Tulevaisuuden langattomat järjestelmät. Jukka K. Nurminen



Samankaltaiset tiedostot
Tiedonsiirto matkapuhelinverkoissa. Jukka K. Nurminen

Mobiiliverkot. Kirja sivut

Soluverkot. Jukka K. Nurminen T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010

TVP Kevätkurssi

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio

Televerkko, GSM-verkko. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

TERVEYDENHUOLLON XXVI ATK-PAIVAT Uudet langattomat tekniikat. professori Hannu J. Koivisto, Tampereen teknillinen korkeakoulu

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY WE CERTIFICATION OY OPERATOR LABORATORY

MOBIILIVERKKOJEN KEHITYS

Langattomat verkot ja liikkuvuus

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VERKOTAN OY VERKOTAN LTD.

Tools and methods for testing Open Iub interface of WCDMA base transceiver station

TUTKIMUS MOBIILILAAJAKAISTAN KÄYTTÄJISTÄ

Mobiiliverkkojen kehitys ja verkkojen kapasiteetin muuttuminen

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

Historia. Mobiiliverkot. GSM:n arkkitehtuuri. Mobiiliverkon periaate. Tukiasemajärjestelmä. Keskusjärjestelmä. Kirja sivut

Viestinnän tulevaisuus

Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

ADDING MULTIMEDIA RESOURCE FUNCTION PROCESSOR FUNCTIONALITY TO MOBILE MEDIA GATEWAY. Teemu Hares

MATKAPUHELINVERKKOJEN NELJÄS SUKUPOLVI: 4G LTE

Nykypäivän matkapuhelinverkot

Lähtökohdat 2G+:lle ja 2½G:lle HSCSD HSCSD HSCSD => =>

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Perttu Lehtimäki. Matkapuhelinverkkojen datasiirto ja siirtonopeuteen vaikuttavat tekijät

Harjoituksen sisältö ja tavoitteet

Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

Langattomat verkot. CSE-C2400 Tietokoneverkot Matti Siekkinen

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

AFCEA PVTO2010 Taistelija / S4

Sami Mailasalo. Mobiili datansiirto. Evoluutio GSM-verkosta LTE-verkkoon

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

4G MOBIILIVERKOT LTE. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Tietoliikennetekniikka. Riihimäki, Jani Kopakkala

TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö

Laajakaistatekniikoiden kehitys. Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

ETÄHALLINTA 3G-REITITTIMELLÄ

2G-, 3G-, LTE- ja 5G-mobiiliverkkojen kehitys

Olli Auvinen LABORATORIOTYÖOHJEIDEN LAATIMINEN MATKAPUHELIN- JÄRJESTELMIEN MITTAUKSIIN

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkö- ja tietoliikennetekniikka. Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ. UMTS:n pakettikytkentäinen tiedonsiirto

TIVE

Signaalinvoimakkuuden vaikutus EGPRSpalvelun

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Tietotekniikka. Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ

SMART BUSINESS ARCHITECTURE

Tiedonsiirron kokonaisoptimointi erilaisten tietoverkkojen yhteiskäytössä

T DSP: GSM codec

ELISAN 4G-VERKOT. Antti Impiö. Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka

Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto

Linkkikerros, Puhelinverkko. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

VIRVE-päivä Mihin viranomaisten turvallisuusviestintä on menossa? Janne Koivukoski Sisäasiainminsteriö Pelastusosasto

MATKAVIESTINTÄJÄRJESTELMÄT HARJOITUSTYÖ: MATKAPUHELINVERKKOJEN MITTAUKSIA

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton

WCDMA-JÄRJESTELMÄN KAPASITEETTI

MOBIILIVERKKOJEN TESTAAMINEN

Toni Pekkanen VOLTE Tietotekniikan koulutusohjelma 2015

3G, 4G ja 5G. Sukupolvesta seuraavaan. Timo Hyttinen. Opinnäytetyö Joulukuu 2012 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ja tietoverkot

Nopea tiedonsiirto terveydenhuollossa, ATM-tietoverkko

Internet ja tietoverkot

Peruskerros: OFDM. Fyysinen kerros: hajaspektri. Hajaspektri: toinen tapa. FHSS taajuushyppely (frequency hopping)

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta

Jorma Axelsson. TEKNOLOGISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA NIIDEN ANALYSOINTI - NetHawk Oyj ja mobiiliverkkojen evoluutiot

MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 18 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

LTE-teknologia laajenee koko Suomeen. Mobiiliverkot kehittyy

3GPP LONG TERM EVOLUTION

Jukka Valkama LANGATTOMIEN TIEDONSIIRTOVERKKOJEN ANALYYSI KENTTÄTYÖSSÄ

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY GRANT4COM OY

Langaton tietokone (vain tietyt mallit) Käyttöopas

RFID:n perusteita ja RFID-demo

Lauri Karaksela 3G-MOBIILIVERKKOYHTEYDET

WIMAX-järjestelmien suorituskyvyn tutkiminen

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA Copyright Nokia Oyj Kaikki oikeudet pidätetään.

LTE (4G) Long Term Evolution

S Teletekniikan perusteet

TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY ELEFORSS OY

Langaton tietokone (vain tietyt mallit)

Transkriptio:

Tulevaisuuden langattomat järjestelmät Jukka K. Nurminen

Edellisellä kerralla Televerkon toiminta Puhelinverkon periaate Puhelinkeskuksen toiminta Siirtojärjestelmät Puhelun kytkeminen, Signalointiverkko SS7 Älyverkkopalveluiden toteutus Matkapuhelinverkko Langattomuus ja sen haasteet Mobiiliverkon perusperiaate ja rakenne Ydintoiminnallisuus: liikkuvuuden hallinta, puhelun muodostus, tukiaseman vaihto 2

GSM: Puhelun muodostus HLR 2 ko&verkko Soittaja GMSC kysyy HLR:tä minkä keskuksen alla puhelin on GMSC MSC kysyy VLR:tä, minkä BSC:n alla puhelin on vierailuverkko BSC VLR 4 MSC 3 1 Puhelu ohjataan GMSC:lle Julkinen puhelinverkko 5 BSC Puhelu ohjataan vierailuverkon MSC:lle Mobiilikäyttäjä 6 BSC lähettää hakuviestin tukiasemilleen ja pyytää puhelinta ilmoittautumaan Puhelin signaloidaan hälyttämään ja vastattaessa puhelu voidaan muodostaa

Luennon sisältö Datan siirto matkapuhelin verkoissa (GPRS, UMTS, LTE) Nopeampaa datansiirtoa Tehokkaampaa radiokaistan hyödyntämistä Bluetooth NFC

GSM 9.6 kbps 5

LangaRoman datasiirron tavoireita Siirtonopeus Viive Resurssien tehokas käyrö purskeisen datan siirrossa Määräpohjainen laskutus (aikapohjaisen asemesta) Vähäinen virrankulutus

GSM radiorajapinta Yhdistelmä FDMA (Frequency Division Mul&ple Access, taajuusjako) ja TDMA (Time Division Mul&ple Access, aikajako) tekniikoista Solu käyrää vakiotaajuura Puhelu käyrää sille soviruja aikavälejä Aikavälit (per puhelu) Nopeus 9.6 kbps Nopean datasiirron ongelma: tarviraisiin enemmän aikavälejä, mura vain datasiirron ajaksi

GPRS- verkko Rajallisten radioresurssien tehokas hyödyntäminen IP pohjaiseen &edonsiirtoon. Nopeus ~40 kbps GPRS hyödyntää samaa radioverkkoa kuin GSM Radio Access Network (RAN) BSS- järjestelmään lisätään &etoliikennepakereja välirävä yksikkö Tukiasemalta GPRS- pake&t tunneloidaan saman verkon ylitse kuin muu GSM- data (puhelut) Toimii kaikkialla missä GSM verkko on tarjolla (UMTS peiro ei välrämärä karava)

Ydinajatus KäyRää vapaita aikavälejä (1- N kpl) kun datapakereja on jonossa siirreräväksi (esim. 50 kbit/s kun käytetään &lapäises& neljää aikaväliä) Aikavälejä allokoidaan dynaamises& tarpeen mukaan Puheella prioritee`

GPRS tukiasemajärjestelmä keskusjärjestelmä PSTN MS BTS BSC MSC, VLR GMSC HLR Internet SGSN GGSN

GPRS lisää verkkoon uusia elemenrejä Serving GPRS Support Node (SGSN) on rei&&n Seuraa vies&men sijain&a VäliRää liikenteen Hoitaa laskutuksen Tunnistaa vies&men ja toteuraa muut hallintatoiminnot Gateway GPRS Support Node (GGSN) VäliRää liikenteen muihin verkkoihin Esim. IP- pakereja Interne&in Allokoi vies&melle IP osoireen Pysyy vakiona vaikka käyräjän sijain& muuruu GPRS käyrää GSM:n VLR ja HLR- rekistereitä

Mobile and IP: Rou&ng in GPRS (example) PDP Context: IMSI, P-IMSI M S SIM SGSN Data flow GGSN Internet Layer protocol IP SNDCP protocol GTP protocol IP IP Service Addressing: IP TLLI (ß P-IMSI,PDP-Context) TID (ß IMSI, NSAPI) IP (Server) Overview_CellularMobileSystems.ppt 12

Liikkuvuuden hallinta GPRS- järjestelmässä HLR ja VLR rekistereitä käyräen kuten GSM järjestelmässä Koska GPRS ei ole samalla tavalla piirikytkentäinen kuin puhelut, vaihto on yksinkertaisempi Vies&n pyytää solun vaihtoa ja liikenne rei&tetään uuteen soluun

EDGE Enhanced Data rate for GSM Evolu&on Kuten GPRS, mura uudella modulaa&olla lisää nopeura 40 kbps - > 115 kbps SaavuteRavat siirtonopeudet riippuvat &lanteesta (muut käyräjät, tukiaseman etäisyys, jne)

Modulaa&o muutos 3 bi`ä per symboli yhden asemesta Overview_CellularMobileSystems.ppt 15

Passband Transmission (1) Kuinka suuri vaihemuunnos tehdään? (a) A binary signal. (b) Amplitude shift keying. (c) Frequency shift keying. (d) Phase shift keying. Computer Networks, Fifth Edition by Andrew Tanenbaum and David Wetherall, Pearson Education-Prentice Hall, 2011

UMTS (3G) Universal Mobile Telecommunica&ons System Eli 3G Tarjoaa lisää samaa kuin GSM/GPRS/EDGE Tiedonsiirtoa 2 Mb/s tai enemmän 144 kb/s realis&sempi arvio Radiokaistan tehokkaampi hyödyntäminen

UMTS piirikytkentäinen GERAN PSTN MS BTS BSC MSC, VLR GMSC HLR UTRAN pake`välireinen Internet UE BS RNC SGSN GGSN

UMTS RAN UMTS määrirelee uuden radioverkon Laajakaistaiseen CDMA:han pohjautuva UTRAN (Universal Terrestrial RAN) 1885-2025 MHz (uplink) 2110-2200 MHZ (downlink) GSM/EDGE:n GERAN- verkko voi toimia rinnakkaises& UMTS:n kanssa Muutama uusi komponen` ja termi Radio Network Controller korvaa BSC:n Base Sta&on korvaa BTS:n User Equipment korvaa MS:n Uusia ominaisuuksia Suurempi siirtokapasitee` Soluhengitys Pehmeä tukiasemanvaihto

UMTS radiorajapinta CDMA, Code Division Mul&ple Access Kaikki tukiasemat toimivat samalla taajuudella Jokaisella käyräjällä oma koodi Oikein valitut koodit mahdollistavat useita samanaikaisia lähetyksiä samalla taajuudella Yksi bi` koodataan useaksi symboliksi, jotka saman koodin omaava vastaanoraja pystyy eroramaan taustakohinasta UE Node B Node B RNC CN Kooda%u signaali = (alkuperäinen data) X (koodi) decoding: sisätulo koodatusta signaalista ja koodista 6-20

GSM vs. UMTS radiorajapinta Aikavälit (per puhelu) 0.2 MHz 5MHz GSM Kukin käyräjä eri aikaan Kukin tukiasema eri taajuudella UMTS Kaikki yhtä aikaa samalla taajuudella Leveä kaista => suuri siirtonopeus (Nyquis&n kaava)

CDMA koodaus/dekoodaus läheräjä data bitit koodi d 0 = 1 d 1 = -1 1 1 1 1 1 1 1 1-1 - 1-1 - 1-1 - 1-1 - 1 Z i,m = d i. cm - 1-1 - 1 Kanavan ulostulo Z i,m 1-1 1 1 1 1 1 1 1-1 - 1-1 - 1 aikaväli 1 aikaväli 0 aikaväli 1 aikaväli 0 Radiolähetys - 1-1 - 1 1-1 1 1 1 1 1 1 1-1 - 1-1 - 1 M D i = Σ Z. i,m c m=1 m M d 1 = -1 d 0 = 1 koodi vastaanoraja 1 1 1 1 1 1 1 1-1 - 1-1 - 1-1 - 1-1 - 1 aikaväli 1 aikaväli 0 aikaväli 1 aikaväli 0 Vastaanotettu 6: Wireless and Mobile Networks 6-22

CDMA: kahden läheräjän tapaus LäheRäjät VastaanoRaja 1

CDMA Mitä järkeä? Symbolinopeus (chip rate) 3.84 Mchip/s KäyteRävissä olevia koodeja 512 kpl, jos käytetään 512 symbolia yhden bi&n siirtoon Tällöin siirtonopeus on 1.7 kbit/s (liian hidas jopa puheelle) Suurempiin nopeuksiin päästään jos käytään pienempi määrä symboleja yhden bi&n siirtoon 256 kpl - > 5.51 kbit/s (ääni) 8 kpl - > 384 kbit/s Tällöin samanaikaisen käyräjien määrä pienenee 8 symbolia/bi` => 7 käyräjää 256 symbolia/bi` => 255 käyräjää Systeemi säätelee automaa`ses& symbolien määrää käyräjien määrän ja tarpeiden mukaan Overview_CellularMobileSystems.ppt 24

Soluhengitys W- CDMA (Wideband Code Division Mul&ple Access) - teknologia korvaa yhden läheterävän bi&n usealla symbolilla LäheRäjällä ja vastaanorajalla on sama koodi Hajapspektritekniikka käyrää laajaa taajuuskaistaa Muiden saman taajuuden käyräjien liikenne on kuin taustakohinaa CDMA- liikenteelle SNR- suhde vaikuraa edelleenkin siirrerävän datan määrään (Shannon) CDMA- tekniikoiden yhteydessä käytetään termia Signal to Interference Ra&o (SIR) Tästä seuraa se, erä CDMA:han perustuva solu pienenee, kun liikenteen määrä kasvaa Käytetään termiä soluhengitys CDMA pystyy käsirelemään joustavas& suuremman määrän asiakkaita, mura solun koko muuruu liikenteen suhteessa

Pehmeä tukiasemanvaihto Soq Handover Vies&men (UE) laajakaistainen hajaspektriradio pystyy olemaan yhteydessä useaan tukiasemaan samanaikaises& Niinpä tukiasemanvaihdossa vies&n lisää yhden tukiaseman lisää vastaanorajiin ja pudoraa myöhemmin toisen Lisäksi vies&n voi tämän tekniikan avulla käyrää useaa tukiasemaa &edonsiirron laadun (QoS) hallintaan

HSDPA (3.5G) High Speed Downlink Packet Access 1.8, 3.6, 7.2 and 14.4 Mbit/s (42 & 84 Mbit/s with HSPA+) Paluu aikajakoon UMTS järjestelmässä, jokaisella käyräjällä oma koodi HSDPA:ssa usealla käyräjällä sama koodi, mura liikenne jaetaan eri ajanhetkiin) JaeRu kanava (High Speed Downlink Shared Channel) Järjestelmä aikatauluraa jaetun kanavan käyröä dynaamises& Lisäksi parannuksia viiveissä, kuirauksissa, modulaa&ossa, jne. 27

LTE Vain pake`dataa (Voice - >VoIP) Kaksitasoinen verkko (RNC taso poistunut) Soveltaa monia uusia radio- ja antennitekniikoita (OFDM, MIMO) Ensimmäiset kokeiluverkot käytössä 28

LTE radiorajapinta Koodinopeuden nostaminen UMTS verkoissa on hankalaa, koska eri reirejä kulkeneet signaalit tulevat puhelimeen eri aikaan LTE pojautuu OFDMA (Orthogonal Frequency- Division Mul&ple Access) teknologiaan Kokonaiskaista on jaeru kapeisiin alikaistoihin Useita alikaistoja käytetään samaan aikaan suuremman siirtonopeuden aikaansaamiseen Eri käyräjien siirtotarpeita ajoitetaan eri ajanhetkiin Monitie-eteneminen 29

LTE Architecture

LTE esimerkkiverkko 31

New services with UMTS Typical average bitrate 3G-services utilises bigger speed and/or QoS Broadband in wide area Real-time IP multimedia Some services work Video telephony Multicasting in all networks Multitasking WEB browsing Corporate data access Streaming audio/video MMS picture / video xhtml browsing Application downloading E-mail xhtml browsing Voice & SMS Presence/location GSM 10-40 kbps GPRS 30-40 kbps EGPRS 80-160 kbps Better network performance UMTS 384 kbps UMTS/HSDPA 1-2 Mbps L T E 16-150 Mbps WiMAX on hieman WLANia muisturava tapa pitkän matkan langaromaan datasiirton (tällä hetkellä sen suosio näyrää heikolta) 32

LangaRomat likiverkot WPAN Wireless personal area network Lyhyt kantama, rajallinen kapasitee` Ensisijaises& henkilökohtaisten laireiden yhdistämiseen Esim. sykemirarivyö, korvanappi Myös erilaiset sensorit, M2M kommunikaa&o Teknologioita Bluetooth, Zigbee, NFC

Bluetooth Käytössä laajasti kytkemään matkapuhelimia ja tietokoneita korvanappeihin, tulostimiin, näppäimistöihin, hiiriin, kelloihin jne. Laaja soveltuvuus vaatii erittäin halpaa toteutusta (< 5$ chip). Alhainen virrankulutus on myös keskeistä BT LE versio tulossa erittäin alhaiseen virrankulutukseen Aluksi pyrkimyksenä kaapeleiden poistaminen, nyt myös muita tavoitteita Kantama noin 10 m Siirtonopeus 1 Mbps (versiossa 2.0 2-3 Mbps)

Bluetooth Arkkitehtuuri Yksi isäntä, max 7 aktiivista orjaa (parked tilassa lisäksi 255 kpl) Kaikki kommunikaatio isännän kautta 2-N piconettiä voidaan yhdistää scatternetiksi

Bluetooth protokollapino Eri kerroksilla karkea yhteys vakioprotokollapinoon Profiilit toteuttavat vertikaalisia kokonaistoimintoja (esim. korvanappiprofiili)

Toiminta Samalla 2.4 GHz kaistalla kuin WLAN Myös muiden käyrämän kaistan hyödyntäminen pohjautuu taajuushyppelyyn Hyppelee 1600 kertaa sekunnissa eri taajuuksille Kaista jaeru 79 kpl kanavia Picone&n sisällä aikajako Isännällä parilliset aikavälit, orjilla jaeruna pariromat Data voidaan salata avaimella, jonka isäntä ja orja sopivat toisiinsa kytkeytyessään

Bluetooth low energy Nokian aloirama, nyt osa Bluetooth 4.0 standardia Pienten datamäärien siirtoon Kaksi eri versiota Single mode esim. sensoreille Dual mode esim. puhelimille

RFID Halpoja, painamalla tehtyjä tageja, yleensä ilman omaa patteria Toiminta pohjautuu tagien kykyyn heijastaa osa siihen kohdistuneesta lukijan signaalista takaisin Lukija on älykäs, tagit yksinkertaisia Tageissa voi kuitenkin olla yksinkertainen prosessori ja muistia Lukijan tulee kyetä ottamaan vataan tagilta tuleva hyvin heikko signaali NFC (Near field communication) teknologian odotetaan tekevän läpimurron matkapuhelimissa lähivuosina Maksaminen ja muut sovellutukset

EPC Gen 2 Architecture RFID architecture.

EPC Gen 2 Physical Layer Reader and tag backscatter signals.

Yhteenveto: Tulevaisuuden langaromat järjestelmät GSM GPRS EDGE UMTS 4G Suurempia siirtonopeuksia, vähemmän viiverä Yhteensopivia aikaisempien sukupolvien kanssa Piirikytkentäisestä äänen siirto - > all IP Paikallista langatonta kommunikaa&ota Bluetooth (& WLAN) NFC Näiden yhteistoiminta matkapuhelinverkon kanssa luo uusia mahdollisuuksia

Aiheesta lisää Kurose & Ross 6.2 CDMA (UMTS radiotoiminnalllisuus) 6.4 Cellular internet access (arkkitehtuuri) 6.7 Managing mobility in cellular networks MuRa huomaa, erä suurin osa luennon sisällöstä on kirjan ulkopuolelta From GSM to LTE, Mar&n Sauter, John Wiley & Sons Inc Courses at electrical engineering department at Aalto 43