2007 2006 31.12. 2007 2006 Varsinaisen toiminnan tuotot SFS-julkaisujen valmistelu 411 535,00 325 911,00 IEC-julkaisujen jakelu 171 631,05 158 910,50 Osallistumismaksut 275 950,00 287 800,00 Muut toimintatuotot 159 749,90 157 345,70 Avustukset 164 110,57 1 182 976,52 172 564,54 1 102 531,74 Varsinaisen toiminnan kulut Palkat ja palkkiot 512 687,61 525 908,80 Henkilöstösivukulut 132 209,94 123 974,28 Poistot 25 307,77 16 606,91 Toimitilakulut 51 059,85 49 572,26 Julkaisujen hankinta 54 210,99 50 364,97 Matkustuskulut 91 434,47 69 087,70 Julkaisu- ja tiedotuskulut 61 381,30 58 525,42 Toimistokulut 44 753,41 39 655,76 Kokous- ja neuvottelukulut 44 918,52 33 418,72 Kansainväliset jäsenmaksut 106 146,12 112 670,96 Muut kulut 27 501,64 1 151 611,62 22 576,55 1 102 362,33 Kulujäämä 31 364,90 169,41 Varainhankinta Jäsenmaksut 18 850,00 18 850,00 17 820,00 17 820,00 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet 36 450,37 17 793,36 Aineettomat hyödykkeet 7 788,60 7 037,73 Osakeet ja osuudet 1 345,50 1 345,50 Pitkäaikaiset sijoitukset 579 123,79 624 708,26 229 123,79 255 300,38 VAIHTUVAT VASTAAVAT Julkaisusaamiset 15 355,51 9 710,64 Siirtosaamiset 240 247,55 100 560,39 Rahat ja pankkisaamiset 41 106,15 296 709,21 452 561,05 562 832,08 YHTEENSÄ 921 417,47 818 132,46 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 300 000,00 300 000,00 Ylijäämä ed.vuosilta 353 240,46 287 699,59 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 57 254,37 710 494,83 65 540,87 653 240,46 Tuottojäämä 50 214,90 17 989,41 Sijoitus- ja rahoitustuotot Korkotuotot 7 039,47 47 551,46 Tilikauden tulos 57 254,37 65 540,87 57 254,37 65 540,87 Tilikauden ylijäämä VIERAS PÄÄOMA Ostovelat 44 037,44 24 946,40 Siirtovelat 129 959,76 121 430,52 Muut lyhytaikaiset velat 36 925,44 210 922,64 18 515,08 164 892,00 YHTEENSÄ 921 417,47 818 132,46 Helsingissä 11. helmikuuta 2008 Kimmo Saarinen Rainer Smått Leo Laaksonen Pertti Lindberg Reijo Mattinen Juhani Mäenpää Seppo Pyyskänen Seppo Taipale Vesa Haakana Kari Lång Sinikka Hieta-Wilkman 8 9
TILINTARKASTUSKERTOMUS Standardointi Komiteat ja seurantaryhmät Vuonna 2007 SESKOlla oli 44 standardoimiskomiteaa ja yli 80 seurantaryhmää, joissa oli yhteensä 474 asiantuntijajäsentä. Standardoimiskomiteat kokoontuvat säännöllisesti ja niille on nimetty puheenjohtaja ja sihteeri. Standardoimiskomiteoita on yleensä sellaisilla alueilla, joilla kansallisella työllä on tärkeä merkitys. Esimerkiksi silloin, kun on olemassa merkittävää suomalaista sähköteknistä teollisuutta tai tarve julkaista suomenkielisiä standardeja. Sellaisten IEC:n ja CENELECin komiteoiden aihealueille, joilla pääasiassa seurataan kansainvälistä työtä ja joille ei ole tarvetta perustaa kansallista komiteaa, SESKO on perustanut seurantaryhmiä. Seurantaryhmiin nimetään jäsenten lisäksi yhdyshenkilö. Komiteoiden ja seurantaryhmien työ Standardisoimiskomiteoiden ja seurantaryhmien painopistealueet vaihtelevat aihepiireittäin. Kaikkien ryhmien työssä on tärkeää aktiivinen osallistuminen IEC:n ja CENELECin äänestyksiin, lausuntojen laatimiseen sekä työryhmätyöhön. Näin voi parhaiten vaikuttaa standardien sisältöihin. Alueilla, joilla on Suomessa paljon toimijoita, myös kansallisten osien laatiminen standardeihin on komitean keskeistä työtä. Aktiiviset komiteat ja seurantaryhmät vuonna 2007: Suurjänniteilmajohdot SK 11 Komitea valmisteli kansallisen standardiehdotuksen pienjänniteilmajohtojen rakenteista. Standardi täydentää suurjänniteilmajohtoja koskevia standardeja, mikä puolestaan täydentää kattavaa standardikokoelmaa kaikille ilmajohdoille. CENELECissä valmisteltiin korjausta ilmajohtojen perusstandardiin. IEC päätti aloittaa pitkällä tähtäimellä IEC- ja CENELEC-standardien harmonisoinnin, jolloin suurin osa nykyisistä eurooppalaisista standardeista korvattaisiin IEC-standardeilla. Pisto- ja rasiakytkimet sekä liitäntätarvikkeet SK 23 Suomalaisia komitean edustajia osallistui pisto- ja rasiakytkimiä, asennusrasioita, asennuspistoliittimiä sekä jatkojohtojen vaatimuksia standardoiviin kansainvälisiin työryhmiin. Suomen vetovastuulla olevan SELV-pistokytkimiä koskevan IECstandardin uusi versio ilmestyi. Asennusrasiastandardisarjaa koskeva kokonaisuudistus käynnistettiin. Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteet SK 31 IEC:n tavoitteena on yhdistää pöly- ja kaasuräjähdysvaarallisten tilojen laitteita koskevat standardisarjat. Tähän liittyen saatiin sähkölaitteiden valintaa ja asentamista koskevasta standardista valmiiksi uusi versio, jossa vaatimukset on yhdistetty. IEC:n ei-sähköisiä laitteita käsittelevä alakomitea aloitti työnsä, jota tehdään yhdessä ISOn kanssa. Suomeksi julkaistiin räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden korjausta ja huoltoa koskeva standardi. Elektroniikkalaitteiden kondensaattorit ja vastukset TC 40 Suomi on hoitanut komitean CENELECin TC 40XA sihteeristön tehtäviä vuoden alusta lähtien. IEC-vastinkomitean puheenjohtajana on toiminut suomalainen useiden vuosien ajan. Suomessa kokoontuivat vuonna 2007 sekä IEC- että CENELEC-komiteat. Seurantaryhmän jäsenet ovat toimineet aktiivisesti sekä kansainvälisessä että eurooppalaisessa työryhmä- ja komiteatyössä mm. osallistumalla kokouksiin ja ottamalla kantaa moniin äänestyksiin. Sähköenergian mittaus SK 13 Sähköenergian mittaamista käsittelevä sanasto julkaistiin suomeksi. IEC-standardien valmistelutyöhön osallistuttiin aktiivisesti energiamittareiden rakennevaatimuksia ja luotettavuutta koskevissa työryhmissä. Energiakaapelit SK 20 Komitean jäsenet osallistuvat aktiivisesti CENELECin komitean TC 20 ja sen työryhmien työhön. Yhtenä projektina on tällä hetkellä kahden harmonisointidokumentin muuttaminen EN-standardeiksi. Kaapelialueen neljä kotimaista standardia on uusittavana. Myös kaapeleiden käyttöohjekäsikirja on valmisteilla. Tehoelektroniikan järjestelmät ja laitteet SK 22 Kondensaattorikomiteat kokoontuivat 18. - 20.6.2007 kesäisessä Helsingissä. Edellisen vuoden lopussa perustettu tehoelektroniikan Mukana oli 30 henkilöä Euroopasta, Pohjois- Amerikasta ja Aasiasta. Työtä riittää, järjestelmiä ja laitteita koskeva uusi komitea käynnisti työnsä sillä lähivuosina uusitaan yli puolet kondensaattori- ja vastusstandardeista. 10 ripeästi seitsemän jäsenen voimin. 11
Koneturvallisuuden sähkötekninen osuus SK 44 Komitea julkaisi vuonna 2007 suomeksi uudistetun koneturvallisuusstandardin yleiset vaatimukset. Standardi on sähköteknisen koneturvallisuuden perusstandardi ja sillä on laaja käyttäjäkunta Suomessa. Kotitaloussähkölaitteiden turvallisuus SK 61 Komitea on osallistunut aktiivisesti sekä eurooppalaiseen että kansainväliseen työhön tekemällä IEC:lle ehdotuksia todettujen turvallisuuspuutteiden korjaamiseksi sekä ottamalla kantaa lukuisiin kansainvälisiin ja eurooppalaisiin standardiehdotuksiin. Aloitteita on tehty hattarakoneiden, akkulatureiden ja otsonia tuottavien laitteiden vaatimusten osalta. Solariumlaitteiden säteilymäärien rajoittamiseksi säteilyturvaviranomaiset ovat työskennelleet aktiivisesti. Liesien paloturvallisuuden lisäämistä on edistetty IEC:ssä ja CENELECissä. Kotitaloussähkölaitteiden yleiseen turvallisuusstandardiin valmisteltiin kaksi täydennysosaa. Tästä standardista valmisteltiin myös SFS-käsikirja. Helsingissä järjestettiin toukokuussa viisipäiväinen komitean IEC TC 61 kokous, johon osallistui runsaasti suomalaisia. Käsityökalut SK 61F Komitea on osallistunut aktiivisesti sekä eurooppalaiseen että kansainväliseen työhön tekemällä ehdotuksia todettujen turvallisuuspuutteiden korjaamiseksi sekä ottamalla kantaa lukuisiin standardiehdotuksiin. IEC:n alakomitean alueella luovutaan IEC 61029-sarjasta sekä ruohonkäsittely- ja puutarhakoneita käsittelevistä osista. Tilalle tulee uudistettu IEC 60745-sarja. Pienjännitesähköasennukset SK 64 Komitea sai valmiiksi pitkään valmistellun pienjännitesähköasennuksia koskevan standardisarjan SFS 6000 uuden version. Sarja sisältää kaikkiaan 37 standardia ja se on julkaistu myös SFS-käsikirjana. Standardisarjan rakenne ja sisältö uusittiin viimeisimpien esikuvastandardien mukaisiksi. Uudistettu standardisarja otettiin vuoden lopulla mukaan Turvatekniikan keskuksen ohjeeseen S 10. Siinä on lueteltu standardit, joiden mukaan toimittuna täytetään sähköasennuksia koskevat viranomaismääräykset. Standardisarjan tekniset muutokset, kuten vikavirtasuojien lisääntynyt käyttö, näkyvät lähivuosina myös sähköasennusten käytännön toteutuksessa. Sähkömagneettinen yhteensopivuus SK 77 ja CISPR Komitea SK 77 on 32 jäsenellään SESKOn suurin komitea ja CISPR-ryhmässäkin on 21 jäsentä. EMC-komiteoiden jäsenet ovat osallistuneet kuluneena vuonna aktiivisesti komiteoiden ja alakomiteoiden kokouksiin. Julkaisuvauhti on edelleen verkkaista ja aktiivinen toiminta keskittyy lähinnä olemassa olevien standardien ylläpitoon. Edelleenkin merkittävin kehityskohde on sähkömagneettisten kenttien siedon testausmenetelmien ja testitilojen standardointi yli 1 GHz:n taajuuksille. Uutena aiheena EMC-testausstandardeihin on tulossa mittausepävarmuuden arviointi. Elektroniikan kokoonpanotekniikka SK 91 Komiteassa jatkettiin elektroniikan valmistustekniikan sanastostandardin suomenkielisen version valmistelua. Komitea piti vuonna 2007 kolme kokousta ja laati Suomen kommentit kahteen IEC:n työdokumenttiin sekä äänesti yhteensä 47 kertaa. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ympäristönäkökohdat SK 111 Suomen edustajat ovat toimineet aktiivisesti RoHS-mittausmenetelmiä, ympäristömyötäistä tuotesuunnittelua ja materiaalivakuutuksia standardisoivissa IEC-työryhmissä. Vuoden aikana osallistuttiin komitean IEC TC 111 kokoukseen. Ympäristöluokitus ja testaus SK 104 Komitea kokoontui kolme kertaa vuoden 2007 aikana. Komitean jäsenet osallistuivat kansainvälisiin komitea- ja työryhmäkokouksiin. Suomi esitti kommentteja viiteen standardiehdotukseen. Ympäristöluokitus ja testaus kiinnostavat selvästi, sillä komiteaan tuli useita uusia jäseniä vuoden 2007 aikana. Tietotekniikka ja viihde-elektroniikkalaitteiden turvallisuus SK108 Komitean kansainvälinen työ keskittyy uuden tietotekniikan ja viihde-elektroniikan laitteiden yhteisen, turvallisuutta koskevan standardin laadintaan. Ehdotus on nyt ensimmäisessä äänestysvaihessa ja valmistunee julkaistavaksi vuoden 2008 aikana. Samanaikaisesti kuitenkin tietotekniikan ja viihde-elektroniikan laitteiden erillisiä turvallisuusstandardeja päivitetään jatkuvasti. Käynnissä on yhteensä kolme projektia. Vuonna 2007 vahvistetut ja julkaistut standardit Suomen Standardisoimisliitto SFS vahvisti uusia sähköalan SFS-standardeja 602 (365) ja julkaisi niistä suomeksi 71 ja ruotsiksi 34. Suluissa on esitetty edellisen vuoden luku. Suomeksi tai ruotsiksi julkaistavaksi valittiin sellaisia standardeja, joissa on kansallisia osia tai joiden käyttäjämäärät ovat kansallisesti suuria. Valtaosa pienjänniteasennuksia koskevista standardeista on myös lakisääteisen sähköturvallisuustutkinnon aineistoa, mistä syystä niiden täytyy olla käytettävissä sekä suomeksi että ruotsiksi. Julkaistuista standardeista kaksi on IEC-standardeista käännettyjä sanasto- ja dokumenttien hallintastandardeja sekä 65 kansallisia uusia painoksia aiemmin julkaistuista standardeista. Julkaistuista standardeista 14 oli puhtaasti kansallisia, pääasiassa ilmajohto- ja telekaapelistandardeja. Suomeksi käännetyistä pienjännitesähköasennuksia koskevista 37 standardista 29 perustui suoraan kansainvälisiin IEC-esikuviin ja 8 sisälsi pääosin kansallisia osia. Standardeista 12 oli suoraan suomeksi käännettyjä CENELECin EN-standardeja ja kolme SFS-standardeiksi vahvistettuja IEC-julkaisuja. 80 70 60 50 40 30 20 10 0 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 6000 5000 4000 21 Suomeksi julkaistut standardit 2003-2007 Suomeksi julkaistut standardit 2003 2007 26 47 2003 2004 2005 2006 2007 Julkaistut standardisivut 2003-2007 17 188 19 518 40 Julkaistut standardisivut 2003 2007 71 20 415 20 397 20 547 2003 2004 2005 2006 2007 Sähköalan SFS-standardien kokonaismäärä Sähköalan standardien kokonaismäärä 2003 2007 3414 3599 3796 3939 4811 3000 2000 1000 IEC TC 61 kokousta toukokuussa 2007 Helsingissä isännöi SESKO. 0 510 535 551 580 562 Suomen edustajia aloitustunnelmissa 2003 2004 2005 2006 2007 eturivissä vasemmalta lukien: Juha Vesa, Kari Koskinen ja Reijo Mattinen. Suomeksi julkaistut Vahvistetut ilmoittamalla 12 Takana Seppo Nykänen ja Markku Ojala. 13
Vuonna 2007 julkaistut SFS-standardit SFS 2648 Ilmajohtotarvikkeet. Haruslaatat HL SFS 2650 Ilmajohtotarvikkeet. Haruskiristimet HK, -päätteet HP ja -raudat HR SFS 2651 Ilmajohtotarvikkeet. Harusköyden kiinnittimet HKK ja haruslukot HLK SFS 2654 Ilmajohtotarvikkeet. Kalliosilmukset KS SFS 2658 Ilmajohtotarvikkeet. Kalliopylvään vinotuet KVT SFS 2659 Ilmajohtotarvikkeet. Kallioruuvi KR SFS 2660 Ilmajohtotarvikkeet. Tyvituki TT 20 SFS 3157 Telekaapelit. PE-eristeiset ja PE-vaippaiset ilmakaapelit MU 1 x 4 x 0,8 and MHBU 1 x 4 x 0,8 SFS 4385 Ilmajohtotarvikkeet. Orsitappi OT 24 SFS 5012 Telekaapelit. Vaahto-PE-eristeinen ja PE-vaippainen vaseliinitäytteinen parirakenteinen maa- ja kanavakaapeli VMOHBU-TL SFS 5013 Telekaapelit. Vaahto-PE-eristeinen ja PE-vaippainen vaseliinitäytteinen parirakenteinen pyörölankaarmeerattu maa- ja vesistökaapeli VMOPU SFS 5234 Ilmajohtotarvikkeet. Jatkotangot JT SFS 5740 Telekaapelit. Vaahto-PE-eristeinen ja PE-vaippainen vaseliinitäytteinen kahdeksikko- ja parirakenteinen ilmakaapeli VMOHBUK-TL SFS 5741 Telekaapelit. Vaahto-PE-eristeinen ja PE-vaippainen parirakenteinen maa- ja kanavakaapeli VMHBU-TL SFS 6000-1 Pienjännitesähköasennukset. Osa 1: Perusperiaatteet, yleisten ominaisuuksien määrittely ja määritelmät SFS 6000-4-41 Pienjännitesähköasennukset. Osa 4-41: Suojausmenetelmät. Suojaus sähköiskulta SFS 6000-4-42 Pienjännitesähköasennukset. Osa 4-42: Suojausmenetelmät. Suojaus lämmön vaikutuksilta SFS 6000-4-43 Pienjännitesähköasennukset. Osa 4-43: Suojausmenetelmät. Ylivirtasuojaus SFS 6000-4-44 Pienjännitesähköasennukset. Osa 4-44: Suojausmenetelmät. Suojaus jännitehäiriöiltä ja sähkömagneettisilta häiriöiltä SFS 6000-5-51 Pienjännitesähköasennukset. Osa 5-51: Sähkölaitteiden valinta ja asentaminen. Yleiset säännöt SFS 6000-5-52 Pienjännitesähköasennukset. Osa 5-52: Sähkölaitteiden valinta ja asentaminen. Johtojärjestelmät SFS 6000-5-53 Pienjännitesähköasennukset. Osa 5-53: Sähkölaitteiden valinta ja asentaminen. Erottaminen, kytkeminen ja ohjaus SFS 6000-5-54 Pienjännitesähköasennukset. Osa 5-54: Sähkölaitteiden valinta ja asentaminen. Maadoittaminen ja suojajohtimet SFS 6000-5-55 Pienjännitesähköasennukset. Osa 5-55: Sähkölaitteiden valinta ja asentaminen. Muut sähkölaitteet SFS 6000-6 Pienjännitesähköasennukset. Osa 6: Tarkastukset SFS 6000-7-701 SFS 6000-7-702 SFS 6000-7-703 SFS 6000-7-704 SFS 6000-7-705 SFS 6000-7-706 SFS 6000-7-708 SFS 6000-7-709 SFS 6000-7-710 SFS 6000-7-711 SFS 6000-7-712 SFS 6000-7-713 SFS 6000-7-714 SFS 6000-7-715 SFS 6000-7-717 SFS 6000-7-721 SFS 6000-7-740 SFS 6000-7-753 Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-701: Erityistilojen ja -laitteistojen vaatimukset. Kylpy- ja suihkutilat Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-702: Erityistilojen ja -laitteistojen vaatimukset. Uima-altaat ja vastaavat Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-703: Erityistilojen ja -laitteistojen vaatimukset. Saunat Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-704: Erityistilojen ja -laitteistojen asennukset. Rakennustyömaat Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-705: Erityistilojen ja -laitteistojen vaatimukset. Maa- ja puutarhatalouden laitteistot Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-706: Erityistilojen ja -laitteistojen vaatimukset. Ahtaat johtavat tilat Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-708: Erityistilojen ja -laitteistojen vaatimukset. Leirintäalueet Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-709: Erityistilojen ja -laitteistojen vaatimukset. Venesatamat Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-710: Erikoistilojen ja laitteistojen vaatimukset. Lääkintätilat Pienjänniteasennukset. Osa 7-711: Erityistilojen ja -laitteistojen vaatimukset. Näyttelyt, esitykset ja näyttelyosastot Pienjänniteasennukset. Osa 7-712: Erityistilojen ja -laitteistojen vaatimukset. Aurinkosähköiset tehonsyöttöjärjestelmät Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-713: Erityistilojen ja -laitteistojen vaatimukset. Kalusteet Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-714: Erityistilojen ja -laitteistojen asennukset. Ulkovalaistusasennukset Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-715: Erityistilojen ja -laitteistojen vaatimukset. Pienoisjännitteiset valaistusjärjestelmät Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-717: Erityistilojen ja -laitteistojen vaatimukset. Liikkuvat tai siirrettävät laitteistot Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-721: Erityistilojen ja -laitteistojen vaatimukset. Matkailuajoneuvojen sähköasennukset Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-740: Erityistilojen ja -laitteistojen vaatimukset. Huvipuistojen, tivolien ja sirkusten huvilaitteiden, myyntikojujen ja vastaavien tilapäiset sähköasennukset Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-753: Erityistilojen ja-laitteistojen vaatimukset. Lämmitysjärjestelmät SFS 6000-8-801 SFS 6000-8-802 SFS 6000-8-803 SFS 6000-8-804 SFS 6000-8-810 SFS 6000-8-812 SFS 6000-8-813 SFS 6000-8-814 SFS-EN 50085-2-1 SFS-EN 50131-1 SFS-EN 50173-1 SFS-EN 50173-2 SFS-EN 50173-4 SFS-EN 60079-19 SFS-EN 60335-1/A2 SFS-EN 60335-1/A12 SFS-EN 60445 SFS-EN 60446 SFS-EN 60974-4 SFS-EN 61242/A12 SFS-IEC 60038 SFS-IEC 60449 SFS-IEC/TR 62051 Uudet käsikirjat 2007 Pienjännitesähköasennukset. Osa 8-801: Eräitä asennuksia koskevat täydentävät vaatimukset. Jakeluverkot Pienjännitesähköasennukset. Osa 8-802: Eräitä asennuksia koskevat täydentävät vaatimukset. Sähköasennusten korjaus-, muutos- ja laajennustyöt Pienjännitesähköasennukset. Osa 8-803 Eräitä asennuksia koskevat täydentävät vaatimukset. Sähkölaitekorjaamot ja laboratoriot Pienjännitesähköasennukset. Osa 8-804: Kuivat, kosteat ja märät tilat sekä ulkotilat Pienjännitesähköasennukset. Osa 8-810: Eräitä asennuksia koskevat täydentävät vaatimukset. Jakokeskukset Pienjännitesähköasennukset. Osa 8-812: Eräitä asennuksia koskevat täydentävät vaatimukset. Pistoliittimien asennus ja käyttö Pienjännitesähköasennukset. Osa 8-813: Eräitä asennuksia koskevat täydentävät vaatimukset. Pistokytkimen valinta ja asennus Pienjännitesähköasennukset. Osa 8-814: Eräitä asennuksia koskevat täydentävät vaatimukset. Kaapelien asentaminen maahan tai veteen Sähköasennusten johtokanavajärjestelmät. Osa 2-1: Seiniin ja kattoihin asennettavat johtokanavajärjestelmät Hälytysjärjestelmät. Murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmät. Osa 1: Järjestelmävaatimukset Tietotekniikka. Yleiskaapelointijärjestelmät. Osa 1: Yleiset vaatimukset Tietotekniikka. Yleiskaapelointijärjestelmät. Osa 2: Toimistotilat Tietotekniikka. Yleiskaapelointijärjestelmät. Osa 4: Koti Räjähdysvaaralliset tilat. Osa 19: Laitteiden korjaus, huolto ja paikkaus Kotitaloussähkölaitteiden ja vastaavien turvallisuus. Osa 1: Yleiset vaatimukset Kotitaloussähkölaitteiden ja vastaavien turvallisuus. Osa 1: Yleiset vaatimukset Perus- ja turvallisuusperiaatteet ihmisen ja koneen väliselle rajapinnalle, merkinnöille ja tunnistamiselle. Laiteliittimien ja johdinpäiden tunnistaminen Perus- ja turvallisuusperiaatteet ihmisen ja koneen väliselle rajapinnalle, merkinnöille ja tunnistamiselle. Eristettyjen johtimien tunnistaminen värein ja aakkosnumeroin Kaarihitsauslaitteet. Osa 4: Huoltotoimenpiteiden jälkeinen tarkastus ja testaus Asennustarvikkeet. Johtokelat kotitalouksiin ja vastaaviin käyttöihin IEC:n standardijännitteet Rakennusten sähköasennusten jännitealueet Sähköenergian mittaus. Sanasto SFS-käsikirja 174-2 Tekninen dokumentointi. Osa 2: Signaalien tunnukset ja viitetunnusjärjestelmä SFS-käsikirja 177 Pienjännitevarokkeiden soveltamisohje ja varokkeiden sekä pienjännitekytkinlaitteiden koordinaatio SFS-käsikirja 600 Pienjännitesähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus Kymmenen kysytyintä standardijulkaisua 2007 Vuonna 2007 sähköalan standardien ja käsikirjojen kysyntä nousi liikevaihdollisesti 26 % verrattuna edelliseen vuoteen. Pienjännitesähköasennuksia koskevaa käsikirjaa myytiin eri muodoissaan yhteensä 4 335 kpl vuonna 2007. SFS-käsikirja 600 Pienjännitesähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus 2 995 SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 2 366 SFS-käsikirja 144 Pienjännitesähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus 1 340 SFS 6001 + A1 Suurjännitesähköasennukset 482 SFS-EN 60204-1 Koneturvallisuus 45 SFS-käsikirja 150 Staattinen sähkö. Ohjeita staattisen sähkön aiheuttamien vaarojen välttämiseksi 176 SFS-käsikirja 140 Räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennukset 140 SFS-EN 61082-1 Dokumentointi 104 SFS-käsikirja 154 Jakokeskukset 94 SFS 6000-7-710 Lääkintätilojen sähköasennukset. 83 14 15
Vuosi 2007 kuvina SESKOn Kevätseminaari järjestettiin 29. maaliskuuta Hotel Presidentissä Helsingissä teemanaan Standardit osana tutkimusta sekä tuotekehitystä. Seminaarissa Erkki Yrjölä -mitaleilla palkitut asiantuntijat esitellään tämän toimintakertomuksen sivulla 6. Sähköalan opetusta tarjoavien ammattikorkeakoulujen opettajat kokoontuivat 15. elokuuta SESKOssa. Osallistujat saivat tuhdin paketin standarditietoutta ja tilaisuudessa keskusteltiin vilkkaasti ammattikorkeakoulujen ja SESKOn yhteistyöstä. CENELECin 47. yleiskokouksen Kyproksella 26. kesäkuuta avanneen Ulrich Spindlerin puheenjohtajakausi päättyi vuoteen 2007. Kokouksen tervetuliaistilaisuus aloitettiin rantalaiturilla. Seminaariesitykset kiinnostivat, buffasta ei pulla loppunut, ja osallistujilla riitti keskusteltavaa. FORUM 2000 - Standardoinnin vuositapahtuma järjestetiiin 16. marraskuuta Helsingissä. SESKOn standillla esiteltiin erityisesti komiteaosallistumisen tarjoamia etuja yrityksen tuotekehitystyössä Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman luovutti 21. syyskuuta 2007 IEC Awardin erikoistutkija Jari Hällströmille. Työtoverit Teknillisen korkeakoulun Sähköverkostot ja suurjännitetekniikka -yksiköstä onnittelivat mukana. SESKOn vaalikokouksessa 30. marraskuuta Kimmo Saarinen valittiin viidennelle puheenjohtajakaudelle ja kukitettiin kokouksen päätteeksi. Kotitalouden sähkölaitteiden megakokouksen toukokuussa Helsingissä avasi komitean uusiseelantilainen puheenjohtaja Derek Johns, joka oli myös yksi vuoden 2007 IEC:n Lord Kevin Award -palkituista. IEC:n 71. yleiskokous pidettiin lokakuussa Pariisissa. Osallistujia oli 62 jäsenmaasta yhteensä yli 900. Eniten osallistujia oli Japanista ja Yhdysvalloista. Suomalaisia oli mukana viisitoista. Italialaisen Renzo Tanin puheenjohtajuuskausi päättyi vuoteen 2007 ja puheenjohtajuus siirtyy kanadalaiselle Jacques Régisille. Ylijohtaja Petri Peltonen Kauppa-ja teollisuusministeriöstä kertoi hallitusohjelman tavoitteista ja maan hallituksen innovaatiovisioista. 16 17
SESKO julkisuudessa Jotta standardit tavoittaisivat käyttäjänsä, on standardoinnista ja standardeista tiedottaminen eri kanavien välityksellä yksi SESKOn keskeisistä tehtävistä. Tiedotuksen kohderyhmänä ovat SESKOn jäsenyhteisöjen ja asiantuntijoiden lisäksi laaja yritys- ja yhteisökenttä. Heille on tärkeää saada tietoa uusien standardien lisäksi myös vireillä olevista standardointihankkeista, jotta he voivat vaikuttaa oikea-aikaisesti valmistelun kuluessa standardien sisältöihin ja hyödyntää tietoa omassa toiminnassaan riittävän ajoissa. Myös opiskelijat ovat tärkeä tiedotuksen kohderyhmä. SESKOn näkyvyys medioissa Vuonna 2007 julkaistiin eri medioissa yhteensä 113 (46) SESKOsta toimitettua sähköteknistä standardointia tai standardeja käsittelevää artikkelia ja tiedotetta. SESKO ja sähkötekniset standardit olivat esillä painojulkaisujen lisäksi myös monilla verkkosivuilla. SESKOn oma lehti kasvoi sekä sivumäärältään että levikiltään edelliseen vuoteen nähden. SESKO oppilaitoksissa Yhteistyössä Tampereen ja Vaasan yliopistojen kanssa järjestettiin opiskelijoille ja opetushenkilöstölle standardointia ja standardeja käsitteleviä luentotilaisuuksia. SESKO järjesti yhdessä SFS:n, MetStan ja YTN: n kanssa asentajaopiskelijoille iltapäivän kestävän tietoiskun standardeista Kokemäenjokilaakson ammattiopistolla. Tilaisuuteen osallistui kaikkiaan 160 opiskelijaa lähikuntien oppilaitoksista ja noin 40 opettajaa ja lähialueiden yritysten edustajaa. Porin ammattikorkeakoulun standardiseminaariin osallistui noin 40 opiskelijaa. SESKO-tutkimus SESKO tutki 2007 komiteoiden ja seurantaryhmien asiantuntijoiden ja heidän työnantajiensa motiiveja osallistua standardointiin. Lisäksi selvitettiin päättäjien tietoja standardoinnista ja standardeista yrityksiltä, jotka eivät ole mukana standardoinnissa, mutta joille arvellaan olevan hyötyä osallistumisesta. Asiantuntijat kokevat pääsevänsä tiedon lähteille osallistuessaan standardointiin. He pitivät standardointiin käyttämäänsä aikaa hyödyllisenä työaikana sekä itselleen ammatillisesti että työnantajayrityksilleen. Mukana olevat yritykset kokivat saavansa runsaasti tietohyötyä ja kasvattavansa standardoinnin avulla osaamispääomaansa. Myös verkottumishyötyjä koettiin saatavan molemmissa ryhmissä. Tutkimus paljasti, että yritykset, jotka eivät ole mukana standardoinnissa, eivät välttämättä tunne osallistumiskäytäntöjä eivätkä saatavia hyötyjä. Silti nämä yritykset arvelivat, että standardoinnissa mukana olemisesta saattaa olla runsaasti tietohyötyä, jota voi käyttää yrityksen toiminnassa. Erityisesti tämän ryhmän tulokset asettavat SESKOlle jatkossa tiedotushaasteita. Messut ja tapahtumat Vuonna 2007 oli SESKOlla oma osasto syksyn ELKOM-messuilla. Yhdessä Sähköinsinööriliiton kanssa järjestettiin messuilla standardointiseminaari. Tilaisuudessa SESKOn komiteoiden ja henkilöstön asiantuntijat kertoivat standardien käyttömahdollisuuksista suunnittelussa ja niiden hyötypiirteiden soveltamisesta. Lisäksi SESKO esitteli toimintaansa STUL ry:n Sähköurakoitsijapäivillä, SIL:n Sähköpäivässä sekä AEL:n Mittaus & Testaus-tapahtumassa. Toimialayhteisöjen FORUM 2007 tapahtumassa lokakuussa Helsingissä SESKOn osastolla esiteltiin sähköteknistä standardointia ja komiteatyöskentelyä. Koulutus SESKOn henkilöstöä osallistui luennoitsijana eri organisaatioiden järjestämiin tilaisuuksiin. Luennot käsittelivät standardointijärjestelmää, standardien sisältöä ja asemaa sekä niiden ohjeistusta. Suklaata ja standardeja. SESKOn esittelypöytää FORUM 2007:ssä. Kokemäenjokilaakson ammattiopiston syksyisessä standardointitapahtumassa tarjottiin tietoa ja kahvia. Margit Nurmikolun artikkeli tapahtumasta ilmestyi Vasamassa nro 20. Eero Sorri luennoi EMC-alueen standardeista ja komiteatyöskentelystä ELKOM-messujen yhteydessä järjestetyssä standardointiseminaarissa. 18 19
Kansainvälinen työ International Electrotechnical Commission (IEC) IEC ja jäsenet Sähköalan kansainvälinen järjestö on IEC, jossa Suomea edustavana jäsenenä eli kansalliskomiteana toimii SESKO. IEC:n ylin hallintoelin on Council, jossa kaikki kansalliskomiteat ovat edustettuina. Council kokoontuu kerran vuodessa järjestön yleiskokoukseen. Vuoden 2007 yleiskokouksen yhteydessä Pariisissa vietettiin Ranskan kansallisen komitean UTEn (Union Technique de l Electricité) 100-vuotisjuhlaa. IEC perusti uuden hallintoelimen Market Strategy Boardin (MSB), johon valitaan ensimmäistä kertaa jäsenet vuoden 2008 yleiskokouksessa. Suomalaisia IEC:n johtoelimissä Councilin asioita valmistelee 15-jäseninen Council Board, jonka jäsenenä toimii toista kautta kansalliskomitean presidentti, SESKOn hallituksen puheenjohtaja Kimmo Saarinen. IEC:n presidentin johtamana toimii huipputekniikkaa edustavien yritysten johtajista koostuva President s Advisory Committee on Future Technology (PACT). PACTin suomalainen jäsen on Heikki Ahava Nokia Oyj:stä. Järjestön standardointityötä koordinoi 15-jäseninen Standadrization Management Board (SMB). Sen alaisuudessa toimi vuonna 2007 kolme neuvoa-antavaa teknistä komiteaa: ACOS sähköturvallisuutta, ACEC häiriökysymyksiä ja ACEA ympäristöasioita varten. Standardoinnin markkinalähtöisyyttä arvioi kolme sektorikomiteaa: SB1 Sähköasemat, SB3 Teollisuusautomaatio ja SB4 Televiestinnän rakenteet. SB4:n suomalaisena jäsenenä toimii Kari Lång Nokia Oyj:stä. Sertifiointijärjestelmiä ohjaa IEC:ssä 12-jäseninen Conformity Assesment Board (CAB). Toimivia sertifiointijärjestelmiä on kolme: IECEE pienjännitelaitteita varten, IECQ elektroniikan komponentteja varten ja IECEx räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteita varten. Suomesta SGS Fimko Oy on IECEE:n jäsen, Evox Rifa Group Oyj (KEMET) IECQ:n jäsen ja VTT Tuotteet ja tuotanto IECEx:n jäsen. IEC:n standardointi IEC-standardien laadinnasta vastaavat tekniset komiteat, jotka voivat jakautua alakomiteoihin ja työryhmiin. Komiteoita oli vuoden lopussa 178 ja työryhmiä (WG, PT, MT) noin 1 000. Lähes 10 000 asiantuntijaa osallistuu IEC:n tekniseen standardointityöhön. Vuonna 2007 suomalaisia asiantuntijoita osallistui 171 komitean ja alakomitean tai niiden työryhmien työhön varsinaisina osallistuja- tai tarkkailijajäseninä taikka puheenjohtajina ja sihteereinä. Suomi oli P-jäsenenä 124 komiteassa (73 %) ja O-jäsenenä 45 komiteassa. Uusia kansainvälisiä IEC-standardeja julkaistiin 451 (444). Kaikkiaan niitä oli voimassa vuoden lopussa 5 213 (5 075). Edellisen vuoden luvut on esitetty suluissa. Suomalaisia IEC:n sihteeristöissä ja puheenjohtajistoissa Eero Sorri SESKOsta toimi sihteerinä komiteassa TC 100/ TA 5 Cable networks for television signals, sound signals and interactive services. SESKOn vastuualueella oli lisäksi 12:n IEC-komitean työryhmän sihteeristöt. Suomalaisia toimi puheenjohtajina seuraavissa IEC:n komiteoissa: TC 40 Capacitors and resistors for electronic, Kimmo Saarinen, Evox Rifa Group Oyj TC 46 Cables, wires, waveguides, r.f. connectors, r.f. and microwave passive components and accessories. Lauri Halme, Teknillinen korkeakoulu SC 46A Coaxial cables. Lauri Halme, Teknillinen korkeakoulu Suomalaisia IEC:n työryhmissä Suomalaisilla oli vuoden lopussa 242 (204) työryhmässä yhteensä 323 (289) jäsenyyttä, joiden hoitamiseen oli ilmoitettu 162 henkilöä. Suluissa on esitetty edellisen vuoden luvut. Heistä 14 toimi työryhmänsä kokoonkutsujana ja sihteerinä. Suomi oli vuonna 2007 edustettuna 171:ssä (184) kokouksessa. Suomalaisia kokousten osanottajia oli yhteensä 186 (192). Suluissa on esitetty edellisen vuoden luvut. Suomessa kokoontui kaksi IEC-komiteaa ja kahdeksan IEC:n työ-, projekti- ja ylläpitoryhmää. 350 300 250 200 150 100 50 0 IEC-kokouksiin osallistuneiden asiantuntijoiden IEC-kokouksiin lukumäärä osallistuneiden asiantuntijoiden määrä 2003 2003-2007 TOIMK 2007 SIVU 199 159 208 192 186 2003 2004 2005 2006 2007 Suomalaiset asiantuntijat IEC:n komiteoissa Suomalaiset asiantuntijat IEC:n kom2007 ja työryhmissä 2003 2007 350 300 323 250 289 251 200 232 150 194 100 50 0 2003 2004 2005 2006 2007 European Committee for Electrotechnical Standardization (CENELEC) CENELEC ja jäsenet Sähköalan eurooppalainen järjestö on CENELEC, jossa Suomea edustaa kansallisena komiteana SESKO. CENELECissä on 30 varsinaista jäsenmaata ja 8 liitännäisjäsenmaata sekä 36 yhteistyöjärjestöä. CENELECin ylin päättävä elin on yleiskokous (AG), joka kokoontui kesäkuussa Limassolissa Kyproksella CENin ja CENELECin yhteiskokouksena. Tekninen valiokunta (BT) kokoontui kolme kertaa ja sen rooliin kuuluu mm. vahvistaa uudet EN-standardit. CENELECin komiteat ja työryhmät Sähköalan eurooppalaisista standardeista 85 % perustuu kansainvälisiin IEC-standardeihin. Valtaosa teknisestä standardointityöstä tehdään siis maailmanlaajuisella tasolla. Ellei IECstandardeja vielä ole tai niihin on tehtävä Euroopassa muutoksia esimerkiksi EU-direktiivien takia, CENELEC asettaa työtä varten teknisiä komiteoita tai projektiryhmiä. Komiteoita (TC/SC) oli vuoden lopussa 67 (73), työryhmiä (WG) 223 (220) ja BT:n projektiryhmiä (BTTF, BTWG) 23 (24). Edellisen vuoden luvut on ilmoitettu suluissa. Vuonna 2007 CENELEC hyväksyi 389 (402) uutta standardia. Voimassa olevia CENELEC-standardeja oli yhteensä 5287 (5128) kpl. Suomalaisten osallistuminen CENELECin työhön SESKOn hallituksen jäsen Leo Laaksonen valittiin CENELECin hallituksen (CA) jäseneksi kaudeksi 2008 2010. Vuonna 2007 SESKOn vastuulla oli yhden puheenjohtajuuden ja kahden CENELEC-sihteeristön hoitaminen: Lauri Halme, Teknillinen korkeakoulu, CLC TC 46X Communication cables, puheenjohtaja Juha Vesa, SESKO, CLC/TC 40XA Capacitors and EMI suppression components, sihteeri Arto Sirviö, SESKO, CLC/TC 91 Electronics assembly technology, raportoiva sihteeri CENELEC-osallistujat Suomalaisilla oli 48 (58) työryhmässä yhteensä 63 (47) jäsenyyttä, joita hoiti 51 henkilöä. Suluissa on esitetty edellisen vuoden luvut. Suomalaisia osallistui 74 (82) kokoukseen yhteensä 85 (90). Suomessa järjestettiin yksi CENELECin komiteakokous ja yksi työryhmäkokous. SESKOn alueelle kuuluvassa CENin yhdessä työryhmässä oli kaksi suomalaista jäsentä ja CEN/CENELEC-yhteisryhmässä yksi suomalainen asiantuntija. Pohjoismainen yhteistyö (NOREK) Sähköalan pohjoismaisten standardointijärjestöjen johtoryhmä NOREK (Nordiska Elektrotekniska Kommissionerna) piti alkuvuodesta varsinaisen kokouksen Reykjavikissa Islannissa. Lisäksi pienempi kokoonpano kokoontui kolme kertaa vuonna 2007 CENELECin Technical Boardin kokousten yhteydessä Brysselissä ja Bratislavassa Slovakiassa. 20 21
SESKOn kansalliset standardisoimiskomiteat SK 1 SK 2 SK 3 SK 11 SK 11X SK 13 SK 17 SK 17B SK 17D SK 20 SK 22 SK 23 SK 23A SK 31 SK 32B SK 34 SK 36 SK 44 SK 46 SK 48 SK 56 SK 61 SK 61F SK 61Z SK 62 SK 64 SK 65 SK 77 SK 78 SK 79 SK 86 SK 91 SK 93 SK 99 SK 100 SK 101 SK 104 SK 106 SK 108 SK 111 SK 205 SK 215 Terminologia Sähkökoneet Informaatiorakenteet, dokumentointi ja piirrossymboliikka Suurjänniteilmajohdot lmajohtotarvikkeet Sähköenergian mittaus Suurjännitekytkinlaitteet Pienjännitekytkinlaitteet Jakokeskukset Energiakaapelit Tehoelektroniikan järjestelmät ja laitteet Pisto- ja rasiakytkimet sekä liitäntätarvikkeet Johtotiet Räjähdysvaarallisten tilojen laitteet Pienjännitevarokkeet Valaisimet Eristimet Koneturvallisuuden sähkötekniset näkökohdat Metallijohtimiset tiedonsiirtokaapelit Elektroniikkaliittimet Luotettavuustekniikka Kotitaloussähkölaitteiden turvallisuus Sähkötyökalut Sähkökiukaat ja saunatilojen asennukset Sairaalasähkötekniikka Rakennusten sähköasennukset Teollisuusprosessien ohjaus Järjestelmien sähköinen yhteensopivuus (EMC) Jännitetyöt Hälytysjärjestelmät Kuituoptiikka Elektroniikan kokoonpanotekniikka Suunnittelun automatisointi Suurjänniteasennukset Yhteisantennilaitteet Staattinen sähkö (ESD) Ympäristöluokitus ja -testaus Altistuminen sähkömagneettisille kentille Tietotekniikan ja viihde-elektroniikan laitteiden turvallisuus Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ympäristönäkökohdat Rakennusten elektroniikkajärjestelmät Tietoliikennelaitteiden sähkötekniset näkökohdat SK CISPR Radiohäiriöt SK CEN 169 Valaistustekniikka Vaatimustenmukaisuus ja direktiivit (VD) -neuvottelukunta IEC:n tekniset komiteat(tc) ja alakomiteat (SC) TC 1 TC 2 TC 3 SC 3C SC 3D TC 4 TC 5 TC 7 TC 8 TC 9 TC 10 TC 11 TC 13 TC 14 TC 15 TC 16 TC 17 SC 17A SC 17B SC 17C SC 17D TC 18 SC 18A TC 20 TC 21 SC 21A TC 22 SC 22E SC 22F SC 22G SC 22H TC 23 SC 23A SC 23B SC 23C SC 23E SC 23F SC 23G SC 23H SC 23J TC 25 TC 26 TC 27 Terminologia Pyörivät koneet Informaatiorakenteet, dokumentointi ja piirrossymboliikka Kuvatunnukset Komponenttikirjastojen tietuejoukot Vesiturbiinit Höyryturbiinit Paljaat alumiinijohtimet Sähköntoimituksen järjestelmävaatimukset Rautateiden sähkölaitteet ja -järjestelmät Sähköteknisissä sovelluksissa käytettävät nesteet Ilmajohdot Sähköenergian mittaukseen ja kuormituksen ohjaukseen käytettävät laitteet Tehomuuntajat Eristeiden spesifikaatiot Ihmisen ja koneen välisen rajapinnan, merkinnän ja tunnistamisen perus- ja turvallisuusperiaatteet Kytkin- ja ohjauslaitteet Suurjännitekytkin- ja ohjauslaitteet Pienjännitekytkin- ja ohjauslaitteet Koteloidut suurjännitekytkin- ja ohjauslaitteet Jakokeskukset Laivojen sekä liikkuvien ja kiinteiden rannikkoalusten sähköasennukset Kaapelit ja kaapeliasennukset Energiakaapelit Akut Alkaliakut Tehoelektroniikan järjestelmät ja laitteet Vakiotehonlähteet Suurjännitetasasuuntaajat Vaihtosuuntaajat säädettävän nopeuden käyttöjärjestelmii n UPS-järjestelmät Sähköasennustarvikkeet Johtotiet Pistokytkimet ja rasiakytkimet Maailmanlaajuiset pistokytkinjärjestelmät Kotitalouteen tarkoitetut katkaisijat ja vastaavat laitteet Liitäntätarvikkeet Kojepistokytkimet Voimapistokytkimet Kojekytkimet Suureet ja yksiköt sekä niiden tunnukset Sähköhitsaus Teollisuuden sähkökuumennusjärjestelmät TC 28 Eristyskoordinaatio TC 29 Sähköakustiikka TC 31 Räjähdysvaarallisten tilojen laitteet SC 31G Luonnostaan vaarattomat laitteet SC 31H Palavaa pölyä sisältävissä tiloissa käytettävät laitteet SC 31J Räjähdysvaarallisten tilojen luokitus ja asennusvaatimukset TC 32 Varokkeet SC 32A Suurjännitevarokkeet SC 32B Pienjännitevarokkeet SC 32C Pienoisvarokkeet TC 33 Tehokondensaattorit TC 34 Lamput ja niihin liittyvät laitteet SC 34A Lamput SC 34B Lampunkannat ja -pitimet SC 34C Lamppujen lisälaitteet SC 34D Valaisimet TC 35 Paristot TC 36 Eristimet SC 36A Läpivientieristimet SC 36B Avojohtojen eristimet SC 36C Sähköasemien eristimet TC 37 Ylijännitesuojat SC 37A Pienjännitesuojat SC 37B Ylijännitesuojien erikoiskomponentit TC 38 Mittamuuntajat TC 39 Elektroniputket TC 40 Elektroniikkalaitteiden kondensaattorit ja vastukset TC 42 Suurjännitetestaustekniikka TC 44 Koneiden turvallisuus - sähkötekniset näkökohdat TC 45 Ydintekniikan instrumentointi SC 45A Reaktorin instrumentointi ja valvonta SC 45B Säteilysuojelun instrumentointi TC 46 Kaapelit, johtimet, aaltoputket, suurtaajuusliittimet, passiiviset radiotaajuus- ja mikroaaltokomponentit ja tarvikkeet SC 46A Koaksiaalikaapelit SC 46C Johtimet ja symmetriset kaapelit SC 46F Passiiviset suurtaajuus- ja mikroaaltokomponentit TC 47 Puolijohdekojeet SC 47A Mikropiirit SC 47D Puolijohdekojeiden mekaaninen standardisointi SC 47E Diskreetit puolijohdekojeet TC 48 Elektroniikkalaitteiden sähkömekaaniset komponentit ja mekaaniset rakenteet SC 48B Liittimet SC 48D Elektroniikkalaitteiden rakenteet TC 49 Pietsosähköiset ja dielektriset kojeet taajuuden ohjaukseen TC 51 Magneettiset komponentit ja ferriittiset materiaalit TC 55 Käämilangat TC 56 Luotettavuus TC 57 Sähkövoimajärjestelmien kauko-ohjaus ja siihen liittyvä viestintä TC 59 Kotitaloussähkölaitteiden suorituskyky SC 59A Astianpesukoneet SC 59C Lämmittimet SC 59D Pyykinkäsittelykoneet SC 59F SC 59K SC 59L TC 61 SC 61B SC 61C SC 61D SC 61E SC 61F SC 61H SC 61J TC 62 SC 62A SC 62B SC 62C SC 62D TC 64 TC 65 SC 65A SC 65B SC 65C SC 65E TC 66 TC 68 TC 69 TC 70 TC 72 TC 73 TC 76 TC 77 SC 77A SC 77B SC 77C TC 78 TC 79 TC 80 TC 81 TC 82 TC 85 TC 86 SC 86A SC 86B SC 86C TC 87 TC 88 TC 89 TC 90 Lattianhoitolaitteet Uunit ja mikroaaltouunit, liedet ja vastaavat laitteet Pienet kotitalouslaitteet Kotitalous- ja vastaavaan käyttöön tarkoitettujen laitteiden turvallisuus Mikroaaltouunien turvallisuus Kotitalouden jäähdytyslaitteet Kotitalous- ja vastaavaan käyttöön tarkoitetut ilmastointilaitteet Kaupalliseen käyttöön tarkoitettujen sähkökäyttöisten keittiölaitteiden turvallisuus Sähkökäyttöisten käsityökalujen turvallisuus Sähkökäyttöisten maatilalaitteiden turvallisuus Sähkökäyttöiset suurpesulalaitteet Sähkökäyttöiset lääkintälaitteet Sähkökäyttöisten lääkintälaitteiden yleiset näkökohdat Diagnostiset kuvauslaitteet Suurenergiset sädehoitolaitteet ja isotooppitutkimuslaitteet Sähkölääkintälaitteet Sähköasennukset ja suojaus sähköiskulta Teollisuusprosessien mittaus ja ohjaus Järjestelmäominaisuudet Kojeet Digitaalinen viestintä Järjestelmä: tekniikka ja hallinta Mittaus-, ohjaus- ja laboratoriolaitteiden turvallisuus Magneettiset seokset ja teräkset Sähköajoneuvot ja -trukit Kotelointiluokat Kotitalouslaitteiden automaattiset ohjauskytkimet Oikosulkuvirrat Optisen säteilyn turvallisuus ja laserlaitteet Sähkömagneettinen yhteensopivuus Pientaajuiset ilmiöt Suurtaajuiset ilmiöt Suuritehoiset transientti-ilmiöt Jännitetyöt Hälytysjärjestelmät (levossa) Merenkulun navigointilaitteet ja -järjestelmät Ukkossuojaus Aurinkoenergiaan perustuvat sähköjärjestelmät Sähkömagneettisten suureiden mittauslaitteet Kuituoptiikka Kuidut ja kaapelit Kuituoptiikan liitäntäkojeet ja passiiviset komponentit Kuituoptiikan järjestelmäspesifikaatiot ja aktiiviset kojeet Ultraäänitekniikka Tuuligeneraattorijärjestelmät Palavuustestaus Suprajohtavuus TC 91 TC 93 TC 94 TC 95 TC 96 TC 97 TC 99 TC 100 TC 101 TC 103 TC 104 TC 105 TC 106 TC 107 TC 108 TC 109 TC 110 TC 111 TC 112 TC 113 TC 114 Elektroniikan kokoonpanotekniikka Suunnittelun automatisointi Kytkinreleet Suojareleet ja -laitteet Pienmuuntajat, -kuristimet ja -tehonsyöttöyksiköt sekä erikoismuuntajat ja kuristimet ja -tehonsyöttöyksiköt. Turvallisuusvaatimukset Lentopaikkojen valaistuksen ja valomajakoiden sähköasennukset Yli 1 kv vaihtosähköjärjestelmien ja yli 1,5 kv tasasähköjärjestelmien asennukset erityisesti turvallisuuden kannalta Ääni-, kuva- ja multimediajärjestelmät ja -laitteet Staattinen sähkö Radioliikenteen lähetyslaitteet Ympäristöluokitus ja -testaus Polttokennotekniikka Ihmisiin kohdistuvien sähkö-, magneetti- ja sähkömagneettikenttien arviointimenetelmät Ilmailuelektroniikan prosessijohtaminen Elektroniikkalaitteiden turvallisuus AV-, tieto- ja viestintätekniikan alueilla Pienjännitelaitteiden eristyskoordinaatio Litteänäyttökojeet Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ympäristönäkökohdat Eristeiden ja eristysjärjestelmien laadun määrittely Nanoteknologian standardointi sähkö- ja elektroniikkalaitteissa ja järjestelmissä Merienergia. Aalto- ja vuorovesienergian muuntimet CISPR Radiohäiriöiden kansainvälinen erikoiskomitea CISPR SC A Radiohäiriöiden mittaus ja tilastolliset menetelmät CISPR SC B Teollisuuden, tieteen ja lääketieteen laitteisiin liittyvät radiohäiriöt CISPR SC D Moottoriajoneuvoihin ja polttomoottoreihin liittyvät radiohäiriöt CISPR SC F Kotitalouslaitteisiin, työkaluihin, valaisimiin ja vastaaviin laitteisiin liittyvät radiohäiriöt CISPR SC H Raja-arvot radioliikenteen suojaamiseksi CISPR SC I Tietotekniikka- ja multimedialaitteiden sekä vastaanottimien sähkömagneettinen yhteensopivuus CISPR SC S JTC 1 Johtokomitea ISO/IEC:n yhteinen tietotekniikan tekninen komitea 22 23