Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. at.fi

Transkriptio

1 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Suomen Kuurosokeat ry Ritva Rouvinen at.fi Vaikuttamistyön ja oikeuksien valvonnan yhtstyöryhmä 2. Onko vastaaja kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhtstoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhtstoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu Voidaanko esityksellä kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaistasaatavuutta? Jos, niin miten ehdotusta tulisi siltä osin muuttaa? - Kuurosokeat käyttävät paljon sosiaali-ja terveyspalveluja ja niiden merkitys arjesta suoriutumisessa on suuri. Sosiaalipalvelujen painoarvoa tulee nostaa. Kuurosokeat ovat pieni vammaryhmä, jolla on erityistarpta ja joka tarvitsee erityisosaamista palvelutarpeensa tyydyttämiseen. Pienen harvinaisen vammaisryhmän kohdalla tunnistaminen on vaikeaa ja sen myötä palvelutarpden tunnistamista tapahdu. Jos kaksoisaistivamma ja sen seurannaisvaikutukset jää havaitsematta, jäävät palvelut saamatta. Osaavan palveluohjauksen merkitys kasvaa ja yksilöllisen asiakkaan tarpsta käsin lähtevän palvelutarpeen arvioinnissa tarvitaan moniammatillisuutta ja erityisosaamista. Tiivis yhtstyö järjestöjen kanssa mahdollistaa kaiken erityisosaamisen hyödyntämisen asiakkaiden hyväksi. Kuurosoklla on usn monia palvelu- ja tukitarpta, joten palvelujen ja tukitoimien koordinointi ja kokonaisuuksien hallinta on ehdottoman tärkeää.

2 4. 2. Antaako esitys riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? Jos, miten tavoitteen saavuttamisen edellytyksiä voitaisiin parantaa? - Oikea palveluohjaus integroiduissa palveluissa eli yhden luukun periaate säästää viranomaista sekä asiakasta. palveluohjauksessa kannattaa huomioida kaikki olemassa oleva asiantuntemus ja näin helpottaa ratkaisuvaihtoehtojen löytämistä. Yksilölliset, oikea-aikaiset palvelut ja ratkaisut tuovat säästöjä varsinkin, kun ne tehdään varhaisessa vaiheessa. Näin ne tukevat mahdollisimman itsenäistä selviytymistä ja mahdollisuutta ja kykyä elää omassa kotona. Palveluntuottajalla oltava kokonaisvastuu Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? - Vammaisneuvostoilla tulee olla oikeudellista valtaa, jotta sen tehtävä todentuu kuin on ajateltu Muodostaako maakuntalaki tarkoituksenmukaisen ylslain tulevien maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: Maakuntalain 2 luvussa määritellään maakunnan tehtävät. Onko maakunnalle esitetty tehtäväkokonaisuus uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen?

3 pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Pienten erityisryhmien demokratian toteutumisessa voi tulla ongelmia. Liikkumista tukevat palvelut tulisi saada asiakkaan näkökulmasta kokonaisuuksiksi ja esim. kuljetuspalvelujen tilaukset sekä terveydenhuollon että vammaispalvelujen puolelta samasta paikasta Maakuntalain 5 luvussa säädetään maakunnan asukkaiden osallistumisoikeuksista. Ovatko osallistumisoikeudet turvattu esityksessä riittävällä tavalla? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Järjestöjen asiantuntemusta tulee hyödyntää maakunnallisissa ratkaisuissa myös. Viestinnän osalta noudatettava YK:n vammaisten ihmisoikeussopimusta. Vammaiset henkilöt ovat aina haavoittunta ja riippuvaisia yhtskunnallisesta päätöksenteosta. Yhdenvertaisuusnäkökulma oltava aina mukana ja kaikkea on arvioitava sitä vasten.

4 9. 7. Maakuntalain 9 luvussa säädetään maakunnan palvelulaitoksesta. Onko siitä esitetty säädettäväksi tuottamisen organisoinnin näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - On tärkeää huolehtia todellisesta valinnanvapaudesta myös vammaisten kohdalla. Kaikki vät pysty käyttämään henkilökohtaista budjetointia tai palveluseteliä vammaispalveluissa Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain mukainen taloudenohjausmekanismi maakuntien taloudenhoitoa tarkoituksenmukaisella tavalla? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Maksuttomat palvelut ovat edellytys osallisuudelle ja YK-sopimuksen kirjauksille.

5 Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntalaista. - Järjestöjen erityisosaaminen hyödynnettävä. Oltava jatkoon ohjaus tilantssa, joissa palveluntuottaja pysty toteuttamaan palvelua huolehtien kuitenkin siitä, että kukaan poimi rusinoita pullasta. Lakiehdotuksessa on hyvin kirjattu osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Miten se toteutuu käytännössä, jää nähtäväksi. On huolehdittava myös pienten harvinaisten asiakasryhmien kuuleminen ja osallistaminen tarvittaessa myös järjestöjen eli kolmannen sektorin kautta Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 4 :ssä säädettäisiin palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin. Onko säännös palvelujen saatavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Lähellä asiakasta olevat palvelut ovat ensisijaisia, mikäli vastaavat asiakkaan erityistarpta. Pitää huolehtia, että palveluissa on osaamista myös erityisryhmiin liittyen tai järjestöjen osaamista hyödynnetään. Pienten vammaryhmien kohdalla suuremmat kokonaisuudet ainakin tiedon, asiantuntemuksen ja laadun turvaamisen näkökulmasta voivat olla tarpeellisia ja kustannustehokkuuden kannalta hyviä. Yksilölliset ratkaisut ovat kuurosokden kannalta ehdottomia. On tärkeää huolehtia, että viranomaisten keskinäinen kiistely palvelun maksajasta koidu asiakkaan haitaksi, kuten nyt voi käydä tulkkauspalveluiden kohdalla.

6 Maakunnat muodostavat 5 yhtstyöaluetta, joista kussakin on 3 4 maakuntaa. Yhtstyöalueeseen kuuluvat maakunnat laativat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaisen yhtstyösopimuksen. Siinä maakunnat sopivat keskinäisestä yhtstyöstä palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Sopimus on oikeudellisesti maakuntia sitova. Onko sopimuksen sitovuus perusteltua? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaan laadittavassa yhtstyösopimuksessa on sovittava toimenpiteet palvelujen integraation varmistamiseksi. 23 :n mukaisesti palvelun tuottajan velvollisuutena on valmistaa palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhtstyössä muiden toimijoiden kanssa. Ovatko säännökset riittäviä asiakaslähtöisen integraation toteutumiseksi? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Sosiaali- ja terveyspuoli tasavertaisesti huomioiden. Palveluketjut oltava saumattomia.

7 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan valtion ohjausta vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa (19, 4 luku, 6 luku). Onko tämä uudistuksen tavoittden näkökulmasta perusteltua? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Valtionohjaus on kannatettava asia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Onko järjestämisen ja tuottamisen erottaminen uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukaista? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Asiakkaan hyvät palvelut tärkmmät.

8 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnalla on yhtiöittämisvelvollisuus maakunnan hoitaessa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai jos palvelut ovat valinnanvapautta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piirissä. Onko ratkaisu tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin Muut vapaamuotoiset huomiot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. - On tärkeää huolehtia, että palveluketju toimii saumattomasti ja palveluntuottajalla on kokonaisvastuu asiakkaan asian hoitamisessa. On tärkeää huolehtia asiakkaan tiedonsaannista palveluja valitessaan ja valinnanvapautta käyttäessään. Järjestöjen asiantuntemus hyödynnettävä Kysymys vain kunnille: Voimaanpanolaissa on tarkoitus säätää siitä, mihin maakuntaan kunnat kuuluvat uudistuksen tullessa voimaan. Katsotaanko kunnassanne, että sen tulee kuulua voimaanpanolain 5 :ssä esitettyyn maakuntaan? Kysymys vain kunnille: Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen, mihin maakuntaan kunnan tulisi kuulua ja miksi? (Kunnan tulee toimittaa valtuuston päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön)

9 Väliaikaishallinnosta sekä väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävistä ja toimivallasta säädetään voimaanpanolain 2 luvussa. Onko väliaikaishallinnosta säädetty riittävällä tavalla? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: Voimaanpanolain 14 :n mukaan kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö siirtyisi maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattden mukaisesti. Lisäksi henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa tai tukipalveluissa tekee pääasiallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, siirtyisi maakuntien palvelukseen. Onko henkilöstön siirtymisestä esitetty säädettäväksi henkilöstön aseman näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:

10 Voimaanpanolain 4 luvun mukaan lakisäätsten kuntayhtymien koko omaisuus sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille. Kuntien toimitilat ja kiintstöt jäävät kuntien omistukseen. Onko omaisuusjärjestelyjä koskeva ratkaisu hyväksyttävä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: Jos vastasitte edelliseen kysymykseen tai pääosin, millä tavoin omaisuusjärjestelyt pitäisi toteuttaa? Voimaanpanolain 41 :ssa säädettäisiin kunnan tuloveroprosentista vuosina Pidättekö veronmaksajien yhdenvertaisen aseman näkökulmasta perusteltuna, että kuntien veroprosentteja esitetään rajoitettavaksi kolmen vuoden määräajaksi? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:

11 Voimaanpanolain 42 :n mukaan maakunnan on perustettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain tarkoittamat maakunnan palvelulaitoksen tytäryhtiöt, jotka tuottavat lailla erikseen säädetyn laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita siten, että yhtiöittäminen on toteutettu Onko esitetty siirtymäaika riittävä maakunnan yhtiömuotoisen tuotannon organisoimiseksi? Avoimet vastaukset: Muut vapaamuotoiset huomiot voimaanpanolaista Valtio rahoittaa perustettavien maakuntien toiminnan, eli vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamisesta osoitetaan valtiolle. Onko ratkaisu uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: - Yhdenvertaiset palvelut saadaan näin.

12 Maakuntien tuloja ovat valtion rahoitus (3 ) sekä asiakas- ja käyttömaksutulot (4 ). Lisäksi maakunnat voivat ottaa lyhytaikaista lainaa (3 ). Valtion rahoituksen kasvua rajoitetaan vuosittaisessa tarkistuksessa julkisen talouden kantokyvyn turvaamiseksi (6 ja 29 ). Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: Ovatko maakuntien valtion rahoituksen määräytymisessä käytettävät palvelujen käyttöä kuvaavat tarvetekijät (luku 3, ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin) ja niiden painokertoimet perusteltuja? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:

13 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa siirrytään astttain menoperustsesta rahoituksesta tarveperustseen rahoitukseen. Onko maakuntien rahoitukselle vuosille esitetty siirtymäaika (27 28 ) riittävä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntien rahoituslaista Pidättekö esitettyjä tapoja maakuntajaon muuttamiseksi tarkoituksenmukaisena? (erityisesti maakuntajakolain 2 ja 10 ) pääosin pääosin Avoimet vastaukset:

14 Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntajakolaista Ovatko valtionosuusjärjestelmään esitetyt, sote-uudistuksesta aiheutuvien merkittävien kuntakohtaisten muutosten lieventämiseksi esitetyt tasausjärjestelyt ja muut muutokset hyväksyttäviä ja riittäviä (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 24, b ja 55 )? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: Ovatko valtionosuuskriteerit (ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -kriteeri) sekä niiden painotukset perusteltuja (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, luku 2 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 3 )? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:

15 Vapaamuotoiset huomiot hallituksen esityksen valtionosuuskokonaisuudesta Pidättekö maakuntien rahoituksen keräämiseksi esitettyjä valtion verojärjestelmän muutoksia hyväksyttävinä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: Vapaamuotoiset huomiot verolasta Kunnallista henkilöstöä koskevan lainsäädännön soveltamisalaa ehdotetaan muutettavaksi koskemaan myös maakuntien henkilöstöä. Maakuntien työnantajaedunvalvontaa hoitaisi uudella lailla säädettävä Kunta- ja maakuntatyönantajat KT. Onko henkilöstön asemasta ja työnantajaedunvalvonnasta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:

16 Onko eläkkden rahoittamisesta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: Vapaamuotoiset huomiot henkilöstön asemasta ja/tai työnantajaedunvalvonnasta sekä eläkkstä Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne asemaan? - Järjestömme osaaminen kuurosokeuteen liittyen on entistä tärkeämmässä roolissa. Suurissa kokonaisuuksissa, kuten sote pieni harvinaisryhmä ja sen tarpeet jäävät helposti huomioimatta. Jo nyt kuurosokeus usn jää tunnistamatta, tarpta ymmärretä ja asiakas syrjäytyy. Järjestömme palveluohjaus, henkilöstön koulutus, kuurosokeusasiantuntemus pitää hyödyntää. Järjestömme oikeuksienvalvonnan yhtstyöryhmä seuraa perustuslain, vammaissopimuksen ja yhdenvertaisuuslain mukaisten oikeuksien toteutumista ennakoivasti ja jälkikätsvalvontana mutta myös asiakkaan arkielämän mukaisissa tilantssa yksilötasolla. Osallistumme raportointiin kansallisella, kansainvälisellä ja yksilötasolla. Harvinaisryhmän kannalta olisi hyvä, jos EU:n kansallisen harvinaisohjelman mukaisesti maahan voitaisiin perustaa kuurosokeusalan osaamiskeskus, johon koottaisiin kuurosokeuteen liittyvä erityisosaaminen / tietokanta helpottamaan maakunnan osaamista palveluiden ostamisen toteuttamisessa.

17 Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä uudistuksen voimaan tultua? Mihin aiheeseen/aihsiin liittyvää valtakunnallista tukea katsotte tarvitsevanne sote- ja maakuntauudistusten alueelliseen toteutukseen (voitte valita usemman vaihtoehdon)? sote-integraatio talous hallinto ja johtaminen omaisuusjärjestelyt tietohallinto ja ICT viestintä ja osallisuus henkilöstösiirrot palvelutarpeen arviointi, tilaaminen muuta, mitä? Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta. - Palveluiden hankinnassa on otettava huomioon erityisryhmien tarpeet. Henkilöstömitoitukset, kohderyhmän erityistarpeet ja palvelun laatu. Kuurosokden kohdalla on huomioitava monenlaiset kommunikaatiotavat, oman tiedonhallinnan vaikeus. Kuurosokden kohtaamiseen sekä laadukkaisiin ja itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta tukeviin palveluihin menevä aika eli ns. deafblind time on merkittävä oikeanlaisten palveluiden rakentamiseen vaikuttava tekijä. Suomen järjestelmä on rakennettu osin kolmannen sektorin asiantuntemuksen ja osaamisen varaan. Olisi yhtskunnallisesti kallista ja turhauttavaa jättää se käyttämättä.

18 Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset.