4/2009 9/2011. Kuvaaja: Karelian kuva. Teemu Kettunen

Samankaltaiset tiedostot
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS

Think global act local

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen

Jyväskylän energiatase 2014

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Jyväskylän energiatase 2014

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Pro Hinku-hanke Uudenkaupungin kaupunki

Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Pro Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2016

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat

Energiatuki Kati Veijonen

Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa kaupunkialueella. RESCA-päätösseminaari, Elina Seppänen

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET , Arttu Peltonen

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

KOHTI ILMASTONEUTRAALIA KUNTAA

Lapin tutkijaseura seminaari Sodankylä

Energiaomavarainen Seutu. Projektiesittely

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Joroinen

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan

POVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset

Väppi

Keski-Suomen energiatase 2014

Asko Vuorinen Ekoenergo Oy

Tuloksia

Kainuun bioenergiaohjelma

Roihuvuori seuran energia ilta

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki tehostamistavoitteet ja tuet

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

ENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen

Liiketoiminta edellä energiamurroksen kärkeen. Virtaa puhtaasti.

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuspäivä Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Esimerkkejä ja caseja

UUSIUTUVAN ENERGIA NYT!! Yritysten energiatehokkuus

Markku J. Virtanen, Dr

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

KierRe, Joroinen. Loppuseminaari , Kunnonpaikka Petri Miettinen

Energiatuen hyödyntäminen yrityksissä. Erkki Väisänen/Tekes TETS

Iltapäivän teeman rajaus

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

AEL Energy Manager koulutusohjelma. Käytännön energiatehokkuusosaajia yrityksiin

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua

Teollisuuden säästöpotentiaalit Säästöpotentiaalit - Pk-teollisuus 1

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry,

CASE: Kaso Oy Säästöä kymmeniä tuhansia euroja

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Timo Määttä Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä Lappeenranta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus 1

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Hankesuunnitelman liite 11. Sipoonlahden koulu. Energiantuotantoratkaisut Page 1

Transkriptio:

4/2009 9/2011 Kuvaaja: Karelian kuva Teemu Kettunen

Rahoitus EAKR ja valtio (70%) kuntarahoitus (30%) Yhteensä 300 000 eur (4/2009 9/2011)

Hankkeen työntekijät Hankkeessa työskenteli täysipäiväisesti projektipäällikkö, Juha-Pekka Paavola, joka siirtyi yrittäjäksi vuoden 2011 alkupuolella. Uusi projektipäällikkö aloitti työnsä toukokuussa 2011. Hankkeeseen osallistui Ukipoliksesta myös toimitusjohtaja Jaakko Barsk ja lisäksi ohjausryhmä tuki hanketta. Runsaasti asiantuntija-apua hankkeelle antoi Markku Riihimäki. Maksatushakemuksissa, laskutuksissa ja monessa muussa avusti Leena Valtonen.

Ohjausryhmä Anne Ahtiainen, Valonia Markku Alm, Varsinais-Suomen Ely-keskus Esa Buri, Laitila Kontu Mauri, Vahterus Oy Kari Koski, Uusikaupunki Jaakko Barsk, Ukipolis Oy Markku Riihimäki, Ukiopolis Oy Pekka Seppälä, Vehmaa Janne Virtanen, Varsinais-Suomen liitto

Miksi hanke käynnistettiin? Täydentämään mahdollisuuksia kehittää uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta Vakka- Suomen alueella. Pyrittiin löytämään käytännön ratkaisuja ja toimenpiteitä, joilla uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta pystytään oleellisesti lisäämään ja ottamaan taloudellisesti hyötykäyttöön.

Tavoitteet Lisätä uusiutuvan energian käyttöä Tuottaa ehdotuksia konkreettisiksi toimenpiteiksi Kaksinkertaistaa uusiutuvan energian käyttö alueella viidessä vuodessa Parantaa energiatehokkuutta yrityksissä ja julkisissa laitoksissa Hankkeeseen osallistuvilla tavoitteena vähintään 20 % energiansäästö nykytasoon verrattuna Lisätä uusiutuvaan energiaan perustuvaa yritystoimintaa 4 uutta yritystä 10 uutta työpaikkaa

Hankkeen toimenpiteet Tiedotustoiminta Neuvonta yrityksille ja yhteisöille Selvitysten teettäminen Erilaiset tilaisuudet, seminaarit ja koulutusyhteistyö Novidan kanssa

Tiedottaminen Alkuvaiheessa tiedotustilaisuus lehdistölle, infotilaisuus sidosryhmille ja laadittiin internet-sivut Kartoitettiin energiankäytöltä merkittävät PK-yritykset suorapostituksena ilmoitus energianeuvonnasta 130 yritykseen Lehtijuttuja toiminnasta Vakka-TV:n lähetys lämpöpumpuista Lisäksi osallistuttiin erilaisiin tilaisuuksiin, joissa kerrottiin energiapalveluista (mm. Novida-tilaisuus 2.9.2009, energiapäivät Laitilassa 17.4.2010, energiailta 10.11.2010)

Yrityskohtainen neuvonta Tavattiin 30 yritystä, joille neuvontaa: suuntaa antava tilannekartoitus neuvontaa toimintamalleista ja tuista (mm. energiakatselmukset, ESCO-malli ja energiatuet) lisäksi apua mm. tukihakemuksissa ja kilpailutuksissa Jatkotoimenpiteistä on sovittu 20 yrityksen kanssa (mm. energiakatselmukset, kevyemmät energiakartoitukset ja erilaiset energiankulutusta vähentävät toimenpiteet)

Energiakatselmusten tuloksia Katselmuksissa löydettiin taloudellisesti kannattavia säästötoimenpiteitä. Esimerkkikohteen 1 säästöpotentiaali ja TMA: Lämpö: 65 % (TMA 1,4 v.), sähkö 17 % (TMA 0,9 v.) Esimerkkikohteen 2 säästöpotentiaali ja TMA: Lämpö: 18 % (TMA 1,7 v.) sähkö: 14 % (TMA 0,5 v.) PK-sektorilla energiansäästöpotentiaali katselmuksissa keskimäärin noin 25 % lämpö ja 9 % sähkö (v.2004-2009) Energiakatselmuksen teettäminen kannattaa useimmissa tapauksissa!

Tuulivoiman edistäminen Kartoitettiin sisämaasta maanomistajia, jotka olivat kiinnostuneita vuokraamaan maata tuulivoimaloille tai osallistumaan osa-omistajana hankkeeseen. Neuvottiin tuuliatlaksen käytöstä ja tulkinnasta, tuulivoimaloihin liittyvistä maanvuokraussopimuksista ja tuulivoima-teemaillan merkeissä haettiin tuulivoimatoimijoita potentiaalisiksi hanketoteuttajiksi. Avustettiin ammatti- ja aikuisopisto Novidaa tuulivoimakoulutuksen järjestämisessä aikuiskoulutuksena.

Osallistuminen hankkeisiin Osallistuttiin osatekijänä myös suurempiin hankekokonaisuuksiin: AEH-koetalokonseptin edistäminen Urheilupaikkojen energiatehokkuuden ja energiantuotannon kehittäminen Uudessakaupungissa Etanolitehtaan esisuunnitteluun osallistuminen energiataseen, energiahuollon, alueellisten vaikutusten arvioinnin ja uusiutuvan energian mahdollisuuksien selvittämisen osalta.

Formeri -hanke Projektipäällikkö teki yhteistyötä Novidan koordinoiman Formeri-hankkeen osahankkeen Kehittyneitä kylmälaitteita meriteollisuudelle - kanssa. Yhteistyössä Novidan kanssa järjestettiin Luonnolliset kylmäaineet & energiatehokkuus -seminaari 25.11.2010, johon osallistui noin 60 henkilöä.

Selvitykset Neuvonnan lisäksi suurempia kokonaisuuksia varten teetettiin selvityksiä ulkopuolisilla: Vakka-Suomen seutukunnan uusiutuvan energian lisäysmahdollisuudet -selvitys (ns. kuntaenergiaselvitys) Etanolitehtaan energiataseselvitykset Koetalo-hankkeen energia- ja kosteustaselaskelmat Yrityskohtaisia energiakatselmuksia ja vastaavia selvityksiä hanke ei voinut rahoittaa.

Kuntaenergiaselvityksen tuloksia 12.9.2011 Pöyry Management Consulting Oy 15

Teollisuuden prosessit kuluttavat lämmöstä noin 60 % ja kiinteistöjen lämmitys noin 40 % Öljyn kulutus suuri (noin 19% v.2009)

Kiinteistöjen lämmitys v.2007 Vielä vuonna 2007 lopussa Vakka-Suomen alueen lämmitys-energiasta 32% tuotettiin öljyllä. Sittemmin öljyn käyttö on vähentynyt ja kaukolämpö kasvanut suurimmaksi. Edelleen öljyn osuus on turhan korkea.

Tarkempi tarkastelu mm. Kalannin, Pyhärannan ja Vehmaan aluelämmöstä sekä Laitilan ja Pyhärannan kyläkouluista

Kalannin keskustan ja Vehmaan aluelämpö biopolttoaineilla Nykyisin kiinteistöt on lämmitetty kiinteistökohtaisilla lämmöntuottoratkaisuilla (oletuksena POK) Uudeksi lämmöntuotantokonseptiksi on suunniteltu aluelämpöjärjestelmää, jossa peruskuorma tuotetaan hakkeella ja huipputehot kevyellä polttoöljyllä. Selvityksen tulos: Aluelämpöratkaisun toteutus on molemmissa kohteissa mahdollista ja kannattavaa. Erillisissä kohteissa aluelämmön hinta tulisi olemaan lähellä erillislämmöntuotantoa pelletillä tai maalämmöllä.

Pyhärannan taajaman aluelämpö biopolttoaineilla Nykyisin taajaman kiinteistöt on lämmitetty kiinteistökohtaisilla järjestelmillä (oletus POK) Useat sähkölämmitteiset talot taajama-alueella alentavat potentiaalisten liittymien määrää ja hajanaistavat kaukolämpöverkkoa. Aluelämpöratkaisun kannattavuus on kyseenalainen. Erillisissä kohteissa kannattaisi selvittää maa- ja pellettilämmön kannattavuutta lämmöntuotantojärjestelmän uusintavaiheessa.

Kyläkoulujen energiaratkaisut Tarkastelussa käytiin läpi kaksi koulua Pyhärannasta ja kolme koulua Laitilasta. Nämä voidaan rinnastaa muualla toimiviin kyläkouluihin. Tarkasteluvaihtoehtoina pelletti ja maalämpö, joista pelletti arvioitiin hieman kannattavammaksi. Kaikissa kohteissa öljylämmityksen vaihto arvioitiin taloudellisesti järkeväksi. (investoinnin koroton takaisinmaksuaika kohteesta riippuen 5-7 vuotta) Voidaan todeta, että lämmitystavan vaihto öljystä uusiutuviin on toisinaan kannattavaa vaikka öljykattilalla olisi käyttövuosia jäljellä.

Ihoden kyläkoulun energiaratkaisut Öljylämmityksen vaihtaminen on tässä tapauksessa kannattavaa vaikka öljykattila olisi uusi!

Soukaisten kyläkoulun energiaratkaisut Vähiten kannattavassakin kyläkoulutapauksessa öljyn vaihto pellettiin on taloudellisesti perusteltavissa, vaikka öljykattilalla olisi käyttöikää jäljellä. Lisäksi CO2-päästöt alenevat!

Yhteenvetoa selvityksestä Lähes kaikki tarkastellut hankkeet ovat taloudellisesti kannattavia. Osa kohteista vaatii lisäselvityksiä tarkemman potentiaalin arvioimiseksi. Vaikutuksia: Öljyn käyttö vähenisi tarkastelluilla toimenpiteillä noin 40 000 GJ eli 11 GWh. Vakka-Suomen CO2-päästöt laskisivat noin 3 000 tonnia. Biomassan lisähyödyntämisellä olisi positiivisia vaikutuksia aluetalouteen työpaikkojen ja verokertymän muodossa.

Tehtyjä havaintoja ja suosituksia Uusiutuvien energialähteiden käyttöä voidaan lisätä Vakka-Suomessa merkittävästi. Öljylämmitystä käytetään edelleen melko yleisesti. Öljylämmityksen vaihtaminen uusiutuviin voi olla taloudellisesti perusteltua vaikka öljykattilalla olisi käyttötunteja jäljellä. Vanha öljykattila voi toimia esim. maalämmön rinnalla huippulämmön tuottajana. Yritykset olivat heikon yleisen taloustilanteen vuoksi melko haluttomia teettämään energiakatselmuksia ja toteuttamaan investointeja vuonna 2010. Useimmissa katselmuksissa kuitenkin löydettiin hyvin kannattavia säästökohteita. Energiakatselmuksia kannattaa jatkossakin markkinoida. ESCO-toimintamalli voisi toimia apuna energiansäästöinvestointien toteutuksessa etenkin talouden epävarmoina aikoina. Rannikolla tuulivoiman vastustus on ollut Vakka-Suomessa suurta. Kuitenkin sisämaassa hankkeet ovat olleet hyväksytympiä. Maanomistajille kohdistuvaa tuulivoimaneuvontaa kannattaa jatkaa myös tulevaisuudessa.

Tehtyjä havaintoja ja suosituksia Omakäyttösähkön tuottaminen on hyvin kannattavaa, koska tällöin jää väliin mm. verkkoon liittymismaksu, sähkövero ja siirtomaksut. Tehokkaita pienchp-yksiköitä odotetaan markkinoille. Runsaasti sähköä kuluttavan teollisuuden kannattaa selvittää oman CHP-yksikön kannattavuutta, kun pienchp-laitokset kehittyvät. Biokaasuverkon rakentamisen kustannukset ovat vain murto-osa kaukolämpöverkon rakentamisen kustannuksista. Kannattaa harkita tuotetaanko kaasusta keskitetysti kaukolämpöä (ja sähköä) vai viedäänkö kaasu loppukäyttäjille kaasuverkkoa pitkin, jolloin säästetään monissa kustannuksissa.

Hankeen tuloksia Tietoisuus uusiutuvien energialähteiden käytön kannattavuudesta, energiakatselmuksista, - tehokkuussopimuksista ja tuista, lämmitystapavalinnoista, tuulivoiman mahdollisuuksista sekä luonnollisista kylmäaineista on kasvanut Vakka-Suomessa. Yrityksistä, joissa on vierailtu, 20 yrityksessä on sovittu jatkotoimenpiteistä. Hankkeessa on toteutettu neljä Motivaenergiakatselmusta ja kevyempiä energiakartoituksia sekä lukuisia erilaisia energiatehokkuustoimenpiteitä. Kuntaenergiaselvitys on antanut pohjatietoja uusiutuvan energian hankkeille, jotka vähentävät toteutuessaan jopa noin 3 000 tonnia CO2-päästöjä.

Hankeen tuloksia Hanke on antanut tukea myös yksittäisille hankekokonaisuuksille, kuten etanolitehtaalle, AEHkoetaloprojektille, FORMERI-kylmäainehankkeelle ja urheilupaikkojen kokonaisenergiajärjestelmän kehittämiselle. Kolme pienen kokoluokan tuulivoimahanketta on lähtenyt liikkeelle tuulivoimaneuvonnan kautta. Hanke ei ole synnyttänyt uusia työpaikkoja, jos mukaan ei lasketa projektipäällikön perustamaa yritystä.

Kuinka toiminta jatkuu? Energianeuvoja-konseptia on laajennettu Vakka- Suomesta koko Varsinais-Suomen alueelle Valonian koordinoiman EETU Energiasta maakunnan etu - hankkeen kautta. Uusiutuvan energian hankkeen projektipäällikkö jatkaa Vakka-Suomen alueen EETU-koordinaattorina.

Kiitos! Lisätietoja: Teemu Kettunen, Ukipolis Oy Projektipäällikkö EETU - Energiasta maakunnan etu hanke Uusiutuvan energian mahdollisuudet Vakka-Suomessa hanke gsm. 044 344 2540 sähköposti: teemu.kettunen@ukipolis.fi