1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Pelastusjohtaja Jarmo Jokilaaksojen pelastuslaitos Jarmo Haapanen Haapanen, jarmo.haapanen@jokipela stus.fi, 044 429 6001, Puusepäntie 2, 84100 YLIVIESKA Perjantai 7. lokakuuta 2016 Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunta 2. Onko vastaaja kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhtstoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhtstoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu 3. 1. Voidaanko esityksellä kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaistasaatavuutta? Jos, niin miten ehdotusta tulisi siltä osin muuttaa? - Ei kantaa
4. 2. Antaako esitys riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? Jos, miten tavoitteen saavuttamisen edellytyksiä voitaisiin parantaa? - Ei kantaa 5. 3. Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? - Ei kantaa 6. 4. Muodostaako maakuntalaki tarkoituksenmukaisen ylslain tulevien maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Esitämme harkittavaksi että pelastustoimen ja kiireellisen ensihoidon osalta eroteta (järjestämis)tilaaja- ja tuottajavastuita toisistaan vaan maakunnalle säädetään selkeästi pelastustoimen ja ensihoidon järjestämisvastuu ilman niihin sovellettavaa velvoittavaa tilaaja-tuottaja -mallia. Saamiemme tietojen perusteella pelastustoimen viranomaistoiminnassa ja siihen nykyisin lähsesti liittyvässä kiireellisessä ensihoitopalvelussa tämä erottaminen ole ongelmatonta. Maakunnalle voidaan kuitenkin jättää itsehallinnon piiriin harkittavaksi ja erikseen sen niin päättäessä tilaaja- ja tuottajamallin osien käyttöönotto myös pelastustoimen ja ensihoidon osalta.
7. 5. Maakuntalain 2 luvussa määritellään maakunnan tehtävät. Onko maakunnalle esitetty tehtäväkokonaisuus uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Esitämme että 6. pykälän 1. momentin kohtaan 4 yhdistetään kohdassa 22 oleva tehtävä: yhtskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen;. Tällöin kohta 4 olisi muodossa: Pelastustoimi ja yhtskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellilnen varautuminen;. Mikäli yhdistäminen ole mahdollista esitämme että kohta 22 siirretään maakunnan tehtäväluettelossa kohdaksi 5. Tavoitteena esityksellämme on korostaa pelastustoimen ja varautumisen luonnollista yhteenkuuluvuutta uudessa maakuntahallinnossa. Pelastustoimella on vahvaa osaamista hallinnonalat ylittävästä yhtstyöstä häiriö- ja poikkeusoloihin varautumisessa, valmiussuunnittelusta sekä harjoittelusta. Tätä on pystyttävä hyödyntämään riittävästi kuntien varautumisessa myös maakuntauudistuksen jälkeen. Jotta pelastustoimella on tosiasiallinen mahdollisuus varautumisen tukeen ja yhteensovittamiseen sekä maakunnan yhtsessä varautumisessa että kunnissa, tulee pelastustoimi asemoida maakuntaan siten, että riittävä toimialaosaaminen on sijoitettu palveluja järjestävälle tasolle. 8. 6. Maakuntalain 5 luvussa säädetään maakunnan asukkaiden osallistumisoikeuksista. Ovatko osallistumisoikeudet turvattu esityksessä riittävällä tavalla? pääosin pääosin
Avoimet vastaukset: 9. 7. Maakuntalain 9 luvussa säädetään maakunnan palvelulaitoksesta. Onko siitä esitetty säädettäväksi tuottamisen organisoinnin näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Pelastustoimi on viranomaistoimintaa ja lähes kaikki nykyiset pelastuslaitokset tuottavat kiireellisiä ensihoitopalveluja. Lähes kaikki pelastustoimen tehtävät ovat viranomaisvastuulla tehtävää palvelutuotantoa, varsinainen pelastustoiminta sekä ensihoitopalvelu ovat pääsääntöisesti kiireellistä hädässä olevan ihmisen tai yhtsön auttamista, usmmiten niissä tarvitaan myös viranomaisen toimivaltuuksia. Tilaaja tuottaja järjestelmä toimi riittävän selkeästi kun on kyse kiireellisestä avun tarpeesta ja avun antamisesta sekä viranomaistoiminnasta tai siihen lähsesti liittyvästä palvelutuotannosta. Kohdassa 5 b esitettämämme perusteet pelastustoimen ja varautumisen yhteenkuuluvuudesta vät puolla pelastustoimen ja siten myös varautumisen osalta järjestämisvastuun ja tuottamisvastuun erottamista tilaaja-tuottaja mallilla maakunnan palvelulaitokseen. Sen sijaan maakunnan pelastuslaitos on asemoitava järjestäjätasolle siten, että pelastuslaitoksilla on kuitenkin mahdollisuus toimia kiireellisen ensihoitopalvelun tuottajana mikäli maakunta itsehallintonsa puittssa niin päättää. 10. 8. Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain mukainen taloudenohjausmekanismi maakuntien taloudenhoitoa tarkoituksenmukaisella tavalla?
pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Rahoituslain muita kuin sosiaali- ja terveystointa koskevat pykälät aiheuttavat hämmennystä. Rahoituslain 4. luvun 14 :n mukaan pelastustointa koskeva maakuntakohtainen rahoitus lasketaan maakunnan asukaslukujen suhteessa. Toteutuessaan tällainen jakoperuste muuttaa oleellisesti tämän hetkistä pelastustoimen maakuntaja/tai pelastustoimen aluekohtaista rahoitusta. Asukaslukuperuste pelastustoimen osalta huomioi eri maakunnissa, erilaisissa toimintaympäristöissä toimivien pelastuslaitosten erityyppisiä ja hyvinkin merkittäviä kustannuksiin vaikuttavia osatekijöitä. Suora asukaslukuperuste merkitsisi merkittävää rahoituksen siirtoa harvaanasutuilta alulta ja maakunnista maantieteellisesti pienempiin, asukastiheydeltään tiheämpiin maakuntiin. Pelastustoimen rahoituksen osalta on alkuvaiheessa otettava käyttöön toteutunsiin pelastustoimen kaikkiin kustannuksiin vuosina 2013 2016 perustuva jakoperuste, jossa huomioidaan tarvittavat indeksikorotukset vuoden 2019 tasoon. Vuoden 2019 jälkeen pelastustoimeen on erikseen kehitettävä yhtstyössä maakuntien kanssa laskennallinen rahoitusperuste, joka otettaisiin täysimääräisenä käyttöön vuonna 2024. Toteutunden kustannusten laskelmissa vuosien 2017 ja 2018 käyttö anna luotettavaa tietoa pelastuslaitosten kustannuksista, koska on syytä olettaa kuntien pyrkivän minimoimaan kuntapohjaisen pelastustoimen rahoituksen sen siirtyessä maakuntien vastuulle 2019. 11. 9. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntalaista. - Yhtskunnan kokonaisturvallisuuden ja taloudellisuuden sekä asiakkaiden saaman palvelujen laadun ja ja siihen liittyvien synergiahyötyjen saavuttamisen maksimoimiseksi on lainsäädännöllä huolehdittava että tulevilla pelastuslaitoksilla, riippumatta niiden lukumäärästä, on myös tulevaisuudessa mahdollisuus toimia kiireellisen ensihoitopalvelun tuottajina. 12. 10. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 4 :ssä säädettäisiin palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin. Onko säännös palvelujen saatavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukainen?
pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin 13. 11. Maakunnat muodostavat 5 yhtstyöaluetta, joista kussakin on 3 4 maakuntaa. Yhtstyöalueeseen kuuluvat maakunnat laativat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaisen yhtstyösopimuksen. Siinä maakunnat sopivat keskinäisestä yhtstyöstä palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Sopimus on oikeudellisesti maakuntia sitova. Onko sopimuksen sitovuus perusteltua? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
14. 12. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaan laadittavassa yhtstyösopimuksessa on sovittava toimenpiteet palvelujen integraation varmistamiseksi. 23 :n mukaisesti palvelun tuottajan velvollisuutena on valmistaa palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhtstyössä muiden toimijoiden kanssa. Ovatko säännökset riittäviä asiakaslähtöisen integraation toteutumiseksi? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 15. 13. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan valtion ohjausta vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa (19, 4 luku, 6 luku). Onko tämä uudistuksen tavoittden näkökulmasta perusteltua? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin
16. 14. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Onko järjestämisen ja tuottamisen erottaminen uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukaista? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Eräiden kiireellisten ja usn viranomaistoimivaltaa vaativien palvelutarpden järjestämisen ja tuottamisen erottaminen on harkitava uudelleen. Tällaisia palveluja ovat mm. pelastustoimen, varautumisen ja kiireellisen ensihoidon palvelut. On vaarana että vastuukysymykset ja juridiset toimivaltasuhteet hämärtyvät suhteessa asiakkaisiin ja eri yhtstyötahoihin kun näitä palveluja tuotetaan erillään järjestämisvastuussa olevasta maakuntahallinnosta. 17. 15. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnalla on yhtiöittämisvelvollisuus maakunnan hoitaessa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai jos palvelut ovat valinnanvapautta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piirissä. Onko ratkaisu tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
18. 16. Muut vapaamuotoiset huomiot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. - Yhtskunnan kokonaisturvallisuuden ja taloudellisuuden sekä asiakkaiden saaman palvelujen laadun ja synergiahyötyjen saavuttamisen maksimoimiseksi on lainsäädännöllä huolehdittava että tulevilla pelastuslaitoksilla, riippumatta niiden lukumäärästä, on myös tulevaisuudessa mahdollisuus toimia kiireellisen ensihoitopalvelun tuottajina. 19. 17. Kysymys vain kunnille: Voimaanpanolaissa on tarkoitus säätää siitä, mihin maakuntaan kunnat kuuluvat uudistuksen tullessa voimaan. Katsotaanko kunnassanne, että sen tulee kuulua voimaanpanolain 5 :ssä esitettyyn maakuntaan? Ei vastauksia. 20. 18. Kysymys vain kunnille: Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen, mihin maakuntaan kunnan tulisi kuulua ja miksi? (Kunnan tulee toimittaa valtuuston päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön) Ei vastauksia. 21. 19. Väliaikaishallinnosta sekä väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävistä ja toimivallasta säädetään voimaanpanolain 2 luvussa. Onko väliaikaishallinnosta säädetty riittävällä tavalla? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
22. 20. Voimaanpanolain 14 :n mukaan kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö siirtyisi maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattden mukaisesti. Lisäksi henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa tai tukipalveluissa tekee pääasiallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, siirtyisi maakuntien palvelukseen. Onko henkilöstön siirtymisestä esitetty säädettäväksi henkilöstön aseman näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: - Onko lainsäädännössä riittävästi huomioitu maakunnille siirtyvän pelastustoimen sopimushenkilöstön (sivutoiminen/toimenpidepalkkainen) ja niihin palveluihin liittyvän hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön siirtyminen vanhoina työntekijöinä? Samoin onko riittävästi huomioitu sopimuspalokuntina toimivien palokuntayhdistysten (VPK-yhdistykset) sopimusten siirtyminen nykyisistä pelastuslaitoksista maakunnan pelastustoimen sopimuskenttään? 23. 21. Voimaanpanolain 4 luvun mukaan lakisäätsten kuntayhtymien koko omaisuus sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille. Kuntien toimitilat ja kiintstöt jäävät kuntien omistukseen. Onko omaisuusjärjestelyjä koskeva ratkaisu hyväksyttävä? pääosin pääosin
Avoimet vastaukset: pääosin - Pelastustoimen käytössä voi olla (paloasema)rakennuksia, joissa omistajana on yksityinen yrittäjä tai yritys, päävuokralaisena kunta joka on edelleen vuokrannut tietyt tilat alueen pelastustoimelle toimitiloiksi. Siirtyvätkö nämä muun kuin kunnan omistuksessa olevan kiintstön vuokrasopimukset samoin ehdoin maakunnan vastuulla oleviksi vuokrasopimuksiksi kuin mitä tällä hetkellä on sovittu kunnan ja pelastustoimen tai kunnan ja kiintstön omistavan yksityisen tahon kanssa? 24. 22. Jos vastasitte edelliseen kysymykseen tai pääosin, millä tavoin omaisuusjärjestelyt pitäisi toteuttaa? - Yksityisomistuksessa olevat pelastustoimen tilat, jotka kunta on vuokrannut ja edelleen vuokrannut pelastuslaitokselle (tai pelastuslaitos on itsenäisesti vuokrannut) on siirrettävä pelastuslaitoksesta vastaavan maakunnan vuokrausvastuulle saman sisältöisenä mitä kunnan/pelastuslaitoksen ja rakennuksen omistavan vuokraisännän kesken on sovittu. 25. 23. Voimaanpanolain 41 :ssa säädettäisiin kunnan tuloveroprosentista vuosina 2019 2021. Pidättekö veronmaksajien yhdenvertaisen aseman näkökulmasta perusteltuna, että kuntien veroprosentteja esitetään rajoitettavaksi kolmen vuoden määräajaksi? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 26. 24. Voimaanpanolain 42 :n mukaan maakunnan on perustettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain tarkoittamat maakunnan palvelulaitoksen tytäryhtiöt, jotka tuottavat lailla erikseen säädetyn laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita siten, että yhtiöittäminen on toteutettu 31.12.2020. Onko esitetty siirtymäaika riittävä maakunnan yhtiömuotoisen tuotannon organisoimiseksi?
Avoimet vastaukset: 27. 25. Muut vapaamuotoiset huomiot voimaanpanolaista. Ei vastauksia. 28. 26. Valtio rahoittaa perustettavien maakuntien toiminnan, eli vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamisesta osoitetaan valtiolle. Onko ratkaisu uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
29. 27. Maakuntien tuloja ovat valtion rahoitus (3 ) sekä asiakas- ja käyttömaksutulot (4 ). Lisäksi maakunnat voivat ottaa lyhytaikaista lainaa (3 ). Valtion rahoituksen kasvua rajoitetaan vuosittaisessa tarkistuksessa julkisen talouden kantokyvyn turvaamiseksi (6 ja 29 ). Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 30. 28. Ovatko maakuntien valtion rahoituksen määräytymisessä käytettävät palvelujen käyttöä kuvaavat tarvetekijät (luku 3, ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin) ja niiden painokertoimet perusteltuja? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: - Pelastustoimella ole käytössään maakuntien valtion rahoituksen määräytymisessä käytettäviä palvelujen käyttöä kuvaavia tarvetekijöitä ja niiden painokertoimia. Rahoituslain 4. luvun 14 :n mukainen laskennallinen kapitaatiomalli sellaisenaan merkitsi erittäin merkittävää rahoituksen siirtoa harva-alulta eteläiseen Suomeen. Tämä rikkoisi voimakkaasti pelastustoimen palvelujen yhdenvertaista saatavuutta sekä lähipalveluperiaatetta. Tämän vuoksi palvelutarpeen arviointi tulee jatkossakin toteuttaa perustuen riskhin ja muuta laajaa tietoainstoa hyödyntäen. Pelastustoimen laskennallisen maakun Siirtymävaiheessa on maakuntiin
suunnattavan pelastustoimen rahoitusosuuden jakoperusteena käytettävä pelastuslaitosten vuosien 2013 2016 toteutunta menoja, joissa huomioidaan kaikki käyttömenot vyörytyserineen sekä investoinnit. Lisäksi on huomioitava, että ao. vuosien aikana kaikkien pelastuslaitosten menoissa näy paloasemavuokria. takohtaisen rahoituksen perusteet on erikseen kehitettävä siten, että ne voidaan ottaa käyttöön täysimääräisenä esimerkiksi vuodesta 2024 alkaen. 31. 29. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa siirrytään astttain menoperustsesta rahoituksesta tarveperustseen rahoitukseen. Onko maakuntien rahoitukselle vuosille 2019 2023 esitetty siirtymäaika (27 28 ) riittävä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 32. 30. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntien rahoituslaista. - Pelastustoimen rahoitusosuus on mitä ilmsimmin suunniteltu toteutettavaksi ensisijaisesti asukasperustseen perushintaan (Maakuntien rahoituslain 4. luvun 14 ) sidottuna. Tällainen asukaslukukohtainen jakoperuste eri maakuntien välillä ole oikeudenmukainen ja tarkoituksenmukainen. Pelastustoimen rahoitusta suunniteltaessa on huomioitava pelkän asukasluvun lisäksi toimintaympäristöstä aiheutuvat kustannustekijät. Näitä ovat esimerkiksi asukastiheys (joka myös vaihtelee suuresti myös maakuntien sisällä), taajama-aste, riskiruutuluokitus sekä muut toiminnalliset erityispiirteet jotka vaikuttavat kunkin maakunnan pelastustoimen kustannusrakenteeseen. Lisäksi on syytä huomata, että tulevien maakuntien sisällä kustannuksiin vaikuttavat toimintaympäristön osatekijät voivat vaihdella merkittävästi. Siirtymävaiheessa 2019 2023 on pelastustoimen osalta maakuntiin jaettava rahoitus toteutettava vuosien 2013 2016 todellisten toteutunden pelastuslaitosten kokonaiskustannusten mukaan tarpeellisin indeksikorotuksin siten, että siinä huomioidaan myös pelastuslaitosten erilaisuudesta johtuvat erilaiset kustannusrakenteet tai niiden puuttuminen nykyjärjestelmässä (esimerkiksi jotkut pelastuslaitokset vät ilmsesti maksa paloasemistaan vuokria kunnille).
33. 31. Pidättekö esitettyjä tapoja maakuntajaon muuttamiseksi tarkoituksenmukaisena? (erityisesti maakuntajakolain 2 ja 10 ) pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 34. 32. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntajakolaista. Ei vastauksia. 35. 33. Ovatko valtionosuusjärjestelmään esitetyt, sote-uudistuksesta aiheutuvien merkittävien kuntakohtaisten muutosten lieventämiseksi esitetyt tasausjärjestelyt ja muut muutokset hyväksyttäviä ja riittäviä (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 24, 27 27 b ja 55 )? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
36. 34. Ovatko valtionosuuskriteerit (ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -kriteeri) sekä niiden painotukset perusteltuja (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, luku 2 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 3 )? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 37. 35. Vapaamuotoiset huomiot hallituksen esityksen valtionosuuskokonaisuudesta. Ei vastauksia. 38. 36. Pidättekö maakuntien rahoituksen keräämiseksi esitettyjä valtion verojärjestelmän muutoksia hyväksyttävinä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
39. 37. Vapaamuotoiset huomiot verolasta. Ei vastauksia. 40. 38. Kunnallista henkilöstöä koskevan lainsäädännön soveltamisalaa ehdotetaan muutettavaksi koskemaan myös maakuntien henkilöstöä. Maakuntien työnantajaedunvalvontaa hoitaisi uudella lailla säädettävä Kunta- ja maakuntatyönantajat KT. Onko henkilöstön asemasta ja työnantajaedunvalvonnasta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 41. 39. Onko eläkkden rahoittamisesta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
42. 40. Vapaamuotoiset huomiot henkilöstön asemasta ja/tai työnantajaedunvalvonnasta sekä eläkkstä. Ei vastauksia. 43. 41. Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne asemaan? - Jokilaaksojen pelastuslaitoksen isäntäorganisaationa olevan Ylivieskan kaupungin vastuut ja velvoitteet supistuvat merkittävästi. Myös eräisiin hallinnollisiin tukipalveluihin liittyvät kuormitustekijät kevenevät. Kaikkien pelastustoimen alueen kuntien vaikutusmahdollisuus alueensa pelastustoimen ja ensihoidon palvelujen tuotantoon hkkenee kun suora vaikutuskanava Jokilaaksojen pelastustoimen johtokunnan (jokaisesta alueen kunnasta on ollut vähintään yksi edustaja johtokunnassa) ja/tai sairaanhoitopiirin hallinnollisten toimielimien kautta poistuu. 44. 42. Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä uudistuksen voimaan tultua? - Ei kantaa 45. 43. Mihin aiheeseen/aihsiin liittyvää valtakunnallista tukea katsotte tarvitsevanne sote- ja maakuntauudistusten alueelliseen toteutukseen (voitte valita usemman vaihtoehdon)? sote-integraatio talous hallinto ja johtaminen omaisuusjärjestelyt tietohallinto ja ICT viestintä ja osallisuus henkilöstösiirrot palvelutarpeen arviointi, tilaaminen muuta, mitä?
46. 44. Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta. Ei vastauksia. 47. 45. Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset. Ei vastauksia.