Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Transkriptio

1 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Puheenjohtaja Annarilla Ahtola, Suomen Psykologiliitto ry Annamari Jokinen Suomen Psykologiliitto ry., Bulevardi 30 B 3, Helsinki Hallitus 2. Onko vastaaja kunta sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhtstoimintaalue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhtstoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu Voidaanko esityksellä kaventaa väestön terveys ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaistasaatavuutta? Jos, niin miten ehdotusta tulisi siltä osin muuttaa? Palveluita yhtiöitettäessä on turvattava myös yhtskunnassa hkoimmassa asemassa olevien pääseminen sosiaali ja terveydenhuollon sekä työvoimapalveluiden piiriin. Kaikilla ole edellytyksiä olla aktiivisia palveluiden valitsijoita ja kilpailuttajia. Maakunnan vastuulla on huolehtia, että palveluverkko kattaa myös syrjäytymisriskissä olevat kansalaiset

2 4. 2. Antaako esitys riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? Jos, miten tavoitteen saavuttamisen edellytyksiä voitaisiin parantaa? Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? Muodostaako maakuntalaki tarkoituksenmukaisen ylslain tulevien maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: Maakuntalain 2 luvussa määritellään maakunnan tehtävät. Onko maakunnalle esitetty tehtäväkokonaisuus uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin kantaa

3 Avoimet vastaukset: pääosin Maakuntalain 5 luvussa säädetään maakunnan asukkaiden osallistumisoikeuksista. Ovatko osallistumisoikeudet turvattu esityksessä riittävällä tavalla? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: Maakuntalain 9 luvussa säädetään maakunnan palvelulaitoksesta. Onko siitä esitetty säädettäväksi tuottamisen organisoinnin näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin kantaa Avoimet vastaukset:

4 Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain mukainen taloudenohjausmekanismi maakuntien taloudenhoitoa tarkoituksenmukaisella tavalla? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntalaista. Ei vastauksia Sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislain 4 :ssä säädettäisiin palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin. Onko säännös palvelujen saatavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin

5 Ks. perustelut kohdasta Maakunnat muodostavat 5 yhtstyöaluetta, joista kussakin on 3 4 maakuntaa. Yhtstyöalueeseen kuuluvat maakunnat laativat sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaisen yhtstyösopimuksen. Siinä maakunnat sopivat keskinäisestä yhtstyöstä palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Sopimus on oikeudellisesti maakuntia sitova. Onko sopimuksen sitovuus perusteltua? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin Sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaan laadittavassa yhtstyösopimuksessa on sovittava toimenpiteet palvelujen integraation varmistamiseksi. 23 :n mukaisesti palvelun tuottajan velvollisuutena on valmistaa palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhtstyössä muiden toimijoiden kanssa. Ovatko säännökset riittäviä asiakaslähtöisen integraation toteutumiseksi? pääosin kantaa

6 Avoimet vastaukset: pääosin Sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan valtion ohjausta vahvistetaan sosiaali ja terveyspalveluissa (19, 4 luku, 6 luku). Onko tämä uudistuksen tavoittden näkökulmasta perusteltua? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin Sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Onko järjestämisen ja tuottamisen erottaminen uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukaista? pääosin kantaa Avoimet vastaukset:

7 Sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnalla on yhtiöittämisvelvollisuus maakunnan hoitaessa sosiaali ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai jos palvelut ovat valinnanvapautta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piirissä. Onko ratkaisu tarkoituksenmukainen? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin Muut vapaamuotoiset huomiot sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislaista. Uudistuksessa on huolehdittava siitä, että tällä hetkellä toimivat osat sotepalveluita säilyvät jatkossakin ja niitä kehitetään niiden omista lähtökohdista käsin. Sellaista, mikä ole rikki, pidä hajottaa ja korjata. Mielenterveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin näkökulmasta tällaisia palveluita ovat: 1)korkeakoulujen opintopsykologitoiminta, joka säilyy luonnollisesti korkeakouluissa; 2)YTHS, jonka riittävästä rahoituksesta ja näin toiminnan laadusta tulee huolehtia ja jonka laajentamista ammattikorkeakouluopiskelijoiden käyttöön tulee selvittää ja harkita; 3)työterveyshuolto, joka on säilytettävä nykyisellään ja jonka moniammatillista toimintaa kansalaisten hyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseksi tulee kehittää sen omista lähtökohdista käsin; 4)lakisäätnen kasvatus ja perheneuvolatoiminta, jonka toimintaedellytyksistä ja moniammatillisesta työstä on huolehdittava, sekä 5)opiskeluhuolto, koulupsykologit ja koulukuraattorit, joiden valtionosuudet on maksettava jatkossakin kuntiin, jolloin palvelut voidaan järjestää paikallisesti soveltuvalla tavalla; 6)myös varhaiskasvatuksen konsultoiva psykologityö on kehitettävä vastaavaksi kuin perus ja toisella asteella. 7)Tulokselliseksi osoittautuneen kuntoutuspsykoterapian rahoitus ja myöntäminen Kelan kautta on säilytettävä, koska se turvaa parhaiten kansalaisten yhdenvertaisuuden ja siinä on tärkeänä elementtinä valinnanvapaus: potilas valitsee itse psykoterapeuttinsa.

8 Kysymys vain kunnille: Voimaanpanolaissa on tarkoitus säätää siitä, mihin maakuntaan kunnat kuuluvat uudistuksen tullessa voimaan. Katsotaanko kunnassanne, että sen tulee kuulua voimaanpanolain 5 :ssä esitettyyn maakuntaan? Ei vastauksia Kysymys vain kunnille: Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen, mihin maakuntaan kunnan tulisi kuulua ja miksi? (Kunnan tulee toimittaa valtuuston päätösasiakirja sosiaali ja terveysministeriöön) Ei vastauksia Väliaikaishallinnosta sekä väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävistä ja toimivallasta säädetään voimaanpanolain 2 luvussa. Onko väliaikaishallinnosta säädetty riittävällä tavalla? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: Viittaamme Akavan ja JUKOn lausuntoihin Voimaanpanolain 14 :n mukaan kunnallisia sosiaali ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö siirtyisi maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattden mukaisesti. Lisäksi henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa tai tukipalveluissa tekee pääasiallisesti sosiaali ja terveydenhuollon tehtäviä, siirtyisi maakuntien palvelukseen. Onko henkilöstön siirtymisestä esitetty säädettäväksi henkilöstön aseman näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti?

9 pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin Viittaamme Akavan ja JUKOn lausuntoihin Voimaanpanolain 4 luvun mukaan lakisäätsten kuntayhtymien koko omaisuus sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille. Kuntien toimitilat ja kiintstöt jäävät kuntien omistukseen. Onko omaisuusjärjestelyjä koskeva ratkaisu hyväksyttävä? pääosin kantaa Avoimet vastaukset:

10 Jos vastasitte edelliseen kysymykseen tai, millä tavoin omaisuusjärjestelyt pitäisi toteuttaa? Ei vastauksia Voimaanpanolain 41 :ssa säädettäisiin kunnan tuloveroprosentista vuosina Pidättekö veronmaksajien yhdenvertaisen aseman näkökulmasta perusteltuna, että kuntien veroprosentteja esitetään rajoitettavaksi kolmen vuoden määräajaksi? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin Voimaanpanolain 42 :n mukaan maakunnan on perustettava sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislain tarkoittamat maakunnan palvelulaitoksen tytäryhtiöt, jotka tuottavat lailla erikseen säädetyn laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita siten, että yhtiöittäminen on toteutettu Onko esitetty siirtymäaika riittävä maakunnan yhtiömuotoisen tuotannon organisoimiseksi? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa

11 Muut vapaamuotoiset huomiot voimaanpanolaista. On varmistettava, että sosiaali ja terveydenhuollon sekä työ ja elinknopalveluiden vaativimpiin tehtäviin jatkossakin edellytetään yliopistotasoista koulutusta ja että tästä määrätään lain tai asetuksen tasoisesti. Lainsäädännöllä tulee varmistaa, ett epäpäteviä työntekijöitä käyttämällä luoda virheellistä hintakilpailuetua asiakkaiden saaman palvelun laadun kustannuksella Valtio rahoittaa perustettavien maakuntien toiminnan, eli vastuu sosiaali ja terveyspalveluiden rahoittamisesta osoitetaan valtiolle. Onko ratkaisu uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: Maakuntien tuloja ovat valtion rahoitus (3 ) sekä asiakas ja käyttömaksutulot (4 ). Lisäksi maakunnat voivat ottaa lyhytaikaista lainaa (3 ). Valtion rahoituksen kasvua rajoitetaan vuosittaisessa tarkistuksessa julkisen talouden kantokyvyn turvaamiseksi (6 ja 29 ). Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä? pääosin kantaa

12 Avoimet vastaukset: pääosin Ovatko maakuntien valtion rahoituksen määräytymisessä käytettävät palvelujen käyttöä kuvaavat tarvetekijät (luku 3, ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin) ja niiden painokertoimet perusteltuja? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin Sosiaali ja terveydenhuollon rahoituksessa siirrytään astttain menoperustsesta rahoituksesta tarveperustseen rahoitukseen. Onko maakuntien rahoitukselle vuosille esitetty siirtymäaika (27 28 ) riittävä? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: kantaa

13 Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntien rahoituslaista. Viittaamme Akavan ja JUKOn lausuntoon Pidättekö esitettyjä tapoja maakuntajaon muuttamiseksi tarkoituksenmukaisena? (erityisesti maakuntajakolain 2 ja 10 ) pääosin kantaa Avoimet vastaukset: kantaa Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntajakolaista. Ei vastauksia Ovatko valtionosuusjärjestelmään esitetyt, soteuudistuksesta aiheutuvien merkittävien kuntakohtaisten muutosten lieventämiseksi esitetyt tasausjärjestelyt ja muut muutokset hyväksyttäviä ja riittäviä (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 24, b ja 55 )? pääosin kantaa

14 Avoimet vastaukset: pääosin Ovatko valtionosuuskriteerit (ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteeri) sekä niiden painotukset perusteltuja (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, luku 2 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 3 )? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: kantaa Vapaamuotoiset huomiot hallituksen esityksen valtionosuuskokonaisuudesta. Uudistuksessa on huolehdittava siitä, että tällä hetkellä toimivat osat sotepalveluita säilyvät jatkossakin ja niitä kehitetään niiden omista lähtökohdista käsin. Sellaista, mikä ole rikki, pidä hajottaa ja korjata. Opiskeluhuollon, koulupsykologien ja koulukuraattorien valtionosuudet on maksettava jatkossakin kuntiin, jolloin palvelut voidaan järjestää paikallisesti soveltuvalla tavalla Pidättekö maakuntien rahoituksen keräämiseksi esitettyjä valtion verojärjestelmän muutoksia hyväksyttävinä? pääosin kantaa

15 Avoimet vastaukset: Vapaamuotoiset huomiot verolasta. Ei vastauksia Kunnallista henkilöstöä koskevan lainsäädännön soveltamisalaa ehdotetaan muutettavaksi koskemaan myös maakuntien henkilöstöä. Maakuntien työnantajaedunvalvontaa hoitaisi uudella lailla säädettävä Kunta ja maakuntatyönantajat KT. Onko henkilöstön asemasta ja työnantajaedunvalvonnasta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin Viittaamme Akavan ja JUKOn lausuntoihin Onko eläkkden rahoittamisesta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin kantaa

16 Avoimet vastaukset: pääosin Viittaamme Akavan ja JUKOn lausuntoihin Vapaamuotoiset huomiot henkilöstön asemasta ja/tai työnantajaedunvalvonnasta sekä eläkkstä. Uudistusta ja palveluita suunniteltaessa on huomioitava sekä henkilöstön mahdollisuus osallistua että substanssiasiantuntijuuden käyttö. Mielenterveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyvissä palveluissa, toiminnoissa ja prosessssa, jotka vaikuttavat kansalaisten hyvinvointiin ja työkykyyn, psykologi on kesknen asiantuntija. On varmistettava, että sosiaali ja terveydenhuollon sekä työ ja elinknopalveluiden vaativimpiin tehtäviin jatkossakin edellytetään yliopistotasoista koulutusta ja että tästä määrätään lain tai asetuksen tasoisesti. Lainsäädännöllä tulee varmistaa, ett epäpäteviä työntekijöitä käyttämällä luoda virheellistä hintakilpailuetua asiakkaiden saaman palvelun laadun kustannuksella. Lisäksi viittaamme Akavan ja JUKOn lausuntoihin. Jo tässä vaiheessa haluamme kiinnittää huomiota varsinaisesti seuraavaan lakipakettiin liittyvään asiaan, TEtoimistojen tehtävien siirrosta maakuntiin aiheutuviin henkilöstövaikutuksiin. Työ ja elinknohallinnon psykologipalvelut ja niiden kehittämisedellytykset on turvattava seuraavasti: a.urasuunnittelun ja ammatinvalinnanohjauksen tulee jatkossakin olla pitkäjäntstä ja alueellisesti yhdenvertaista julkishallinnollista palvelua valtakunnallisen viranomaisen alaisuudessa. Psykologipalvelut yksityiseltä sektorilta ostettuna ovat selvästi kalliimpia kuin TEtoimiston psykologien julkisena palveluna toteuttamana. b.psykologien antamien palveluiden johtotehtävissä tulee olla myös psykologin osaamista. c.psykologipalveluiden mitoitus tulee suhteuttaa alueen väestöpohjaan ja työttömyystilanteeseen. d.te palveluissa toimivien psykologien palkkatason tulee olla kilpailukykyinen, jotta psykologeja saadaan rekrytoitua suurimpien kasvukeskusten ulkopuolellekin. e.te palvelun psykologin työssä asiakasta palvellaan hänen valitsemallaan palvelukanavalla: kasvokkain, puhelimitse tai videoohjauksen avulla. Itsepalveluna käytettävät verkkopalvelut ainoastaan täydentävät psykologin antamaa henkilökohtaista ohjausta Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne asemaan? Ei vastauksia.

17 Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä uudistuksen voimaan tultua? Mihin aiheeseen/aihsiin liittyvää valtakunnallista tukea katsotte tarvitsevanne sote ja maakuntauudistusten alueelliseen toteutukseen (voitte valita usemman vaihtoehdon)? Ei vastauksia Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta. a.keskusteluhoidon, ryhmämuotoisen hoidon ja psykoterapian saatavuutta aikuisille ja varttuneelle väestölle maakunnissa on lisättävä Kelan kuntoutuspsykoterapian rinnalla, erityisesti ns. perustason matalan kynnyksen palveluina. Potilaiden erilaiset tarpeet ja tilanteet tulee huomioida keskusteluhoidon ja psykoterapian tarjonnassa. Hoidon saatavuuden lisäksi olennaista on sen vaikuttavuus, minkä vuoksi tulee huolehtia riittävän laadukkaiden hoitomenetelmien tasapuolisesta saatavuudesta. b.psykologien erikoistumiskoulutus ja psykoterapeuttikoulutus on rahoituksen osalta saatettava yhdenvertaiseen asemaan lääkärien erikoistumiskoulutusten kanssa. Psykoterapeuttikoulutuksen osalta tämä edellyttänee koulutuksen määrittelyä erikoistumiskoulutukseksi, mitä se sisällöltään luontevasti onkin. c.moniammatillisuus on sotepalveluissa olennaista sekä palvelutarvetta arvioitaessa että tutkimuksessa ja hoidossa. Moniammatillisuus toteutuu sekä tiimityönä asiakkaan/potilaan kanssa että tiimin jäseniä konsultoiden. Moniammatillisesta yhtstyöstä on huolehdittava uudessa mallissa ja valinnanvapauden toteutuessa. d.psykologin rooli on sotepalveluissa sekä suoraa asiakas/potilastyötä tekevä että muita työntekijöitä konsultoiva. Tämä on huomioitava palveluita, rahoitusta ja mittarta ym. suunniteltaessa. Välitön asiakas/potilastyö muodostaa vain osan työstä ja työsuorittsta. e.psykologin osaaminen kohdistuu ja on hyödynnettävissä palveluketjun ja prosessin eri kohdissa edistävä, ehkäisevä, tutkiva ja hoitava sekä kuntouttava työ. f.lastensuojelun psykologiasiantuntijuuden tarpeeseen on vastattava, psykologin osaamista tarvitaan lastensuojelussa sekä suoraan asiakastyöhön että muiden työntekijöiden osaamisen ja jaksamisen tueksi. g.miten kunnat voivat edistää hyvinvointia ja terveyttä, kun soteasiantuntijuutta jää tai jää vain sivistystoimeen? Vaikka hyvinvoinnin edistäminen arjessa onkin paljon esimerkiksi yhtskuntasuunnittelun ja liikunta ja kulttuuritoimen alaista toimintaa, tarvitaan taustaksi ja tueksi hyvinvointiosaamista. Ovatko suunnitellut mittarit kuntalaisten hyvinvoinnin seuraamiseksi käyttökelpoisia? Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset. Uudistuksessa on huolehdittava siitä, että tällä hetkellä toimivat osat sotepalveluita säilyvät jatkossakin ja niitä kehitetään niiden omista lähtökohdista käsin. Sellaista, mikä ole rikki, pidä hajottaa ja korjata. Opiskeluhuollon, koulupsykologien ja koulukuraattorien valtionosuudet on maksettava jatkossakin kuntiin, jolloin palvelut voidaan järjestää paikallisesti soveltuvalla tavalla. Lisäksi viittaamme JUKOn lausuntoon.