Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Sallan kunta Erkki Parkkinen Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Sallan kunta Erkki Parkkinen Kunnanvaltuusto 2. Onko vastaaja kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhtstoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhtstoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu Voidaanko esityksellä kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaistasaatavuutta? Jos, niin miten ehdotusta tulisi siltä osin muuttaa? - Ei, joll samalla turvata harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien Lapissa, missä ikärakenne ja sairastavuus huomioon ottaen ovat sote-kustannukset väistämättä olosuhtsta johtuen keskimääräistä korkeammat, riittävää rahoitusta maakunnalle sote-palvelujen järjestämiseen.

2 4. 2. Antaako esitys riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? Jos, miten tavoitteen saavuttamisen edellytyksiä voitaisiin parantaa? - Ei, mikäli samalla varmisteta kunnille jäävän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä maakunnan sote toimintojen saumatonta yhtstyötä sekä ao. toimijoiden hallintorajojen yli menevää integraatiota ja näin sekä samalla kunnille annettavalla riittävällä rahoituksella turvata ja varmisteta ennalta ehkäisevän työn vaikuttavuutta ja kalliiden sote kustannusten (erikoissairaanhoito, päihde- ja mielenterveyshoidot, lastensuojelu) hillintää kokonaisuutena, käsittäen soten ja muun ennaltaehkäisevän työn Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? - Kytkemällä kuntatason/paikallistason demokraattiseen päätöksentekoon perustuva ennaltaehkäisevä, hyvinvointia ja terveyttä sekä elinvoimaa vahvistava työ maakunnan järjestämään sote toimintaan mahdollisimman hyvin Muodostaako maakuntalaki tarkoituksenmukaisen ylslain tulevien maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Rahoituksen riittävyys tulee turvata.

3 7. 5. Maakuntalain 2 luvussa määritellään maakunnan tehtävät. Onko maakunnalle esitetty tehtäväkokonaisuus uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Palo- ja pelastustoimi tulee organisoida maakuntakohtaisesti ja integroida siihen ensihoito. Samalla tulee turvata riittävä palo- ja pelastustoimen rahoitus Maakuntalain 5 luvussa säädetään maakunnan asukkaiden osallistumisoikeuksista. Ovatko osallistumisoikeudet turvattu esityksessä riittävällä tavalla? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Pienten kuntien asukkaiden osallisuutta tulee vahvistaa.

4 9. 7. Maakuntalain 9 luvussa säädetään maakunnan palvelulaitoksesta. Onko siitä esitetty säädettäväksi tuottamisen organisoinnin näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Kytkennät kuntien ennaltaehkäisevään työhön (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, elinvoimatyö) tulee määritellä ja varmistaa Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain mukainen taloudenohjausmekanismi maakuntien taloudenhoitoa tarkoituksenmukaisella tavalla? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Riittävä rahoitus erityisolosuhtssa esim. lappi: saamelaiset, harva asutus, pitkät etäisyydet, hkko julkinen liikenne, arktiset olosuhteet yms.) järjestettävään toimintaan.

5 Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntalaista. - Maakunnille enemmän valtaa määritellä maakunnan tarpsta, erityisolosuhtsta ja tahtotilasta käsin maankäytön ja kaavoituksen linjauksia ja valtakunnallisten aludenkäyttötavoittden maakunnallista sisältöä ja tulkintaa Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 4 :ssä säädettäisiin palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin. Onko säännös palvelujen saatavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Peruslähipalvelut tulee tuottaa ja olla saavutettavissa lähellä asiakkaita, erityisesti Lapin kaltaisessa harvaan asutussa, pitkien etäisyyksien ja hkkojen julkisten kulkuyhteyksien maakunnassa Maakunnat muodostavat 5 yhtstyöaluetta, joista kussakin on 3 4 maakuntaa. Yhtstyöalueeseen kuuluvat maakunnat laativat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaisen yhtstyösopimuksen. Siinä maakunnat sopivat keskinäisestä yhtstyöstä palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Sopimus on oikeudellisesti maakuntia sitova. Onko sopimuksen sitovuus perusteltua?

6 pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Mikäli otetaan huomioon esim. Pohjois-Suomen alueen maakuntien eroavaisuudet ja Lapin erityispiirteet: saamelaiset, harvin asutus, pitkät etäisyydet, kansainvälinen sijainti ja kansainvälistyvä vahvasti kasvava matkailu ja sen synnyttämä normi väestöstä vahvasti kasvava ja poikkeava ulkopuolelta tulevien asiakkaiden muodostama palvelutarve Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaan laadittavassa yhtstyösopimuksessa on sovittava toimenpiteet palvelujen integraation varmistamiseksi. 23 :n mukaisesti palvelun tuottajan velvollisuutena on valmistaa palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhtstyössä muiden toimijoiden kanssa. Ovatko säännökset riittäviä asiakaslähtöisen integraation toteutumiseksi? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Mikäli palveluketjuajatteluun ja integraatioon otetaan mukaan kunnissa jatkossa tehtävä ennaltaehkäisevä työ hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä elinvoiman vahvistamisessa.

7 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan valtion ohjausta vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa (19, 4 luku, 6 luku). Onko tämä uudistuksen tavoittden näkökulmasta perusteltua? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Mikäli tämä turvaa palvelujen yhdenvertaista saantia myös reuna-alulle eli esim. harvaan asuttuun pitkien etäisyyksien Lappiin ja tehostaa kallista erikoissairaanhoitoa ja sen koordinointia koko Suomen mittakaavassa Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Onko järjestämisen ja tuottamisen erottaminen uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukaista? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Tuo toimintaan kokonaistehokkuutta, mutta tässä kohdassa pitää ottaa huomioon se, että yksityinen tarjonta on vajavaista harvaan asutuilla, pitkien etäisyyksien ja pienemmän asukasmäärän alulla. Näissä olosuhtssa julkiselle tuotannolle pitää turvata mahdollisuus toimia kokonaistaloudellisesti kä saa käydä niin, että yksityiset palveluntuottajat kuorivat kerman päältä.

8 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnalla on yhtiöittämisvelvollisuus maakunnan hoitaessa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai jos palvelut ovat valinnanvapautta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piirissä. Onko ratkaisu tarkoituksenmukainen? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Erottaa järjestämisen tuottamisesta ja tuo läpinäkyvyyttä ja sitä kautta kokonaistehokkuutta. Tiettyjen toimintojen osalta, mihin ole saatavissa kilpailun kautta yksityisiä tuottajia, tulisi sallia maakunnan julkisena toimijana tapahtuva suora tuotanto taikka tuotantoyhtiön osalta sallia järjestäjän suorat ostot omalta tuotantoyhtiöltä tapauksissa, missä on kyse samantyyppisestä palveluvelvoitteen täyttämisestä kuten esim. postitoiminnassa Muut vapaamuotoiset huomiot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. - Kuntien ennaltaehkäisevän työn (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, elinvoimatyö yms.) osalta tulee poistaa raja-aidat kuntien ja maakunnan (sote) väliltä. Uudistuksessa on vaarana se, että ennaltaehkäisevä työ hkentyy, koska kunnilta häviää siltä osin järjestämismahdollisuuksien (sote) lisäksi myös taloudellinen motivoiva kannustin (valtio maksaa) ja tätä kautta kansantalouden kokonaiskustannukset kasvavat kalliimmissa sote hoidoissa Kysymys vain kunnille: Voimaanpanolaissa on tarkoitus säätää siitä, mihin maakuntaan kunnat kuuluvat uudistuksen tullessa voimaan. Katsotaanko kunnassanne, että sen tulee kuulua voimaanpanolain 5 :ssä esitettyyn maakuntaan?

9 kantaa Avoimet vastaukset: Kysymys vain kunnille: Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen, mihin maakuntaan kunnan tulisi kuulua ja miksi? (Kunnan tulee toimittaa valtuuston päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön) Ei vastauksia Väliaikaishallinnosta sekä väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävistä ja toimivallasta säädetään voimaanpanolain 2 luvussa. Onko väliaikaishallinnosta säädetty riittävällä tavalla? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Kuntien vahva edustus paikallistason asiantuntijoina tulee turvata ja väliaikaishallinnon tulee ottaa huomioon tarpeellisilta osin maakuntien alueella jo tehty hyvä valmistelutyö.

10 Voimaanpanolain 14 :n mukaan kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö siirtyisi maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattden mukaisesti. Lisäksi henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa tai tukipalveluissa tekee pääasiallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, siirtyisi maakuntien palvelukseen. Onko henkilöstön siirtymisestä esitetty säädettäväksi henkilöstön aseman näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: Voimaanpanolain 4 luvun mukaan lakisäätsten kuntayhtymien koko omaisuus sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille. Kuntien toimitilat ja kiintstöt jäävät kuntien omistukseen. Onko omaisuusjärjestelyjä koskeva ratkaisu hyväksyttävä? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: - X Irtain omaisuus voi siirtyä maakunnille korvauksetta. Siirrossa tulee omaisuus korvata täysimääräisesti. Vastaavasti tulee kiintstöjen vuokraamisessa kattaa myös kiintstöihin sitoutuneet pääomakustannukset. Kunnat ovat hankkineet ja investoineet omaisuutta pääosin velkarahalla ja vastikkeeton omaisuuden siirto tai alivuokraus on Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan ja Suomessa kuntien ja valtion välisissä

11 omaisuusjärjestelyissä vakiintunden oikeusperiaattden vastaista. Vastikkeettomassa taikka sen luontoisessa omaisuuden siirrossa kuntien taseasema ja lainanhoitokate hkkenisivät Jos vastasitte edelliseen kysymykseen tai, millä tavoin omaisuusjärjestelyt pitäisi toteuttaa? - Siirrossa tulee omaisuus korvata täysimääräisesti. Vastaavasti tulee kiintstöjen vuokraamisessa kattaa myös kiintstöihin sitoutuneet pääomakustannukset. Kunnat ovat hankkineet ja investoineet omaisuutta pääosin velkarahalla ja sekä irtain omaisuus tulee siirtää kunnilta maakunnille että kiinteä omaisuus vuokrata siten, että kuntien taseasema ja lainanhoitokate vät hkkene ja että siirrot ja omaisuuden vuokraukset ovat valtiosääntöoikeudellisesti kestäviä ja täyttävät Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan periaatteet Voimaanpanolain 41 :ssa säädettäisiin kunnan tuloveroprosentista vuosina Pidättekö veronmaksajien yhdenvertaisen aseman näkökulmasta perusteltuna, että kuntien veroprosentteja esitetään rajoitettavaksi kolmen vuoden määräajaksi? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: - Kunnilla tulee olla oikeus harkita veroprosentteja ilman rajoitusta. Elinvoima nousee kuntien päätehtäväksi ja ole perusteltua syyt epäillä kuntien suhtautuvan veroprosenttien korottamiseen välinpitämättömästi. Kilpailukykyinen veroprosentti on yksi kuntien elinvoiman tekijä. Toisaalta voi olla elinvoimasyistä tarve hankkia tulorahoitusta veroprosenttia korottamalla perusteltujen kehittämisinvestointien kattamiseen. Verotusoikeuden rajaaminen voi johtaa kuntien kustannuksia lisäävään sääntelyriskin realisoitumiseen. Perusteltua syytä sääntelyriskin ottamiselle ole Voimaanpanolain 42 :n mukaan maakunnan on perustettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain tarkoittamat maakunnan palvelulaitoksen tytäryhtiöt, jotka tuottavat lailla erikseen säädetyn laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita siten, että yhtiöittäminen on toteutettu Onko esitetty siirtymäaika riittävä maakunnan yhtiömuotoisen tuotannon organisoimiseksi?

12 kantaa Avoimet vastaukset: - Aikaa tulee jatkaa vuoden 2022 loppuun eli muutos tulisi suorittaa maakuntavaltuuston ensimmäisen kauden aikana Muut vapaamuotoiset huomiot voimaanpanolaista. - Muutoksien tekemiseen tulee varata riittävästi aikaa ja tarvittaessa tehdä korjauksia voimaanpanon määräaikoihin, mikäli toteutus sitä vaatii Valtio rahoittaa perustettavien maakuntien toiminnan, eli vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamisesta osoitetaan valtiolle. Onko ratkaisu uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - On mikäli rahoitus on riittävä ja turvaa erikseen myös Lapin maakunnan erityispiirtstä (saamelaiset, harva asutus, pitkät etäisyydet, huonot julkiset kulkuyhteydet, arktiset olosuhteet, kansainvälinen sijainti ja matkailijoiden suuri osuus ja kasvava määrä yms.) johtuvat erityisrahoitustarpeet.

13 Maakuntien tuloja ovat valtion rahoitus (3 ) sekä asiakas- ja käyttömaksutulot (4 ). Lisäksi maakunnat voivat ottaa lyhytaikaista lainaa (3 ). Valtion rahoituksen kasvua rajoitetaan vuosittaisessa tarkistuksessa julkisen talouden kantokyvyn turvaamiseksi (6 ja 29 ). Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: - Mikäli valtion rahoituksen lähtökohtainen rajoittaminen on lähtökohtana. Rahoituksen tulee olla varsinkin alkuvaihssa riittävä ja sen alentaminen tulee tehdä tehokkuuden kasvua seuraten ja tässä yhteydessä tulee ottaa huomioon muutoksen valtava laajuus, mikä väistämättä vie aikaa tehokkuuden ja taloudellisuuden optimoitumiseen Ovatko maakuntien valtion rahoituksen määräytymisessä käytettävät palvelujen käyttöä kuvaavat tarvetekijät (luku 3, ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin) ja niiden painokertoimet perusteltuja? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: - Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painokerrointa tulee kasvattaa, koska vain riittävän hyvä ja tehokas ennaltaehkäisevä työ integroituna kuntien ja kolmannen sektorin sekä muiden toimijoiden vastaavaan luo

14 todelliset edellytykset kansantalouden kokonaissäästöihin sote kustannuksissa Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa siirrytään astttain menoperustsesta rahoituksesta tarveperustseen rahoitukseen. Onko maakuntien rahoitukselle vuosille esitetty siirtymäaika (27 28 ) riittävä? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: - Muutokset vät tapahdu muutamassa vuodessa näin laajassa kokonaisuudistuksessa. Olennaista on toisaalta se, ovatko tarveperusteet oikn suunnattuja ja riittävän painokkaita ottaen huomioon esim. Lapin maakunnan rahoituksen tarvetta kasvattavat erityispiirteet: saamelaiset, harva asutus, pitkät etäisyydet, ikärakenne, sairastavuus, arktiset olosuhteet, matkailijoiden merkittävän suuri osuus, kansainvälinen sijainti ja kansainväliset asiakkaat (matkailijat) Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntien rahoituslaista. - Lapin maakunnan rahoituksen tarvetta kasvattavat erityispiirteet: saamelaiset, harva asutus, pitkät etäisyydet, ikärakenne, sairastavuus, arktiset olosuhteet, matkailijoiden merkittävän suuri osuus, kansainvälinen sijainti ja kansainväliset asiakkaat (matkailijat) tulee ottaa huomioon erikseen maakuntien rahoituslaissa. Kunnille em. tarpsta tuleva nykyinen rahoitus tulee turvata uudistuksessa maakunnalle sille siirtyvien tehtävien osalta Pidättekö esitettyjä tapoja maakuntajaon muuttamiseksi tarkoituksenmukaisena? (erityisesti maakuntajakolain 2 ja 10 )

15 pääosin kantaa Avoimet vastaukset: kantaa Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntajakolaista. Ei vastauksia Ovatko valtionosuusjärjestelmään esitetyt, sote-uudistuksesta aiheutuvien merkittävien kuntakohtaisten muutosten lieventämiseksi esitetyt tasausjärjestelyt ja muut muutokset hyväksyttäviä ja riittäviä (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 24, b ja 55 )? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Siirtymäaikaa tulee pidentää ainakin viiteen vuoteen.

16 Ovatko valtionosuuskriteerit (ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -kriteeri) sekä niiden painotukset perusteltuja (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, luku 2 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 3 )? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Kunnille tulee turvata riittävä valtion rahoitus ennalta ehkäisevään työhön. Tällä yhdessä kuntien ja maakunnan ao. työn integraation turvaamisen kanssa on kesknen merkitys koko sote uudistuksen tavoittden saavuttamisessa Vapaamuotoiset huomiot hallituksen esityksen valtionosuuskokonaisuudesta. Ei vastauksia Pidättekö maakuntien rahoituksen keräämiseksi esitettyjä valtion verojärjestelmän muutoksia hyväksyttävinä? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Kunhan turvataan kunnille riittävä rahoitus lakisäätsten tehtävien järjestämiseen ja tuottamiseen.

17 Vapaamuotoiset huomiot verolasta. Ei vastauksia Kunnallista henkilöstöä koskevan lainsäädännön soveltamisalaa ehdotetaan muutettavaksi koskemaan myös maakuntien henkilöstöä. Maakuntien työnantajaedunvalvontaa hoitaisi uudella lailla säädettävä Kunta- ja maakuntatyönantajat KT. Onko henkilöstön asemasta ja työnantajaedunvalvonnasta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: Onko eläkkden rahoittamisesta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Kuntien rahoitustaakkaa saa lisätä.

18 Vapaamuotoiset huomiot henkilöstön asemasta ja/tai työnantajaedunvalvonnasta sekä eläkkstä. - Henkilöstön asema tulee turvata uudistuksessa Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne asemaan? - Uudistus on mahdollistava, vapauttaa kunnan resursseja elinvoiman vahvistamiseen ja sitä kautta asukkaiden henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin vahvistamiseen, mikä luo hyvät edellytykset myös sote uudistuksen tavoittden saavuttamiseen kansantalouden näkökulmasta Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä uudistuksen voimaan tultua? - Kyllä kunhan rahoitus valtion taholta on riittävä ja aluekehittämiseen sekä maankäytön ja kaavoituksen ohjaukseen annetaan maakunnalle riittävät edellytykset suorittaa ao. tehtäviä maakunnan vahvuuksien ja tarpden lähtökohdista Mihin aiheeseen/aihsiin liittyvää valtakunnallista tukea katsotte tarvitsevanne sote- ja maakuntauudistusten alueelliseen toteutukseen (voitte valita usemman vaihtoehdon)? sote-integraatio talous hallinto ja johtaminen omaisuusjärjestelyt tietohallinto ja ICT viestintä ja osallisuus henkilöstösiirrot palvelutarpeen arviointi, tilaaminen muuta, mitä?

19 Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta. - Kyseessä on valtava lakimuutoskokonaisuus, millä on vaikutuksia moniin nyt ennalta arvaamattomiinkin asioihin. Tarvittaessa tulee matkan varrella olla riittävä valmius muuttaa linjauksia ja tehdä korjausliikktä. Uudistuksen keskset tavoitteet ovat kuitenkin oikta ja tavoite yhdenvertaisista palveluista kaikille Suomen kansalaisille asuinpaikasta riippumatta on kannatettava Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset. Ei vastauksia.