1 Akkuna- projektin matkaraportti Pietariin 19.-24.4.2015 Irina Kosonen Tommi Mäntylä Perttu Palonen Päivi Savo 19.4. Innokas matkaseurue kokoontui Tampereen rautatieasemalla sunnuntai aamuna klo 8.45 suunnaten kohti kiireistä viikkoa Pietarissa. Neljän Tredun opettajan lisäksi lähti mukaan neljä LVI-alan opiskelijaa ja kaksi Talonrakennuksen opiskelijaa. Helsingissä Allegroon kyytiin nousi klo 11 kaikkiaan 22 projektiin osallistujaa ja Lahdesta mukaan liittyi vielä yksi opettaja neljän opiskelijansa kanssa. Matkanjohtajana toimi Sirje Hassinen, kansainvälisten asioiden koordinaattori Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniasta sekä Tommi Mäntylä Tredusta. Kyllä junamatka ennen muinoin Pietariin oli vaivalloinen nykyiseen Allegron kyytiin verrattuna. 200km/h vauhdissa matka taittui vilauksessa, eikä rajamuodollisuuksissa matkustajapoloisten enään tarvinnut olla liikkumatta paikallaan loputtoman passiensyynäämisen ja viisumien leimaamisen ajan. Perillä Pietarissa olimme jo 14.36. Asemalla meitä oli vastassa ensimmäisen virallisen kouluvierailupaikkamme ystävällinen Maria. Niille, jotka eivät koskaan aikaisemmin ole Pietarissa käyneet, metro on aikamoinen kokemus. Pietarissa geologiset olosuhteet Nevan suistossa pakottivat rakentamaan tunnelit hyvin syvälle jopa keskustan ulkopuolella.(paitsi ihan kulkemiseen, osa metroasemista on suunniteltu toimimaan myös väestönsuojina.) Rullaportaiden loppua ei näe ja heikkopäistä huimaa. Meille jaettiin kymmenen matkan kortit, mutta matkat voi maksaa myös zetoneilla a 31 ruplaa. Hotellimme Moskva (www.hotel-moscow.ru/en) on 1964 rakennettu, monen suomalaisen
2 matkaajan tuttu majapaikka. Sijainti on varsin kätevä, Alexander Nevsky sq, 2, Nevsky Prospektin päässä ja samassa rakennuskompleksissa metroaseman kanssa. Koko konklaavin majoittumisen jälkeen sovittiin seuraavan päivän ohjelmasta ja nuoret, nälkäiset miehet suuntasivat sen jälkeen nauttimaan paikallisen herkkukeittiön antimista. Kohde oli Mac Donalds. 20.4. virallinen ohjelma alkoi klo 12, mutta sitä ennen innokkaimmat kultturin ystävät suuntasivat jo matkansa hotellia vastapäätä sijaitsevalle luostarialueelle Aleksander Nevsky Lavraan, jonka Pietari Suuri perusti vuonna 1710 Nevski prospektin eteläpäähän. Luostariin sijoitettiin uuden pääkaupungin suojelupyhimyksen Aleksanteri Nevskin jäännökset. (Aleksanteri Nevski syntyi vuonna 1219 Vladimirin suuriruhtinaan Jaroslavin toiseksi vanhimpana poikana. Hänestä tuli vuonna 1236 Novgorodin ruhtinas. Ryhdyttyään yhteistyöhön mongolien kanssa Aleksanteri sai Vladimirin suuriruhtinaan arvon, joka oli aiemmin kuulunut hänen veljelleen, mongoleja vastaan kapinoineelle Andrei II:lle.Lisänimen Nevski eli Nevalainen Aleksanteri on myöhemmin saanut hänen ruotsalaisista Nevajoen rannoilla vuonna 1240 saavuttamastaan Nevan taistelun voitosta. Wikipedia.) Luostarialueen hautausmaalle on haudattu monet venäläiset 1800-luvun merkittävimmät säveltäjät kuten esim. Rimsky Korsakov, Musorsky, Tchaikovky, Shostakovits. Kuuluisuuksien puistomaisen hautausmaan puolella on yhteensä 180 hautaa, josta löytyvät niin Dostojevskyn kuin kuuluisan tiedemies Lomonosovinkin hienot haudat. Osa hautausmaasta on paljon tiuhempaan kuopattu. Rahvaalle sekään ei ole tarkoitettu.
Klo 12 koko porukka suuntasi yhdessä sateessa ja tuulessa parin tunnin kävelykierrokselle Marian johdolla keskustaan. Kävelimme Mikhailovskaya aukiolle Pushkinin patsaalle ja näimme aukiota ympäröivät kauniit palatsit mm. Mikhailovskyn palatsin, jossa toimii Venäläisen taiteen museo. Kiireisen aikataulun tähden Verikirkon sisällä vierailu siirtyi omatoimikäynniksi, jonne ainakin osa suuntasi loppuviikosta. Huikea rakennus herätti kaikkien kiinnostusta ja pojatkin kyselivät, että mennäänkö sisään. Sisällä on saatavissa suomenkielinen opastus kuulokkeilla ja se on erittäin hyvä ( 100 ruplaa). 3
Tärkeistä maanmerkkeistä näimme kävelymatkamme varrella mm. Kazanin katedraalin, jossa emme myöskään käyneet sisällä. Napoleonin päihittänyt kenraali Kutusov on haudattuna siellä ja hänen patsaansa sijaitsee myös aukiolla. Tämän retken aikana ei ehtinyt käydä Gribojedovin kanavan ylittävällä jalankulkusilta Pankkisillalla, joka on saanut nimensä lähellä sijaitsevasta entisestä pankkirakennuksesta. Vuosina 1825 1826 rakennetun sillan on suunnitellut Wilhelm von Traitteur ja se on yksi Pietarin kuuluisimmista silloista. Sielläkin poikettiin myöhemmin. 4
5 Klo 14 lähdimme tutustumaan päävierailukohteeseemme St. Peterburg College of Constructing Works and Urban Managment- oppilaitokseen. Se sijaitsi lyhyen kävelymatkan päässä hotellistamme. Tässä oppilaitoksessa voi opiskella kiinteistöalaa, vihersuunnittelua, ekonomiaa ja laskentatointa, turismia, informaatioteknologiaa, suunnittelua, rahoitusta, rakennusalaa ja putkiasennusta. Pääsimme tutustumaan eri osastoihin ja sen jälkeen suomalaiset eri oppilaitosten opiskelijat pitivät englannin kielellä lyhyen esittelyn oppilaitoksestaan sekä omasta opintoalastaan. Vastaavasti venäläiset isäntämme esittelivat oman koulutusalansa. Täytyy sanoa, että olimme ylpeitä, kuinka luontevasti pojat pärjäsivät. Todennäköisesti heiltä kyllä livahti ohi vastapuolen esittelyt, sillä hyvän englanninkielen omaavalta opettajaltakin meni paljon arvailujen varaan. Kuullun perusteella suomalaisten ja venäläisten opintojen sisältöjen vertailu jäi vähän hataraksi. Hyvään lopputulokseen voi päästä montaa reittiä...mihin nyt kiinnitti huomiota erityisesti on se, miten fasiliteetit ovat meillä täysin omaa luokkaansa ja nykyteknologiaa ei neuvotteluhuonetta lukuunottamatta luokissa näkynyt. Liitutaulu on edelleen venäläisen dokumenttikamera ja älytaulu. Mihinkään tietokoneluokkiin meitä ei ohjattu. Tämä oppilaitos tekee yhteistyötä jo nyt useampien suomalaisten partnerien kautta (Mikkeli, Savonlinna..) ja varmasti vaihdossa Suomessa olleet ovat olleet hämmästyneitä opetusmetodien ja tilojen nykyaikaisuudesta. Tällä oppilaitoksella on kaksi eri toimipistettä. Tämän keskustassa sijaitsevan 80 vuotta vanhan, kouluksi jo alun perin rakennetun koulun lisäksi on myös esikaupungissa toimiva yksikkö. Sen yhteydessä on iso oppilasasuntola. Opiskelijoita pysytään majoittamaan myös pieni ryhmä tämän Mirgorodskaya kadun varrella olevassa huoneistossa. Se kuulostaa hyvältä. Venäläisestä vieraanvaraisuudesta saimme nauttia myös oppilasruokalan lounashetkessä. Vieraita kestittiin hyvin ja vatsat täynnä oli hyvä vierailun lopuksi pelata jalkapalloturnaus Suomi- Venäjä. Tappio tuli, mutta kohteliastahan se on antaa isännän voittaa! Irina ja Päivi saivat vapautuksen jalkapallopelistä ja he menivät Cheremeteffin palatsiin katsomaan Salvador Dalin hienoa näyttelyä, jonka piti olla maanantaina viimeistä päivää auki. Näyttely oli saanut jatkoajan. Palatsissa oli paljon muutakin kiinnostavaa kuin Dalin näyttely.
6 21.4. Irinalla ja Päivillä oli klo 10 tapaaminen Lokon- nimisessä kauneudenalan oppilaitoksessa (valtiollinen koulu). Koulun osoite: 198206 Sankt-Petersburg, Pionerstroja d 25 liter A Jollei koulun kuski olisi tullut vastaan punaisen metrolinjan viimeiseltä pysäkiltä, likat olisivat vieläkin eksyksissä. Kaukana oli oppilaitos, mutta kun se kerran löytyi, seuraavan päivän vierailukohde olikin sitten vieressä. Harasoo! Lokonissa opiskelee 815 opiskelijaa, joten se on oman alansa suurin oppilaitos Pietarissa. Rehtori Ribina Olga Vladimirovna ja vararehtori Natalja Mihailovna antoivat hyvän yleiskatsauksen Lokonin toiminnasta ja suomalaisen ja venäläisen koulutuksen sisällöistä keskustelu oli hyvin hedelmällistä ja leppoisassa ilmapiirissä tapahtuvaa. Opiskeluaika, sisällöt, työssäoppimiset ovat paljolti samanlaiset, taas vaan käytännön toteutus on vähän viimeisistä virtauksista jäljessä. Samojen ongelmienkin kanssa pyöritään, opiskelumotivaatio ja poissaolot ovat ongelmat siellä kuin meilläkin. Kilpailutoiminnasta käytiin myös vilkasta keskustelua, sillä Taitaja-kisat ja World Skillsit kiinnostivat kovasti. Rehtorin huoneen seinät olivat täynnä erilaisa kisoissa saatuja diplomeja. Tredussa kävi vuosi sitten Moskovasta World Skills- organisaation edustajia ja Putinin on kuulemma kovasti kiinnostunut kansainvälisestä kilpailutoiminnasta. Meiltä silloin tiedusteltiin kiinnostusta tarjota ohjausta venäläisille valmentajille ja raha ei ollut este. Ei tainnut asia edistyä mihinkään. Edellispäiväisestä oppilaitoksesta oli ollut kisailijoita tutustumassataitajissa ja kyllä se kiinnosti tätäkin koulua. Virolaisten kanssa he ovat tehneet yhteistyötä ja kisailtukin on. Kampaamopuolella opiskelijat toteuttivat uskomattoman hienoja fantasiakampauksia, joihin käytettiin todella paljon aikaa ja vaivaa. Suomessa niiden tekemiseen ei panosteta,
7 koska se opetussuunnitelman puitteissa ei ole mahdollista. Mahdollista vaihtoa ajatellen tässä olisi alue, joka varmasti kiinnostaisi opiskelijoita ja joista taidoista heille olisi hyötyä. Piirtämistä opetetaan myös kampaajille ja saimme nähdä kerrassaan loisteliaita kampauksista tehtyjä suunnittelupiirustuksia. Taso tosin kuulemma vaihtelee opettajan mukaan hyvin paljon. Opiskelijat olivat värvätty tekemään ihan meitä varten työesityksiä, sillä heillä oli menossa työssäoppimista ja koejaksoja. Saimme nähdä hiustenleikkuuta, kampausten tekoa, Tarvikevarasto fantasia-asuihin. manikyyrejä, pedikyyrejä, rakennekynsientekoa, hierontaa, upeita hiuksista tehtyjä fantasiahärveleitä. Niitä esitellään vuosittaisissa eri teemoihin kootuissa näytösissä, joihin tehdään myös puvustus.
8 Tämä oli mielenkiintoinen vierailukohde. Opiskelija-asuntolaa ei ole ja se on pienoinen harmi. Lokonin vierailun aikana klo 12 alkoi Nevan rannan tutustumiskierros, joka päättyi Eremitaasin opastettuun parin tunnin kierrokseen. Oli hienoa, että saimme erittäin hyvää
9 englantia puhuvan, kauniin, nuoren opasneitosen kierrättämään meitä. Tämä edisti selkeästi poikajoukon mielenkiintoa. Oli erittäin hauska seurata, kuinka intensiivisesti suurin osa pojista seurasi koko kaksi tuntia oppaan esittelyä. Ihmeteltävää todella riittää! Huikean arkkitehtuurin ja sisustuksen lisäksi nyt on nähty nopeasti vilaistuina Leonardo da Vincit, Rafaellot, Rubensit, Rembrandtit, Goyat sun muut. Pietarin Eremitaasi on Venäjän suurin ja yksi koko maailman suurimmista taide- ja kulttuurihistoriallisista museoista. Eremitaasin kokoelmissa on noin kolme miljoonaa taideteosta ja muuta kulttuurihistoriallista näyttelyesinettä. Näytteillä on mm. maalaustaidetta, grafiikkaa, veistoksia, soveltavaa taidetta sekä arkeologista ja numismaattista materiaalia. Eremitaasi toimii Pietarin keskustassa sijaitsevassa loisteliaassa Talvipalatsissa, joka oli Venäjän vallankumoukseen asti tsaariperheen residenssi. Varsinaisen Talvipalatsin lisäksi Eremitaasin kokoelmat levittäytyvät myös muutamiin muihin Talvipalatsin yhteydessä oleviin rakennuksiin Palatsirantakadun varrella. Näyttelytiloja on lisäksi Palatsiaukion vastakkaisella sivulla olevan kaarevan Pääesikunnan rakennuksen itäisessä siivessä sekä Vasilinsaarella Menshikovin palatsissa.
Kulttuurishokki ja kävely vetivät joukon lopulta hiljaiseksi. Osa lähti syömään ja hotellille lepäilemään ja sitkeät sissit jatkoivat edelleen nähtävyyksien katselua ja Nevskillä tallaamista. 10
11 22.4. Koulu 89 Kollege Vodnih resursov osoite: Sankt-Petersburg, Stoikosti 28 kop. 2 Vierailuun osallistuivat Sirje Hassinen, Tommi Mäntylä, Perttu Palonen ja Irina Kosonen Kuvassa koulun edessä oleva Onnen puu, joka on opiskelijoiden metallista hitsaama teos.
12 Puun rakentamisessa on ollut omanlainen tarinansa: lehdet kuvaavat koulun opiskelijoita, oksat opettajia ja runko on itse koulu. Koulun rehtori Guzun Vladimir Petrovich järjesti vieraille tutustumiskierroksen ja näytti harjoiteluluokat ja -kentät. Keskustelu oli antoisa molemmin puoliin ja tästä vierailusta mahdollisesti syntyvät yhteistyö ja TOP-paikat. Kuvassa koulun hitsaustyösalista hitsausasema missä opiskelijat harjoittelevat. Työpöydällä harjoitustöitä ja näyttivät ihan samanlaisilta, kuin meidänkin teettämät työt. Venäjällä hitsaajan ammatti on arvostettu ja harjoitustöitä oli helposta vaativiin. Putken päihin he tekevät vielä viisteytyksen, mitä meillä ei LVI-puolella tehdä. Se on vaikeampaa hitsata, kun on kunnollinen viisteytys tehty. Suomessakin tehdään, kun hitsataan luokkia. Täällä tiloissa myös järjestetään kilpailuja. Koneet ja laitteet olivat laadukkaita ja hyvässä kunnossa. Siisteys oli hyvää ja tavarat järjestyksessä. Meillä on tässä asiassa parantamisen varaa.
13 Opiskelijat harjoitustyötä tekemässä. Kyseessä simuloitu aito ongelma pumppuun, minkä opiskelijat selvittävät ja korjaavat. Seinällä näkyy ohjauskeskus, mistä voidaan tehtävää muuttaa. Yksinkertaista ja tehokasta. Opettaja kysyi pojilta olisivatko halukkaita tulemaan Suomeen vaihtojaksolle ja pojat nyökyttelivät, että mikä ettei. Ihan kivoja nuoria miehiä.
Kuvassa vähän isompia pumppuja Koulu tekee yhteystyötä Pietarin kaupungin kanssa juomaveden ja jätevesiviemäreiden kanssa. Kouluttavat työntekijöitä. 14
Yläparvelta kuva, missä oli viemärikaivoja harjoitustyöpisteinä. Hyvä harjoitustyö. Alhaalla Irinan vieressä vesijohtoja ja venttileitä, mistä vettä johdettiin kaivoihin. 15
16 Tässä lähempää otettu kuva vesijohdosta. Venttiileitä, painemittari, mudaneroitin, vesimittari. Hyvä harjoitustyö. Koulu 89:stä jäi hyvä kuva kaiken kaikkiaan ja saimme kutsun syyskuussa pidettäviin kilpailuihin 2-3 opiskelijan kanssa. Lisäksi alustavasti puhuimme 3 viikon vaihtojaksosta heidän koulussaan ja sama määrä 2-3 opiskelijaa. Olen tyytyväinen.
17 Kouluvierailun ajaksi oli jälleen valittu tiivis ja kiinnostava ohjelma, joka alkoi vastapäätä Pietari Paavalin linnoitusta Sotamuseosta. Neuvostoajan panssarivaunut, tykit ym sotilaskalusto täytti koko laajan kentän sisääntulon edessä. Poikia se ehkä kiinnosti, mutta naisia tuskin. Sisällä museossa sen sijaan oli kiinnostavaa katsottavaa yllin kyllin. Vierailukohteena se näytti olevan erittäin suosittu ihan pikkukoululaistenkin ryhmien kesken. Lukuisia koululaisryhmiä oli siellä opettajiensa kanssa. Jos pojanviikareilla keskittymiskyky herpaantui, opettaja antoi korvatillikan ja taas meni historian oppitunti jakeluun. Näyttelyesineitä museossa löytyi varhaiselta keskiajalta alkaen. Hienot haarniskat niin sotureilla kuin heidän ratsujensakin suojana herättivät mielenkiintoa. Olisi mielenkiintoista tietää, paljonko ne painoivat ja miten liikkuminen niissä onnistuu. Voisi kuvitella, että taistelussa ritaria vastaan tullutta, pakko-otolla armeijaan joutunutta, nuijalla varustautunutta talonpoikaa on vastustaja kauhistuttanut ja ihmetyttänyt yhtä paljon kuin Aleksanteri Suuren armeijan kohdatessa ensimmäistä kertaa pelottavat sotanorsut.
Hirmuisen mielenkiintoista oli nähdä aseistuksen kehittymistä pitkällä aikavälillä sekä myös pienoismallien kautta sotilasmuodostelmia hyökkäystilanteissa (mm. Napoleonin armeijaa vastaan ollut taistelu). Aidot sekä nukeille puetut eri aikakausien sotilas- ja upseeriasut olivat erityisesti vaatetusalan opettajan näkökulmasta erittäin kiinnostavia. Oikeista puvuista pääsi jopa katselemaan teknistä toteutusta. Tyylillä on ennen sodittu! Hienoja dokumenttifilmejä oli Nikolai II ajasta alkaen. 18
19 Pietari Paavalin linnoitus oli iltapäivän seuraava vierailukohde. Linnoitus sijaitsee Pietarin Jänissaarella Nevajoen rannalla. Siellä sijaitsee muun muassa Pietari-Paavalin katedraali, jonne on haudattu kaikki Venäjän keisarit Pietari I:stä lähtien. Linnoitus on toiminut myös poliittisten vankien säilytyspaikkana. Nykyään se on osa Pietarin kaupungin historian museota. Siellä toimii myös Pietarin rahapaja. Pietari Suuri perusti linnoituksen 16. toukokuuta 1703 suurta Pohjan sotaa varten. Se rakennettiin alun perin puusta. Kivirakennelmat tehtiin vaiheittain vuosina 1706 1740. Linnoitusta ei koskaan tarvittu sotatoimissa, koska sen valmistuttua todettiin, että Retusaari suiston ulkopuolella olisi strategisesti paremmassa paikassa, ja sinne mahtuisi sotasatamakin. Kronstadtin merilinnoituksen valmistuttua Pietari-Paavalin linnoitus jäi vaille sotilaallista käyttöä. Linnoitus oli tärkeässä asemassa vuoden 1917 vallankumouksissa. 1970-luvulla aloitettiin uudelleen tsaarien aikainen perinne: eräältä bastionilta ammutaan päivittäin tykillä puolipäivän hetken ilmoittava merkkilaukaus.
Pietari Suuren patsas Sotamuseossa näyttää vähän erilaiselta kuin moderni, paljon polemiikkia aiheuttanut versio Pietari Paavalin linnoituksessa. 20
21 Koripallomatsi Pietarin Zenit vs. Kazakstanin Astana Kävimme katsomassa koripallopelin Pietarin Zenit vastaan Kazakstanin Astana. Oli erittäin mukava viedä pojat katsomaan peliä ja samalla päästä itsekin katsomaan kunnon koripallopeliä. voiton tällä kerralla vei niukasti Astana lukemin 85-88. Areenalle menimme metrolla ja loppumatka noin kaksi kilometriä kävellen. Kävelymatkan varrella oli hienoa puistoa sekä elämyspuisto mahtavine laitteineen. Museum of Soviet Arcade Machines Kävimme tutustumassa läksiäisiksi perjantaina paikalliseen pelimuseoon nimeltään Museum of Soviet Arcade Machines. Paikassa oli suuri määrä vanhoja neuvostoaikaisia pelikoneita. Uskomattoman hyvässä kunnossa olevilla koneilla sai pelata ostamalla respasta poletteja. Paikassa oli myös mahdollisuus katsoa isolta seinältä vanhoja neuvostopiirettyjä sekä pelata pingistä. Paikka oli todella hieno ja oppilaat tykkäsivät kovasti pelata vanhoilla koneilla eri pelejä.
Poikia pelailemassa Toimii aina! 22
Antti ja flipperi 23
Päivi ja Tommi pelimuseossa 24
25 Putki vastaan raksa, opet ottaa mittaa toisistaan.. taisi tulla tasapeli. Tästä jatkoimme Gostiny Dvorin kauppakeskukseen tutustumiskierrokselle ja kaupungille ostamaan tuliaisia. Kukin ryhmä ja oppilas sai itse päättää mihin halusi mennä kunhan oli takaisin hotellilla kello 17. Shoppailukierroksen jälkeen saavuimme hotellille, josta siirryimme koko porukalla metrolla suomi-rautatieasemalle. Kotimatkamme alkoi Allegrolla passintarkastuksen jälkeen ja Pasilan asemalle saavuimme illalla vähän vaille 11. Täällä vaihdoimme Tampereen junaan, joka saapui Tampereelle yöllä noin kello yksi. Menimme kukin omalla kyydillämme tästä kotiin, jossa uni maittoi. Loppuyhteenveto Mielenkiintoinen viikko takana ison ryhmän kanssa ja ilman suurempia kommelluksia selvittiin. Tämä oli ensimmäinen tekniikanpolun opintoviikko Pietarissa ja opiskelijoiden palaute oli innostava ja positiivinen, niin tästä on hyvä jatkaa.